KANTA-HÄMEEN MATKAILULLINEN TAPAHTUMASTRATEGIA JA TOIMENPIDEOHJELMA 2012-2016
- versio 0.9 - 10.1.2012
Kehittämiskeskus Oy Häme
Panu Kekäle
1 (38)
- versio 0.9 -
2 (38)
- versio 0.9 -
Kanta-Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia ja toimenpideohjelma 2012-2016
Sisällys Lukijalle: ......................................................................................................................................................... 3
0. Tiivistelmä .............................................................................................................................................. 4
1. Visio 2016 .............................................................................................................................................. 5
2. Johdanto ................................................................................................................................................ 6
3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin .................................................................................... 7
4. Arvot ...................................................................................................................................................... 9
5. Tapahtumien luokittelu ....................................................................................................................... 11
6. Tapahtumat voimavarana ................................................................................................................... 13
6.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä ...................... 13
6.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina ...................................................... 13
6.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana ...................................................................................... 13
6.4. Tilastointi ...................................................................................................................................... 14
7. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena .................................................................. 15
7.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla – helppo tulla on helppo lähteä ....... 15
7.2. Hämeen linnaa ja muita paikkoja ................................................................................................. 17
7.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen ..................................................................... 18
7.3.1. Kilpailija-analyysi: Tampere ............................................................................................... 20
7.3.2. Kilpailija-analyysi: Helsinki ................................................................................................. 21
7.3.3. Kilpailija-analyysi: Lahti ...................................................................................................... 22
7.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello ....................................................................................... 24
8. Kanta-Hämeen tapahtumakentän SWOT ............................................................................................ 25
9. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT ................................................................................ 26
10. Hämeenlinnan seudun tapahtumien kehittämistarpeet ja kehittymissuunnat sekä uudet avaukset 27
10.1. Organisaatio................................................................................................................................ 27
10.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen ......................................................................... 27
10.2. Kehitettävät teemat ................................................................................................................... 27
10.2.1. Päätuoteteemat ja kärkituotteet ..................................................................................... 27
10.2.2. Tuotekehitys .................................................................................................................... 28
10.2.3. Osaaminen ja koulutus .................................................................................................... 28
10.2.4. Tapahtumien yhteistyö ja verkottuminen ....................................................................... 28
10.3. Rahoitus, tuet ja kestävä liiketoimintamalli ............................................................................... 28
10.4. Markkinointi ja viestintä ............................................................................................................. 29
10.5. Myyntityön kehittäminen ........................................................................................................... 29
11. Kirjallisuutta ja lähteitä ........................................................................................................................ 32
12. Liitteet .................................................................................................................................................. 33
12.1. LIITE 1: Tapahtumien vuosikello (Hämeenlinna, 2011) .............................................................. 33
12.2. LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy) .......................... 34
12.3. LIITE 3: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot ................................................................... 35
3 (38)
- versio 0.9 -
Lukijalle:
Strategialla tarkoitetaan tässä asiakirjassa seuraavaa:
”Strategia on asiakirja, joka määrittelee organisaation arvot, kriittiset menestystekijät ja tavoitteet, joita
kehittämällä organisaation tavoitetila (visio) saavutetaan.”
Tämä strategia on vaiheessa 0.9 ja toistaiseksi hyväksymätön keskusteluversio: asiakirjaan on kirjattu kaikki
ne varteenotettavat kommentit ja huomiot, mitä tätä strategiaa luotaessa on matkanvarrella vastaan tullut.
Asiakokonaisuuksia voidaan lisätä ja muokata aina versioon 1.0 (julkaisuversio) saakka.
Kussakin osiossa on pääsääntöisesti kolme eri osiota:
• Taustaa ja nykytilanne
- Tässä kohdassa on kuvattu, mikä on valitseva tilanne Kanta-Hämeessä, tai jos Kanta-
Hämeessä ei tähän asiaan ole aiemmin kiinnitetty huomiota, miten asia on yleisesti
matkailu- ja tapahtumasektorilla
• Keskeiset tavoitteet
- Tässä kohdassa on kirjattuna kyseisen kohdan tavoitteet, jotka auttavat vision
saavuttamisessa
• Toimenpiteet
- Tässä kohdassa on määritelty ne toimenpiteet, jotka pitää toteuttaa tavoitteiden
saavuttamiseksi matkalla kohti vision toteutumista.
4 (38)
- versio 0.9 -
0. Tiivistelmä
Ei kirjoiteta ennen ensimmäistä käsittelyä.
5 (38)
- versio 0.9 -
1. Visio 2016
Visiolla käsitetään tässä strategiassa arkikielen termillä kutsua myös unelmaksi, tavoitteeksi johon
tähdätään. Tämän matkailullisen tapahtumastrategian visio on, että 2016
”Hämeenlinna on Etelä-Suomen johtava kansallisten yleisötapahtumien järjestämisen paikkakunta,
jonka tapahtumia leimaa kestävän kehityksen periaatteet ja korkea laatu.”
Tämä visio on syntynyt siitä lähtökohdasta, että Kanta-Hämeen majoitustilastot osoittavat maakunnan
majoitusliikkeiden käyttöasteen olevan reilusti alle kansallisen keskiarvon (vuonna 2010 Kanta-Hämeen
majoitusliikkeiden käyttöaste oli 8,3 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo
[51,2% vs 43,8%]). Nopea korjausliike vaatii reagointia sillä sektorilla, joka tuottaa nopeimman
tuloksen, eli massatapahtumissa. Lisäksi tähän visioon sisältyy se oletus ja ajatus siitä, että Kanta-
Hämeen menestys matkailullisten tapahtumien saralla pohjautuu Hämeenlinnan menestykseen, ja että
Hämeenlinnan tapahtumat säteilevät matkailullista toimintaa muualle maakuntaan.
Tämä visio siis sisältää myös mitattavan tavoitteen: 2016 Kanta-Hämeen majoitusliikkeiden
käyttöasteen tulee olla yli kansallisen keskiarvon. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää
maakunnan nykyisten matkailullisten tapahtumien elinvoimaisuuden säilymistä sekä uusien avauksien
löytymistä.
Samanaikaisesti vision toteutuminen tarkoittaa sitä, että Hämeenlinnassa pitäisi olla vähintään yksi
matkailullinen tapahtuma vuoden jokaisena kuukautena.
Määrittämällä visioon sanan kansallinen pystymme korjaamaan tilastoinnista pois kansainväliset
massatapahtumat, kuten jääkiekon MM-kisat ja suuret kongressit, joita Hämeeseen ei ole realistista
tavoitella jo tapahtumainfrastruktuurista (ml. majoituskapasiteetti) johtuen.
6 (38)
- versio 0.9 -
2. Johdanto
Hämeenlinnan ja seudun (Hattula, Janakkala) tapahtumastrategia on työstetty vuoden 2011 aikana
osana HämeEvent(s) –hanketta. Strategia sivuaa myös muuta Kanta-Hämettä – etenkin Ypäjää – niiltä
osin, kuin kohteen tai tapahtuman tarjonta ja tarpeet tukevat tai tukeutuvat Hämeenlinnaan ja
seutuun.
Tapahtumastrategia – sisältäen HämeEvent(s) liikeidean, markkinat ja asiakkaat, tuotteet ja palvelut
sekä sisäiset prosessit – syntyi ajankohtana, jolloin Hämeenlinnan ja maakunnan matkailutoiminnot
ovat olleet murroksessa ja uusi linja sekä organisointitapa on ollut etsinnässä. Vaikka strategiassa on
pyritty lähtemään puhtaalta pöydältä, ei alueen luontaisia elementtejä tai toiminnallista historiaa ole
kuitenkaan unohdettu. Tapahtumastrategia on samalla Häme Event(s) –palvelukonseptin perusta.
Tässä strategiassa on kussakin kohdassa pääsääntöisesti määritetty seuraavat asiat:
• Taustaa ja nykytilanne: tässä kohdassa on kuvattu, mikä on valitseva tilanne Kanta-Hämeessä,
tai jos Kanta-Hämeessä ei tähän asiaan ole aiemmin kiinnitetty huomiota, miten asia on
yleisesti matkailu- ja tapahtumasektorilla
• Keskeiset tavoitteet: tässä kohdassa on kirjattuna kyseisen kohdan tavoitteet, jotka auttavat
vision saavuttamisessa
• Toimenpide-ehdotukset: tässä kohdassa on määritelty ne toimenpiteet, jotka pitää toteuttaa
tavoitteiden saavuttamiseksi matkalla kohti vision toteutumista.
HämeEvent(s) –hankkeessa tehtiin kesä-syksy 2011 haastattelutukimus, jonka tarkoitus oli selvittää
seudun toimijoiden tarpeita. Tutkimukseen haastateltiin 40 Hämeenlinnan seudun toimijaa, joiden
toiminta kytkeytyy seudun matkailuun. Tuloksista laadittiin yhteenveto sekä Hämeenlinnan ja Hämeen
SWOT. Marraskuussa 2011 järjestettiin Kanta-Hämeen matkailullinen tapahtumastrategia-seminaarin,
johon osallistui 40 seudun toimijaa. Työpajoissa seminaariosallistujat miettivät ryhmissä tarpeita ja
mallia HämeEvent –organisaatiolle.
Osana HämeEvent(s) –hankketta on myös tehty vertailua Hämeenlinnaa lähellä olevien kaupunkien
tapahtumayksiköistä. Näistä saadun tiedon, haastattelujen yhteenvedon, tapahtumastrategia semi-
naarin työpajojen lopputulosten ja lisäselvityksistä saadun materiaalin avulla laadittiin HämeEvent(s) –
organisaatiolle lista toimenpidesuosituksista sekä Hämeen seudun tapahtumakentän SWOT .
HämeEvent(s) –hankkeessa ovat olleet mukana rahoittajina Hämeen ELY-keskus kansallisella yritysten
toimintaympäristön kehittämisavustuksella sekä Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen Matkailu Oy,
Hämeenlinnan liikuntahallit Oy, Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy, Hotelli Vanajanlinna Oy,
Sokos Hotel Vaakuna (Hämeenlinna), Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko ja Ypäjän Hevosopisto
yksityisrahoittajina. Hankkeen strategisena kumppanina ja strategiatyön konsulttina on toiminut Ideone
Oy Tampereelta.
Hämeenlinnassa 9.1.2012
Panu Kekäle Lasse Paananen
projektipäällikkö toimitusjohtaja
HämeEvent –hanke, Ideone Oy
Kehittämiskeskus Oy Häme
7 (38)
- versio 0.9 -
3. Yhtymäkohdat muihin laajempiin strategioihin
Taustaa ja nykytilanne
Hämeenlinnan ja seudun tapahtumastrategia on tehty osana Kanta-Hämeen matkailustrategiaa 2015,
jossa on määritelty seuraavasti:
”Luodaan Hämeen Matkailu Oy:lle Häme Events –palvelukonsepti, jonka avulla hankitaan,
tuotetaan ja autetaan tuottamaan uusia tapahtumia erityisesti Kanta-Hämeen matkailun
strategisilla painopistealueilla erikseen sovittavien toimintatapojen mukaisesti.”
Kanta-Hämeen matkailustrategia on vaikuttanut myös siihen, että tapahtumastrategiatyössä on
painotettu samoja teemoja, mm. harrasteisiin liittyvän matkailun osalta golfia ja ratsastusta.
Matkailun rooli Kanta-Hämeessä on kasvava, joskin suhtautuminen siihen elinkeinona on vielä
alkutekijöissään. Hämeen maakuntaohjelmassa 2011-2014 matkailun elinkeinonäkökulma on hyvin
ohuesti mukana, Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015 matkailua sivutaan, mutta
se on sijoitettu osaksi laajempaa kokonaisuutta, well-beingia (matkailu, luovat alat, hyvinvointi);
myöskään seudun elinkeinoja ja elinoloja kuvaavissa mittareissa matkailua ei ole erikseen kuvattu.
Myös Hämeenlinnan kaupungin muissa strategioissa matkailua ei elinkeinona mainita (Kaupungin
strategia, hyväksytty valtuustossa 14.6.2010, Palvelu- ja hankintastrategia, hyväksytty valtuustossa
14.6.2010), poislukien aiemmin mainittu Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategia 2010-2015, joka
on hyväksytty valtuustossa 11.10.2010.
8 (38)
- versio 0.9 -
Keskeiset tavoitteet
• nostaa matkailun arvostusta elinkeinona
Toimenpide-ehdotukset:
• tapahtumastrategia, kuten muutkin matkailulliset strategiat, käydään jatkossa läpi kunnallisella,
alueellisella ja maakunnallisella tasolla, jotta matkailun ja tapahtumien rooli yhtenä
varteenotettavana elinkeinona täsmentyy ja antaa strategiatasolta pohjaa varsinaisille toimenpide-
ohjelmille.
9 (38)
- versio 0.9 -
4. Arvot
Taustaa ja nykytilanne
Arvomaailmassa matkailullinen tapahtumastrategia pohjautuu Hämeenlinnan kaupungin
arvomaailmaan, joista tähän strategiatyöhön ovat vaikuttaneet:
• Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys
• Asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys
• Luovuus ja rohkeus
• Ekologisuus (osana alla kuvattua kestävän kehityksen periaatetta)
Lisäksi matkailullisen tapahtumastrategian arvoiksi on nostettu seuraavat arvot:
• kestävä kehitys:
− tässä strategiassa kestävä kehitys kattaa taloudellisen kannattavuuden, sosiaalisten ja
kulttuuristen seikkojen huomioinnin, sekä jo aiemmin mainitun ekologisuuden
− sosiaalisesta kestävästä kehityksestä on erikseen nostettu esille saavutettavuus
− kestävän kehityksen periaate ei sulje pois jo olemassa olevia moottoriurheilutapahtumia,
esimerkiksi Ahveniston moottoriradalla: Ahveniston moottorirata nähdään kulttuurisesti
oleellisena osana Hämeenlinnan lähihistoriaa.
− kestävä kehitys alaosioineen käsitetään osana kokonaislaatua
• saavutettavuus: kaikissa yleisötapahtumissa tulee saavutettavuus huomioida suunnitelmissa ja
toteutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm:
− tapahtuma-alueella pitää huomioida pyörätuoleilla liikkuminen, mikä tarkoittaa, että ainakin
osalle tapahtuma-aluetta pitää olla alle 8% nousut kulkuväylissä
− näkövammaisille pitää tapahtuma-alueelta löytyä ohjurit
− tapahtumiin pitää olla vammaisille avustajan pääsylippu ilmainen
− invaportin järjestäminen pyörätuolilla liikkuville
− kuulovammaisten huomioiminen mahdollisuuksien mukaan induktiosilmukoilla
� Hämeenlinna ei pyri olemaan 100% esteettömien tapahtumien kaupunki, sillä
nykyinen infrastruktuuri ei sitä mahdollista lähitulevaisuudessakaan.
� Hämeenlinnan vammaisneuvosto konsultoi ja avustaa tapahtumien
saavutettavuuden suunnittelussa
10 (38)
- versio 0.9 -
Keskeiset tavoitteet
• saada alueen matkailullisten tapahtumien järjestäjät toimimaan yhteisesti sovittujen arvojen
mukaisesti
Toimenpide-ehdotukset:
• arvomaailman tulee ohjata jatkossa kaikkea matkailullisten tapahtumien kehitystyötä, erityisesti
julkishallinnollisten matkailutoimijoiden
• arvomaailmaan sitoutuminen on jatkossa edellytyksenä (kaupungin) julkisen tuen myöntämiselle
11 (38)
- versio 0.9 -
5. Tapahtumien luokittelu
Taustaa ja nykytilanne
Tapahtumia voidaan määritellä vaikutuksen ja tapahtuman tyypin mukaan kolmiulotteisesti. Tällöin
tarkastellaan tapahtuman säännöllisyyttä (kertaluontoinen – toistuva) sekä alueellista vaikuttavuutta
(paikallinen – alueellinen –kansallinen – kansainvälinen). Tässä strategiatyössä on painotettu muita,
kuin paikallisia ja alueellisia tapahtumia.
Painopiste on siis ollut tapahtumissa, jotka aiheuttavat matkailullista aktiivisuutta (syy ihmisten
lähtemiseen kohdepaikkakunnalle siten, että siitä voi seurata majoittumista Kanta-Hämeen alueella).
Tällä ei kuitenkaan haluta lainkaan väheksyä paikallisia tapahtumia, sillä niillä on yleistä kulttuurista,
sosiaalista ja imagollista sekä aluetaloudellista vaikutusta, jotka hyödyntävät matkailua. Lisäksi ne
luovat yleistä matkailullista imagoa ja toimeliaisuutta, vaikka eivät varsinaisesti toimisikaan muualta
tuleville ihmisille matkailullisena syynä. Tapahtumat ovat kuitenkin merkittävä osa matkailun
ohjelmapalvelutarjontaa ja matkailijan saamaa kokonaiselämystä, parhaimmillaan jopa syy matkustaa
paikkakunnalle.
Myöskään tapahtuman koko ei suoraan korreloi tapahtuman matkailutaloudelliseen vaikuttavuuteen:
tuhat paikallista osallistujaa yksipäiväisessä tapahtumassa saattaa olla matkailullisesti vähemmän
vaikuttava kuin kaksipäiväinen sadan osallistujan tapahtuma, jossa puolet osallistujista tulee muualta ja
majoittuu paikkakunnalla.
12 (38)
- versio 0.9 -
Keskeiset tavoitteet:
• Tapahtumien matkailullisen vaikuttavuuden aidon tunnistettavuuden parantaminen, jotta
tapahtumien matkailullista vaikuttavuutta käytettäisiin oikein eikä keppihevosena.
Toimenpide-ehdotukset:
• Hämeenlinnan kaupunki pyytää jatkossa tapahtumien matkailullisesta vaikutuksesta arvion
Hämeen Matkailun yhteyteen luotavalta tapahtumayksiköltä, mikäli tapahtumalle haetaan tukea
matkailullisen vaikuttavuuden perusteella.
13 (38)
- versio 0.9 -
6. Tapahtumat voimavarana
Taustaa ja nykytilanne
Tapahtumien vaikuttavuutta mitataan useimmiten taloudellisten mittareiden kautta jo siitäkin syystä,
että niiden mittaaminen on kaikkein helpointa. Koska tässä strategiassa on arvoksi valittu kestävä
kehitys – sisältäen kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset, käsitellään tapahtumia myös voimavarana
näillä sektoreilla. Nämä aineettomat elementit vaikuttavat kuitenkin aluetalouteen pidemällä aikavälillä
imagon nousun ja väestön viihtyvyyden kautta.
6.1. Tapahtumat kulttuuritarjonnan monipuolistajina ja sosiaalisena kanssakäyntinä
Sosiokulttuuristen seikkojen huomioiminen matkailullisissa tapahtumissa tarkoittaa sen asian
ymmärtämistä ja huomista, että jokaiseen matkailulliseen tapahtumaan sisältyy paikallisen ja
muualta tulevan väestön kanssakäymistä. Tästä kanssakäymisestä voi seurata joko rikastavia
elementtejä – tai pahimmillaan konflikteja. Nämä seikat tulee jatkossa huomioida mahdollisimman
hyvin ennakkoon kaikessa matkailullisten tapahtumien suunnittelussa, esimerkiksi suunniteltaessa
tapahtuma-alueita.
6.2. Tapahtumat yhteisön sisäisen ja ulkoisen kuvan rakentajina
Hämeenlinna on maakunnan pääkaupungiksi sangen pieni, kuten ovat muutkin maakunnan kunnat
ja kaupungit. Tästä syystä tapahtumilla voidaan nähdä olevan potentiaalia nostaa Kanta-Hämeen
kaupunkien ja kuntien imagoa, niin ulkopaikkakuntalaisten kuin alueen oman väestönkin
keskuudessa. Monilla pienillä paikkakunnilla yksittäinen tapahtuma voi olla se tekijä, josta
paikkakunta muistetaan ensimmäisenä. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaustisen
kansanmusiikkifestivaali, Kuhmon kamarimusiikkifestivaali tai jopa Savonlinnan Oopperajuhlat jne.
Tässä mielessä esimerkiksi Hämeenlinnan valittua visiota – ”Etelä-Suomen vetovoimaisin
asumiskaupunki” – tukisi merkittävästi se, jos kaupunki tunnistettaisiin myös tapahtumiensa
kautta.
6.3. Tapahtumat aluetalouden voimavarana
Tapahtumien vaikutusta aluetalouteen on tutkittu useissa paikoissa, mm. Satakunta ja Pori 2009-
2010, Itä-Suomi 2007 ja Pirkanmaa 2009-2010. Tapahtumien taloudellista vaikutusta mitataan
useimmiten joko meno-tulomallilla tai pohjoismaisella menetelmällä. Jotta tapahtumamatkailu –
tai mikä muu tahansa matkailusektori tahansa – ansaitsisi oikeutetun aseman muiden elinkeinojen
joukossa, tulee oikeaa tutkittua tietoa olla käytettävissä, mm. julkisten investointien
päätöksenteon tueksi.
Ohessa yksinkertaistettuna Pirkanmaan Festivaalien kävijätutkimuksen ydinsisältö 2010:
• 24 festivaalia
• Festivaalikävijä käyttää 150 euroa, josta lippujen osuus vain 20%
• Pirkanmaalaisten käyttämä summa keskimäärin 110 euroa, Pirkanmaan ulkopuolisten 240
euroa
14 (38)
- versio 0.9 -
• Suora rahavirta Pirkanmaalle noin 50 miljoonaa euroa, josta noin 22 miljoonaa Pirkanmaan
ulkopuolelta (arvio erittäin varovainen)
Toisaalta Porin Jazz jätti Poriin 2009 15 miljoona euroa, Ilosaari Rock Joensuuhun 4 miljoonaa
euroa jne. Vastaavanlaista tietoa emme pysty Kanta-Hämeessä todentamaan ilman toteutettua
tutkimusta.
Tapahtumia voi tarkastella myös aluetaloudellisena investointina suhteuttaen kustannukset esim.
kulttuurilaitoksiin, joskin tässä on turhan vastakkainasettelun riski (2007 Savonlinnan
oopperajuhlien julkinen tuki 11€/katsoja, 2003 Suomen Kansallisoopperan julkinen tuki per katsoja
120 – 140 euroa).
6.4. Tilastointi
Tällä hetkellä tapahtumia tilastoidaan ainoastaan Kehittämiskeskus Oy Hämeen matkailun
toimesta. Tilastointi pohjautuu tapahtumajärjestäjien omiin ilmoituksiin ja kattaa ainoastaan
kävijämäärät. Kävijämääriä ei erotella lähtöalueen mukaan (matkailijat/paikalliset). Koko
maakunnan kattavaa tilastointia ei ole.
Tapahtumien – ja laajemmin koko matkailun – tilastotietoja ei julkisesti ole saatavilla (pl.
Tilastokeskuksen alueelliset majoitustilastot). Kehittämiskeskus Oy Häme julkaisee muiden
toimialojen tunnusluvut avoimesti sivuillaan.
Keskeiset tavoitteet:
• kuvata Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen asemaa Suomen matkailukentässä oikein
• hahmottaa matkailun ja tapahtumien todellinen vaikutus alueen imagoon ja aluetalouteen
• nostaa alueen imagoa
• arvoihin ja periaatteisiin sitoutumalla estää mahdolliset konfliktit matkailijoiden ja tapahtumien
välillä
Toimenpide-ehdotukset:
• alueella toteutetaan vuosien 2012-2014 aikana toistuva tapahtumien kävijätutkimus, jolla pyritään
saamaan selville tapahtumien todelliset aluetaloudelliset ja imagolliset vaikutukset
• tapahtumien tilastoinnille (taloudelliset vaikutukset, kävijämäärät jne) luodaan säännöllinen ja
julkinen järjestelmä, josta vastaa tilaajana Hämeen Matkailu Oy. Tilastoinnissa tullaan jatkossa
erittelemään matkailullisia tulovaikutuksia.
• matkailun ja tapahtumien tilastoja aletaan keräämään järjestelmällisesti ja ne julkaistaan jatkossa
internetissä sekä tilastoista pidetään säännölliset tiedotustilaisuudet.
15 (38)
- versio 0.9 -
7. Kanta-Häme ja Hämeenlinnan seutu tapahtuma-alueena
Taustaa ja nykytila
Kanta-Hämettä tulee tarkastella osana Etelä-Suomea ja valtakunnallista väestökeskittymää, joten
vertailukin tulee tehdä lähimpiin maakuntiin ja etenkin näiden pääkaupunkeihin (Päijät-Häme ja Lahti,
Pirkanmaa ja Tampere, Varsinais-Suomi ja Turku sekä Uusimaa ja Helsinki – kattaen koko
pääkaupunkiseudun) seuraavilla kriteereillä, plussat ja miinukset kustakin kohdasta huomioiden:
• Sijainti
• Tapahtumapaikat
• Resurssit ja sitoutuminen
Kanta-Hämetttä tarkasteltaessa on tarkastelun painopiste sijoitettava Hämeenlinnaan maakunnan
pääkaupunkina ja suurimpana liike-elämän – ja matkailun – keskuksena: suurimman matkailulliset
hyödyt tapahtumista saadaan keskuksissa. Toisaalta yksittäisistä tapahtumista tulee myös
heijastusvaikutuksia maakuntaan, etenkin jos tapahtuma ylittää sellaisen kokoluokan, että kaikkea
majoitusta ei voida hoitaa tapahtumapaikkakunnalla.
7.1. Kanta-Häme ja Hämeenlinna Suomen tapahtumakartalla – helppo tulla on helppo
lähteä
16 (38)
- versio 0.9 -
Nykytilanne
Hämeenlinna sijaitsee Etelä-Suomen keskellä, 75 km Tampereelta, 100 km Helsingistä, 73 km
Lahdesta ja alle 150 km Turusta. Alueella asuu yhteensä n. 2,9 milj. asukasta (ennuste vuodelle
2030 on 3,1 milj. asukasta). Liikenteellisesti alueen sijainti on keskeinen tähän väestömäärään: yksi
valtakunnan päärautateistä kulkee alueen halki, Pietariin pääsee junalla yhdellä vaihdolla,
Tampere-Helsinki moottoritie kulkee Kanta-Hämeen halki sekä poikittaisyhteydet toimivat.
Lähimmät kansainväliset lentoasemat sijaitsevat Tampereella ja Helsingissä; näihin nähden
Hämeenlinnan sijainti on jopa parempi, kuin kummankaan yksittäisen kaupungin. Kansainvälisestä
matkailusta – myös tapahtumamatkailusta – puhuttaessa kilometrejä tärkeämpi määre on aikaan
liittyvä, ei etäisyyteen perustuva.
Tapahtumamatkailua tukevia matkailullisia elementtejä ovat mm. rakenteilla oleva Hämeen-
linnakeskus ja tarjolla oleva kylpylämajoitus. Hotellikapasiteettia Hämeenlinnassa on yhteensä
435 huonetta ja 870 vuodepaikkaa, koko Kanta-Hämeessä 1233 hotellihuonetta ja 2584
vuodepaikkaa (Tilastokeskus 2010; luvut vaihtelevat vuoden sisällä).
Sijainnin vahvuudet
+
• Hyvä saavutettavuus Suomen sisällä sekä julkisilla että yksityisillä
liikennevälineillä
• Lyhyehkö matka kansainvälisille lentoasemille
• Hämeenlinnan tapahtumapaikat suhteellisen lähellä kaupunkikeskustaa
• Mahdollisuus profiloitua hyvän saavutettavuuden ansiosta Etelä-Suomen
saavutettavan tapahtumakaupunkina
• Isot kasvu- ja opiskelukeskukset alle tunnin matkan päässä
• Olemassa olevat pistoraiteet entisille teollisuusalueille mahdollistavat
tapahtuma-alueen kehittämisen
• Hämeenlinnakeskus –kauppakeskuksen tuomat mahdollisuudet
Sijainnin heikkoudet
• Onko kannattavampaa järjestää tapahtumia, kokouksia ja kongresseja isommissa
hyvän saavutettavuuden päässä olevissa isommissa kaupungeissa?
• Miksi jäädä yöksi, kun kotiinkin pääsee?
• Ei suoria kansainvälisiä yhteyksiä
17 (38)
- versio 0.9 -
-
• Samankokoinen Etelä-Suomen kaupunki Lahti on paremmin kytköksissä
pääkaupunkiseutuun
• Isoille tapahtumille hotellikapasiteetti – myös halvemman majoituksen osalta –
riittämätön
7.2. Hämeen linnaa ja muita paikkoja
Nykytilanne
Kokousten ja kongressien osalta – vaikka tämä strategia ei niihin keskitykään - merkittävimmät
paikat Kanta-Hämeessä ovat mm. hotellit, Vanajanlinna, Verkatehdas, lukuisat kartanot sekä
maaseutukohteet.
Muiden tapahtumien osalta tarjolla ovat jäähallit ja muut urheilutilat, Verkatehdas, Hämeen linna,
Aulanko, Ahvenisto, Ypäjän Hevosopisto, Eerikkilän Urheiluopisto, Iittalan lasimäki golfkentät,
varuskunta-alue. Vanhat tehdaskiinteistöt mahdollistavat uusien tapahtumapaikkojen synnyn ja
tässä suhteessa Kantolan alue tarjoaa tulevaisuuden mahdollisuuden. Koko alueen
tapahtumamatkailun kehittämisessä kannattaa hyödyntää vesistöjent läheisyys ja tämän luomat
mahdollisuudet.
Myös Parolannummi tulee nähdä tulevaisuuden potentiaalina: se on suunnattoman iso alue, josta
löytyy tapahtumille kävijöitä, tuhansia nuoria miehiä ja ainakin kerran vuodessa heidän
vanhempansa ja tyttöystävänsä saapuvat paikalle.
Tapahtumapaikkojen vahvuudet
+
• Ainutlaatuinen kirjo erilaisia tapahtumapaikkoja isoille kokouksille ja
keskikokoisille kongresseille
• Useita historiallisia linna- ja kartanokohteita kokouskäyttöön
• Urheilun suorituspaikat mahdollistavat kansallisten suurtapahtumien
järjestämisen ja osin myös kansainvälisetkin suurtapahtumat/arvokilpailut
• Kantolan alue toteutuessaan mahdollistaa todellisten viihteen suurtapahtumien
järjestämisen
• Golfkenttien keskittymä ainutlaatuista koko Suomessa
Tapahtumapaikkojen heikkoudet
• Helsinki, Tampere, Turku ja osin myös Lahti ovat saavuttaneet jo vakiintuneen
aseman kokous- ja kongressikaupunkeina
18 (38)
- versio 0.9 -
-
• Kansainvälisiin tapahtumiin lentoasemakaupungeilla etulyöntiasema
(Hämeenlinnan kohdalla vain mielikuvallinen)
• Tietoa tapahtumapaikoista ei helposti saatavilla
• Julkinen liikenne ei saavuta kaikkia tapahtumapaikkoja
• Hämeen linnan mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty täysimääräisesti
7.3. Tapahtumajärjestämisen resurssit ja sitoutuminen
Nykytilanne
Tämä kohta on hyvin riippuvainen menneestä matkailun ja tapahtumatoiminnan organisoinnista.
Näin ollen siinä vaikuttaa suuresti olemassa olevien rakenteiden tila, jota on käsitelty jo aiemmin.
Tapahtumatoiminnan resurssien ja sitoutumisen osalta tarkastelua ei voida tehdä ilman vertailua
tärkeimpiin kilpailijoihin, jotka ovat jo aiemmin mainitut Tampere, Helsinki, Turku ja Lahti maa- ja
seutukuntineen.
Resurssit ja sitoutuminen – vahvuudet
+
• Panostukset Häme brändiin ja maakunnan laajuinen yhteistyö
• Tahtotila HämeEvent –yksikön synnyttämiseksi
• Kaupunkien ja kuntien kulttuuriavustukset erityisesti pysyville tapahtumille
• Matkailun ja tapahtumien kehityspalvelut saman katon alla tulevaisuudessa
• Toteutuessaan Kantolan tapahtuma-alue on suuruusluokaltaan ja
saavutettavuudeltaan ainutlaatuinen Etelä-Suomessa
• Tapahtumien hankintaan myös rahallisia resursseja, mm. kh:n varamäärärahoista
Hämeenlinnassa
Resurssit ja sitoutuminen – heikkoudet
-
• Turku – Lahti, Helsinki – Tampere neliön keskellä kilpailutilanne tapahtumien
hankinnassa
• Helsingissä tapahtumayksikkö aloittanut 2008, Tampereella tapahtumatoimisto
2011. Molemmat resursoitu vahvasti ja ilman tulorahoitusvelvoitetta.
• Tampereen, Turun ja Helsingin mittakaavaedut
• Hämeessä ei vakiintuneita käytäntöjä eikä pysyvää rahoitusta tapahtumien
houkutteluun vrt. Tampereen erillisbudjetointi, Helsingin 10-vuotissuunnitelma ja
19 (38)
- versio 0.9 -
ja Turun henkilö- ja raharesurssit
• Onko tahtoa nostaa tapahtumien hankinta strategisessa tasolla riittävän
korkealle
• Maakunnan laajuinen yhteistyö tapahtumien kehittämisessä ja hankkimisessa
(kaupungit ja kunnat, liitto, ELY-keskus)
Joissakin puheenvuoroissa on toivottu maakuntaan profiloivia suurtapahtumia, mallia Porin Jazz,
Seinäjoen Tangomarkkinat, Ilosaari Rock jne. Näiden tapahtumien osalta huomioitava ainakin
seuraavaa:
• mm. edellä mainitut tapahtumat ovat kasvaneet nykyiseen kokoonsa ajan kanssa, ja ne
kehittyvät pääsääntöisesti paikallisista tapahtumista, joiden taustalla on alun perin voimakas
talkoohenki
→ tuettava ensisijaisesti paikallisten tapahtumien kehittymistä ja profiloitumista
omalaatuisina, persoonallisina tapahtumina, jotka voivat kasvaa kansallisiksi tai jopa
kansainvälisesti merkittäviksi tapahtumiksi
→ tuki jaksamiseen, verkostoitumiseen ja kehitykseen
• mitä suuremmista tapahtumista puhutaan, sen suuremmat ovat taloudelliset riskit: esim. 2011
Pori Jazzin budjetti oli noin 5m€ ja tapahtuma olisi tehnyt tappiota ilman yksittäisen, Elton
Johnin konsertin onnistumista. Myös Pori Jazz on aikanaan – 46 vuotta sitten – alkanut
paikallisesti vapaaehtoisvoimin pyörineestä tapahtumasta.
• ulkoilmatapahtumiin liittyy aina sääriski
• konsertit ovat kilpailtu sarka: ainoat todella varmat ovat todella suuret ulkoilmatapahtumat
(kuten Madonna) – ja todella pienet sisätilatapahtumat.
→ mikäli suurtapahtumia halutaan, tulee niiden synnyttämiseen löytyä myös riittäviä
julkisia resursseja; tässä tulee eteen myös se kysymys, kuuluvatko tällaiset tapahtumat
julkisvallan ensisijaisiin tehtäviin (esim. jos järjestäjä olisi maakunnallinen
tapahtumaorganisaatio; tosin on muistettava, että hyvin monia suomalaisten
tapahtumien ydinrahoitus tulee julkisesta rahoituksesta)
→ ensisijaisena linjauksena voisi olla, että
1. pyritään löytämään valmiita tapahtumakonsepteja ja –järjestäjiä, jotka ovat valmiita
tuomaan tapahtumansa Hämeenlinnaan
2. pyritään turvaamaan edellytykset tapahtumien järjestämiselle Kanta-Hämeessä
(Hämeenlinnassa) infrastruktuurin ja paikallisten palveluiden osalta
3. resurssoidaan tapahtuman syntymistä, ja sen jälkeen myydään se sopivalle
yrittäjälle, kuten Kuopiossa tehtiin Kuopion Kansainvälisten Viinijuhlien kanssa, tai
tuetaan uutta tapahtumaa vuosittaisella ennakoitavalla julkisella panostuksella, joka
20 (38)
- versio 0.9 -
laskee toiminnan käynnistyttyä, kuten Tampere teki Joulutorin kanssa. Voidaankin
kysyä, voitaisiinko Elomessut Hämeenlinnassa yksityistää.
7.3.1. Kilpailija-analyysi: Tampere
Tampereen kaupungin strategisessa hankkeessa, Luovassa Tampereessa aloitettiin
laajamittainen panostus tapahtumatoiminnan kehittämiseen 2006. Pirkanmaan liiton
aloitteesta luotiin matkailun, tapahtumien ja luovien alojen yhteinen elämysstrategia vuonna
2009. Samana vuonna aloitti Tampereen kaupungilla suurtapahtumatyöryhmä, joka
koordinoi suurtapahtumien hankintaa. Vuonna 2011 perustettiin tapahtumatoimisto
tukemaan erillisiä kongressihankintaan, matkailun edistämiseen ja messutoimintaan
keskittyviä yhtiöitä.
Tampereen tapahtumatoimisto on perustettu 2011. Toimiston budjetti on 200 000 euroa ja
siellä on töissä 1+1 henkilöä. Tapahtumatoimistolle on määritetty seuraavat tehtävät:
• Tapahtumien hankinta
• Tapahtumajärjestäjän tukeminen
• Vuosikalenteri
• Tampereen omien tapahtumien koordinointi
• Muut tehtävät tarkentuvat toiminnan käynnistyttyä
Merkittävä ero Tampereen ja Hämeenlinnan välillä on myös siinä, että tapahtumien hankinta
ja kehittäminen löytyvät sekä Tampereen kaupungin että maakunnan strategioista ja että
21 (38)
- versio 0.9 -
mm. Tampereen kauppakamari vastaa strategioiden etenemisen seurannasta. Tavoitteena
on laaja ympärivuotinen tapahtumakirjo ja aktiivinen tapahtumien houkuttelu.
Tapahtumatoimiston palvelut ovat maksuttomia, joskin suunnitteilla on myös maksullisia
palveluja.
Tapahtumien hankintaan käytössä paitsi henkilöresurssit niin myös rahaa, vuosittain 100-500
000 euroa kh:n päätöksellä 20-60 000€ per tapahtuma ja erikseen suurtapahtumat, kuten
olympiapäivät (budjetti 2 MEUR), Creativity World Forum (yli 500 k€), Metropolis yli 500 k€).
Lisäksi liikuntapalveluilla on käytettävissä projektirahaa ja kulttuuritoimella sekä tilaajalla
kulttuuritapahtumien pysyvät ja vuosittaiset avustukset.
Luovan Tampereen, Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaalaisten kuntien tuella käynnistettiin
Pirkanmaan Festivaalien (PirFest ry) toiminta, josta syntyi yli 30 Pirkanmaalaisen festivaalin
yhteenliittymä.
Toiminta käynnistettiin hankkeina (kaksi kappaletta), joiden yhteisarvo on noin 500 000.
Näillä toteutettiin mm.:
• kävijäkyselyt
• ympäristösuunnitelmat
• yhteinen markkinointi
• resurssi- ja kalustopankki
• yleistä, yhteistä kehittämistä
7.3.2. Kilpailija-analyysi: Helsinki
Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö (Talous- ja suunnittelukeskuksen
elinkeinopalveluosasto) on perustettu 2008. Toimiston budjetti on xxx ja siellä työskentelee
yhteensä 10 henkilöä. Toimistolle on määritelty seuraavat tehtävät:
• Järjestää kaupungin omia tapahtumia kotimaassa ja ulkomailla
• Kehittää tapahtumajärjestäjille suunnattuja palveluja
• Tiivistää kumppanuutta kaupungin eri virastojen, viranomaisten ja tapahtumien
välillä
− Kaupungin ulkoalueiden yksi yhteinen varausjärjestelmä
− Tapahtumaluvat keskitetysti verkossa
• Hakee kansainvälisiä suurtapahtumia Helsinkiin
− kartoitetaan haettavat tapahtumat 10+ vuoden aikajänteellä
− laaditaan malli suurtapahtuman hakuprosessista (2011-2012)
22 (38)
- versio 0.9 -
• Järjestelmä tapahtumien taloudellisten ja muiden vaikutusten seurannalle
Palvelu on maksutonta, suunnitteilla ei ole maksullisia palveluja. Tapahtumien hankintaan on
käytössä henkilöresursseja ja paikallistuntemusta. Rahallista tukea annetaan vain
yhteistyössä toteuttaviin yhteistapahtumiin. Rahallista tukea myönnetään myös Helsingin
kulttuurikeskuksesta normaalin kulttuuriavustuskäytännön mukaisesti. Tapahtumat löytyvät
laajasti kaupungin strategioista (Strategiaohjelma 2009-2012, elinkeinostrategia).
Tavoitteena on kehittää kaupungin strategian mukaisesti Helsingistä vetovoimainen
tapahtumakaupunki
7.3.3. Kilpailija-analyysi: Lahti
Lahden kaupunkistrategiassa todetaan, että ”Kehitetään alueen vetovoimaa vahvistavia
vapaa-aika-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää
yritystoimintaa.”
Kärkialojen lisäksi Lahden elinkeinoelämän ja vetovoiman kehittämisessä painotetaan vapaa-
ajan-, kulttuuri- ja urheilupalveluita ja tapahtumia sekä niihin liittyvää yrittäjyyttä ja
osaamista. Vapaa-ajan palveluihin sisältyvät myös yksityiset matkailu- ja hyvinvointipalvelut
sekä erikoiskaupan palvelut. Palveluiden kehityksellä on erittäin suuri merkitys mm.
työpaikkojen syntymiseen Lahden alueella, uusien asukkaiden ja matkailijoiden
houkuttelemisessa sekä keskusta-alueen vetovoimaan. Tapahtumien osalta painotetaan
isoja, kansainvälistä huomiota saavia tapahtumia sekä toimintaa, joka rakentuu valittujen
strategisten kärkien ympärille.
Lahden tapahtumatoiminnan edistämiseksi on käynnistetty tapahtumayksikön
käynnistämishanke. Hanke toteutetaan 1.1.2011–31.12.2013 välisenä aikana. Hankkeen
rahoittajat ovat Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden kaupungin ja
Lakesin rahoittama IDEAL- yhteishanke, jota hallinnoi Lahden kaupungin Sivistystoimi.
Tapahtumayksikön kokonaisbudjetti on 375 000 €, jonka rahoitus jakaantuu seuraavasti:
EAKR + valtio 70 %, Kuntarahoitus (Lakes) 24 % ja Kuntarahoitus (Lahti) 6 %.
Tapahtumayksikkö hankkeessa taustoitetaan ja perustetaan Lahden alueen
tapahtumatoimisto, jolla on tapahtumajärjestäjien suuntaan kehittämis- ja palvelufunktio ja
kaupungin/alueen päättäjien suuntaan uusien tapahtumien hakuun ja tapahtumien
kumppanuuteen/rahoitukseen liittyvä koordinointi- ja arviointifunktio. Tavoitteena on
synnyttää toiminnallinen yhteistyöverkosto ja kansallisesti sekä kansainvälisesti
ainutlaatuinen palvelukonsepti ja muita alueita elämyksellisempi viitekehys (Design for all -
näkökulma), helpottaa tapahtumajärjestäjien ja matkailualan toimijoiden töitä ja ottaa
palvelumuotoilu- ja tapahtumajärjestäminen mukaan alueen innovaatioympäristöön.
Toimenpiteitä
• ”Yhden luukun” palvelumallin luominen
• IDEAL-palvelumallin luominen, pilotointi ja vakiinnuttaminen
• Virkamies- ja elinkeinoyhteistyömallin luominen
23 (38)
- versio 0.9 -
• Palvelumuotoilun menetelmien soveltaminen tapahtumatuotantoon
• Alueen muotoilu- ja ympäristöteknologiaosaaminen näkyväksi osaksi alueen
tapahtumia
• Palveluvalikoiman ja palvelulupausmallin luominen
• Kaupungin/kunnan tapahtumakumppanuuden arviointimallin luominen
• Toimijarekistereiden keruu ja kuvaus (Live)
• Tapahtumajärjestämisen sähköinen opas Lahden seudulle
• Tapahtumatilojen varausjärjestelmän luominen ja yhteinen hinnoittelumalli
• Tapahtumien vaikuttavuuden mittaamisen mallinnus
• Yhteiskuntavastuumallin luominen
• Uudet tapahtumakonseptit
• Promootioapumallinnus
• Uusien tapahtumien hakemisen mallinnus
• Tapahtumien alueellinen ja kansallinen vuosikello -ajattelumallin luominen
• PHKK-yhteistyön alustus, käyttöönotto ja vakiinnuttaminen
• Tapahtumayksikön jatkon ja rahoitusmallin luominen
• Yhteistyöseminaarit ja workshopit, aamukahvitilaisuudet ja benchmarkingmatkat
• Tapahtumien arviointimalli
• tapahtumat lähtökohtaisesti samalle viivalle kaupungin omien intressien pohjalta
• pisteytyksen tuloksena on suositus päätöksentekijöille kullekin tapahtumalle
sopivasta kaupungin tuesta
• malli huomioi erityisesti tapahtuman talous-, imago- ja ympäristövaikutukset
IDEAL - International Design and Event Arena Lahti -hanke
IDEAL 2017-hankkeen tavoitteena on Lahden ja Lahden seudun vetovoimaisuuden
lisääminen IDEAL-palvelukonseptin avulla, jossa tapahtumajärjestäminen, muotoilu,
puuosaaminen ja kulttuuriverkosto yhdistetään yhdeksi palveluksi. Näin saadaan aikaan
elämyksellisempi ja kilpailukykyisempi alusta tapahtumajärjestämiselle. Hanke on Lahden
kaupungin Sivistystoimen alaisen muotoiluhankkeen ja Lakesin alaisen Tapahtumayksikön
muodostama yhteishanke, jonka päähallinnoija on Lahden kaupungin Sivistystoimi.
Osahankkeet toimivat itsenäisinä, mutta tiiviissä yhteistyössä ja erityisesti IDEAL-
palvelukonseptia yhdessä luoden.
24 (38)
- versio 0.9 -
Hankkeen tavoitteena on Lahden ja Lahden seudun vetovoimaisuuden lisääminen.
Tavoitteena on houkutella alueelle uusia tapahtumia, matkailijoita ja luovan alan toimijoita.
Tähän tavoitteeseen hanke pyrkii IDEAL-palvelukonseptin avulla, joka yhdistää
tapahtumajärjestämisen, muotoilun, puuosaamisen ja kulttuuriverkoston yhdeksi palveluksi.
Näin aikaansaadaan elämyksellisempi ja kilpailukykyisempi alusta tapahtumajärjestämiselle.
Alueen luovan alan toimijat ja uudet alan yritykset hyötyvät tapahtumien synnyttämistä
toimeksiannoista.
Toimenpiteinä ovat tapahtumajärjestämisen kehittäminen käyttäjäystävällisemmäksi
palvelumuotoilun avulla ja kulttuuriverkoston tehokkaampi hyödyntäminen osana
tapahtumajärjestämistä.
IDEAL-hankkeen kokonaisbudjetti on 897 500 €/3 vuotta.
7.4. Hämeenlinnan tapahtumien vuosikello
Hämeenlinnan matkailullisista tapahtumista laadittiin 2011 vuosikello (LIITE 1). Tämän perusteella
voidaan todeta, että kaupungin matkailullinen tapahtumatarjonta ei ole kovin vahvaa ja on
keskittynyt merkittävästi loppukesään. Yleisestikin voidaan todeta, että vapaa-ajanmatkailun rooli
Hämeenlinnassa on heikko, vaikkakin kaupungin historia vapaa-ajanmatkailussa on vahva etenkin
Aulangon johdosta. Nykyinen heikkous näkyy esimerkiksi siinä, että useat tapahtumajärjestäjät
eivät näe itseään matkailutoimijoina ja toisaalta sillä, että osa kaupungin hotelleista pitää ovensa
kiinni mm. joulun välipäivinä, joka kuitenkin on yksi mahdollinen vapaa-ajan matkailun
sesonkiajankohta.
Voidaankin sanoa, että tapahtumien vuosikello vaatii monipuolistamista.
Keskeiset tavoitteet:
• differoida Hämeenlinnaa kilpailijoista korostamalla alueen historiaa ja vahvuuksia
• hyödyntää sijaintia tekoina
• löytää sopivia strategisia kumppaneita
• aktiivisesti etsiä uusia tapahtumia täydentämään Hämeenlinnan tapahtumien vuosikelloa
Toimenpide-ehdotukset:
• organisaatio, josta tietoa saatavilla keskitetysti tulevaisuudesta. Tämä organisaatio on syytä
kehittää yhden pisteen palvelutiskiksi.
• toimijoiden aktivointi
• tapahtumien laaja-alaistaminen ja ympärivuotistaminen
• aktiivinen myyntityö
25 (38)
- versio 0.9 -
8. Kanta-Hämeen tapahtumakentän SWOT
MAHDOLLISUUDET
• luoda tasapainoinen
matkailuverkosto
• seutujen profilointi
yhteismarkkinoinnissa
• lähimatkailu
• ulkomaalaiset turistit
UHAT
• yhteistyön pysähtyminen
• EU-tukipolitiikan
päättyminen
• korkeakoulutuksen
vähentyminen
• yhteismarkkinoinnin
hiipuminen
VAHVUUDET
• sijainti
• kaunis luonto
• monipuoliset kohteet
• liikuntaosaaminen
HEIKKOUDET
• kuntaliitosten tuoma eripura
• seudut erillään
• kokoavan tekijän puute
• yliopistotason koulutuksen
puuttuminen
• Hämeenlinnakeskeisyys
• Häme -brandin puute
26 (38)
- versio 0.9 -
9. Hämeenlinnan seudun tapahtumakentän SWOT
MAHDOLLISUUDET
• uudet alueet: Kantola, Laivaranta, Sarionranta
• uusi monitoimihalli
• mittavat mahdollisuudet ja potentiaalia kehittyä
• vetovoiman lisääminen maankäytön suunnittelulla, kaavoituksella ja tonttipolitiikalla
• keskustan elinvoiman tukeminen
• vesimatkailu
• iso tapahtuma
• keskiaikateeman hyödyntäminen
laajemmin
• slow life
• ulkomaalaiset turistit
UHAT
• yhteistyön paikallaan polkeminen
• epäonnistumisen pelko
• velkaantuminen, lama
• palvelujen muotoilu liikaa
senioreille (”valaistu hautausmaa”)
• yhteismarkkinoinnin hiipuminen
• Helsingin ja Tampereen vetovoima
VAHVUUDET
• sijainti ja hyvät kulkuyhteydet
• alueen historia
• kaunis luonto ja vesistöt
• sopivan kokoinen ja hyvämaineinen kulttuurikaupunki
• vahvat brandit: Hämeen linna, Aulanko, Verkatehdas, Wetterhoff
ja Vanajanlinna
• golf ja keskiaikateema
• halu kehittyä
• laaja osaaminen
HEIKKOUDET
• yhteistyön ja verkostojen puute
• nurkkakuntaisuus
• rohkeuden puute uusille avauksille
• väestöpohjan eläköityminen
• hotellikapasiteetin riittämättömyys
• talvisin hyvin hiljainen
• ammattimaisen tuottamisosaamisen puute
• Hämeenlinnaa ei tunneta tapahtumakaupunkina - eikä
tapahtumia yhdistetä
Hämeenlinnaan (profiilitapahtuman puute)
• elinkeinorakenteen vinous
• hallintokaupungin imago
27 (38)
- versio 0.9 -
10. Hämeenlinnan seudun tapahtumien kehittämistarpeet ja
kehittymissuunnat sekä uudet avaukset
10.1. Organisaatio
Organisaatiota suunniteltaessa on lähdetty siitä olettamuksesta, että organisaatiolle on
olemassa tarvetta. Organisaation luontainen sijaintipaikka on nykyisen
matkailuorganisaation yhteydessä. Organisaation toiminnan tulee olla avointa kaikille niille
tahoille, jotka haluavat kehittää matkailullisia tapahtumia Hämeenlinnassa ja muualla Kanta-
Hämeessä, mutta toiminnan tulee olla vastikkeellista, eli sijoitusta vastaan saa panostusta.
10.1.1. Organisaation toiminnan rahoittaminen
HämeEventin rahoitus voi muodostua yhdistelmästä
1. Julkinen rahoitus eli kuntien ja kaupunkien rahoitus
2. Projektimuotoinen julkinen rahoitus
3. Yksityinen rahoitus, jonka voidaan jakaa seuraaviin lähteisiin
3a. Kiinteä kynnysrahoitus Hämeen matkailualan toimijoilta eli
lähinnä majoituslaitoksilta
3b. Komissiopohjainen rahoitus majoituslaitoksilta,
tapahtumanjärjestäjiltä sekä mahdollisesti tapahtumapaikoilta.
Löytyykö tahtoa antaa HämeEventin hallinnoida
tapahtumapaikkaa tai -paikkoja on kysymys, joka täytyy
ratkaista erityisesti mikäli Kantolan tapahtuma-alue toteutuu.
3c. Muu myyntitoiminta, kuten lippuvälitys,
yhteismarkkinoinnin organisoiminen jne.
Lopullinen valinta eri rahoitusmuotojen välillä arvioidaan neuvotteluissa
julkisten ja yksityisten rahoittajien kanssa. Tavoitteena on muodostaa yksikkö,
jolla on myös liiketaloudellista vastuuta omasta toiminnastaan. Kilpailutilanne
eri kaupunkiseutujen välillä sekä Hämeen tapahtumien volyymi ei
mahdollistane pelkälle yksityiselle rahoituksella pohjautuvaa toimintaa.
Välivaiheessa toiminnan on tukeuduttava projektirahoitukseen, mikäli
tällaiseen rahoitukseen löytyy Hämeestä yhteinen tahtotila.
10.2. Kehitettävät teemat
10.2.1. Päätuoteteemat ja kärkituotteet
Kanta-Hämeen matkailullisia tapahtumia tulee käsitellä osana
kokonaismatkailustrategiaa, ts. tapahtumat tulee ottaa osaksi sitä, ja
painopistealueiden tulee ensisijaisesti olla samoja: jos yleisessä
matkailustrategiassa joku teema on valittu painopistealueeksi, on luonnollista
että tämän painopistealueen tapahtumat ovat myös tapahtumapuolen
pääteemoja. Näin ollen esim. ratsastus- ja golf-tapahtumat kuuluvat
28 (38)
- versio 0.9 -
maakunnan kärkitapahtumiin. Tämä menettelytapa tarvitaan jo siitäkin syystä,
että markkinointi- ja muut toimenpiteet saadaan tukemaan toisiaan.
Lisäksi tulevat sellaiset erikoistapahtumat, joilla ei ole varsinaisesti
matkailustrategisesti teemaympäristöä, mutta joilla on menestyselementtejä
muuten. Tällaisia ovat mm. Keskiaikamarkkinat ja liikuntatapahtumat, joille on
potentiaalia kaupungissa ja maakunnassa.
10.2.2. Tuotekehitys
Tuotekehitystoiminnan tulee olla jatkossa yksi synnytettävän
tapahtumayksikön päätehtävistä. Tuotekehitystä on sekä olemassa olevien
tapahtumien toiminnan kehittäminen (elinkaaren pidentäminen) kuin uusien
tapahtumien saaminenkin.
Kehittäjien roolit pitää saada selkeämmiksi. Lisäksi tapahtumayksikön tulee
olla käytännönläheinen toimija, joka lisää yhteistyötä ja tuo eri toimijat saman
pöydän ääreen. Kehittäjiltä toivotaan laajempaa näkemystä kokonaisuudesta,
tukea ja koordinointivastuuta kentästä ja sen kehittämisestä.
10.2.3. Osaaminen ja koulutus
Tapahtumatuottajat, etenkin vapaaehtoisyhdistykset, ovat jääneet syrjään
suunniteltaessa erilaisia koulutuksia Kanta-Hämeen matkailutoimijoille.
Jatkossa perustettava tapahtumayksikkö toimii tilaajan roolissa järjestettävien
koulutusten suhteen ja valvoo sitä, että matkailullinen tapahtumastrategia,
sen arvot ja eri tapahtumatoimijat tulevat huomioitua koulutuksia
suunniteltaessa.
10.2.4. Tapahtumien yhteistyö ja verkottuminen
Tapahtumien yhteistyötä tulee lisätä ja sen omaehtoisuutta tukea.
Tapahtumajärjestäjiä tulee jatkossa kutsua koolle entistä useammin ja heille
luoda muita kanavia keskustelulle ja vuorovaikutukselle, esimerkiksi
sosiaaliseen mediaan.
Toisaalta tapahtumatuottajilta edellytetään tähän strategiaan ja arvoihin
sitoutumista näiden palveluiden vastineena.
Tapahtumille luodaan hankintapooleja ja erillisiä resurssipankkeja sekä
materiaalien että talkoohenkilöstön osalle.
10.3. Rahoitus, tuet ja kestävä liiketoimintamalli
Yksi oleellinen linjaus liittyy siihen, miten tapahtumia ja tapahtumahankintaa tuetaan
erilaisilla resursseilla ja myös taloudellisesti – vai tuetaanko lainkaan – ja millä periaatteilla.
Nämä linjaukset olisi hyvä viedä aikaisemmin todetun mukaisesti sekä maakunta- että
kuntatasolla oleellisiin strategioihin. Ainakin seuraavat asiat tulee linjata tämän strategian
hyväksymisen yhteydessä:
• perustettava tapahtumayksikkö toimii lausunnon antajana, mikäli jotakin tapahtumaa
aiotaan tukea kaupungin toimesta matkailullisin perustein
29 (38)
- versio 0.9 -
• kaupunki nimeää syntyvän tapahtumayksikön vastuulliseksi tahoksi koordinoimaan
kaupungissa järjestettäviä massaulkoilmatapahtumia
• kaupunki edellyttää kaupungissa järjestettävien tapahtumien sitoutuvan tässä
strategiassa määriteltyihin arvoihin (sitoutuminen edellytyksenä tilojen luovuttamiselle
ja luvan varaisille toiminnoille).
Lisäksi tulee tutkia mahdollisuus ottaa käyttöön tappiontakausjärjestelmä tapahtumille
nykyisten rahoitustuki-instrumenttien rinnalle. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä
esimerkiksi Kuopiossa.
10.4. Markkinointi ja viestintä
Matkailulliset tapahtumat – etenkin kärkituotteet, tulee jatkossa nähdä samassa roolissa
kuin tärkeimmät kohteet ja nähtävyydet, eli alueen matkailullisina vetovoimatekijöinä.
Merkittävin ero tapahtumien ja nähtävyyksien kohdalla on siinä, että tapahtumien osalla
paikan lisäksi tulee muuttujaksi aika. Voidaan myös sanoa, että nykyisin tapahtumat ovat
merkittävämpi matkustuksen syy kuin nähtävyydet, etenkin lyhyt- ja lähialuematkustuksessa.
Se seikka, että tapahtumien taustalla on hyvin usein vapaaehtoisjärjestöt ja –työ, tulee
huomioida myös markkinoinnissa. Iso osa näistä tapahtumista tuottaa voittoa hyvin vähän
tai ei lainkaan. Tästä syystä nämä tapahtumat eivät kykene osallistumaan suuriin
markkinointimaksuihin tai kynnysrahoihin.
10.5. Myyntityön kehittäminen
Tapahtumayksikköä luotaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että kyse on ensisijaisesti
vapaa-ajanmatkailukaupasta, joka ei ole ollut Hämeen Matkailun ensisijaisessa fokuksessa
viime vuosina. Myös jakelukanavat poikkeavat merkittävästi Hämeen Matkailun nykyisin
käyttämistä, sillä matkanjärjestäjien ja yksittäismatkustajien rooli vapaa-
ajanmatkustuskentässä ovat merkittävästi suuremmat verrattuna kokousryhmäkauppaan.
Tämä lisää haasteellisuutta myös myyntityökalujen ja hinnoittelun osalta.
Kun painotus on asetettu vapaa-ajantapahtumille, nousee entistä suurempaan rooliin se, että
matkat tehdään omalla eikä yritysten rahalla. Tällöin korostuu eritasoisten ja –hintaisten
majoituskohteiden tarve. Hinnoittelulla on päästävä myös siihen, että jo tapahtumaa
hankittaessa pystytään käyttämään hintajoustoa tarvittaessa. Tapahtumia hankittaessa
korostuu myös se, että tätä työtä tekevän / tekevien tulee tuntea ne ajankohdat, joihin
majoitusliikkeillä on asiakastarvetta, jotteivat tapahtumat kasaannu toistensa kanssa
päällekäin tai sellaisiin ajankohtiin, jolloin majoitusliikkeissä on muutoinkin hyvä täyttöaste.
Tämä edellyttää tapahtumamyynniltä vastuullisuutta ja tapahtumakentän sekä toisaalta
majoitusliikkeiden sesonkien ja tarpeiden hyvää tuntemusta ja voi onnistua vain ja ainoastaan
tiiviillä ja avoimella vuoropuhelulla.
Suur-tapahtumat tulevat olemaan oma lukunsa, mikäli niitä saadaan: jos tapahtumayksikkö
tekee töitä – tai vaikka investoi – siihen, että kaupunkiin tai alueelle saataisiin massiivinen,
kaikki majoituspaikat täyttävä tapahtuma, esim. 50 000 hengen konsertti, tulisi sovittujen
hinnoitteluperiaatteiden olla edelleen voimassa.
30 (38)
- versio 0.9 -
Myyntiin – ja markkinointiin – liittyy myös paikallisten tapahtumien lipunmyynti ja
tapahtumien tuotteistaminen. Muutamat tapahtumat toivovat, että joku paikallinen toimija
voisi auttaa tapahtumien lipunmyynnissä ja tuotepakettien laatimisessa. Muutoinkin on syytä
panostaa jo olemassa olevien tapahtumien kehittämiseen siten, että niistä aiheutuu
enemmän yöpymisiä. Myös tämä on osa tuotekehitystä ja tuotteistusta, yleisemmin myyntiä
ja samalla markkinointia. Toisaalta tässä asiassa vastuuta ei voida sysätä yksin
tapahtumayksikölle, vaan majoitusliikkeiden tulisi myös itse kantaa vastuuta. Sama koskee
myös sponsoroinnissa avustamista, sillä mitä enemmän tapahtumaa tuotetaan
vapaaehtoisvoimin, sen enemmän siellä kaivataan apua verkottumisessa ja
sponsorihankinnassa.
Toimenpide-ehdotukset:
Organisaatio:
• luodaan tapahtumaorganisaatio osaksi uutta matkailuorganisaatioiden yhteenliittymää
• tapahtumaorganisaatio ei tuota tapahtumia, vaan hankkii niitä alueelle
• haetaan julkisrahoitus toiminnan käynnistämiseksi
Tapahtumatuotannon tuki:
• tapahtumayksikkö ylläpitää säännöllisiä tapaamisia tapahtumajärjestäjien kanssa sekä koordinoi
näiden koulutusta
• tapahtumayksikkö pyrkii kehittämään olemassa olevia tapahtumia ja auttaa näitä kehittymään
• pyritään löytämään sopivia liittoumia tapahtumille, sekä keskenään, muiden matkailualan yritysten
kanssa että kansallisten ja kansainvälisten verkostojen joukosta
• luodaan talkoopankki
• luodaan tapahatumille hankintapooli
Rahoitus ja tuet:
• alueen kuntien, kehitysyhtiöiden ja maakuntaliiton tulee luoda pelisäännöt siitä, minkälaisia
tapahtumia tuetaan ja näiden tulee pohjautua tähän strategiaan
• rahoitusjärjestelmän tulee olla mahdollisimman kevyt ja selkeä
• selvitetään siemenrahaston mahdollisuus ja sen hallinnointi
Markkinointi ja viestintä:
• Hämeen Matkailun myyntistrategiassa ja Häme markkinoinnin markkinointistrategiassa huoioidaan
tapahtumien erikoisluonteet
• määritetään tapahtumien kärkituotteet ja niille erillinen strategia
31 (38)
- versio 0.9 -
Myyntityön kehittäminen:
• kehitetään ristiinmyyntiä
• liitetään tapahtumat kiinteäksi osaksi syntyvän matkailuyhteenliittymän myyntistrategiaa
32 (38)
- versio 0.9 -
11. Kirjallisuutta ja lähteitä
Kanta-Hämeen matkailustrategiaa 2015
Hämeen maakuntaohjelma 2011-2014
Hämeenlinnan ja Hattulan elinkeinostrategiassa 2010-2015
Kaupungin strategia
Palvelu- ja hankintastrategia
Karppinen, A., Vähäsantainen, S. 2011. Matkailutulo ja –työllisyys Satakunnassa, Porin
seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin
yksikön julkaisusarja A.
Kyllä tapahtuu! Tapahtumatuotannon toimenpideohjelma. Lappeenranta–Imatra-
kaupunkiseudun aluekeskusohjelman julkaisuja 2008:1.
http://www.luovasuomi.fi/images/stories/liitteet/kyll%20tapahtuu.%20tapahtumatuotanno
n%20toimenpideohjelma.pdf
Lampinen, J. 2011. Ekologisen ja turvallisen yleisötilaisuuden järjestämisopas. Pori: Suomen
Ympäristö- ja Tervesyalan Kustannus Oy.
Mikkonen, J., Pasanen, K., Taskinen, H. 2008. Itäsuomalaisten tapahtumien asaiakasprofiilit ja
aluetaloudellinen vaikuttavuus. Savonlinna: Joensuun yliopisto. Matkailualan opetus- ja
tutkimuslaitoksen julkaisuja n:o 1.
33 (38)
- versio 0.9 -
12. Liitteet
12.1. LIITE 1: Tapahtumien vuosikello (Hämeenlinna, 2011)
Tapahtumien vuosikello – Hämeenlinna 2011
Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu
(14) Kalamarkkinat
Rakenna – Sisusta – Asu –messutVanajalinna RalliRadalle.COMCumulus-turnausTomaatteja! Tomaatteja! Stand Up -festivaali
Nice Run Hml
(26) AmyRockRadalle.COM
LinnaJazzSalibandy-tapahtuma UUSI!
WanajaFestival(30) Hippalot
(31-32) Fredrikan kulttuurikesä UUSI!
(32) Elomessut(32) Radalle.COM –Suolenkki
(33) Hämeen Keskiaikamarkkinat(33) Historic Grand Race
(34) Kirjan aika –festivaali(34) Aulanko CUp
(37) Kalamarkkinat
(34-36) Art Häme – UUSI!
(41) HämeenlinnanTaikaviikko – UUSI!
(39) Radalle.COM Finals
(49) Tuomaan markkinat(48)Wetterhoffin Korttelijoulu
Tapahtuman nimen edessä suluissa viikko, jolloin tapahtuma järjestetään.
Tekstin väri:
Uusi tapahtumaAlueellinen tapahtumaKertaluontoinen tapahtuma
10.1.2012 1
34 (38)
- versio 0.9 -
12.2. LIITE 2: HämeEvent - Matkailutoimijoiden haastattelun tulokset (Ideone Oy)
120102_HämeEvent_toimenpide-ehdotukset_päivitetty_Ideone.docx
HämeEvent_haastattelutulokset-V09.doc
35 (38)
- versio 0.9 -
12.3. LIITE 3: Strategiatyöskentelyyn osallistuneet tahot
Projektipäällikkö
• Panu Kekäle, projektipäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme
HämeEvent-hankkeen ohjausryhmä (rahoittajien edustus)
• Heikki Hietanen, toimitusjohtaja, Kehittämiskeskus Oy Häme (31.12.2011 saakka)
• Antti Jokivirta, hankepäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme (31.3.2011 saakka ELY-
keskuksen edustajana)
• Antti Välimäki, rakennerahastoasiantuntija, Hämeen ELY-keskus (1.9.2011alkaen)
• Raija Forssman, toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy (31.5.2011 saakka)
• Kati Tiitola, vt. toimitusjohtaja, Hämeen Matkailu Oy (1.6.2011 alkaen)
• Leena Puumalainen, matkailupäällikkö, Kehittämiskeskus Oy Häme
• Kari Viitamaki, aluejohtaja, Restel
• Jouko Astor, toimistusjohtaja, Verkatehdas
• Jorma Hassinen, toimitusjohtaja, Hämeenlinnan liikuntahallit Oy
• Sirkku Korkiamaki, palvelupäällikkö, Ypäjän Hevosopisto
• Mika Walkamo, , Vanajanlinna
• Esa Palosaari, hotellinjohtaja, Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinna
Strateginen kumppani palvelukonseptin ja strategian rakentamisessa – Ideone Oy (mm.
haastattelujen toteuttaminen ja analysointi)
• Lasse Paananen, toimitusjohtaja, Ideone Oy
• Noora Vaaraniemi,asiantuntija , Ideone Oy
Haastatellut
• Pertti Kurki-Suonio, Ahvenisto
• Göran Enckelman, Eerikkälän Urheiluopisto
• Janne Hallenberg, Forkwork
• Hannele Yrjö-Koskinen, Fredrika Wetterhoff –säätiö
• Jouni Airaksinen, Historic Grand Race
• Pia Ryöppy, Hotelli Emilia
• Sinikka Kauranen, Hämeen ELY-keskus
36 (38)
- versio 0.9 -
• Niko Blomberg, Hämeen Järviylänkö luontomatkailun vihervyöhykkeeksi –hanke
• Sanni Hallavaara, Hämeen Keskiaikamarkkinat
• Carita Rantala, Hämeen Keskiaikamarkkinat
• Jouni Marjamäki, Hämeen Linna
• Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy
• Esko Tuovinen, Hämeen Taikaviikot
• Sari Hagemeier, Hämeenlinnan kaupunkikeskustyhdistys ry
• Kalevi Lauronen, Hämeenlinnan yrittäjät
• Kari Viitamäki, Kylpylähotelli Rantasipi Aulanko
• Ann-Mari Virta, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX
• Juha Liedes, Lasten liikunnan tuki ry
• Jere Rauhala, Metsähallitus
• Tomi Enäjärvi, Oiva - matkailuyrittäjien koulutusohjelma
• Esa Palosaari, Sokos Hotel Vaakuna
• Heikki Matiskainen, Suomen lasimuseo
• Veikko Lindholm, Tawastia Group
• Birgitta Putkonen, Tomaatteja! Tomaatteja! –festivaali
• Mikko Hansson, Wanaja Festival
• Tapio Vekka, Vekka Liikenne Oy
• Janne Nieminen, Verkatehdas
• Heikki Heiskanen, Ypäjän hevosopisto
• Sirkku Korkeamäki, Ypäjän hevosopisto
• Päivi Lilja, Ämy ry
Seminaarityöskentelyyn osallistuneet henkilöt / 3.11.2011
• Marjo Salo, Aulanko-Hämeenlinna Matkailu ry
• Arja Mäkinen, Fredrika Wetterhoff-säätiö
37 (38)
- versio 0.9 -
• Simo Viertonen, Hattulan kunta
• Markku Juhola, Hehkua Liikunnasta ry
• Pekka Räsänen, Hopealinja
• Antti Välimäki, Hämeen ELY-keskus
• Panu Kekäle, HämeEvent
• Carita Rantala, Hämeen Keskiaikamarkkinat
• Sanni Hallanvaara, Hämeen keskiaikamarkkinat
• Jaana Laakso, Hämeen liitto
• Mari Vadén, Hämeen linna
• Kati Tiitola, Hämeen Matkailu Oy
• Tomi Enäjärvi, Hämeen Matkailu Oy / OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelma
• Laura Leskinen, Hämeen Matkailu Oy / OIVA - Matkailuyrittäjien koulutusohjelma
• Kari Markkanen, Hämeen Messut Oy
• Aino Koecher, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo
• Antti Krapu, Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo
• Sari Hagemeier, Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys
• Hannu Tienhaara, Hämeenlinnan Laatumessut / T:mi Hannu Tienhaara
• Noora Vaaraniemi, Ideone Oy
• Lasse Paananen, Ideone Oy
• Jorma Ranta, Ideone Oy
• Ulla Vehmasaho, Ideone Oy
• Heidi Lampsijärvi, Janakkalan kunta
• Antti Jokivirta, Kehittämiskeskus Oy Häme
• Mirva Lemmetty, Kehittämiskeskus Oy Häme
• Ari Räsänen, Kehittämiskeskus Oy Häme
• Maritta Sandler, Koulutuskeskus Tavastia
• Esko Hentilä, Koulutuskeskus Tavastia
38 (38)
- versio 0.9 -
• Juha Liedes, Lasten Liikunnan Tuki ry
• Ville Ketonen, Local Crew Oy
• Hillevi Kaarlenkaski, Luova Tila-hanke
• Erno Hyvättinen, Oy Forkwork Ltd
• Matti Arnkil, Riihimäen Teatteri
• Erkki Korhonen, Sibeliuksen Syntymäkaupunki-säätiö
• Esa Palosaari, Sokotel Oy
• Kristian Schmidt, Suisto Oy
• Esko Tuovinen, T:mi Tuovinen Esko
• Pia Ryöppy, Tawastia Group
• Susanna Mattila, Hämeen Yrityssanomat
• Timo Martola, valokuvaaja y-tunnuksella
• Pekka Allinen, Vanajanlinna Group
• Janne Nieminen, Verkatehdas Oy
Seminaarityöskentelyyn osallistuneet henkilöt / 11.1.2012