QGIS-sovelluksella toteutettava tehtäväpaketti lukion maantieteen
kursseille
Hanne Mäenpää
791637S
GIS-erikoistumisjakso
Maantieteen tutkimusyksikkö
Oulun yliopisto
04.10.2016
Sisältö
Aluksi ................................................................................................................................................... 1
Kurssikohtaisista tehtäväkokonaisuuksista ja tehtävistä ...................................................................... 1
Tehtäväpaketissa käytetty Bloomin taksonomia .................................................................................. 2
GE1. Maailma muutoksessa ................................................................................................................. 3
Tehtävä 1. ......................................................................................................................................... 3
Tehtävä 2. ......................................................................................................................................... 5
Tehtävä 3. ......................................................................................................................................... 7
Tehtävä 4. ......................................................................................................................................... 9
GE2. Sininen planeetta ....................................................................................................................... 11
Tehtävä 1. ....................................................................................................................................... 11
Tehtävä 2. ....................................................................................................................................... 13
Tehtävä 3. ....................................................................................................................................... 16
GE3. Yhteinen maailma ..................................................................................................................... 18
Tehtävä 1. ....................................................................................................................................... 18
Tehtävä 2. ....................................................................................................................................... 20
Tehtävä 3. ....................................................................................................................................... 23
GE4. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta....................................................................................... 25
Tehtävä 1. ....................................................................................................................................... 25
Tehtävä 2. ....................................................................................................................................... 27
Tehtävä 3. ....................................................................................................................................... 28
Lähteet ................................................................................................................................................ 32
1
Aluksi
QGIS-sovelluksen voi ladata osoitteesta http://www.qgis.org/fi/site/forusers/download.html.
Kannattaa ladata yrityksillekin suositeltu versio 2.14., koska sen toiminta on vakaampaa.
Tehtävien teossa kannattaa käyttää apuna Juha Härkösen tekemää QGIS:in käyttöohjetta ”QGIS
Desktop 2.8.1 – ohje”, sillä osa tehtävänannoista perustuu tähän ohjeeseen (eli viittaan vain
tehtävässä, mistä kohdasta ohjeesta löytyy tarvittavat tiedot). Ohjeen voi ladata osoitteesta:
http://www.oulu.fi/sites/default/files/content/QGIS%202%208%201%20ohje%20toukokuu.pdf.
QGIS on suomennettu hieman töksähdellen ja ontuvasti. Lisäksi uudessa versiossa osa työkaluista
yms. on suomennettu hieman eri tavalla kuin Härkösen oppaassa, joten maalaisjärkeä joutuu välillä
käyttämään. Pääsääntöisesti oppaan ja sovelluksen suomennukset ovat kuitenkin samoja.
Englanninkieliset käyttöoppaat löytyvät tarvittaessa osoitteesta
http://www.qgis.org/en/docs/index.html, josta tietoa löytyy ohjelman eri versioitten mukaan.
Kurssikohtaisista tehtäväkokonaisuuksista ja tehtävistä
Tehtäväpaketti on toteutettu uuden, vuonna 2016 käyttöön otetun lukion opetussuunnitelman
mukaan. GE1-kurssi sisältää neljä tehtävää, joista ensimmäinen on tutustumistehtävä QGIS-
sovellukseen. Tätä tehtävää voi käyttää myös muilla kursseilla johdattelutehtävänä, jos esimerkiksi
otat tehtävät käyttöön vasta myöhemmillä kursseilla. GE2, GE3 ja GE4 -kursseille tehtäviä on kolme
per kurssi. Tehtävät on järjestetty niin, että ensimmäinen on helpoin ja viimeinen vaikein. Joissakin
tehtävissä myös ohjeistetaan käyttämään aiemmin opittuja taitoja, joten siksi tehtävät kannattaa
teettää järjestyksessä kurssin aikana. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista, sillä ”Opettajalle” kohdassa
on kerrottu mistä aiemmasta tehtävästä saa tarvittaessa apua.
GE4 -kurssin tehtävät ovat melko haastavia ja aikaa vieviä. Paikkatietosovelluksien käytön
osaaminen on kuitenkin yksi kurssin tavoitteista, joten tästä syystä tehtävät painottuvat enemmän
tekniseen osaamiseen. Myös tutkimuksen tekeminen näkyy näissä tehtävissä, sillä aineistot pitää
ladata itse.
Opiskelijoille tarkoitettu tehtävänanto ja opettajalle olevat ohjeet ovat peräkkäin tässä tiedostossa.
Tarkoituksena on, että opettaja voi kopioida tehtävänannon esimerkiksi uuteen Word-tiedostoon ja
muokata siitä omalle ryhmälleen sopivan. Opettaja voi esimerkiksi liittää vaikeampiin tehtäviin
ohjeistusta helpommista tehtävistä, joissa käytetään samoja työkaluja.
2
”Leikkaa” -työkalua käytetään monessa tehtävässä, jota opiskelijat voivat välillä moittia. Työkalun
käyttö on kuitenkin perusteltua, koska usein paikkatietoaineistoa käsitellessä suuremmasta aineistosta
leikataan tarkasteluun pienempi alue. Jos joku tehtävä jää tunnilla kesken, voi QGIS-työtilan tallentaa
karttatasoineen sovelluksen kohdasta ”Projekti” ”Tallenna nimellä”.
Kaikissa tehtävissä, joissa opiskelija tekee kartan itse, voi myös pyytää opiskelijaa tekemään
viimeistellyn karttaesityksen, jos ylimääräistä aikaa jää. Tätä ei ole mainittu kaikissa tehtävissä
erikseen. Ohjeet karttaesityksen tekoon löytyvät Härkösen ohjeesta luvusta ”3. Karttaesityksen
luominen”. Vaikeampien tehtävien lopussa olevat esimerkkikuvat ovat itse tekemiäni ja opettaja voi
käyttää niitä opetuksessa tarvittaessa.
Suurin osa ladattavista aineistoista on ensin zip-muodossa, joten opettajan kannattaa purkaa
materiaali valmiiksi kansioon, josta opiskelijoiden on se helppo löytää.
Tehtäväpaketissa käytetty Bloomin taksonomia
Jokaisen tehtävän lopussa on opettajalle tietoa siitä, mitä Bloomin taksonomian taitoja tehtävä
kehittää. Lisäksi tehtävän alussa, oikeassa reunassa on numeroin Bloomin tasot, jotta opettaja näkee
helposti minkä tason tehtävä on kyseessä. Bloomin taksonomia on valittu tehtävien tavoitteiksi
sähköistyneitten ylioppilaskirjoitusten vuoksi, sillä niittenkin taustalla vaikuttaa Bloomin taksonomia
(YTL: 2). Olen jäsennellyt Bloomin taksonomian seuraavalla tavalla (Jyväskylän yliopisto & W5W2-
hanke: 7–9):
Alemman tason osaaminen:
1. Muistaminen - kyky muistaa asioita siinä muodossa kuin ne on esitetty
2. Ymmärtäminen - kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa
3. Soveltaminen - kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa
Korkeamman tason osaaminen:
4. Analysoiminen - kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden suhteet
5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponentit, yhteen
6. Luominen - kyky arvioida ja arvottaa materiaalia tiettyä tarkoitusta varten sekä kyky saada
aikaan jotain uutta.
3
GE1. Maailma muutoksessa
Tehtävä 1. BLOOM 1 & 2
Tarkoituksena on tutustua QGIS-sovelluksen käyttöön. Avaa ensin QGIS-sovellus, lisää
tarkasteltavaksi ”maailman valtiot” -data ja kokeile QGIS:in erilaisia perustyökaluja ja
ominaisuuksia. Avaa attribuuttitaulu (eli missä avatun karttatason ominaisuustiedot ovat) ja katso
mitä tietoja aineistosta löytyy.
Tarkastele ”ominaisuudet” -osiota ja selvitä sieltä käytössä oleva koordinaatistojärjestelmä. Vaihda
lisäksi tason nimi kuvaavammaksi. Nämä kaikki löytyvät klikkaamalla karttatason nimeä hiiren
oikealla painikkeella. Kannattaa rohkeasti tutustua myös muihin QGIS:in ominaisuuksiin - vain
kokeilemalla opit!
Pari vihjettä: Tason ominaisuudet saa auki myös kaksoisklikkaamalla tason nimeä. Karttatason saa
pois näkyvistä (ja takaisin) klikkaamalla nimen edessä olevaa täppää. Keskeiset normaaliin käyttöön
tarvittavat työkalut ovat näkyvissä yläreunan työkalupalkissa.
Opettajalle
Kerro opiskelijoille: Härkösen ohjeesta luvut ”1. Johdanto ohjelmiston käyttöön” ja ”2.1.
Koordinaatistojärjestelmän tunnistaminen” auttavat alkuun pääsemisessä, joten ne kannattaa vilkaista
ensin.
Vinkki: Jo tässä vaiheessa oppilaille kannattaa painottaa, että jokaiseen karttatasoon eli aineistoon on
syytä tutustua ensin attribuuttitaulun avulla. Tästä on konkreettisesti hyötyä oppilaille myöhemmissä
tehtävissä.
Vinkki: Helpoin tapa lisätä dataa on sivun 6 lopussa esitelty Selain -ikkunan kautta lisääminen.
Lisätietoa opiskelijoille: QGIS näyttää Selain -ikkunassa, että vektorimuotoisen datan eli .shp
loppuiset tiedostot voi lisätä karttatasoiksi, mutta kansiossa tiedostoja tarkastellessa avattava taso
koostuukin monesta eri tiedostosta.
Data ladattavissa sivulta: http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-cultural-vectors/110m-
admin-0-countries/ kohdasta ”Download countries”. Huom! Älä nimeä shp-tiedostoja uudelleen
(vaan nimeä esim. kansio), jotta oppilaat voivat itse muuttaa karttatason nimeä QGIS:sissä.
4
Bloomin taksonomia: 1. Muistaminen - kyky muistaa asioita siinä muodossa kuin ne on esitetty ja 2.
Ymmärtäminen - kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa (korostuu ohjetta lukiessa ja
hyödynnettäessä).
5
Tehtävä 2. BLOOM 2 & 3
Avaa Oulun kaupunginosat sisältävä karttataso ja tutustu siihen. Muuta karttatason nimi
kuvaavammaksi. Selvitä mikä koordinaattijärjestelmä on käytössä ja tarkastele attribuuttitaulun
tietoja. (Tässä aineistossa pitää huomata, että osa kaupunginosista on monessa osassa, kuten
esimerkiksi Martinniemi). Selvitä lisäksi, mikä kaupunginosa on pinta-alaltaan suurin. Tätä varten
täytyy tehdä attribuuttitauluun uusi tietosarake pinta-alasta.
Avaa ensin attribuuttitaulu ja paina vasemmasta yläkulmasta kynänkuvaa, joka sallii taulukon
muokkaamisen. Valitse seuraavaksi oikealta ”Avaa kentän arvojen laskin.” Anna tuloskentälle
kuvaava nimi.
Avaa sitten ikkunan keskivaiheilta ”geometria” ja kaksoisklikkaa ”$area” -lauseketta. Nyt valittu
lauseke näkyy vasemmalla ja työkalu laskee koordinaatiston perusteella alueille pinta-alat. Klikkaa
lopuksi ok.
Paina vielä viimeiseksi vasemman yläkulman kynän kuvaa ja valitse ”Save”, kun ohjelma kysyy
haluatko tallentaa muutokset. Nyt sinulla on tallennettu pinta-alatieto ja voit lajitella sen pienimmästä
suurimpaan tai toisinpäin.
Koordinaatisto, jonka perusteella pinta-ala lasketaan, ilmoitetaan metreinä. Ilmoita suurimman
kaupunginosan pinta-ala sopivassa yksikössä.
Opettajalle
Jos nimeät karttatason itse etukäteen, poista tehtävänannosta karttatason uudelleennimeäminen.
Tässäkin tehtävässä voi hyödyntää Härkösen ohjeesta samoja lukuja, kuin tehtävässä yksi.
Vinkki: Klikkaamalla tason nimeä hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla ”Aseta projektille tason
koordinaattijärjestelmä” vaihtaa työkalu kaupunginosien näkymän normaalimmaksi, koska
maailmankartan jälkeen valittu projektio/koordinaatisto on eri.
Vinkki: Viimeistään tässä tehtävässä kannattaa opetella käyttämään työkaluriviltä löytyvää ”Näytä
kohteen tiedot” -työkalua, jonka avulla voi valita karttatasolta alueen ja QGIS näyttää silloin
automaattisesti ruudun oikeassa reunassa kohteen tiedot (tässä tapauksessa ainakin kaupunginosan
nimen). ”Johdettu” -kohdan auki klikkaamalla saa tiedot esimerkiksi valitun kohteen pinta-alasta ja
ympärysmitasta (jotka on siis laskettu koordinaattien perusteella eli ”johdettu”.)
Data ladattavissa Oulun kaupungin sivulta: http://www.ouka.fi/oulu/oulu-tietoa/tietoaineistot/-
/asset_publisher/Wz43/content/oulun-
6
kaupunginosajako/50085?redirect=http%3A%2F%2Fwww.ouka.fi%2Foulu%2Foulu-
tietoa%2Favoin-data-
aineisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_Wz43%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal
%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-
2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2. Valitse SHP-tiedosto kohdasta ”Ladattavat
tiedostot ja linkit”.
Bloomin taksonomia: 2. Ymmärtäminen - kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa ja 3. Soveltaminen -
kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa.
7
Tehtävä 3. BLOOM 3 & 4
Tarkoituksena on tehdä valitusta merialueesta syvyystiedot sisältävä kartta. Avaa merialueiden nimet
sisältävä karttataso sekä tasot, joissa on meren syvyydet 200–6000 m (yhteensä seitsemän tasoa).
Järjestä ”karttatasot” -ikkunan listassa tasot niin, että pienimmätkin alueet (eli 6000 m syvät) näkyvät.
Ideana on siis se, että listan alimmaisin taso näkyy myös kartalla kaikkien muitten tasojen alla ja
toisinpäin.
Seuraavaksi valitse itsellesi merialueiden nimet sisältävästä tasosta jokin merialue valintatyökalun
avulla (eli ”Valitse kohteet aluerajauksella tai yksittäisellä napautuksella”-työkalulla). Tätä varten
joudut siirtämään tason ylimmäksi listassa ja varmistamaan tason aktiivisena olon klikkaamalla
tason nimeä. Valitsemasi merialue on keltainen, kun se on valittuna. Tarkoituksena on tehdä
valitsemastasi merialueesta uudet karttatasot, jotta saat tarkemman kuvan valitsemasi alueen meren
syvyyksistä.
Uusien tasojen luominen tehdään ylärivin Vektori-valikon geoprosessoinnin työkalulla ”Leikkaa”.
Vektorilähtötiedostoksi valitaan taso, jota halutaan leikata pienemmäksi ja leikkuritasoksi
merialueiden nimet sisältävä taso. Jälkimmäiseen tehdään lisäksi valinta ”käytä vain valittuja
kohteita”, jotta uuteen tasoon tulee vain aiemmin valittu merialue. Nimeä uusi taso kohtaan
”Pisteiden shapefile-tulostiedosto” (esim. valitsemasimerialue_200m jne.). Painamalla ok, saat
uuden leikatun tason.
Tee tämä jokaiselle meren syvyydelle, joka on valitsemasi merialueen kohdalla. Viimeistele uusi
karttasi poistamalla turhat tasot (eli ne, joissa on muutakin kuin valitsemasi merialue) ja järjestä tasot
jälleen niin, että syvimmätkin meren kohdat näkyvät.
Tasojen värejä vaihtamalla (Oikea klikkaus Ominaisuudet Tyyli) saat tasoista erottuvammat. Ota
lopuksi kuvakaappaus tekemästäsi uudesta kartasta (niin, että myös karttatasot nimineen näkyvät).
Opettajalle
Data: Merialueitten nimet sisältävä data sivulta http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-
physical-vectors/10m-physical-labels/ kohdasta ”Download marine areas”. Meren syvyydet sisältävä
data sivulta http://www.naturalearthdata.com/downloads/10m-physical-vectors/10m-bathymetry/
kohdasta ”Download all”. Jokainen syvyys on oma karttatasonsa.
Bloomin taksonomia: 3. Soveltaminen - kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa ja 4. Analysoiminen
- kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden suhteet
9
Tehtävä 4. BLOOM 5 & 6
Tarkoituksena on tehdä valitsemastasi maanosasta teemakartta, jossa näkyvät järvet ja joet. Avaa
ensin maailman valtiot data. Valtiot saa näkymään maanosittain eri väreillä luokittelemalla aineiston.
Ohjeet luokitteluun Härkösen oppaasta sivuilta 16–18. Käytä luokitteluun muuttujaa ”CONTINENT”
eli maanosa. Kun luokittelu on valmis, jätä kartalle näkyviin ainoastaan valitsemasi maanosa
(jättämällä täpän ainoastaan tämän maanosan eteen).
Valitse kaikki maanosaasi kuuluvat valtiot valintatyökalun avulla. Tämä tapahtuu piirtämällä
laatikon maiden ympärille. Avaa seuraavaksi ”Tasot” valikko ylhäältä ja sieltä ”Tallenna nimellä”.
Anna tiedostolle maanosasi nimi (ja katso tarvittaessa mihin tallennat), tarkista
koordinaattijärjestelmä (tässä oltava WGS 84) ja valitse Koodaus-kohdan alta ”Tallenna vain valitut
kohteet”. Lopuksi paina OK ja nyt sinulla on uusi karttataso valitsemastasi maanosasta.
Voit tässä vaiheessa poistaa turhat karttatasot sekä tarkistaa uuden tasosi attribuuttitaulun, sillä siellä
pitäisi edelleen olla kaikkien maanosasi valtioiden tiedot. Lisää seuraavaksi kartallesi karttatasot
järvistä ja joista. Nämä tasot leikataan maanosasi mukaan tehtävässä 3 käytetyllä työkalulla ”leikkaa”,
mutta tällä kertaa ei tarvitse valita kohtaa ”Käytä vain valittuja kohteita”.
Kun olet leikannut järvet ja joet maanosasi mukaan, kannattaa tasojen värit muuttaa sopiviksi ja
poistaa jälleen turhat tasot. Ota lopuksi kuvakaappaus tekemästäsi kartasta ja karttatasoista.
Opettajalle
Kerro opiskelijoille: Älä valitse maanosaksi Antarktista, Oseaniaa tai ”Seven seas”:isa, koska näihin
maanosiin ei ole järviä tai jokia aineistossa.
Vinkki: Jos opiskelijoille jää ylimääräistä aikaa, voivat he tehdä viimeistellyn karttaesityksen
Härkösen ohjeen luvun ”3. Karttaesityksen luominen” mukaan. Tämä on kuitenkin melko vaativaa
ohjeenkin kanssa.
Data: Maailman valtiot ladattavissa sivulta: http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-
cultural-vectors/110m-admin-0-countries/ kohdasta ”Download countries”. Eli sama kuin tehtävässä
1.
Järvet silvulta http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-physical-vectors/110mlakes-
reservoirs/ kohdasta ”Download lakes” ja joet sivulta
http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-physical-vectors/110m-rivers-lake-centerlines/
kohdasta ”Download rivers and lake centerlines”.
10
Bloomin taksonomia: 5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponentit, yhteen. Jos opiskelija tekee
viimeistellyn karttaesityksen, niin myös 6. Luominen - kyky arvioida ja arvottaa materiaalia tiettyä
tarkoitusta varten sekä kyky saada aikaan jotain uutta.
Esimerkkikuva ja -kartta:
11
GE2. Sininen planeetta
Tehtävä 1. BLOOM 2 & 3
Tarkoituksena on tarkastella Natura2000-alueita, niiden sijaintia sekä lähialueita maastokarttarasterin
päällä. Tässä tehtävässä hyödynnetään siis yhtä aikaa sekä vektori- että rasterimuotoista aineistoa.
Alueena on suunnilleen Oulun ja Kuusamon välinen alue.
Avaa ensin QGIS:siin Natura2000-kohteet (kaksi tiedostoa, joiden nimi alkaa ”naturakohde…”) ja
sitten alueen kuusi eri maastokarttarasteria. Säädä Naturakohteiden läpinäkyvyyttä (Ominaisuudet
Tyyli Tason läpinäkyvyys), jotta näet maastokartan alueitten läpi. Tarkastele nyt tekemääsi
karttaa ja vastaa alla oleviin kysymyksiin. Ota huomioon ainoastaan alueet, jotka näkyvät
karttarasterin päällä.
1. Millaisia alueita Natura2000-alueet pääasiassa ovat?
2. Mitkä ovat kolmen silminnähden suurimman Natura2000-alueen nimet ja pinta-alat?
3. Selvitä, minkä kuntien alueella Natura2000-alueet ”Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat” ja Olvassuo
sijaitsevat.
Opettajalle
Vastaukset kysymyksiin:
1. Soita (varsinkin lännessä ja keskiosassa) ja korkeita paikkoja (esim. vaaroja tai kallioita). On myös
muutama vesialue ja metsäalueita.
2. Tähän voi tulla hieman eri vastauksia, mutta se ei haittaa. Mielestäni suurimmat: Olvassuo 250,5
km2, Litokaira 303,6 km2 ja Syöte 196,2 km2. Nimen ja pinta-alan saa selville valitsemalla ensin
naturakohde -karttatason aktiiviseksi karttatasot -ikkunasta ja klikkaamalla sitten valittua aluetta
”Näytä kohteen tiedot” -työkalulla. Pinta-alatieto löytyy ”Johdettu”-kohdan alta.
3. Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat: Simo ja Keminmaa. Olvassuo: Pudasjärvi, Utajärvi ja Puolanka.
Nämä tiedot löytyvät attribuuttitaulusta alueen nimen riviltä sarakkeesta ”VnPaatosKu”. Tällä
tiedolla tarkoitetaan kuntia, joita Natura-alue päätös koskee. Käytännössä alue sijaitsee siis näitten
kuntien alueella.
Vinkki: Tähän tehtävään opettaja voi keksiä itse lisäkysymyksiä, jos haluaa tehtävästä pidemmän tai
haastavamman. Opettaja voi myös päättää, kuinka helposti kertoo oppilaille, miten kysytyt asiat
selvitetään QGIS:sillä.
12
Vinkki: Tässä tehtävässä tarvitaan kurssin ”Maailma muutoksessa” tehtävissä 1 ja 2 käytettyjä
perustyökaluja- ja ominaisuuksia, joita opiskelijat toivon mukaan osaavat jo käyttää. Voit ottaa
kyseisistä tehtävistä tarvittaessa ohjeita opiskelijoille.
Data: Molemmat aineistot löytyvät PaITuli – Paikkatietoja tutkimukseen ja opetukseen
latauspalvelusta osoitteesta: http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu. Maastokarttarasterit
ladataan valitsemalla tuottajaksi maanmittauslaitos, aineistoksi maastokarttarasteri, mittakaavaksi
1:250 000 ja vuodeksi 2015. Tämän jälkeen zoomaa kartta lähelle Oulua ja valitse klikkaamalla
kartalta rasterit S4R, R5L, S5R, R4R, R5L ja R5R. Paina sitten vasemmalta ”lataa aineisto” kohtaa
ja anna avautuvaan ikkunaan sähköpostisi sekä hyväksi aineiston käyttöehdot. Aineiston latauslinkki
tulee hetken kuluttua sähköpostiisi.
Natura2000-alueet ladataan valitsemalla tuottajaksi Suomen ympäristökeskus ja aineistoksi Natura
2000. Voit joko ladata koko aineiston tai rajata siitä karttaikkunan valintatyökalulla suunnilleen
samankokoisen alueen, kuin aiemmin ladatut maastokarttarasterit muodostivat. Itse lataus tapahtuu
samalla tavalla kuin maastokarttarastereiden lataus.
Bloomin taksonomia: 2. Ymmärtäminen - kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa ja 3. Soveltaminen -
kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa.
Esimerkki, miltä aineisto näyttää QGIS:issä:
13
Tehtävä 2. BLOOM 3 & 4
Tarkoituksena on tehdä maalajikartta jostain Suomen maisema-alueesta ja tarkastella onko valitulla
maisema-alueella mineraaliesiintymiä. Tässä tehtävässä käsitellään isoja aineistoja, joka on hyvin
yleistä paikkatiedon kanssa työskennellessä. Tämä saattaa aiheuttaa hitautta, ennen kuin aineiston
kokoa on rajattu.
Avataan ensin QGIS:issä ”maapera_20_50k.gdb” -tiedosto kansio. Tämä tapahtuu ylärivin valikosta
”tasot” ”lisää taso” ”lisää vektoritaso”. Valitse sitten ”kansio” ja tyypiksi ”avaa FileGDB”.
Etsi sitten alussa mainittu kansio ”selaa” kohdasta ja paina ”open”. Seuraavaksi avautuu ikkuna,
josta valitaan mitä tasoja halutaan avata. Valitse ”mp20k_maalajit” ja paina ”ok”.
Avaa sitten QGIS:iin Suomen maisemamaakunnat sisältävä karttataso ”MaisMk”. Maalajiaineisto ei
ole vielä täysin kattava, joten valitse jokin maisemamaakunta, jossa on mahdollisimman kattavasti
maalajiruutuja. Valitse maisemamaakunta valintatyökalulla, valinta onnistui, jos valitsemasi alue
muuttui keltaiseksi. Leikkaa sitten maalajiaineisto valitsemallasi maisemamaakunnalla ”Leikkaa”-
työkalun avulla (Vektori Geoprosessoinnin työkalut). Leikkaaminen kestää tavallista pitempään
aineiston suuruuden vuoksi. Kun uusi karttataso on leikattu, voit poistaa koko Suomen
maalajikarttatason.
Luokittele seuraavaksi aineisto pintamaalajin mukaan. Ohjeet luokitteluun löytyvät Härkösen
oppaasta sivuilta 16–18. Kannatta tarkistaa ennen luokittelun aloittamista attribuuttitaulusta
luokitteluun käytettävän tason nimi. Luokittelun jälkeen voit muuttaa maalajien värejä mieleiseksesi.
Ota kuvakaappaus tekemästäsi kartasta ja karttatasoista.
Lisää seuraavaksi mineraaliesiintymät kartalle, tämä tapahtuu samalla tavalla kuin maalajiaineiston
lisääminen. Mineraaliesiintymien tiedostokansion nimi on ”mineral_deposit_finland.gdb” ja valitse
avattavaksi tasoksi ”primary_commodity_any” loppuinen taso. Tämä taso sisältää kaikki
mineraaliesiintymät sekä tiedot esiintymän päätuotteista.
Attribuuttitaulun kohdasta ”commodity” löydät päätuotteen englanniksi ja kohdasta
”all_main_commodities” kaikki tuotteet kivilajin lyhenteenä tai alkuaineen kemiallisena merkkinä
(näihin kannattaa googlettaa apua ja suomennoksia). Tarkastale, onko valitsemassasi
maisemamaakunnassa mineraaliesiintymiä. Jos on, niin mitä mineraaleja ne ovat ja millaisen
maalajin kohdalla ne sijaitsevat.
14
Opettajalle
Vinkki: Tarvittaessa voit katsoa kurssin ”Maailma muutoksessa” tehtävistä 3 ja 4 tarkempia ohjeita
valintatyökalun ja ”Leikkaa”-työkalun käyttöön. Voit esimerkiksi yhdistää aiempia ohjeita tähän
tehtävään.
Vinkki: Tässä tehtävässä voi myös pyytää opiskelijoita pohtimaan mitä vaikutuksia
mineraaliesiintymällä saattaa olla maisema-alueelle.
Data: Molemmat geologiset aineistot ovat ladattavissa Geologian tutkimuskeskuksen latauspalvelu
Hakusta osoitteesta http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search#. Lataa ensin maaperäaineisto. Laita ensin
rasti ruutuun ”Maksuton”, jotta palvelu rajaa pois maksulliset aineistot. Klikkaa sitten auki ”Maaperä
1:20 000 / 1:50 000”, valitse tiedosto tyypiksi ”esri_file_gdb” ja paina ”Kartalle” -nappia. Paina sitten
”Lataus” -nappia, jotta tuote siirtyy latauskoriin. Avaa ”Latauskori” -välilehti, ruksaa kohta
käyttöoikeusehtojen hyväksymisestä ja paina ”Lataa”. Tämän jälkeen sivu kysyy sähköpostisi,
kirjoita se ja paina vielä ”Lataa”. Latauslinkki tulee hetken kuluttua sähköpostiisi. HUOM! Tämä
aineisto on suuri, joten latauksessa kestää useita minuutteja.
Mineraaliesiintymäaineisto ladataan täysin samalla tavalla ja se löytyy kohdan ”Mineraaliesiintymät”
alta.
Maisemamaakuntajako löytyy Suomen ympäristökeskuksen latauspalvelu LAPIO:sta osoitteesta
http://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html#. Laita ensin rasti ”Biologismaantieteelliset
vyöhykkeet” kohtaan ja avaa alavalikko. Laita sitten rasti ”Maisemamaakuntajako” kohtaan ja paina
”Lataa aineistot”. Lataamisessa voi kestää jopa muutamia minuutteja.
Bloomin taksonomia: 3. Soveltaminen - kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa ja 4. Analysoiminen
- kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden suhteet
16
Tehtävä 3. BLOOM 4 & 5
Tarkoituksena on tehdä valitusta Oulun suuralueesta maankäyttökartta ja tulkita sitä. Avaa Corine-
maankäyttöaineisto ja luokittele se kolmannen eli tarkimman tason (Level3suo) mukaan. Ohjeet
luokitteluun Härkösen oppaasta sivuilta 16–18. Tarkista samalla, missä koordinaattijärjestelmässä
Corine on.
Avaa sitten Oulun suuraluekartta. Valitse valintatyökalulla jokin Oulun suuralueista ja tee siitä uusi
karttataso. Ohje: Avaa ”Tasot” valikko ylhäältä ja sieltä ”Tallenna nimellä”. Anna tiedostolle
suuralueesi nimi (ja katso tarvittaessa mihin tallennat), valitse Corine-aineiston
koordinaattijärjestelmä ja valitse Koodaus-kohdan alta ”Tallenna vain valitut kohteet”. Paina
lopuksi OK.
Leikkaa seuraavaksi Corine-maankäyttöaineisto tekemälläsi suuraluetasolla ”Leikkaa”-työkalun
avulla (Vektori Geoprosessoinnin työkalut). Luokittele leikkaamasi Corine-taso uudelleen ja
vaihda maankäyttömuodoille kuvaavat värit. Ota kuvakaappaus tekemästäsi kartasta ja luokittelusta.
Tulkitse lopuksi tekemääsi karttaa eli kerro omin sanoin millaista maankäyttöä suuralueella on. Voit
myös verrata valitsemasi suuralueen maankäyttöä koko Oulun seudun maankäyttöön.
Opettajalle
Kerro opiskelijoille: Käytettävä Corine-aineisto on ”.shp” loppuinen tiedosto eli
CLC2012EU25Ha_Oulu.shp. Tämä on tärkeää huomioida etenkin silloin, jos kansiossa on muutkin
latauksen mukana tulleet tiedostot.
Vinkki: Tarvittaessa voit katsoa kurssin ”Maailma muutoksessa” tehtävistä 3 ja 4 tarkempia ohjeita
valintatyökalun ja ”Leikkaa”-työkalun käyttöön. Voit esimerkiksi yhdistää aiempia ohjeita tähän
tehtävään.
Vinkki: Myös tästä tehtävästä voi tehdä viimeistellyn kartan Härkösen ohjeen luvun ”3.
Karttaesityksen luominen” mukaan. (Kuten ”Maailma muutoksessa” kurssin tehtävässä 4.)
Data: Oulun suuraluejako kaupungin sivuilta osoitteesta: http://www.ouka.fi/oulu/oulu-
tietoa/tietoaineistot/-/asset_publisher/Wz43/content/oulun-
suuraluejako/50085?redirect=http%3A%2F%2Fwww.ouka.fi%2Foulu%2Foulu-
tietoa%2Ftiedostot%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_Wz43%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state
%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1.
Valitse SHP-tiedosto.
17
Corine-maankäyttöaineisto Suomen ympäristökeskuksen latauspalvelu LAPIO:sta osoitteesta
http://paikkatieto.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html#. Valitse ensin tasot-välilehdeltä ”Maanpeite”,
avaa sitten ”Corine manpeite 2012” ja valitse vielä ”CLC2012 maanpeite 25 ha (EU-versio)”, koska
25 ha tarkkuus on tehtävään riittävä. Alla kuva, miltä valinnan tulisi näyttää. Tämän jälkeen valitse
lataus-välilehdeltä ”Kuntarajaus” ja valitse kunnaksi Oulu. Seuraavaksi paina ”Lataa aineistot”.
Lataamisessa voi kestää jopa muutamia minuutteja.
Bloomin taksonomia: 4. Analysoiminen - kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden
suhteet ja 5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponentit, yhteen
Esimerkkikuva:
18
GE3. Yhteinen maailma
Tehtävä 1. BLOOM 3
Tarkoituksena on tarkastella maailman tiheimmin asuttuja paikkoja erilaisten tietokantakyselyitten
avulla. Tietokantakysely tarkoittaa osajoukon valitsemista suuremmasta joukosta määritettyjen
ehtojen avulla. Tehtävänäsi on selvittää kolmen vapaavalintaisen valtion tiheään asuttujen paikkojen
lukumäärä.
Avaa QGIS:siin maailman valtiot sisältävä karttataso ja tiheään asutut paikat sisältävä karttataso.
Valitse ensin valintatyökalulla kartalta haluamasi valtio. Tietokantakysely tehdään tässä tehtävässä
työkalulla ”Valitse sijainnilla”, joka löytyy valitsemalla ylhäältä ”Vektori” ja sitten
”Tutkimustyökalut”.
Työkalun ”valitse kohteet” riville laitetaan tiheään asutut paikat, koska halutaan selvittää kuinka
monta tämän karttatason kohdetta sijaitsee valitsemassasi valtiossa. Seuraavaan valintaan laitetaan
puolestaan valtiot sisältävä karttataso. Valitse seuraavaksi oikea ”Valitse kohteet, jotka…” -
menetelmä. Mieti, mitä haluat saada selville tai kokeile eri vaihtoehtoja, jos et muuten keksi. Valitse
lisäksi kohta ”Vain valitut kohteet”, jotta kysely ottaa huomioon vain valitsemasi valtion.
Kun kysely on tehty, saat tuloksen näkymään kartalle ja attribuuttitauluun. Valittujen kohteiden
lukumäärä näkyy aivan attribuuttitaulun yläreunassa, tason nimen perässä. Anna vastaukseksi kolmen
eri valtion tiheään asuttujen kohteiden lukumäärä (muista myös mainita valtion nimi).
Opettajalle
Kerro opiskelijoille: Jos opiskelija ei keksi itse mikä tietokantakyselyn valinnoista on ruksattava, voit
kertoa sen olevan ”Valitse kohteet, jotka ovat kokonaan valintatason kohteiden sisällä”.
Kerro opiskelijoille: Valitse mieluusti valtiot, joiden tiheään asuttujen paikkojen määrää on vaikea
laskea vain katsomalla.
Vinkki: Opettaja voi myös määrätä valtiot, joihin pitää selvittää tiheään asuttujen paikkojen
lukumäärä. Näin opettaja voi etukäteen itse varmistaa vastaukset tekemällä itse tietokantakyselyn.
Vinkki: Tarvittaessa voit katsoa kurssin ”Maailma muutoksessa” tehtävistä 3 ja 4 tarkempia ohjeita
valintatyökalun ja ”Leikkaa”-työkalun käyttöön. Voit esimerkiksi yhdistää aiempia ohjeita tähän
tehtävään.
19
Data: Valtiot ladattavissa sivulta: http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-cultural-
vectors/110m-admin-0-countries/ kohdasta ”Download countries”. Tiheään asutut paikat ladattavissa
sivulta: http://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-cultural-vectors/110m-populated-places/
kohdasta ”Download populated places”.
Bloomin taksonomia: 3. Soveltaminen - kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa
20
Tehtävä 2. BLOOM 4 & 5
Tarkoituksena on tarkastella Oulun seudun tieverkoston ja hyvinvointikeskusten sijainteja keskenään.
Lisää ensin QGIS:iin tieverkosto taso ”R44_v” (v tarkoittaa tässä viivamuotoista dataa). Luokittele
sitten tiestö muuttujan ”LUOKKA” mukaan (ohjeet luokitteluun Härkösen oppaasta sivuilta 16–18).
Muuta ”selite” -kohtaan tieluokan nimet alla olevan luokituksen mukaisesti. Saat muokattua selitteen
nimeä kaksoisklikkaamalla sitä. Kun luokittelu on valmis muuta tieviivojen paksuuksia ja värejä, jotta
eritasoiset tiet erottuvat selkeästi. Saat muokkausvalikon auki kaksoisklikkaamalla tien nimeä.
Teiden luokitus (muokattu osoitteesta
http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/maastotietokohteet.pdf):
Autotie Ia (12111) = Moottoritie (kaksi- tai useampikaistainen ajorata)
Autotie Ib (12112) = Kaksi- tai useampikaistainen autotie
Autotie IIa (12121) = Kaksikaistainen tie (leveämpi)
Autotie IIb (12122) = Kaksikaistainen tie (kapeampi)
Autotie IIIa (12131) = Yksikaistainen tie (leveämpi)
Autotie IIIb (12132) = Yksikaistainen tie (kapeampi)
Ajotie (12141) = Yksiajoratainen, yksikaistainen, ajoradan leveys on alle 3 m.
Huoltoaukko ilman puomia (12153)
Huoltoaukko puomilla (12154)
Ajopolku (12316)
Kävely- ja pyörätie (12314)
Talvitie (12312)
Polku (12313)
Lautta (12151)
Lossi (12152)
Lisää seuraavaksi karttataso Oulun seudun hyvinvointikeskuksista ja Oulun kaupunginosista.
Kaupunginosakartta auttaa teiden ja hyvinvointikeskusten sijaintien hahmottamisessa, joten se
kannattaa laittaa kartan pohjalle melko haalealla värillä.
Seuraavaksi hyvinvointikeskusten ympärille tehdään kilometrin säteeltään olevat puskurivyöhykkeet,
jotta voidaan tarkastella millaisia teitä keskusten lähellä on. Puskurin tekemiseen löytyy ohjeet
Härkösen oppaasta sivuilta 31–32, kohdista 1–4. Puskurialueet halutaan siis hyvinvointikeskukset
sisältävälle tasolle ja 1 000 m säteelle. Kun puskuritaso on valmis, tee siitä osittain läpinäkyvä (esim.
50%) ”ominaisuudet”-valikon kohdan ”tason läpinäkyvyys” avulla.
Tarkastele tekemääsi karttaa. Millaisia teitä hyvinvointikeskusten lähellä on kilometrin säteellä?
Pohdi myös, onko hyvinvointikeskukset sijoitettu hyvin tiestöön nähden. Ota lopuksi kuvakaappaus
tekemästäsi kartasta ja karttatasoista. Voit zoomata kartan tätä varten lähelle muutamaa
hyvinvointikeskusta.
21
Opettajalle
Kerro opiskelijoille: Yli-Iin hyvinvointipisteelle asti ei ole teitä ladatussa aineistossa, joten sitä ei
tarvitse ottaa huomioon tehtävässä.
Data: Tiestö ladattavissa Maanmittauslaitoksen latauspalvelusta osoitteesta
https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta. Klikkaa ensin luettelosta auki
”Maastotietokanta” ja valitse ”Tiestö osoitteilla”. Zoomaa kartta Ouluun ja valitse kartalta ruutu
”R44”. Valinta näkyy nyt oikealla valittujen tuotteiden listassa. Paina ”Tee lataustilaus” painiketta ja
edelleen ”Jatka”. Seuraavaksi sivu pyytää tietojasi, joista ainoastaan sähköposti ja lisenssiehtojen
hyväksyminen ovat pakollisia. Täytä nämä, paina ”Jatka” ja lopuksi ”Lähetä lataustilaus”. Hetken
kuluttua saat sähköpostiisi aineiston latauslinkin. HUOM! Opiskelijat tarvitsevat ainoastaan
Hyvinvointikeskukset Oulun kaupungin sivuilta osoitteesta http://www.ouka.fi/oulu/oulu-
tietoa/tietoaineistot/-/asset_publisher/Wz43/content/hyvinvointikeskusten-terveysasemien-ja-
hyvinvointipisteiden-sijainnit/50085?redirect=http%3A%2F%2Fwww.ouka.fi%2Foulu%2Foulu-
tietoa%2Favoin-data-
aineisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_Wz43%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal
%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-
2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2. Valitse SHP-tiedosto.
Kaupunginosat Oulun kaupungin sivuilta osoitteesta http://www.ouka.fi/oulu/oulu-
tietoa/tietoaineistot/-/asset_publisher/Wz43/content/oulun-
kaupunginosajako/50085?redirect=http%3A%2F%2Fwww.ouka.fi%2Foulu%2Foulu-
tietoa%2Favoin-data-
aineisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_Wz43%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal
%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-
2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2. Valitse SHP-tiedosto.
Bloomin taksonomia: 4. Analysoiminen - kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden
suhteet ja 5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponentit, yhteen
23
Tehtävä 3. BLOOM 5 & 6
Tarkoituksena on tarkastella, onko tieliikenneonnettomuuksien ja väestön määrän välillä yhteyttä
valitussa Suomen kunnassa. Väestötietona käytetään 1km x 1km väestöruutuaineistoa. Tässä
tehtävässä yhdistyvät vektori- ja rasterimuotoinen aineisto. Ruutuaineisto ei ole täysin kattava, mutta
tarpeeksi tiheä liikenneonnettomuuksiin verrattavaksi.
Avaa ensin QGIS:iin seuraavat aineistot: kuntajako, tieliikenneonnettomuudet ja väestöruutuaineisto.
Valitse valintatyökalulla kunta, jota haluat tutkia, ja tee siitä uusi karttataso. Paina hiiren oikealla
painikkeella kuntajako -karttatasoa ja valitse tallenna nimellä. Muista tehdä valinta ”Tallenna vain
valitut kohteet”. Leikkaa liikenneonnettomuus- sekä väestöruutukarttatasot tekemälläsi
kuntakarttatasolla. Käytä tähän ”Leikkaa”-työkalua (Vektori Geoprosessoinnin työkalut).
Leikattuasi aineistot, voit poistaa turhat karttatasot.
Luokittele tämän jälkeen valitsemasi kunnan väestöruutuaineisto. Käytä apuna Härkösen ohjeen
lukua ” 4.2. Kvantitatiivinen teemakartta – Koropleettiteemakartta”. Sopiva luokittelumenetelmä on
tasavälinen luokittelu tai kvantiilit, riippuen kunnasta. Myös luokkien määrää kannattaa lisätä.
Kun luokittelu on valmis, tutki miten tieliikenneonnettomuudet sijoittuvat ruutuihin nähden. Millaisia
yhteyksiä valitsemassasi kunnassa on nähtävissä tieliikenneonnettomuuksien ja ruutujen
väestömäärän välillä? Voit myös vaihtaa luokittelumenetelmää välillä ja pohtia miten se vaikuttaa
onnettomuuksien ja väestöruutujen väliseen yhteyteen. Ota lopuksi kuvakaappaus tekemästäsi
kartasta ja karttatasoista.
Opettajalle
Vinkki: Tämän tehtävän voi ohjeistaa tehtäväksi myös omasta koti- tai syntymäkunnasta.
Kaikki aineistot löytyvät PaITuli – Paikkatietoja tutkimukseen ja opetukseen latauspalvelusta
osoitteesta: http://avaa.tdata.fi/web/paituli/latauspalvelu. Hallintorajat ladataan valitsemalla
tuottajaksi maanmittauslaitos, aineistoksi hallintorajat, mittakaavaksi 1:100 000 ja vuodeksi 2016.
Paina sitten vasemmalta ”lataa aineisto” kohtaa ja anna avautuvaan ikkunaan sähköpostisi sekä
hyväksi aineiston käyttöehdot. Aineiston latauslinkki tulee hetken kuluttua sähköpostiisi.
Väestöruututieto ladataan valitsemalla tuottajaksi tilastokeskus, aineistoksi väestöruutuaineisto ja
vuodeksi 2014. Tieliikenneonnettomuudet löytyvät valitsemalla tuottajaksi tilastokeskus, aineistoksi
tieliikenneonnettomuudet ja vuodeksi 2014. Lataa aineistot samalla tavalla kuin hallintorajatkin.
24
Bloomin taksonomia: 5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponentit, yhteen ja 6. Luominen - kyky
arvioida ja arvottaa materiaalia tiettyä tarkoitusta varten sekä kyky saada aikaan jotain uutta
Esimerkkikuva:
25
GE4. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta
Tehtävä 1. BLOOM 1, 2 & 3
Tarkoituksena on digitoida maastokartasta pieni alue eli tehdä periaatteessa oma kartta. Digitointia
voidaan hyödyntää esimerkiksi paperikarttojen siirtämisessä tietokoneelle digitaaliseen muotoon.
Ensin ladataan aineisto Maanmittauslaitoksen latauspalvelusta osoitteesta
https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta. Klikkaa ensin luettelosta auki
”peruskarttarasteri” ja valitse ”painoväri”. Zoomaa kartta Ouluun ja valitse kartalta ruutu ”R4414L”.
Valinta näkyy nyt oikealla valittujen tuotteiden listassa. Paina ”Tee lataustilaus” painiketta ja edelleen
”Jatka”. Seuraavaksi sivu pyytää tietojasi, joista ainoastaan sähköposti ja lisenssiehtojen
hyväksyminen ovat pakollisia. Täytä nämä, paina ”Jatka” ja lopuksi ”Lähetä lataustilaus”. Hetken
kuluttua saat sähköpostiisi aineiston latauslinkin.
Avaa seuraavaksi lataamasi karttalehti (joka on rasterimuodossa eli .png päätteinen) QGIS:iin.
MML:n sivuilla kerrotaan, että aineistot ovat ETRS-TM35FIN -koordinaatistossa, joten vaihda tämä
koordinaatisto käyttöön, jos se ei automaattisesti ole valittuna (Ominaisuudet Yleiset
Koordinaattijärjestelmä).
Digitoinnin periaatteena on, että jokaiselle elementille (esim. rakennukset, tiet ja vesistöt) tehdään
oma vektorikarttataso eli shp-tiedosto. Luodaan ensin nämä tasot valitsemalla ylärivistä ”Tasot”
”Luo taso” ”Uusi Shapefile-taso”. Ensin valitaan tyyppi eli piste (esim. yksittäiset paikat), viiva
(esim. tiet ja joet) tai polygoni (esim. rakennukset ja järvet). Koordinaattijärjestelmäksi valitaan
jälleen ETRS-TM35FIN. Muita valintoja ei tässä vaiheessa tarvitse tehdä, joten paina OK.
Seuraavassa ikkunassa anna tasolle nimi sen mukaan, mitä elementtejä aiot sille tallentaa. Katso
myös tason tallennuspaikka ja paina ”tallenna”. Tee tätä harjoitusta varten tasot ”Tiet”,
”Rakennukset” ja ”Järvet”.
Seuraavaksi zoomaa kartta Kaijonrantaan alueen digitointia varten. Klikkaa ensin ”Tiet” -karttataso
aktiiviseksi ”karttatasot”-ikkunasta. Paina sitten vasemman yläreunan kynän kuvaa eli ”vaihda
muokkauksen tilaa”. Nyt taso on valmiina muokkausta eli digitointia varten. Tiet (ja myöhemmin
muut elementit) tehdään karttatasolle työkalulla ”Lisää kohde”. Valitse työkalu ja ala klikkailla tietä
pitkin, niin näet ohuen punaisen viivan piirtyvän klikkauksiesi väliin. Kun pääset tien päähän, paina
normaalin klikkauksen jälkeen hiiren oikealla painikkeella. Paina avautuvassa ikkunassa ”OK”.
Näin ensimmäinen pätkä tietä on digitoitu. Jos klikkaat ohi tiestä (eli se menee väärään paikkaan),
paina hiiren oikeaa painiketta ja paina ”cancel” niin tekemäsi viiva ei tallennu. Tässä vaiheessa
26
”Tiet”-tason ominaisuuksista kannattaa muokata viivan leveys paksummaksi, jotta digitoimasi tiet
näkyvät paremmin. Kun kaikki haluamasi tiet on digitoitu, paina ”Tallenna tason muokkaukset”.
Paina vielä lopuksi kynän kuvaa, jotta tason muokkaus menee pois päältä.
Digitoi seuraavaksi rakennukset ja järvet. Muista, että jokainen elementti tulee omalle karttatasolleen.
Rakennukset digitoidaksesi, sinun pitää siis ensin valita ”Rakennukset” -karttataso aktiiviseksi ja
sitten painaa kynän kuvaa, jotta tasoa voi muokata. Kohteet digitoidaan samalla tavalla kuin tietkin,
mutta tällä kertaa teet monikulmioita viivan sijaan. Muista aina digitoinnin lopussa tallentaa tason
muokkaukset. Kun digitointi on valmis, poista pohjalla oleva kartta, jotta digitoimasi kohteet näkyvät
paremmin. Muuta myös tasojen värit kuvaaviksi (ominaisuudet-valikosta). Ota lopuksi kuvakaappaus
digitoimastasi kartasta ja karttatasojen nimistä.
Vinkki: Koska digitoitavia kohteita on paljon, voit tässä tehtävässä esimerkiksi yhdistellä niitä tai
digitoida niistä vain osan.
Opettajalle
Kerro opiskelijoille: Maanmittauslaitoksen sivuilta aineistoa ladatessa oppilaat tarvitsevat toimivan
sähköpostin, johon latauslinkki lähetetään.
Kerro opiskelijoille: Karttaa on usein tarvetta siirtää digitoitaessa. Tämän voi tehdä niin, että kesken
digitoinnin (eli esimerkiksi viivan teon) valitsee ylärivistä käden kuvan ”Vieritä karttaa”, siirtää
karttaa sen avulla, ja valitsee sitten uudelleen ”Lisää kohde” -työkalun. Työkalu palaa valmiiksi siihen
kohtaan, johon digitointi jäi.
Vinkki: Tämän tehtävän opettaja voi tehdä yhdessä opiskelijoiden kanssa, sillä seuraavassa tehtävässä
tarvitaan tässä tehtävässä opittuja taitoja.
Vinkki: Jos aikaa jää, digitoidun kartan voi viimeistellä Härkösen ohjeen luvun ”3. Karttaesityksen
luominen” mukaan.
Data ladataan siis Maanmittauslaitoksen latauspalvelusta osoitteesta
https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta.
Bloomin taksonomia: 1. Muistaminen - kyky muistaa asioita siinä muodossa kuin ne on esitetty, 2.
Ymmärtäminen - kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa ja 3. Soveltaminen - kyky käyttää tietoa
oikeassa tilanteessa. Digitointi on melko monimutkaista, joten kaikki vaiheet on selitettävä tarkasti.
Tästä syystä tehtävä tukee enemmän alemman tason osaamista.
27
Esimerkki pelkistetystä Kaijonrannan digitoinnista:
Tehtävä 2. BLOOM 5 & 6
Tarkoituksena on digitoida vapaavalintainen alue. Hae aineisto Maanmittauslaitoksen
latauspalvelusta tai etsi netistä, jos haluat digitoida Suomen ulkopuolista aluetta. Aineiston pitää olla
rasteri- eli kuvamuotoista. Ota kuitenkin huomioon, että sinun tulee tietää lataamasi karttapohjan
koordinaattijärjestelmä. Käytä digitoinnissa apuna tehtävää yksi. Karttaan kannattaa digitoida
mahdollisimman paljon eri elementtejä, jotta siitä tulee kattava. Ota tekemästäsi kartasta
kuvakaappaus tai tee siitä viimeistelty karttaesitys (ohje: Härkösen ohje luku ”3. Karttaesityksen
luominen”).
Opettajalle
Vinkki: Tätä tehtävää voi hyödyntää myös maantieteellisen tutkielman teossa, koska digitoimalla voi
tehdä omia karttoja, kunhan lähdeaineiston ilmoittaa lopullisessa karttaesityksessä. Jos kartan tekee
tutkielmaan, on se syytä viimeistellä. (Härkösen ohje luku ”3. Karttaesityksen luominen”.)
Bloomin taksonomia: 5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponentit, yhteen ja 6. Luominen - kyky
arvioida ja arvottaa materiaalia tiettyä tarkoitusta varten sekä kyky saada aikaan jotain uutta
28
Tehtävä 3. BLOOM 4, 5 & 6
Tarkoituksena on yhdistää Oulun kaupunginosakartan attribuuttitietoihin kaupunginosien
asukasluvut Excel-tiedostosta ja tehdä tiedoista kartta. Tietojen liittäminen on hyödyllinen
ominaisuus paikkatietosovelluksissa, sillä usein kartat eivät sisällä valmiiksi kaikkea tarvittua tietoa.
Ensin pitää muokata ”Väestö kaupunginosittain 31.12.2015” -Excel niin, että kaupunginosat -
karttatasolla ja excelillä on yksi yhteinen, samat tiedot sisältävä sarake. Tämä sarake on valmiina
kaupunginosat karttatason attribuuttitaulussa ja se on ”AJ_KAUPUNG”, joka sisältää kaupunginosan
numerokoodin. Excelissä tämä koodi on suoraan kaupunginosan edessä, joten siitä pitää tehdä oma
erillinen sarakkeensa.
Lisää ensin uusi sarake taulukon vasempaan laitaan klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella kohdan
A päällä ja valitse ”Lisää”. Anna ensimmäiselle riville otsikoksi ”AJ KAUPUNG”. Ala sitten lisätä
uuteen sarakkeeseen samoja numeroita, kuin ”Kaupunginosa” -sarakkeen alussa on. Kun numerointi
on valmis, poista rivit ”tuntematon” ja ”koko kaupunki”, koska niitä ei tarvita kartassa. Tämä tapahtuu
klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella rivin numeron päällä ja valitse ”Poista”. Lisää vielä otsikko
riville ikäluokkien perään ”v” (esim. 7-12 v), koska QGIS tunnistaa silloin varmemmin ruudun
otsikoiksi. Tallenna lopuksi tiedosto uudella kuvaavalla nimellä.
Kun Excel on muokattu sopivaksi, lisätään se QGIS:iin samalla tavalla kuin karttatasotkin eli
helpoiten ”Selain” -ikkunan kautta. Lisää samalla myös kaupunginosat sisältävä karttataso. Liitä
sitten taulukon tiedot kaupunginosakarttaan Härkösen ohjeen luvun ”4.5 Taulukon liittäminen
vektoriaineistoon” mukaan. (Huom! Ohjeen ”yhdistymät” -välilehti on uudessa versiossa
”liitokset”). Liitoskenttä on tässä tapauksessa ”AJ KAUPUNG” ja kohdekenttä ”AJ_KAUPUNG”.
Nyt kaupunginosakartan attribuuttitaulusta löytyy myös väestötiedot.
Tallenna kaupunginosakartta vielä uudeksi karttatasoksi, jotta liitetyt attrubuuttitiedot säilyvät.
Tämä tapahtuu klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella karttatason nimeä ja valitsemalla ”Tallenna
nimellä”. Anna tasolle kuvaava nimi ja paina ok. Uusi taso lisätään karttatasot-listaan automaattisesti
ja voit poistaa vanhan tason listasta.
Seuraavaksi voit valita, haluatko tehdä koropleettiteemakartan suoraan väestön mukaan vai ensin
suhteuttaa väestön kaupunginosan pinta-alaan, jotta saat tehtyä väentiheyskartan. Jos teet suoraan
väestön mukaan, seuraa Härkösen ohjeen lukua ” 4.2. Kvantitatiivinen teemakartta –
Koropleettiteemakartta” ja käytä luokittelussa muuttujaa ”vaesto_Yht”. Jos taas haluat laskea ensin
väentiheyden kaupunginosille, seuraa alla olevia ohjeita.
29
Avaa ensin attribuuttitaulu ja paina vasemmasta yläkulmasta kynänkuvaa, joka sallii taulukon
muokkaamisen. Valitse seuraavaksi oikealta ”Avaa kentän arvojen laskin.” Anna tuloskentälle
kuvaava nimi, valitse tuloskentän tyypiksi desimaalinumero ja määritä esitystarkkuudeksi 2. Avaa
sitten ikkunan keskivaiheilta ”geometria” ja kaksoisklikkaa ”$area” -lauseketta. Nyt valittu lauseke
näkyy vasemmalla. Lisää lausekkeen perään jakoviiva ja 1 000000, jotta saadaan pinta-ala
neliökilometreinä. Klikkaa lopuksi ok ja työkalu laskee koordinaatiston perusteella alueille pinta-
alat.
Nyt kun pinta-ala on selvillä, pitää tehdä vielä uusi sarake eli lasku, jossa selvitetään asukkaiden
määrä neliökilometriä kohden. Tee tämä aiemman esimerkin mukaan (Attribuuttitaulun muuttujat
löytyvät kohdan ”Kentät ja arvot” alta). Kun väestöntiheyskin on laskettu, paina vielä viimeiseksi
vasemman yläkulman kynän kuvaa ja valitse ”Save”, kun ohjelma kysyy haluatko tallentaa
muutokset.
Tämän jälkeen voit siirtyä tekemään väestöntiheyskarttaa Härkösen ohjeen luvun ” 4.2.
Kvantitatiivinen teemakartta – Koropleettiteemakartta” mukaan. Kartan valmistuttua ota siitä ja
karttatasoista kuvakaappaus.
Opettajalle
Kerro opiskelijoille: Kummassakin kartassa parhaiten toimii luokittelu ”kvantiilit”, mutta suoraan
väestöllä tehty kartta näyttää melko samalta millä tahansa luokittelulla. Väestöntiheyskartassa
kvantiilit taas ovat ainut järkevä luokittelumenetelmä. Tieteelliseen tarkoitukseen tehdyissä kartoissa
käytetään yleensä kvantiileja tai tasavälistä luokittelua.
Vinkki: Jos tehtävässä haluaa painottaa tiedon hakua, voi opiskelijoita pyytää etsimään aineiston itse
esimerkiksi googlaamalla.
Vinkki: Jos opiskelijat eivät osaa laskea väentiheyttä ”Kentän arvojen laskimella”, se tapahtuu
jakamalla muuttuja ”vaesto_Yht” tehtävänannon ohjeen mukaan lasketulla pinta-alamuuttujalla.
Vinkki: Koropleettikarttaa tehdessä opiskelijoita kannattaa kannustaa kokeilemaan erilaisia
luokituksia ja eri luokkamääriä, jotta he huomaavat kuinka helposti kartasta voi tehdä erinäköisen.
Luokittelun aiheuttamien erojen pohtimisen voi antaa myös lisätehtäväksi. Kartan voi tehdä myös
tietyn ikäluokan väentiheydestä, koska nekin tiedot liitettiin kartalle.
Hyvä tietää: QGIS on kehittynyt nopeasti sen jälkeen, kun Härkönen on tehnyt ohjeen. Siellä taulukon
liittäminen karttatasoon neuvotaan eri tavalla. Alla on tarkemmat ohjeet tähän tapaan, jos esimerkiksi
tehtävänannossa kerrottu tapa ei jostain syystä toimi.
30
”Nyt kun taulukko on muokattu sopivaksi, tehdään seuraavat vaiheet Härkösen ohjeen luvun ”4.4
Excel-aineiston avaaminen” mukaan (sivut 24–25). Tallentaessasi csv -tiedostoa nimeä se
esimerkiksi näin: ”vaesto”. Tee sitten Muistiolla ohjaustiedosto. Jokainen taulukon sarake tarvitsee
ohjaavan tiedostotyypin, joka pitää tietää etukäteen. Muokattuun taulukkoon sopiva tiedostotyyppi-
lauseke on
"Integer","String","Integer","Integer","Integer","Integer","Integer","Integer","Integer","Integer".
Kopioi lauseke muistioon ja tallenna samalla nimellä kuin taulukko, mutta lisää loppuun ”.csvt”.
Valitse tallennusmuodoksi ”kaikki tiedostot”, sillä ilman tätä valintaa ohjaustiedosto ei toimi.
HUOM! Härkösen ohjeessa on ohjaustiedoston tallennuksessa virhe, joten tee tallennus tässä
kerrotun ohjeen mukaan.
Avaa seuraavaksi taulukko ja Oulun kaupunginosakartta QGIS:iin. Liitä sitten taulukon tiedot
kaupunginosakarttaan Härkösen ohjeen luvun ”4.5 Taulukon liittäminen vektoriaineistoon” mukaan.
(Huom! Ohjeen ”yhdistymät” -välilehti on uudessa versiossa ”liitokset”). Liitoskenttä on tässä
tapauksessa ”AJ KAUPUNG” ja kohdekenttä ”AJ_KAUPUNG”. Nyt kaupunginosakartan
attribuuttitaulusta löytyy myös väestötiedot.”
Data: Kaupunginosat Oulun kaupungin sivuilta osoitteesta http://www.ouka.fi/oulu/oulu-
tietoa/tietoaineistot/-/asset_publisher/Wz43/content/oulun-
kaupunginosajako/50085?redirect=http%3A%2F%2Fwww.ouka.fi%2Foulu%2Foulu-
tietoa%2Favoin-data-
aineisto%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_Wz43%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal
%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-
2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2. Valitse SHP-tiedosto.
Väestö pdf-muodossa Oulun kaupungin sivuilta osoitteesta
http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=8b030d6e-a77e-4ded-9ee2-
7a3a77ecda60&groupId=50085. Opettaja voi kopioida tiedot tästä ja tehdä niistä valmiin Excelin
opiskelijoille.
Bloomin taksonomia: 4. Analysoiminen - kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden
suhteet, 5. Arvioiminen - kyky laittaa osat, komponenti, yhteen ja 6. Luominen - kyky arvioida ja
arvottaa materiaalia tiettyä tarkoitusta varten sekä kyky saada aikaan jotain uutta. Ylin taso toteutuu
varsinkin, jos opiskelija tekee väentiheyskartan.
32
Lähteet
Jyväskylän yliopisto (2011). Bloomin taksonomia. <https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/oppimisesta-
ja-opettamisesta/bloomin-taksonomia> 7.9.2016.
W5W2-hanke (2009). Näin asennat osaamistavoitteet opetussuunnitelmaasi - Laaja oppimäärä.
<https://www.uef.fi/documents/677821/698710/Na%CC%88in+asennat+osaamistavoitteet+opetuss
uunnitelmaasi-+laaja+oppima%CC%88a%CC%88ra%CC%88_OY.pdf/260788ff-6aee-4d52-9aee-
21d33687051f> 7.9.2016.
Ylioppilastutkintolautakunta. Sähköinen ylioppilastutkinto - reaaliaineet.
<https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_tutkinto/fi_sahkoinen_reaa
li.pdf> 27.9.2016.