Lähtöaineisto 22.8.2014
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY
Irma Karjalainen, Maria Kuula, Päivi Laurén
Pääkaupunkiseudusta
Cleantech Metropoli
Lähtöaineiston tavoitteet• Antaa selkeä kokonaiskuva ilmastoteoista pääkaupunkiseudulla
• Vastaa kysymykseen ”Mitä ilmastomyönteisiä toimenpiteitä
pääkaupunkiseudulla on tehty C-40 luokitukseen jaoteltuna”.
• Pyrkiä kuvaamaan mikä ilmastotoimien vaikuttavuus on
päästövähennyksinä tai rahallisesti mitattuna
• Nostaa esille kaupunkien ja kuntayhtymien näkökulmasta
onnistuneita esimerkkejä merkityksellisistä ilmastotoimista ja kuvata
näitä case-esimerkeillä
• Esiselvitys ei ole ns. tieteellinen tutkimusraportti vaan
pääkaupunkiseudun ilmastotoimien kokonaiskuvaa hahmottava
ja kuvaileva
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Lähtöaineiston kokoamisen toteutustapa
• Esiselvitys pohjautuu HSY:n jäsenkaupungeista kokoamiin ja
julkaisemiin Pääkaupunkiseudun Ilmastotekoja -katsauksiin
2008-2013, valmisteilla olevaan ”Ilmastokatsaus kevät 2014”
sekä asiatuntijakyselyyn ja -arvioihin.
– Toimet on koottu taustamateriaaliksi laajaan Excel-taulukkoon
– Pääkaupunkiseudun ilmastotoimet on jaoteltu C-40 kriteeristön
mukaisesti (vastausten mukaisesti sekä HSY:n arvioimana).
• HSY toteutti Sitran toimeksiantona rajatulle asiantuntijajoukolle
osoitetun kyselyn kesäkuussa 2014, jossa kartoitetaan näkemyksiä
onnistuneista cleantech-toimista ja yhteistyöhankkeista.
– Kyselyyn saatiin vastauksia kaikista pääkaupunkiseudun kaupungeista,
Heleniltä, HSL:sta, HSY:sta ja GreenNet Finland ry:stä.
– Kyselyä tarkennettiin osittain puhelimitse elokuussa 2014.
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Kyselyyn vastanneetHelsingin kaupunki Kimmo Heinonen, elinkeinoasiamies
Jari Viinanen, ympäristötarkastaja
Ulla Soitinaho, HKR energianhallintapalvelut
Helen Rauno Tolonen, energiatehokkuuspäällikkö
Espoon kaupunki Sari Soini, kehittämispäällikkö (ympäristö)
Vantaan kaupunki Kimmo Viljamaa, elinkeinopäällikkö
Leena Maidell, ympäristöpäällikkö
Marita Tamminen, energia-asiantuntija
HSL Reijo Mäkinen, liikennepalvelut osastonjohtaja
HSY Mira Soini-Nordström, projektipäällikkö, Ilmastoinfo
Juha Uuksulainen, Ympäristöpäällikkö, Jätehuolto
Tommi Fred, osaston johtaja, jätevedenpuhdistus
Veli-Pekka Vuorilehto, osaston johtaja, vedenpuhd.
Green Net Finland ry Lauri Hietaniemi, toimitusjohtaja
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Cleantech-onnistumiset
pääkaupunkiseudulla
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Energy (energia)
Adaptation and water (vesi jasopeutuminen)
Economic development (taloudellinenkehitys)
Measurement and planning (mittaus jasuunnittelu)
Solid waste management (jätehuolto)
Sustainable communities (kestävätyhteisöt)
Transportation (liikenne)
Pääkaupunkiseudun toimijoiden esiin nostamat merkittävätCleantech-onnistumiset C-40 luokituksen mukaisesti
*Osa energiatoimista liittyy myös mittaukseen ja suunnitteluun
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Vastaajien esiin nostamat toimet
Energy (energia)
Espoo
• Espoon palkittu energiatietopalvelu – tausta- ja
kustannustietoa uusiutuvaan energiaan
siirtymistä harkitseville
• Energiakartta, uusiutuvan energian käyttökohteet
ja energiatehokkaat rakennukset kartalla –
muutokset näkyväksi, kannustaa siirtymistä
uusiutuvaan energiaan ja parantamaan
energiatehokkuutta
• Finnoon alueen energiasuunnitelma – matala-
lämpöinen lämmönjako ja kulutushuippujen
leikkaaminen
• Energiatehokkaan korjausrakentamisen NEZER-
hanke
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Vastaajien esiin nostamat toimet
Energy (energia)
Helsinki
• Euroopan laajin energiakatselmusohjelma,
Suomen ensimmäinen energiamerkintä Display,
matalaenergiarakentamisen ohjeet ja -pilotit
uudis- ja korjausrakentamisessa, lähes
nollaenergiarakentamisen kehittäminen:
Viikin ympäristötalo sekä monistettavien
energiansäästötoimien kehittäminen
• Kalasataman älykäs energiajärjestelmä/smart grid
• Helsingin energiatehokas energiajärjestelmä,
Helsingin Energian kehitysohjelma kohti
hiilineutraalia tulevaisuutta 2050
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Vastaajien esiin nostamat toimet
Energy (energia)
Vantaa
• Vantaan palkitut ESCO- hankinnat
(15 kiinteistölle)
• e-palveluhankinnat, kiinteistöjen energia-
tehokkuuden parantaminen ilman investointeja,
palvelutarjoaja saa korvauksena puolet syntyvistä
säästöistä (14 kiinteistölle), energiansäästö ja
helppous
• Lähes 0-energiapäiväkodin esisuunnittelu,
tavoitteena lähes nollaenergiapäiväkodin
suunnitteluohje/konsepti
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Vastaajien esiin nostamat toimet
Energy (energia)
HSY
• Ilmastoinfo - tietoisuuden lisääminen
• Viikinmäen jätevedenpuhdistamon
energiatehokkuustoimet
• Puhdistamoiden uusiutuvan energian tuotanto –
biokaasua hyödynnetty mm. sähkön-, lämmön- ja
liikennepolttoaineen tuotanto
• Kaukolämmön laajamittainen tuottaminen
jätevedestä Katri Valan laitoksella ja käynnistyy
Suomenojan puhdistamolla. Yhteistyö
energialaitosten kanssa (Helen, Fortum)
• Lämmön talteenotto raakavedestä Pitkäkosken
vedenpuhdistuslaitoksella
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Vastaajien esiin nostamat toimet
Energy (energia)
Green Net Finland ry
• Energiatehokkuuteen liittyvän liiketoiminnan
kehittäminen hankkeiden avulla, esimerkkeinä:
– EEMontti-kilpailu: kolmen suorasähkölämmitteisen
talon energiasaneeraus tavoitteena 50% säästö ja 14%
tuotto pääomalle. Mukana yksityiskonsortioita. Tulokset
sovellettavissa
– Vantaan 0-energiapäiväkoti: esivalmistelussa
benchmarking ja kehitettiin markkinavuoropuhelun
työpajoja, joiden tuloksia hyödynnettiin
hankesuunnitelman valmistelussa ja kilpailutuksessa.
– HP4NZEP tutkimushanke: lämpöpumput tulevaisuuden
0-energiarakentamiseen
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Energy (energia) Case
Helsingin ympäristötalo”Helsingin ympäristötalo Viikissä valmistui 2011 ja sen energiakulutus on alle puolet
tavanomaisesta toimistorakennuksesta. Sähköä tuotetaan auringosta ja tuulesta.
Aurinkopaneeleja on yhteensä noin 600 neliötä, joista valtaosa on julkisivulla. Rakennuksen
katolla on neljä pientä tuuliturbiinia. Loput sähköstä ostetaan tuulisähkönä.
Aurinkosähköjärjestelmän teoreettinen huipputeho on 60 kWp, jonka tuotantoa voi seurata
reaaliaikaisesti. Ajoittain syntyvää ylimääräistä sähköä on mahdollista varastoida
akkuihin. Rakennusta jäähdytetään kesäisin talon tontille porattujen 25 kaivon avulla. Myös
rakenteissa on huomioitu energian säästö. Etelään suuntautuva kaksoisjulkisivu lämmittää
talvisin ja varjostaa kesäisin. Sähkövalaistuksen tarvetta vähennetään muun muassa
tuomalla luonnonvaloa rakennukseen valokuilujen avulla ja ohjaamalla valaistusta
ulkovalon mukaan. Myös liike- ja aikaohjaus on käytössä.
Helsingin ympäristötalon pihalla on kolme sähköautojen latauspistettä.
Sähkövarasto tasoittaa osaltaan autojen lataamista. Täydellä
akkuvarastolla on mahdollista ladata kahdesta kolmeen
sähköautoa täyteen tunnissa.
Ympäristötalosta saatuja kokemuksia tullaan hyödyntämään
kaupungin uusien toimitilojen suunnittelussa ja rakentamisessa.”
Lähde: www.stadinilmasto.fi ja www.siemens.fi
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Energy (energia) Case
Espoon energiatietopalvelu”Selainpohjainen energiamuotojen vertailupalvelu on
tarkoitettu uusiutuvaan energiaan siirtymistä
harkitseville.
Palvelussa tarjotaan espoolaisille ja Espoon alueen
toimijoille tausta- ja kustannustietoa oman
päätöksenteon tueksi. Energiatietopalvelu yhdistää
monia toimijoita ja on avoimesti kaikkien
käytettävissä, mikä lisää innovaation
hyödynnettävyyttä.
Energiatietopalvelun avulla voidaan myös lyhentää
toimenpide- ja rakennuslupien käsittelyaikoja.
Vuonna 2012 Espoon kokonaispäästöistä aiheutui
rakennusten lämmitys- ja sähköenergiasta.
Energiatietopalvelun avulla pystytään pureutumaan
kokonaispäästöihin kustannustehokkaasti, sillä
kullekin kiinteistölle voidaan optimoida uusiutuviin
energialähteisiin perustuva energiaratkaisu.”
Linkki: Espoon Energiatietopalvelu
Espoon energiatietopalvelu,
Aurinkoenergiapotentiaali
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Energy (energia) Case
Vantaan ESCO-hankinnat”Vantaalla käynnistetty 14 kiinteistön energiatehokkuutta parantava ESCO-
hankintaprosessi oli työläs, mutta lopputulos juuri sellainen kuin alun
perin oli haluttu. 14 kiinteistön energiatehokkuus paranee kahdeksan
vuoden aikana. Sopimusajan tavoitteena on saavuttaa jopa 30 000
MWh säästöt lämpö- ja sähköenergiassa. Tämä tarkoittaa yli 200 000
euron vuosittaisia säästöjä Vantaan kaupungin energiakuluissa.
Hankkeen 1,5 miljoonan euron investoinnista ei koidu kuluja Vantaan
kaupungille, vaan kustannukset katetaan hankkeen tuottamilla säästöillä
sovitussa ajassa.”
” Neuvottelumenettelynä toteutettuun hankintailmoitukseen vastasi neljä
toimiaa. Referenssiksi kävivät kaikki ESCO-hankinnat, sillä niitä on tehty
melko vähän Suomessa. Jokaisen tarjoajan kanssa käytiin neljä
neuvottelua, joissa käytiin läpi tavoitteet, hankintaperiaatteet,
sopimusmalli, lopullinen tarjouspyyntö ja vertailuperusteet. Vertailu-
perusteiden valitseminen oli yksi suurimmista ponnistuksista. ”
Lähde: Motiva neuvoo kestävissä hankinnoissa
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Energy (energia) Case:
HSY Suomenojan jätevedenpuhdistamo
Suomenojan jätevedenpuhdistamon puhdistetun jäteveden hukkalämpö
otetaan talteen lämpöpumppujen avulla. Talteenotto käynnistyy HSY:n ja
Fortumin solmiman aiesopimuksen myötä. Fortum investoi lämpöpumppu-
laitokseen, jonka toiminta käynnistyy loppuvuodesta 2014.
Suomenojalla puhdistettua jätevettä jäähdytetään lämpöpumpuilla ja
jäähdytyksestä syntyvä lämpöenergia hyödynnetään Espoon
kaukolämmityksessä. Lämpöpumppujen arvioidaan tuottavan
lämpöenergiaa vuosittain noin 300 000 megawattituntia, joka vastaa
noin 15 000 omakotitalon vuosikulutusta.
Suomenojalla käsitellään yhteensä yli 310 000 asukkaan jätevedet,
jätevedenpuhdistamon toiminta siirtyy Blominmäkeen vuonna 2020.
Puhdistetut jätevedet ohjataan kuitenkin jatkossakin Suomenojan kautta
avomerelle.
Mereen ohjattavat puhdistetut jätevedet ovat prosessin jälkeen noin viisi
astetta viileämpiä ja tämä pienentää osaltaan vedenpuhdistamisen
ympäristövaikutuksia. Fortum saa käyttöönsä merkittävän määrän
lämpöenergiaa, jolloin lämmön tuotantoa voidaan vastaavasti pienentää.
Asiakkaiden kannalta hukkalämmön käyttäminen kaukolämmön lähteenä on
pelkästään järkevää ympäristönhyötyjen vuoksi.
Lähde: www.hsy.fi ja www.fortum.com
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Vastaajien esiin nostamat toimet
Adaptation and water
(vesi ja sopeutuminen)• Ilmaston kestävä kaupunki – työkaluja
suunnitteluun, (ILKKA) -hanke (Helsinki,
Vantaa ja HSY 2013) www.ilmastotyokalut.fi
• Vantaan kaupungin hulevesiohjelma,
Tikkurilantien viherpainanteiden rakentaminen
ja niiden toimivuuden tutkiminen on osa
Hulegreen-hanketta (Syke)
• HSY:n vedenpuhdistuksen alkalointi-prosessin
muuttaminen tuotanto-kapasiteetin parantami-
seksi, laitoksen käyttö- ja kunnossapito tehostuu
ja välilliset hiilidioksidipitoisuudet pienenevät
siirryttäessä poltetusta kalkista kalkkikiveen.
Adaptation and water
(vesi ja sopeutuminen)
Case ILKKA-hankeIlmastonkestävä kaupunki – työkaluja suunnitteluun
(ILKKA) -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää
kaupunkisuunnittelua. Tarkoituksena on luoda
suunnittelutyökaluja ja -ohjeistuksia kaupunkisuunnittelijoille
sekä rakennus- ja viheralan yrityksille ilmastonmuutoksen
huomioonottamisesta suunnittelussa.
Työkalujen ohella hankkeessa kartoitetaan parhaita
ilmastonmuutoksen sopeutumisen käytäntöjä ulkomailta ja
Suomesta. Hankkeen lopputulokset kerätään suunnittelijan
työkirjaan ja Ilmasto-opas.fi -portaaliin. Pidemmän aikavälin
tavoitteena on ilmastonmuutoksen huomioivan suunnittelun
kehittyminen sekä kaupunkien työntekijöiden ja
päätöksentekijöiden kasvanut tietotaito.
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Lähde: www.ilmastotyokalut.fi
Hankkeen osa-alueet:-Ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteiden
parhaat käytännöt kaupungeissa, ilmastonmuutoksen
hillitsemisen ja sopeutumisen toimenpiteiden
keskinäiset vuorovaikutukset sekä kaupunkien
ilmastotoimenpiteiden vertaisarviointi
-Kaupunkien hiilinielut ja niiden vertailu sekä
hiilinielupotentiaalin laskenta esimerkkialueille
-Haavoittuvuus ilmastonmuutokselle: vettä
läpäisemättömien pintojen kartoitus
-Kaupunkien lämpösaarekkeiden kartoitus
-Viherkertoimen käyttö kaupunkisuunnittelussa
-Hulevesien luonnonmukainen hallinta
-Ilmastonmuutokseen varautumisen aiheuttamien
kustannukset ja hyödyt sekä kaupungin kestävän
kehityksen budjetointi
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Vastaajien esiin nostamat toimet
Economic development
(taloudellinen kehitys) • Helsingin ilmastokumppanuusverkosto (2012)
Rakennetaan yhteistyötä ilmastopäästöjen
vähentämiseksi ja yritysten kilpailukyvyn
vahvistamiseksi
• eBus -hanke maailmanluokkaa oleva testi-
ympäristö sähköbusseille pk-seudulla
• Green Net Finland – Innovatiivisuutta julkisiin
hankintoihin (IJI)-hanke sekä rakennusten
energiatehokkuuteen liittyvän liiketoiminnan
kehittäminen eri hankkeissa
• Ämmässuon ekoteollisuuspuiston kehitys-
suunnitelma, teolliset symbioosit ja materiaali-
tehokkuus
Vantaa Tikkurilantie / Hulevesien käsittely
viherpainanteissa ( Hulegreen-hanke)
Economic development
(taloudellinen kehitys) Case:
Helsingin ilmastokumppanit Yhteistyötä Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän välillä
Ilmastokumppanuusverkosto luo yhteistyötä ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja yritysten kilpailukyvyn
vahvistamiseksi. Ilmastokumppaneiksi liittyvät yritykset kirjoittavat Helsingin kaupunginjohtajan kanssa
ilmastositoumuksen, jossa yritys nimeää omat ilmastotavoitteensa.
Ilmastokumppaneiden tavoitteena on:
• Luoda uusia toimintatapoja ja liiketoimintamahdollisuuksia
• Lisätä uudenlaista ja innostavaa yhteistyötä kaupunkialueen päästöjen vähentämiseksi
• Toimia näkyvästi ja viestiä tuloksista aktiivisesti
• Jakaa osaamista parhaista käytännöistä
Ilmastokumppaneiden jäsenet määrittelevät itse oman organisaationsa ilmastonmuutoksen hillintään
liittyvät tavoitteet lähivuosille. Tavoitteiden tulisi tähdätä nykytilan parantamiseen ja ylittää nykyinen
lainsäädännön taso. Yritys voi keskittyä haluamaansa kokonaisuuteen esim. energiansäästöön,
energiatehokkuuteen, logistiikan tehostamiseen, hankintojen ympäristömyötäisyyteen, jätteiden käsittelyyn
tai henkilöstön sitouttamiseen.
Vuosittaisen seminaarin lisäksi verkosto järjestää työpajoja esimerkiksi logistiikasta ja
energiansäästöstä.
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Lähde: www.ilmastokumppanit.fi
Economic development
(taloudellinen kehitys) Case:
Ämmässuon ekoteollisuuspuisto HSY selvittää mahdollisuuksia muuttaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus resurssitehokkaaksi
ekoteollisuuspuistoksi. Visiona on materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa
yritykset tekisivät yhteistyötä HSY:n kanssa.
HSY tarjoaa
• mahdollisuuden yhteistyöhön
• tiloja ja koekohteita uusien ratkaisujen kehittämiseen ja testaamiseen
• toiminta-alueen, jossa olemassa olevat ympäristöluvat, kaava, energiavarat ja raaka-aineet sallivat
monipuolisen toiminnan erilaisten materiaalien käsittelyyn ja hyödyntämiseen
• käyttämätöntä rakennusoikeutta noin 155 500 kerrosneliömetriä
• alueellisen energiaomavaraisuuden pitkälle tulevaisuuteen. HSY on lisäämässä alueen jo
entisestään laajaa uusiutuvan energian tuotantoa.
• hyvät tietoliikenneyhteydet
• toimivan tieliikenneverkoston .
HSY on kartoittanut lähtötilannetta ja miettinyt tulevaisuutta yhteistyössä VTT:n ja Sitran kanssa.
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Lähde: www.hsy.fi
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Vastaajien esiin nostamat toimet
Measurement and planning
(mittaus ja suunnittelu)
• Baana-raitti yhdistää Töölönlahden ja
Ruoholahden (2012)
• Kuninkaantammen kaavamääräyksissä
ovat mukana puurakentaminen,
matalaenergiarakentaminen ja uusiutuva
energia. (2013)
Measurement and planning
(mittaus ja suunnittelu) Case:
Kuninkaantammen kaavamääräyksetKuninkaantammen (Helsinki) ekologinen kaupunginosa: kaavamääräyksissä ovat mukana
puurakentaminen, matalaenergiarakentaminen ja uusiutuva energia.
Kuninkaantammessa ekologinen kestävyys ja hiilipäästöjen rajoittaminen ohjaavat kaikkea
rakentamista. Alueen rakennukset ovat matalaenergiakohteita ja niissä on hyödynnettävä
uusiutuvaa energiaa. Uusiutuvan energian laitteet tulee integroida osaksi arkkitehtuuria. Osa
korttelialueista on myös varattu puukerrostalojen ja puisten kaupunkipientalojen rakentamiselle.
Puistoihin osoitetaan paikkoja kaupunkiviljelylle ja kasteluun käytetään raakavettä. Sade- ja
sulamisvesien ekologinen käsittely tulee näkymään kaupunkikuvassa; korttelipihoille tulee
sadepuutarhoja ja kaduille altaita, kivipuroja ja suuria puita. Kaikkiin yksikerroksisiin rakennuksiin ja
katoksiin tulee rakentaa viherkatto. Kuninkaantammessa on myös testattu Helsingin kaupungille
kehitettyä viherkerroinmenetelmää.
Massatasapaino on osoittautunut merkittäväksi keinoksi hillitä rakentamisesta aiheutuvia
päästöjä. Alueelliseen massatasapainoon pyritään mm. käyttämällä paikalla louhittua kiveä
esirakentamisessa, kivimuureissa, katupohjissa, hulevesi- ja piharakenteissa. Esimerkiksi alueelle
rakennettavan joukkoliikennetunnelin (Jokeri 2) kivilouhe murskataan paikalla ja käytetään
pehmeikköjen esirakentamiseen, katupohjiin ja puistorakentamiseen. Erilaisilla toimenpiteillä
säästytään yli kymmenentuhannen kuorma-autolastin kuljetusmatkoilta.
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Lähde: www.stadinilmasto.fi
• Jätteiden putkikeräysjärjestelmät Helsingin
Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa ja Espoon
Suurpellossa (2014).
• Vantaan energian jätevoimala: sähkö 600
GWh ja lämpö 920GWh vuodessa.
Polttoaineena HSY:n ja Rosk´n Roll Oy:n
lajiteltu sekajäte ja energiatehokkuuden
parantamiseksi maakaasu.
• Viikinmäen typenpoistosuodatin, typpipäästö
mereen väheni 1500t -> 500t, globaalisti
huippuluokkaa, monistettavissa, otettu
käyttöön mm. Tallinnassa
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Vastaajien esiin nostamat toimet
Solid waste management
(jätehuolto)
Vantaan energian jätevoimala: sähkö 600 GWh ja lämpö
920GWh vuodessa. Polttoaineena HSY: ja Rosk´n Roll
Oy:n lajiteltu sekajäte ja energiatehokkuuden
parantamiseksi maakaasu.
Jätevoimalan rakentamisen ansiosta Vantaan Energian
fossiilisten polttoaineiden (hiili, maakaasu) käyttö
sähkön ja lämmön tuotannossa vähenee noin 30 %.
Yhtiön päästöt Vantaalla vähenevät 20 % nykyisestä.
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Solid waste management (jätehuolto)
Case: Vantaan jätevoimala
Lähde: www.vantaanenergia.fi
Solid waste management (jätehuolto)
Case: Jätkäsaaren rööri
Jätkäsaaren alueella jätehuolto toimii putkikuljetusjärjestelmällä. Se helpottaa asumisen
logistiikkaa ja pitää ympäristön siistinä. Järjestelmä otettiin käyttöön helmikuussa 2014.
Putkikuljetusjärjestelmässä teräksinen, halkaisijaltaan 400–500 millimetrin putki kiertää
katuverkostossa ja kuljettaa jätteet runkoputken kautta keräysasemalle. Keskusasema sijoitetaan
alueen keskiosaan, Hyväntoivonpuiston alle.
Asukkaat vievät lajitellut jätteet taloyhtiön keräyspisteeseen, joka sijaitsee yleensä pihalla tai
käytävän seinässä. Sekajäte, biojäte, paperi ja pienkartonki imetään lajeittain kuljetusputkeen
automaattisesti kuin pölynimurilla.
Uudet jätteenkeräystavat poistavat suuren osan asuinalueella kulkevista roska-autoista. Sitä kautta
liikenteen päästöt pienenevät ja liikenneturvallisuus lisääntyy.
Järjestelmän käyttökustannukset ovat pienemmät kuin perinteisen roskien keruutavan.
Jätejärjestelyjen investoinnit katetaan kiinteistöiltä perittävillä liittymismaksuilla ja putkikeräysyhtiön
muut kulut perus- ja käyttömaksuilla.
Jätteen putkikeräysjärjestelmästä vastaa Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy, kutsumanimeltään
Jätkäsaaren Rööri. Järjestelmän rakentaminen on käynnissä ja se otetaan vaiheittain käyttöön
rakentamisen edetessä.
Lähde: http://jatkasaarenroori.fi ja www.uuttahelsinkia.fi
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Vastaajien esiin nostamat toimet
Sustainable communities
(kestävät yhteisöt)
• Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto
• Ilmastoinfo auttaa kaupunkilaisia sekä pieniä
ja keskisuuria yrityksiä pienentämään
hiilijalanjälkeään. Toiminnan pääteemat
energia, liikkuminen, ruoka ja kuluttaminen.
• Kaupunkien ekotukitoiminta
• Helsingin kaupungin kaikki virastot
sisällyttävät ympäristöjohtamiseensa
kevennettyjen ympäristöjärjestelmien
periaatteet vuoteen 2020 mennessä.
Sustainable communities
(kestävät yhteisöt) Case:
Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto
Kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Turku ja Oulu)
kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston keväällä 2011.
Aloite kaupunginjohtajien ilmastoverkoston perustamisesta tuli Sitralta ja se sisältyy
ympäristöministeriön, Tekesin ja Sitran sekä kiinteistö- ja rakennusalan yhdessä laatimaan ja
toteuttamaan ERA17-toimintaohjelmaan.
Verkoston tarkoituksena on edistää EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttamista ja
ekotehokasta kaupunkikehitystä. Verkoston avulla nostetaan esille uusia aloitteita,
lisätään yhteistyötä ja levitetään hyviä käytäntöjä suurten kaupunkien kesken.
Tammikuussa 2014 ilmastoverkosto kokoontui arvioimaan kaupunkien ilmastopolitiikan tasoa.
Ilmastoverkoston julkilausuman mukaan Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa kaupunkien
johdolla. Suomen suurimmat kaupungit ovat jo 2000-luvun alusta lähtien toteuttaneet ilmasto-
politiikkaa, jonka tuloksena kaupunkiseutujen kasvihuonepäästöt on saatu merkittävästi
laskemaan. Päästöt tulevat edelleen laskemaan siten, että vuoteen 2050 mennessä Suomi on
hiilineutraali yhteiskunta..
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Ilmastoinfo / 30 sekuntia
riittää –
vedensäästökampanja
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Vastaajien esiin nostamat toimet
Transportation (liikenne)
• Vähäpäästöisten autojen käytön edistäminen
Helsingissä, Helsingin kaupungin
rakennusvirasto
• HSL:n bussiliikenteen kilpailuttamis-
periaatteiden kehittäminen vahvasti päästöjä
vähentäviksi, kyetty vähentämään 2010–14
lähipäästöjen (Nox ja PM) 40% ja
kasvihuonekaasupäästöjen osalta 15%
• HSL:n Ympäristöbonus-järjestelmä,
päästövähennyksiä kilpailuttaen
voimassaoleviin pitkäaikaissopimuksiin
• HSL:n eBusSystems-hanke, tavoitteena
sähköbussijärjestelmän rakentaminen
liityntäliikenteeseen
Transportation (liikenne) Case:
HSL:n eBusSystems-hanke
HSL:n bussiliikenteen päästötaso on alentunut viime vuosina kaluston uusiutumisen ja
biopolttoaineen käytön seurauksena. Parhaimmat biopolttoaineet alentavat bussien CO2-
päästöt lähes sähköautojen tasolle. HSL hyväksyy ainoastaan jätteistä ja tähteistä tuotetut
biopolttoaineet. HSL on myös mukana RED95-hankkeessa, jossa testataan kotimaista
jätepohjaista etanolidieseliä.
Uusinta ympäristöteknologiaa bussipuolella edustavat sähköbussit. Sähköbussit ovat
dieselbusseihin verrattuna lähipäästöttömiä, hiljaisia ja energiakustannuksiltaan edullisia.
HSL:n tavoitteena on, että vuonna 2025 kaikki liityntälinjat ajetaan sähköbusseilla,
joiden käyttämä sähkö on kestävästi tuotettua. Bussien määrää on tarkoitus kasvattaa
asteittain niin, että vuonna 2015 sähköbusseja on yksi prosentti kalustosta, vuonna 2020
kymmenen prosenttia ja vuonna 2025 jo 30 prosenttia.
Sähköbussien laajamittainen käyttöönotto edellyttää kuitenkin bussien latausjärjestelmän
rakentamista, jotta bussit voidaan varustaa pienemmillä akuilla. HSL ohjaa parhaillaan
eBusSystems-hanketta, jossa kehitetään sähköbussijärjestelmää latausverkostoineen.
Lisäksi HSL:ssä kehitetään bussiliikenteen hankintamallia sähköbussiliikenteeseen
soveltuvaksi.
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Lähde: www.hsl.fi
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Mahdollistajat/katalyytit
• Energiatehokkuussopimukset ja ilmastopoliittiset
tavoitteet tärkeinä liikkeellepanevina voimina
• Neuvottelumenettely cleantech-hankinnoissa vaatii
ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta
• ”Toimenpiteiden käyttöönottoon tarvitaan tietotaitoa
ja useampia markkinoilla toimivia yrityksiä”.
• Tutkimushankkeet ja pilotointi
Johtopäätökset
• Pääkaupunkiseudulla paljon raportoituja ilmastotoimia. Ilmastoteot
koottu ja raportoitu HSY:n toimesta puolivuosittain.
• C40 jaotuksella mitattuna erilaiset energiatoimet enemmistönä
pääkaupunkiseudun ilmastotekoja-raportoinnissa ja kaupunkien ja
kuntayhtymien esille nostamissa onnistumisissa.
• Lausunnoilla Helsingin 3 0% päästövähennys-selvitys uraauurtavaa tietoa
kustannustehokkaista toimista. Espoo ja Vantaa valmistelemassa myös omia
vastaavia selvityksiään.
• Vaikka kaupunkiseudulla on kattava ilmastopäästöjen laskenta
yksittäisten hankkeiden päästövähennysten dokumentointi osin vaillinaista tai
vaikutukset ovat välillisiä, ei selkeää kokonaiskuvaa vaikuttavuudesta:
– saavutetuista säästöistä
– päästövähennyksistä
– mahdollisesti syntyneistä työpaikoista
jatkoselvitystarve
Lähtöaineisto - Pääkaupunkiseudusta johtava Cleantech-metropoli
Puhtaasti parempaa arkea | En rent bättre vardag | Purely better, every day
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymäSamkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
Helsinki Region Environmental Services Authority
Kiitos!