HYTY-kehittämishanke
Loppujulkaisu
2018
2
SISÄLLYS
1 JOHDANTO 3
2 TYÖTTÖMYYS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY 5
3 HANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET 7
3.1 Tavoitteiden toteutuminen 7
3.2 Toimintamallin kehittyminen 8
3.3 Asiakastyytyväisyys 11
4 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS 12
4.2 Alku-, väli- ja loppukyselyt 12 4.1 Määrälliset ja laadulliset vaikutukset 13
4.2 Status ja vaikuttavuus hankkeen lopussa 16
5 PALVELUMUOTOILU 20
5.1 Asiakasprofiilit, käyttäytyminen ja palvelutarve 21 5.2 Työpajojen anti ja yhteenveto tuloksista 23
6 JOHTOPÄÄTÖKSET 24
6.1 Tulosten ja toimintamallin hyödyntäminen 24
6.2 Yhteenveto ja toimenpidesuositukset 25
3
1. JOHDANTO
HYTY – hanke toteutettiin Oulussa vuosina 2015 – 2018 ja sen varsinaisena kohderyhmänä olivat
Oulun kantaväestön aikuiset (yli 25 vuotiaat) pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeassa työmarkkina-
asemassa olevat henkilöt, joilla oli monialainen palvelutarve. Lisäksi kohderyhmänä olivat
työttömät maahanmuuttajat, joilla on riittävä suomenkielen taito (ei tulkkipalvelutarvetta).
Työhönkuntoutuksen näkökulmasta asiakkaat olivat pääosin arviointi- ja/tai kuntoutusvaiheessa,
mutta joukossa on myös työnhakijoita, jotka pystyivät kevyemmällä tuella siirtymään jo osaamisen
hankkimis- tai työllistymisvaiheeseen. Tästä syystä myös asiakkuuden kesto hankkeessa oli
yksilöllinen, mutta se rajattiin maksimikestoltaan yhteen vuoteen.
Välillisenä kohderyhmänä olivat toiminnassa mukana olleet työnantajat, koulutusorganisaatiot ja
muut palvelujen tarjoajat (työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluverkosto).
Hanke suunniteltiin yhdessä keskeisten kumppanien (Oulun kaupunki, TYP ja TE-toimisto) kanssa ja
sen avulla pyrittiin vastaamaan kumppanuusneuvotteluissa todettuun alueelliseen palvelu-
vajeeseen ja työllistymistä edistävien palveluprosessien selkiyttämiseen ja kehittämistarpeeseen.
Kumppanuusneuvotteluissa oli todettu, että yli 25 vuotiaille aikuisille, jotka eivät voi siirtyä
nuorten työpajatoimintoihin ja joilla voi olla rajoittunut työkyky ei ole olemassa tarpeeksi arvioivaa
ja kuntouttavaa palvelua, johon heitä voisi poluttaa. Lisäksi perusterveydenhuollon prosessit ovat
liian kankeita ja pitkiä tälle kohderyhmälle ja heidän haasteensa pääsevät lisääntymään hitaan
prosessin vuoksi.
Hankkeen toimenpiteillä pyrittiin tehostamaan erityisesti monialaisen palveluprosessin
palvelutarvearviota ja kartoitusjaksoa. Hankkeen toiminta sisälsi palvelutarpeen yksilöllistä
arviointia sekä räätälöidyn kuntoutus-, koulutus- ja työllisyyspolun rakentamista heikossa
työmarkkina-asemassa oleville henkilöille.
Hyty-hankkeen ydinajatuksena oli tarjota asiakkaille intensiivistä yksilöllistä ohjausta ja tukea
heidän sosiaalista osallisuutta ryhmävalmennuksen keinoin. Toimintamalli jakautui 3 kuukautta
kestävään kartoitusjaksoon ja 9 kuukautta kestävään kuntouttavaan valmennusjaksoon.
Kartoitusjaksolla arvioitiin asiakkaiden kokonaistilanne. Kartoituksen kohteena olivat psyykkinen,
sosiaalinen ja terveydellinen tilanne. Lisäksi selvitettiin työkykyä, arvioitiin hoito- ja
kuntoutuspalveluiden tarvetta ja niihin integroitumista, kartoitettiin ammattitaitoa ja osaamista
sekä tarkistettiin ja tarvittaessa tarkennettiin olemassa olevaa aktivointi- ja/tai
työllistymissuunnitelmaa, erityisesti tavoitteiden ja jatkosuunnitelmien osalta. Kartoitusjakson
tavoitteena oli arvioinnin lisäksi uravalmennus ja aktivointi sekä motivointi jatkosuunnitelmien
4
toteutukseen. Kartoitusjaksoon integroitiin terveys- ja hyvinvointiarvio, joka toteutettiin
tarveharkintaisesti kahdellesadalleviidelle asiakkaalle ODL:n liikuntaklinikalla.
Kuntouttavalla valmennusjaksolla asiakkaita tuettiin jatkosuunnitelmien toteutuksessa ja tukea
annettiin myös sijoittumispaikoille (lähinnä työkokeilu ja palkkatuettu työsuhde). Ne henkilöt,
jotka eivät jatkosijoittuneet, saivat henkilökohtaista ohjausta ja ryhmävalmennusta hankkeen
tiloissa ja toimintaympäristössä. Asiakkuuden keston keskiarvo hankkeessa oli 10 kuukautta.
Niille henkilöille, jotka eivät syystä tai toisesta kyenneet osallistumaan ryhmätoimintoihin tarjottiin
palvelu pelkästään yksilötapaamisten avulla. Näitä henkilöitä kohderyhmästä oli n. 5%.
Hyty-hanke palveli yhteensä 274 asiakasta, joista 95% oli ollut työttömänä yli 12 kuukautta.
Sukupuolijakaumassa miehiä oli hieman enemmän kuin naisia. Havaittavissa oli, että asiakkaissa oli
varsin paljon lapsettomia ja yksin asuvia henkilöitä. Valtaosa asiakkaista oli jäänyt avoimien
työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tähän oli syynä heikko työkunto, alhainen koulutus, vähäinen tai
rikkonainen työhistoria ja muut kokonaiselämäntilanteeseen liittyvät haasteet.
Hankkeessa työskenteli neljä eri ammattilaista: projektipäällikkö, projektikoordinaattori ja kaksi
palveluohjaajaa. Päällikkö työskenteli osa- ja kokoaikaisesti (50%/100%) ja hänen vastuullaan
olivat pääasiassa hallinnolliset ja kehittämistehtävät, mutta hän osallistui myös asiakastyöhön.
Palveluohjaajat vastasivat asiakasohjauksesta ja projektikoordinaattori asiakasohjauksen lisäksi
verkostotyöstä sijoittumispaikkojen etsintään liittyen. Projektikoordinaattori toimi hankkeessa 2
vuotta ja 3 kuukautta luoden tänä aikana vahvan verkoston lähinnä 3.sektorin työnantajiin.
Hanke suunniteltiin alun perin kolmivuotiseksi, mutta totutettiin nelivuotisena. Hankkeeseen liittyi
myös rinnakkaishanke, jonka työvoimapalveluihin liittyvä määräraha 450 000,00 euroa käytettiin
lähes 100%:sti asiakkaiden palkkatukiin. Hanke sai paljon aikaan erityisesti yksilönäkökulmasta ja
asiakkailta saatu palaute oli pääsääntöisesti erittäin positiivista. Palvelumallin kehittämisessä
pyrittiin koko ajan asiakaslähtöisyyteen ja osa asiakkaista osallistui hankkeen viimeisenä
toimintavuotena toteutettuun palvelumuotoiluun, jonka myötä tarkentuivat erityisesti eri
asiakasprofiilien palvelutarpeet.
Hankkeella pystyttiin vastaamaan alueelliseen palveluvajeeseen ja kehittämään tuloksellinen
palvelumalli kohderyhmän tukemiseksi. Olemassa olevaa ongelmaa sopivien pitkäkestoisten
sijoittumisratkaisujen syntymiseksi hanke ei pystynyt ratkaisemaan. Tämä haaste tulee olemaan
jatkossakin kohderyhmän kompastuskivi ja asia vaatii valtiolta ja tulevilta maakunnilta uudenlaista
työvoimapolitiikkaa pidempään työttömänä olleiden työllisyysmahdollisuuksien parantamiseksi.
5
2. TYÖTTÖMYYS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY
Pitkäaikaistyöttömien saaminen avoimille työmarkkinoille on haastava tehtävä, koska yleisesti
ottaen heidän koulutustaso, työkokemus ja työkunto eivät vastaa nykyajan työelämän
vaatimuksia. Lisäksi heillä on usein varsin mittavia fyysisiä, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia haasteita,
jotka voivat koitua työllistymistä estäviksi asioiksi. On puhuttu paljon ja kauan siitä, että
pitkäaikaistyöttömien tukityöllistämisen kierre pitäisi saada katkaistuksi ja saada heidät avoimille
työmarkkinoille. Se ei onnistu sormia napsauttamalla. Kovan luokan yritysmaailma ei välttämättä
kestä kouluttamattomia ja osatyökykyisiä työntekijöitä. Ne yritykset, jotka antavat mahdollisuuden
tälle kohderyhmälle ovat pääasiassa 3.sektorin työnantajat ja jotkin vihkiytyneet yksityiset
työnantajat sekä kuntien ja kaupunkien julkisorganisaatiot.
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on paljon työttömiä, jotka palaavat lukuisten toimien
jälkeen aina takaisin työttömiksi työnhakijoiksi. Tätä ilmiötä kuvataan pyöröovi-ilmiöksi. Pitkään
työttömän olevat henkilöt sijoittuvat mielellään 3.sektorin järjestötyötehtäviin palkkatuen turvin,
koska he kokevat, että järjestökentässä tapahtuva työ ei ole tehokkuus- ja
tuottavuusvaatimuksiltaan yhtä kovaa kuin avoimien markkinoiden työ. TE-toimistojen ja
työvoiman palvelukeskusten käsityksen mukaan asiakkaat palaavat takaisin samoihin
toimenpiteisiin, koska muita soveltuvia työmahdollisuuksia ei ole. Avoimien työmarkkinoiden
työantajat suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisemmin työnhakijoihin, jotka etsivät itsenäisesti
työtä1.
Työttömyyden pitkittyminen johtuu monesta eri tekijästä, eikä sen syille löydy pelkästään yhtä
työllistymistä estävää tekijää. Usein työttömyys liittyy laajempaan ongelmavyyhtiin kuin
ammattiosaamisen heikkouteen tai kohtaantohaasteeseen. Työttömyyttä aiheuttavat niin
yhteiskunnalliset rakennemuutokset kuin yksilöllisten ominaisuuksien sekä kykyjen vajeet.
Työttömyys voidaan nähdä myös vapaaehtoisena vaihtoehtona vastentahtoisen tilanteen
rinnalla2.
Työllistymisen esteet pitkään jatkuneessa työttömyydessä kulminoituvat usein vähäiseen
koulutukseen, terveysongelmiin ja perheettömyyteen. Yksin eläminen näyttää olevan yhteydessä
työllistymisvaikeuksiin. Selvää ei kuitenkaan ole missä määrin perheettömyys lisää
työttömyysriskiä tai missä määrin työttömyys johtaa perheettömyyteen. Vähäinen koulutus on
selvä työllistymisen este. Koulutus ei kuitenkaan yksin riitä takaamaan työllistymistä. Huomattava
1 Filatov, Tarja 2013. Selvitystyö välityömarkkinoiden mahdollisuuksista tukea vaikeasti työllistyvien työelämään
osallistumista ja työmarkkinoille pääsyä, 46-47. TEM raportti 7/2013 . 2 Parpo, Antti 2007. Työllistymisen esteet, 12-13. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.
6
työllistymisen este ovat terveysongelmat ja kuten tunnettua, työttömyys itsessään muodostuu
jatkuessaan työllistymistä estäväksi tekijäksi3.
Työkyky on monesta osa-alueesta koostuva kokonaisuus ja se voidaan nähdä ihmisen
toimintavalmiuksiksi suhteessa työn fyysisiin ja psykososiaalisiin vaativuustekijöihin. Työttömien
työkyvyn arviointi pitää sisällään erityiskysymyksiä, sillä asiakkaan toimintakyvyn eri osa-alueiden
peilaaminen on haastavaa työn ja työympäristön puuttumisen vuoksi. Työttömät käyttävät
vähemmän terveyspalveluja kuin muu saman ikäinen väestö ja heidän terveydentila on heikompi.
Tutkimuksessaan Kerätär (2016) korostaa monialaista arviointimallia, jolla työkyvyn
heikkeneminen ja kuntoutustarve tunnistettaisiin paremmin kuin perinteisellä sairauslähtöisellä
toimintatavalla. Suurella osalla pitkäaikaistyöttömistä työkyky heikentyy sairausluokista eniten
mielenterveyden häiriöiden takia4.
Työttömyys ei näytä olevan vain sairastumiseen yhteydessä oleva tekijä, vaan se näyttää myös
heikentävän terveyttä ja aiheuttavan sairauksia heikentäen näin työkykyä. Kerättären (2016)
mukaan osa työttömien ja työssä käyvien välisistä terveyseroista johtuu valikoitumisesta eli
selektiosta. Terveysvalikoituminen nähdään prosessina, jossa terveillä on suurempi
todennäköisyys siirtyä työuralla ja muutoin sosiaalisessa hierarkiassa ylöspäin ja sairailla alaspäin.
Työttömien oma kokemus työkyvystä on todettu olevan heikompi kuin työssä olevien. Etenkin
pitkään tai toistuvasti työttömänä olleiden työkyvyn kokemus on kaikissa ikäryhmissä selvästi
huonompi kuin työssä olevien tai vain lyhyen aikaa tai harvoin työttömänä olleiden. Tämä on osin
selitettävissä taloudellisilla vaikeuksilla ja huonolla koulutustasolla4.
Yksilön toimintakykyä voidaan pitää terveydentilan, yksilöllisten ominaisuuksien ja ympäristön
vuorovaikutuksen symbioosina. Toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä selviytyä päivittäisen
elämänsä tehtävistä itseään tyydyttävällä tavalla omassa elinympäristössään. Kansainvälinen
toimintakyky-luokitus ICF kuvaa toimintakykyä elinjärjestelmien toimintoina, niihin perustuvina
suorituksina ja näiden toimintojen ja suoritusten mahdollistamana osallistumisena yhteisön
elämään. Toimintakyky ei ole vain ihmisen sisäinen ominaisuus, vaan se on vahvassa kontekstissa
ympäristöön5. Toimintakyky määritellään yleensä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn
osa-alueiden kautta, jotka ovat tiiviissä ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.
Toimintakyvyn parantumisella on suora yhteys myös työkyvyn ja hyvinvoinnin parantumiseen.
3 Aho, Simo & Mäkiaho, Ari 2012. Pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden työllistymisen esteet ja julkisiin
työvoimapalveluihin osallistuminen, 32. TEM raportti 15/2012. 4 Kerätär, Raija 2016. Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi
pitkäaikaistyöttömillä, 54-56 ja 93-94. Oulu: Oulun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. 5 Koskinen, Seppo, Lundqvist, Annamari & Ristiluoma, Noora 2012. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa
2011, 19. Helsinki: THL. Raportti: 2012_068.
7
3. HANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET
3.1 Tavoitteiden toteutuminen
HYTY-hankkeen päätavoitteena oli Oulun yli 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien ja muiden
vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kuntalaisten sosiaalisen osallisuuden parantuminen ja
voimaantuminen, aktiivisuuden ja motivaation lisääntyminen sekä kansalaistaitojen parantuminen
ja tätä kautta työ- ja toimintakyvyn parantuminen. Työ- ja toimintakyvyn parantumisella pyrittiin
vahvistamaan sosiaalista osallisuutta ja ehkäisemään syrjäytymistä sekä köyhyyttä ja edistämään
osallistujien etenemistä kohti työelämää. Toiminnalle määriteltiin 8 osatavoitetta, jotka hanke
saavutti.
TAVOITE 1: Osallistujien työ- ja toimintakyky sekä työelämävalmiudet ovat parantuneet sekä
hyvinvointi ja osallisuus lisääntynyt. Asiakkaiden työkyky aloitushetkellä oli varsin matala,
asteikolla 0-10 se oli 6,7. Asiakkuuden päättyessä se oli 7,0. Työkyky oli pysynyt samana 116
asiakkaalla, 102 se oli muuttunut paremmaksi ja 54 se oli muuttunut huonommaksi (272 asiakasta,
2 henkilön asiakkuus jatkuu tilastoajon hetkellä). Loppukyselyssä 44,7 % vastaajista kuvaa
psyykkisen toimintakyvyn parantumista, 36,1 % fyysisen toimintakyvyn parantumista ja 34,1 %
sosiaalisen toimintakyvyn parantumista (n.170).
TAVOITE 2: Asiakkaat ovat aktivoituneet ja oman osallistamisen kautta edistäneet hyvinvointiaan
ja työllistymismahdollisuuksiaan. Asiakkaiden aktivoitumisia on kirjattu yhteensä 371 kappaletta:
avoimet työmarkkinat 25 kpl, palkkatukityösuhde 68 kpl, työkokeilu 107 kpl, kuntouttava
työtoiminta 19 kpl, koulutus 25 kpl, korttikoulutus 78 kpl, kuntoutus tai muu sijoittuminen 49 kpl.
Terveys- ja hyvinvointiarviossa on käynyt yhteensä 205 asiakasta. Asiakkaat ovat käyneet
aktiivisesti sekä yksilö- että ryhmätapaamisilla.
TAVOITE 3: Jalostetaan olemassa olevia ja löydetään uusia asiakastyömalleja, joilla edistetään
osallistujien etenemistä kohti työelämää. Hyty yksilö- ja ryhmätoimintamallia on muokattu
sisällöllisesti kohderyhmän vaatimalla tavalla. Yhä enenevässä määrin on toimintamalliin otettu
mukaan sosiaalistavia ja voimaannuttavia elementtejä työelämävalmiuksien lisäämiseksi.
Kohderyhmän heikentyneen työkunnon vuoksi on panostettu yhä enemmän kuntouttaviin
elementteihin, jotta työelämäpolulla voisi edetä. Tiettyjen asiakkaiden kohdalla on toteutettu ja
jalostettu syvempää yhteistyötä lähettävän tahon (erityisesti TYP) kanssa.
TAVOITE 4: Asiakas-, yritys- ja yhdistysyhteistyö on kehittynyt ja suvaitsevaisuus lisääntynyt.
Hanke on onnistunut erityisesti kolmannen sektorin kontaktoinnissa ja osallistujien sijoittumisessa
sinne. Suvaitsevaisuus on lisääntynyt myös yksityisellä sektorilla. Vahvasta yhteistyöstä kertovat
8
hankkeeseen liittyneet yritykset (välitön kontakti kohderyhmään), joita on nyt 29 kpl ja muita
organisaatioita 39 kpl.
TAVOITE 5: Ylisektoriaalisen paikallisen yhteistyön vahvistumiseen hanke on pystynyt
vaikuttamaan jossakin määrin asiakasyhteistyöpalaverien kautta. Se on vahvistanut tavoiteltua
kolmannen sektorin toimijoiden roolia ja onnistunut olemaan asiakkaiden tukena
ylisektoriaalisessa verkostossa.
TAVOITE 6: Asiakkaiden siirtymät työllistymistä edistäviin palveluihin ovat tehostuneet, sillä
asiakkaita on ohjattu yksilöllisen tarpeen vaatimalla tavalla (yhteinen kontaktointi ja jopa
vastaanotolle saatto) mm. MTT-palveluihin, julkisiin terveyspalveluihin ja tätä kautta
jatkotutkimuksiin tai kuntoutukseen.
TAVOITE 7: Edistetään yhteistyötä ja hyödynnetään ODL:lla kehitettyä projektikoordinaattori-
toimintaa Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden koordinaatiohankkeen kanssa. Yhteistyö Oulun
kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa on ollut jatkuvaa yhteisiin asiakkaisiin/asiakkaiden
jatkopolutukseen liittyen. Projektikoordinaattoritoiminnan hyödynnettävyydestä
koordinaatiohankkeen kanssa ei kuitenkaan voida puhua. Suunnitteluvaiheessa keskustelua käytiin
jollakin tasolla yhteisestä asiakkuusrekisteristä, mutta käytännön esteistä johtuen tähän ei ole
päästy.
TAVOITE 8: Hankkeessa on toteutettu palvelumuotoilua asiakkaiden kanssa ja saatu tätä kautta
syvennettyä asiakasprofiileja sekä asiakastarpeita, joiden pohjalta Hyty-palvelua on jatkokehitetty
vastaamaan vielä paremmin asiakastarpeeseen.
3.2 Toimintamallin kehittyminen
Hytyn kartoittavaa ja kuntouttavaa palvelumallia suunniteltiin ja kehitettiin toiminnan aikana
yhdessä ja erikseen asiakkaiden kanssa. Palvelun sisällöllisiä teemoja muokattiin asiakaspalautteen
pohjalta ja fyysisen toimintakyvyn parantamiseen tähtääviä lisäelementtejä (fyysinen aktiivisuus ja
säännöllinen kuntosalivuoro) tuotiin asiakkaiden toivomuksesta lisää ohjelmaan. Lisäksi
palveluohjaajat toivat elintapaohjaaja-koulutuksesta saamaansa lisätietoa ryhmä- ja
yksilöohjaukseen.
Keskeisten kumppanien kanssa (TYP ja TE-toimisto) mallinnettiin asiakasohjaus- ja
lausuntoprosessit. Hankkeella oli koko toiminta-ajan oma yhdyshenkilö molemmissa
organisaatioissa. Asiakasohjaus tapahtui pääosin TE-toimiston toimesta, asiantuntijat etsivät
kohderyhmään kuuluvia asiakkaita URA-järjestelmästä ja markkinoivat heille HYTY-hankkeen
9
palveluja. Hanketyöntekijät pitivät säännöllisesti infotilaisuuksia TE-toimistossa asiantuntijoille
ennen uusien ryhmien asiakashankintojen alkamista. Myös TYPin edustajat markkinoivat HYTY-
hankkeen palveluja asiakkaille ja ohjasivat heitä hankkeen palveluiden piiriin.
Asiakkaista laadittiin väli- ja loppulausunnot, jotka siirtyivät joko suoraan tai hankkeen
yhdyshenkilön kautta asiakkaan omalle TE-asiantuntijalle. TYP asiakkaiden kohdalla pidettiin lähes
aina kolmikantapalaveri (asiakas, hanketyöntekijä ja TYP-virkailija/virkailijat) kartoitusjakson
jälkeen ja kuntouttavan valmennusjakson lopussa. Tarvittaessa kontaktoitiin asiakkaan
viranomaisverkostoa useamminkin.
Toimintamallin sisältö ja toimenpiteet rakentuivat hyvin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin (hyvä
asiakaspalaute). Palvelu sai hyviä tuloksia aktivoitumisesta ja sijoittumisista, toimintakyvyn
parantumisesta, tulevaisuus-suuntautuneisuudesta ja työorientoituneisuudesta sekä
palvelutyytyväisyydestä. Kohderyhmän haasteissa korostuivat heikko työkunto ja lisääntyvät
mielenterveyden ongelmat, mistä syystä palveluohjausta erityisesti terveyskeskukseen ja
mielenterveystoimistoon jouduttiin toiminta-aikana tehostamaan.
” Hytyssä rohkaistaan, tuetaan ja kannuste-
taan todella hyvin.” ”Luodaan uskoa ihmisiin”
”Hyty-projektin kautta ja rohkaisemana olen
saanut apua ja ohjausta jokseenkin kaikkiin
tarvitsemiini asioihin.”
”Ryhmäpäivät ja niiden ohjelmat olleet hyviä.
Yksilöohjauksessa kerrankin henkilö, joka
ymmärtää. Yleisesti kaikki on ollut
mahtavaa, uutta tietoa tullut, ohjaajat
mahtavia ja kannustavia.” ”Pääsin töihin!”
10
Toimintamallin sisällöstä, kehittymisestä ja tuloksista tiedotettiin säännöllisesti suoraan keskeisille
kumppaneille ja julkiselle yleisölle niin sähköisiä kanavia käyttäen kuin tulostiedotustilaisuuksin.
Toimintamalli kuvattiin alla olevan prosessikaavion mukaisesti ja prosessin jokaiseen vaiheeseen
kuvattiin/linkitettiin vastuut, kriittiset ja tärkeät tekijät, menetelmät, ohjeet ja mallit, syntyvä ja
jäljitettävä tieto sekä riskienhallinta. Prosessin kuvaukseen liitettiin myös vuonna 2018
toteutetusta palvelumuotoilusta (kohdassa5) saadut lisätiedot.
Kuvio 1: Hyty-hankkeen prosessikaavio
Kuvio 2: Palvelumallin kehitysprosessi
• Sisältösuunnittelu ja ryhmävuosikello
• Arviointityökalujen suunnittelu, valinta ja laadinta
• Toiminnan arviointi ja mittaaminen jatkossakin Q1/Q2/Q3
• Ensimmäisen vuoden tulokset, vahva työnantajayhteistyö
• Tiiviimpi ohjaus mtt-palveluihin ja terveyskeskukseen
• Tiiviimpi yhteistyö asiakkaiden muun verkoston kanssa
• Lisää sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä kohderyhmän haasteiden lisääntymisen vuoksi
• Tulokset ja jatkosuunnittelu Humak-opinnäytetyön pohjalta
• Palvelumuotoilu asiakkaiden ja asiantuntijan kanssa
• Palvelumallin ja tulosten levittäminen kumppaneille
• Palvelumallin hyvät käytännöt valtakunnallinen julkaisu
2015
2016
2017
2018
Palvelumallin
testaus (n=75)
(n=
Sisältökehitys
(n=93)
(n=
Sisältökehitys
(n=54)
(n=
Tulosten levitys
(n= 52)
Palvelumallin
läpikäyneet
(n= 274)
11
3.3 Asiakastyytyväisyys
Asiakkaita pyydettiin arvioimaan Hyty-hankkeen palvelua kouluarvo-asteikolla 4 – 10 sekä kartoitusjakson että valmennusjakson jälkeen. Arvioinnin kohteena olivat kartoitusjakson jälkeen erikseen asiakkaiden saama henkilökohtainen ohjaus ja ryhmäohjaus. Valmennusjakson jälkeen pyydettiin kokonaisarviota Hyty-palvelusta. Henkilökohtaista ohjausta arvioi 167 asiakasta ja ryhmäohjausta arvioi 158 asiakasta. Kouluarvosanan lisäksi asiakkaita pyydettiin perustelemaan sanallisesti heidän antamaa arvosanaa. Lisäksi pyydettiin arviota siitä mitä olisi pitänyt tehdä toisin, jotta he olisivat antaneet paremman arvosanan.
Henkilökohtaisen ohjauksen keskiarvo oli 8,8 ja ryhmäohjauksen keskiarvo oli 8,2.
Henkilökohtaisen ohjauksen 150 vastauksesta löytyi vain yksi negatiivinen vastaus, jossa vastaaja
oli kokenut, että yksilötapaamisia oli aivan liikaa, eivätkä ne olleet tuoneet hänelle mitään uutta.
Avoimia positiivisia vastauksia tarkasteltaessa ja luokiteltaessa asiakkaat olivat arvostaneet eniten
ohjaajien työlle omistautumista ja ammattitaitoa sekä sitä, että ohjaajat käyttävät
kokonaisvaltaista lähestymistapaa yksilöohjauksessa.
Vastauksissaan asiakkaat kuvasivat sitä, kuinka he pystyivät käsittelemään asian kuin asian
ohjaajien kanssa, mikä oli edesauttanut luottamuksellisen suhteen syntymistä. Vastauksissa
asiakkaat korostivat sitä, että heille oli runsaasti aikaa yksilötapaamisissa ja positiivista oli ollut se,
” Todellakin sellainen olo että ohjaus on henkilö-
kohtaista, eikä mennä vaan jollakin käsikirjoituksella.
Ihana ohjaaja on kannustava ja oikeasti kuuntelee.”
”Suuri kiitos työkokeilupaikan hommaamisesta!”
”Nyt on mukava herätä aamulla ja mennä töihin”
12
että näissä tapaamisissa keskusteltiin myös muusta kuin työllistymisasioista. Useasta vastauksesta
oli havaittavissa, että asiakkaat pitivät henkilökohtaisia tapaamisia jopa terapeuttisina ja he
kuvaavat tapaamisia hoitaviksi tai parantaviksi, joiden kautta he voivat paremmin, erityisesti
psyykkisesti.
Ryhmätapaamisten 138 avoimesta vastauksesta muut olivat positiivisia, mutta viidessä
vastauksessa kritisoitiin sitä, että sisältö ei tuonut mitään uutta ja ryhmäpäivät olivat ajan
haaskausta. Yksi henkilö koki, ettei hänen suomenkielen taito riittänyt ymmärtämään
ryhmäpäivinä käsiteltyjä asioita. Vastauksista oli nostettavissa neljä eri teemaa, jotka toistuvat.
Näitä olivat mielenkiintoinen sisältö, vierailijat, vierailu-kohteet ja ammattitaitoiset ryhmän
vetäjät. Ryhmäsisältöä vastaajat arvioivat lähes poikkeuksetta monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi.
Muutama vastaaja kiitteli, ettei joukossa ollut askartelua tai muuta hömppää. Ryhmässä käyneitä
vierailijoita, kuten vuokratyönvälitysyritysten edustajia, ravitsemus- ja velkaneuvojia,
yritysedustajia ja koulutusorganisaatioedustajia pidettiin erittäin mielenkiintoisina ja ne toivat
vastaajien mukaan lisätiedon lisäksi mukavaa vaihtelua ryhmäpäiviin. Useat vastaajat kokivat
ryhmän vierailut eri kohteisiin myös tervetulleina ja he kuvasivat niitä yhtälailla ”sosiaalisen
altistumisen” paikoiksi kuin mieltä piristäväksi ja yleissivistystä lisääviksi tapahtumiksi.
Kysymykseen mitä olisi pitänyt tehdä toisin tuli vastauksia 94, joista oli kehittämiskohteiksi
nostettavissa pienryhmien perustaminen tietyn teeman ympärille, koska toisille jotkin aiheet olivat
tärkeämpiä kuin toisille. Tutustumis- ja vierailukohteita sekä vierailijoita toivottiin valittavan
täsmäperiaatteella siten mistä paikoista ja ihmisistä on asiakkaille oikeasti apua ja hyötyä.
Liikunnallisia osioita toivottiin ryhmäpäiviin enemmän ja näitä lisättiinkin hankkeen aikana.
Hyty-palvelun kokonaisarvioon saatiin 168 vastausta ja keskiarvoksi muodostui 8,5. Avoimissa 136
vastauksessa toistuivat aiemmat henkilökohtaiseen ja ryhmäohjaukseen liittyvät kommentit.
Lisäksi toivottiin vielä täyspäiväistä työnetsijää ja soveltuvia työpaikkoja, joihin pääsisi
työllistymään.
4. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS
4.1 Alku-, väli- ja loppukyselyt
Toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin tarkan itsearviointisuunnitelman mukaisesti koko hankeajan.
Asiakkaille lähetettiin asiakkuuden alussa sähköisesti Surveypal-kyselytyökalulla laaja
taustaselvityskysely, 3 kuukauden kartoitusjakson jälkeen välikysely ja koko asiakassuhteen
päätyttyä loppukysely.
13
Vaikuttavuuden arvioinnin kohteiksi ja vertailtaviksi nostettiin elämänlaatuun liittyvä
elämäntyytyväisyys sen hetkiseen elämään, elintavat, toimintakyvyn eri ulottuvuudet ja
tulevaisuuden suunnitelmat. Vaikuttavuutta arvioitiin myös sijoittumisten kautta, jotka on esitetty
kohdassa 3.1 tavoitteiden toteutuminen.
Kyselyiden vastausprosentit olivat hyviä. Alkukyselyn oli avannut 262 asiakasta ja siihen oli
vastannut 230 asiakasta (87,7 %), välikyselyn oli avannut 215 ja siihen oli vastannut 172 (80%) ja
loppukyselyn oli avannut 219 ja siihen vastannut 173 asiakasta (79%).
Tuloksista on havaittavissa, että vastaajat ovat kokeneet saavansa vastinetta todellisille tarpeilleen
ja tällä on ollut positiivinen vaikutus heidän kokonaistilanteeseen. Riippuen siitä, millä mittarilla ja
kuka mittaa palvelun toimivuutta, pelkää palvelun jälkeinen työmarkkina-asema ei voi olla ainut
mittari tämän kohderyhmän kohdalla. Se antaa liian kapean kuvan kohderyhmässä tapahtuvista tai
tapahtumattomista muutoksista. Pitkäaikaistyöttömien ongelmavyyhdit ovat monimuotoisia ja
usein jonkin tietyn palveluintervention vaikutukset ovat havaittavissa huomattavasti myöhemmin,
kuin heti intervention loputtua.
4.2 Määrälliset ja laadulliset vaikutukset
Verrattaessa alku- ja loppukyselyiden elämäntyytyväisyysväittämiä positiivista muutosta näkyi
jokseenkin kaikissa väittämissä. Tilastollisesti merkittävin nousu näkyy aktiivisuudessa ja
aloitekyvyssä sekä taloudellisessa tilanteessa, jotka nousivat yli puolella. Taloudellista tilannetta
olivat parantaneet työhön sijoittuminen ja työkokeiluihin liittyvät kulukorvaukset. Positiivista oli
havaita, että onnellisuuden kokemukset olivat lisääntyneet ja työelämästä syrjäytymisen
kokemukset olivat vähentyneet.
VÄITTÄMÄ / 4=Täysin samaa mieltä ALKUKYSELY LOPPUKYSELY
Elämäntapani ovat terveelliset 16,6% 18,2%
Olen aktiivinen ja aloitekykyinen 8,4% 17,8%
Taloudellinen tilanteeni on hyvä 5,6% 12,9%
Minulla on luotettavia ihmissuhteita 42% 47,1%
Terveydellinen tilanteeni on hyvä 9,7% 15,3%
Tunnen usein oloni rasittuneeksi 14,4% 8,8%
14
Tunnen olevani onnellinen 14,9% 24,3%
Minulla on tulevaisuudenhaaveita 27,4% 31,2%
Tunnen hallitsevani arjen askareet 37,7% 45,3%
Minulla on sopivasti ihmissuhteita 28,1% 36,7%
Koen syrjäytymistä työelämästä (työnteosta / opiskelusta) 25,6% 17,2%
Koen syrjäytymistä yhteiskunnallisesta elämästä
9,4% 10,7%
Kuvio 3: Elämäntyytyväisyysväittämät alku- ja loppukyselyssä
Elintapoihin liittyvistä väittämistä on havaittavissa, että vajaa puolet asiakkaista liikkuu
säännöllisesti 1-3 krt/vk. Ruokailutottumuksissa on havaittavissa hienoista parantumista ja
tupakoivien osuus on vähentynyt. Valtaosa pitää alkoholinkäyttöään kohtuullisena.
VÄITTÄMÄ ALKUKYSELY LOPPUKYSELY
Harrastan liikuntaa 1-3 krt/vk 45,7% 47%
Syön päivittäin säännöllisesti ja monipuolisesti 61,8% 69,2%
Tupakoin 42,3% 32,7%
Alkoholinkäyttöni on kohtuullista 87,6% 87,4%
Kuvio 4: Elintapaväittämät alku- ja loppukyselyssä
Elintapoihin liittyvässä muutoskyselyssä asiakkaat vastaavat elintapojensa muuttuneen Hyty-
hankkeen aikana parempaan suuntaan seuraavasti.
VÄITTÄMÄ / Muuttunut parempaan suuntaan VÄLIKYSELY LOPPUKYSELY
Liikunta 31% 33,5%
Ruokailu 30,4% 27,4%
Tupakointi 7,1% 12,1%
15
Päihteet 8,2% 12,7%
Harrastukset
17% 23,1%
Kuvio 5: Elintapamuutokset väli- ja loppukyselyssä
Toimintakyvyn muutoksia kuvaavissa väittämissä näyttää vahvasti siltä, että asiakkaiden psyykkinen toimintakyky muuttuu vahvimmin, seuraavana fyysinen toimintakyky ja viimeisimpänä sosiaalinen toimintakyky. Väittämiin liittyvien avointen vastausten perusteella voidaan todeta, että tämä muutos tarkoittaa toimintakyvyn parantumista, sillä yksikään vastaaja ei kuvannut toimintakyvyn muuttuneen huonompaan suuntaan.
VÄITTÄMÄ / Muuttunut parempaan suuntaan VÄLIKYSELY LOPPUKYSELY
Psyykkinen toimintakyky 44% 44,7%
Fyysinen toimintakyky 35,3% 36,1%
Sosiaalinen toimintakyky 27,2% 34,1%
Kuvio 6: Toimintakyvyn muutokset väli- ja loppukyselyssä
Tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvässä väittämässä tuli selkeästi ilmi se, että asiakkaat ovat hyvin
työorientoituneita ja menisivät töihin, mikäli pääsisivät. Vaihtoehtoja työllistymisen ja
kouluttautumisen lisäksi oli useita vapaaehtoistyöstä eläkeratkaisuun ja asiakkaat saivat valita
useita vaihtoehtoja. Kuvioon 7 on nostettu kolmen kärki siitä, mikä heidän tulevaisuuden
suunnitelmansa oli ja mitä vaihtoehtoja asiakkaat haluaisivat tulevaisuudessa tehdä. Lisäksi on
havaittavissa niiden henkilöiden väheneminen, joilla ei ollut mitään suunnitelmaa. Loppukyselyn
avoimista vastauksista oli havaittavissa, että suunnitelmia oli tehty, mutta ne eivät lähteneet
hankkeen aikana elämään ja nämä asiakkaat kokivat olevansa vailla suunnitelmaa.
16
VÄITTÄMÄ / Tulevaisuudensuunnitelmani on ALKUKYSELY LOPPUKYSELY
Oman alan työ 40,2% 42,4%
Uusi työ uudella alalla 39,8% 28,5%
Kouluttautuminen 35,7% 30,2%
Minulla ei ole suunnitelmaa
34% 15%
VÄITTÄMÄ / Haluaisin tulevaisuudessa ALKUKYSELY LOPPUKYSELY
Tehdä kokopäivätyötä 64% 59,9%
Tehdä osa-aikatyötä 50% 45,3%
Kouluttautua 37,8% 25%
Kuvio 7: Tulevaisuuden suunnitelmat alku- ja loppukyselyssä
4.3 Status ja vaikuttavuus hankkeen lopussa
Hankkeen lopussa marraskuussa 2018 pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman moni Hyty-
hankkeessa vuosina 2015 – 2018 ollut asiakas sähköisen Surveypal kyselyn kautta. Kysely
lähetettiin 247 asiakkaalle sähköpostin välityksellä. 27 asiakasta ei enää tavoitettu.
247 asiakkaasta kyselyyn vastasi 113 asiakasta eli 45,7 %. Kyselyllä pyrittiin selvittämään
asiakkaiden tämän hetken työmarkkinastatusta ja tiedustelemaan oliko Hyty-palvelu asiakkaiden
mielestä auttanut heitä työllistymään avoimille työmarkkinoille, työllistymään palkkatuella,
kouluttautumaan tai saamaan sisältöä ja selkeyttä elämään.
Positiivista oli havaita, että 28,3 % vastaajista oli työssä tai koulutuksessa, 16,8 % oli työelämän
ulkopuolella ja vain 54,9 % oli työttömänä työnhakijana (status sisälsi myös työkokeilun ja
kuntouttavan työtoiminnan). Positiivista oli myös havaita, että 78,8 % vastaajista koki, että Hyty-
hankkeen palvelut olivat auttaneet saamaan sisältöä ja selkeyttä elämään.
Hankkeen palveluilla on siis ollut myös pitkäkantoisempia positiivisia vaikutuksia.
Seuraavana esitetään tämän viimeisen kyselyn väittämät ja vastaukset.
17
1. Olen tällä hetkellä
Kuvio 8: Kysymys no1 marraskuun 2018 kyselystä
2. Hyty-hankkeen palvelut auttoivat minua
2.1 Työllistymään avoimille työmarkkinoille
Kuvio 9: Kysymys no2.1 marraskuun 2018 kyselystä
54,9 %
10,6 %
8,0 %
9,7 %
16,8 %
0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %
Työtön työnhak i ja (myös työkokeilu ja kuntouttava …
Töissä palkkatuetussa työsuhteessa
Koulutuksessa (ammatt iopinnot ja työvoimakoulutukset)
Töissä avoimil la työmarkk inoi l la
Työelämän ulkopuolel la (sairasloma, eläke tmv.)
Työtön työnhakija (myös työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta)
Töissä palkkatuetussa työsuhteessa
Koulutuksessa (ammatt iopinnot ja työvoimakoulutukset)
Töissä avoimil la työmarkkinoil la
Työelämän ulkopuolella (sairasloma, eläke tmv.)
15,0 %
85,0 %
0,0 %
20,0 %
40,0 %
60,0 %
80,0 %
100,0 %
Kyl lä Ei
Kyllä Ei
18
2.2 Työllistymään palkkatuella
Kuvio 10: Kysymys no2.2 marraskuun 2018 kyselystä
2.3 Kouluttautumaan
Kuvio 11: Kysymys no2.3 marraskuun 2018 kyselystä
36,3 %
63,7 %
0,0 %
20,0 %
40,0 %
60,0 %
80,0 %
100,0 %
Kyl lä Ei
Kyllä Ei
13,3 %
86,7 %
0,0 %
20,0 %
40,0 %
60,0 %
80,0 %
100,0 %
Kyl lä Ei
Kyllä Ei
19
2.4 Saamaan sisältöä ja selkeyttä elämään
Kuvio 12: Kysymys no2.4 marraskuun 2018 kyselystä
78,8 %
21,2 %
0,0 %
20,0 %
40,0 %
60,0 %
80,0 %
100,0 %
Kyl lä Ei
Kyllä Ei
20
5. PALVELUMUOTOILU
Hankkeessa toteutettiin palvelumuotoilua touko – kesäkuussa 2018 ulkopuolisen asiantuntijan avulla. Palvelumuotoilun avulla haluttiin osallistaa hankkeen käyttäjäasiakkaita, saada heiltä kommentteja, kokemuksia, tuntemuksia ja uusia ideoita palvelumallin kehittämiseksi. Toisaalta haluttiin vielä tarkentaa asiakkaiden tarpeita ja tietää, mitkä palvelut toimivat ja kenelle sekä missä olisi vielä kehitettävää.
Palvelumuotoiluun kutsuttiin 9 asiakasta, joista osa oli jo käynyt Hyty-prosessin läpi ja osa oli vasta
kartoitusjaksolla. Näin pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja-alaista näkemystä siitä, millaista
palvelun tulisi olla. Hankkeen kolme työntekijää osallistuivat myös palvelumuotoiluun. Tätä
varten pidettiin kolme työpajaa viikon välein. Yksi työpaja kesti noin 4,5 tuntia sisältäen asiakkaille
tarjottavan lounaan. Lisäksi tuloksia käsiteltiin laajemminkin ilman asiakkaita.
”Hyvä, että pääsi nyt mukaan kehittämään
– saa taas lisää potkua elämään ja voi
ryhdistäytyä omalla polulla”
”Vaikea keksiä vielä muuta, no työpaikkoja”
21
Ensimmäisen työpajan teema oli ”Unelmien Hyty”, toisen ”Toimintakyky” ja kolmannen
”Työllistyminen”. Asiakkaat osallistuivat työpajoihin innoissaan, aktiivisesti keskustellen ja
työskennellen. Kutakin teemaa lähestyttiin apukysymysten kautta. Ensimmäisen työpajan
apukysymyksiä olivat: Millainen on unelmien Hyty-palvelu? Mitä se pitää sisällään? Sisältö,
ohjelma, tapaamiset? Ryhmä? Harjoitukset? Vierailijat? Asiantuntijat? Tunteet, kokemukset,
ideat? Muuta, mitä?. Toisen työpajan apukysymyksiä olivat: Mitä tarvitaan toimintakyvyn
(psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen) parantamiseksi? Mitä minä toivoisin? Mikä voisi auttaa
minua? Mikä on auttanut minua? ”Kokemuksia, mielipiteitä, ideoita” Miten Hyty voi auttaa
toimintakyvyn parantamisessa? Työllistymiseen liittyvää teemaa lähestyttiin puolestaan
seuraavien apukysymysten kautta: Mikä edistäisi työllistymistä? Miten pääsisi töihin? Mitä ovat
työllistymistä edistävät palvelut? Mitä Hyty voisi tarjota, minkälaista palvelua?
5.1 Asiakasprofiilit, käyttäytyminen ja palvelutarve
Työpajojen ja yhteenvedon jälkeen Hyty-tiimi työsti keskenään vielä asiakasprofiilit ja Hytyn
palvelupolun/prosessin sekä nosti siihen prosessin käyttäjäkokemukset ja parannusehdotukset
palvelumuotoilun työpajojen pohjalta.
Hytyn asiakkaissa oli havaittavissa selkeästi neljä erilaista asiakasprofiilia, jotka nimettiin
käyttäytymismallin mukaan seuraavasti: ”kiinnipitäjät”, ”passiiviset”, ”mukautujat” ja
”piipahtajat”. Profilointi kuvaa ns. stereotyyppisiä asiakaspiirteitä, eivätkä ne siksi kuvasta kaikkia
Hyty-asiakkaita. Rohkea asiakasprofilointi voi kuulostaa karulta, mutta se auttaa kuitenkin
palvelunkehittäjiä ymmärtämään asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet ja siten erilaiset palvelupolut
sisältöineen.
Asiakasprofiileissa oli havaittavissa neljä eri käyttäytymismallia, mitkä on hyvä tiedostaa, jotta
osataan valita oikeat tavat kohdata yksilö ja viedä henkilökohtaista ohjausta hedelmällisesti
eteenpäin. Käyttäytymismallien tiedostaminen auttaa ohjaajia myös hallitsemaan ryhmätilanteita,
jolloin jokainen yksilö voi osallistua toimintaan hänelle ominaisimmalla tavalla.
Asiakasprofiileissa oli selkeästi erotettavissa kolme asiakasryhmää, jotka tarvitsivat enemmän
kuntouttavaa palvelua kuin varsinaista työnhakupalvelua. Nämä kolme asiakasryhmää tarvitsivat
kaikki vahvasti rinnallakulkijaa, joka ohjaa eteenpäin ja tukee itsetunnon vahvistumista sekä auttaa
elämänhallinnan parantumisessa. Neljäs asiakasprofiili oli selkeästi erilainen, johon sijoittuivat
aktiivisimmat ja omatoimisimmat henkilöt. Heidän palvelutarpeensa oli enemmän
työhakuvalmennuspalvelu ja uraohjauspalvelu kuin kuntoutuspalvelu.
22
Kuvio 13: Asiakasprofiilit
"KIINNIPITÄJÄT"
• Kiinnittyvät vahvasti ohjaajaan ja palveluun, pysyvät mukana koko palvelun ajan, ei rohkeutta toimia yksin, eivät unelmoi/ideoi
• Kiertävät palvelusta toiseen, eivät ole välttämättä menossa työmarkkinoille tai koulutukseen
• Tarvitsevat tukea itsetunnolle, valinnoille ja ryhmän vertaistukea, elämänhallinnan tukitarve (arkirutiinit ja talous)
"PASSIIVISET"
• Käyttäytyvät passiivisesti, ajelehtivat virran mukana, käyttäytyvät päämäärättömästi, eivät unelmoi/ideoi
• Peruvat aikoja tai ovat pois ilmoittamatta, pysyvät silti pitkään palvelussa, voivat käyttää vain yksilöohjausta, haasteissa usein alkoholi-ongelmia, huumeita ja psyykkisiä ongelmia sekä perheyhteisön ongelmia
• Tarvitsevat työkyvyn arviointia ja ohjausta oikeaan palveluun, elämänhallinnan tukitarve (arkirutiinit ja talous), aktivointitarve
"MUKAUTUJAT"
• Käyttäytyvät kiltisti ja tekevät sitä mitä velvoitetaan, käyttäytyvät näköalattomasti, eivät unelmoi/ideoi
• Ovat tyytyväisiä Hyty-palveluun ja käyvät tapaamisissa säännöllisesti, menevät ohjattuna työkokeiluun/palkkatukityösuhteeseen, omatoimisuus puuttuu, hoitavat arkirutiinit ja talouden varsin hyvin
• Tarvitsevat rinnallakulkijan, joka ohjaa eteenpäin ja tukea itsetunnolle
"PIIPAHTAJAT"
• Ovat aktiivisia ja omatoimisia, viipyvät palvelussa lyhyen ajan, eivät sitoudu pitkään prosessiin
• Tietävät mihin ovat menossa ja hankkivat itse tietoa
• Tarvitsevat tukea työnhakuasiakirjojen päivitykseen ja itse työnhakuun, voivat käsitellä jonkin yksittäisen henkilökohtaisen ongelman ja kysyvät mistä siihen saisi apua
Kuntoutuspalvelu
(yhdistettynä työnhaku-
valmennukseen tai ilman)
Työnhakuvalmennuspalvelu
Uraohjauspalvelu
23
5.2 Työpajojen anti ja yhteenveto tuloksista
Asiakkaat osallistuivat aktiivisesti työpajoihin ja tuottivat paljon yksityiskohtaista tietoa palvelusta.
Vaikein osio oli tuottaa uusia ideoita, mutta niitäkin lopulta tuli. Kokemuksena palvelumuotoilu oli
uutta kaikille ja he kokivat olleensa aidosti apuna hankkeelle, mikä tuntui kaikista osapuolista
hyvältä.
Yhteenvetona Hytyyn, henkilökuntaan ja kyseessä olevaan palveluun oltiin kaiken kaikkiaan
tyytyväisiä. Työpajoissa saadut kommentit, ideat ja tuntemukset tukivat Hytyn olemassa olevaa
palvelumallia ja rakennetta/ohjelmasisältöä pidettiin toimivana. Sekä ryhmä- että yksilötapaamiset
koettiin tärkeiksi.
Kehittämisideoissa toivottiin mm. lisää käytännön tekemistä ”ei luentoja”, monipuolisempia
toimintaympäristöjä ja lisää elämänhallinnan apua sekä innostusta. Tutustumismahdollisuuksia eri
toimialoihin ja töihin aidoissa ympäristöissä toivottiin. Ryhmien kokoonpanoa toivottiin
kehitettävän siten, että ne eriytettäisiin alussa tehtävän asiakkaiden palvelutarpeen pohjalta.
Kokonaistilannearviosta asiakkaat suuntautuisivat joko kuntouttavaan ryhmään tai työelämään
suuntaavaan ryhmään. Ryhmäpäiville toivottiin palveluun osallistumista helpottavia asioita, kuten
bussiliput ja lounas.
Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että Hytyn palvelumalli on sinällään jo varsin toimiva ja
sitä pystyttiin muokkaamaan palvelun aikana asiakkaiden vaatimalla tavalla. Palvelumallia voisi
vielä kehittää siten, että siinä huomioitaisiin rajatummat kohderyhmät ja heidän tarpeet sekä
saataisiin näin kohdistettua mahdollisimman tuloksekkaat toimintamallit kulloisellekin
kohderyhmälle. Alun palvelutarvearvion jälkeen olisi hyvä eriyttää enemmän kuntoutusta
tarvitsevat ja työelämään nopeammin suuntaavat kohderyhmät toisistaan, silloin palvelun
toimenpiteet olisivat oikea-aikaisempia ja täten tuloksekkaampia kummallekin kohderyhmälle.
24
6. JOHTOPÄÄTÖKSET
6.1 Tulosten ja toimintamallin hyödyntäminen
Hankkeen tuloksia on esitelty hankkeen toiminta-aikana keskeisissä verkostoissa, erityisesti TE-
toimistossa jokaisen infotapaamisen yhteydessä ja ohjausryhmätapaamisten yhteydessä. TYPin
kumppaneille esittelyt ovat tapahtuneet yhteistyötapaamisten ja ohjausryhmätapaamisten
yhteydessä. Tulokset on tuotu julki myös Oulun kaupungin työllisyyspalveluihin erillisen
tapaamisen yhteydessä ohjausryhmätapaamisten lisäksi. Hankkeesta tehty opinnäytetyö6 on
julkisesti kaikkien hyödynnettävissä ja hankkeen hyvät käytännöt on levitetty valtakunnallisesti
hyödynnettäviksi rakennerahastojen internetsivujen7 kautta. Näille sivuille on koottu hyvät
käytännöt -julkaisu on tarkoitettu kaikille rakennerahastotoiminnasta kiinnostuneille ja hyvät
käytännöt ovat vapaasti hyödynnettävissä. Sisällöstä toivotaan olevan hyötyä työnhakija-
asiakkaiden parissa työskenteleville asiantuntijoille, uutta hanketoimintaa suunnitteleville
toimijoille sekä niille asiantuntijoille, jotka työskentelevät kasvupalvelu-uudistuksen parissa.
Hankkeen tuloksia voivat siis hyödyntää kaikki työllisyys- ja kuntoutuspalveluja toteuttavat tahot
niin julkisella, yksityisellä kuin 3.sektorilla.
Hankkeen tuloksia on pidetty hyvinä ja toimintamallia toimivana. Verkostoyhteistyökumppanit ovat tunnistaneet osa-alueita, joita voivat suoraan hyödyntää omassa toiminnassaan. Hanke-toteuttajaorganisaatio hyödyntää itse hankkeessa saatuja kokemuksia suoraan työttömille suunnattujen palvelujen toteutuksessa ja jatkokehittämisessä.
Hankkeen tuloksia ja toimintamallia hyödynnetään jatkossakin paikallisessa ylisektoriaalisessa yhteistyössä, jonka keskeisiä kulmakiviä ovat joustava asiakasohjaus ja tiedonsiirto, tehokas ja tuloksekas asiakastyö ja työelämään integroiva sekä koordinoiva toimintatapa.
6 Kaipainen, Ulla 2017. Hyvinvointia ja työkykyä edistämässä: Arviointia Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön hankkeessa
kehitetyn palvelumallin toimivuudesta. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419618 7 Rakennerahstot.fi 2018. http://www.rakennerahastot.fi/web/valtakunnalliset-teemat/asiakasohjaus/-
/asset_publisher/R5qH1jazs6hd/content/hyvinvointia-ja-tyokykya-edistamassa/maximized
25
6.2 Yhteenveto ja toimenpidesuositukset
Hyty-hankkeessa on löydetty vaihtoehtoja asiakkaiden pitkittyneelle työttömyydelle ja lisätty
heidän osallisuutta mahdollistaen näin voimaantuminen ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn
kohentuminen, vahvistaen näin työ- ja koulutuselämään integroitumista.
Hankkeessa toteutettava ratkaisukeskeinen ja osallistava työote ovat mahdollistaneet asiakkaan
aidon kuulluksi tulemisen ja vahvistaneet asiakkaiden henkilökohtaista toimijuutta.
Henkilökohtaisten yksilötapaamisten räätälöinti on kaiken a ja o, sillä tällöin on päästy käsiksi juuri
niihin asioihin, jotka koskettavat juuri tätä yksilöä. Näin on kyetty havaitsemaan missä vaiheessa
kukin asiakas on ja valitsemaan juuri hänelle sopivimmat tavat tukea häntä elämän eri vaiheissa.
Ryhmän tuoma vertaistuki ja verkostoyhteistyö asiakkaan asioissa ovat nousseet palvelussa myös
keskeisiksi elementeiksi.
Hankkeesta saadut tulokset ja kokemukset tukevat ajatusta siitä, että työkokeilu tai palkkatuettu
työsuhde tälle kohderyhmälle lisää heidän kokonaiselämän hyvinvointia, antaa rohkeutta ja uskoa
elämään ja siten auttaa heitä uskaltamaan ottamaan seuraavan askeleen kohti avoimia
työmarkkinoita. Kohderyhmä haluaisi tehdä töitä ja suomen työelämään pitäisi saada paljon lisää
tehtäviä, joihin ei vaadittaisi pitkää koulutusta ja täydellistä työkykyä. Näitä tehtäviä on kaikilla
aloilla, mutta haasteena on olemassa olevan henkilöstön sitoutuminen työn perehdytykseen ja
ohjaamiseen sekä palkkaushaasteet. Mistä rahat saataisiin näihin avustaviin työtehtäviin? Työ ja
järkevä, säännöllinen tekeminen on se, joka pitää ihmisen toimintakykyisenä ja kuntouttaa. Mikäli
tähän ei ole mahdollisuutta, tulisi elämän merkityksellisyys pystyä saavuttamaan jotakin muuta
kautta.
Asiakkaiden räätälöidyille palveluille on tarvetta tulevaisuudessakin, jotta mahdollistetaan
asiakkaille soveltuvat palvelut kuntoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen edistämiseksi.
Hyty-hankkeen kokemusten ja tulosten pohjalta syntyi myös selkeä jatkokehittämistarve:
kohderyhmälle suunnattava ”esikuntouttava” palvelu, jolla pyritään vahvistamaan kohderyhmän
arkipäivän toimintakykyä siten, että heillä on jatkossa mahdollisuus siirtyä työllistymistä edistäviin
palveluihin.
26
”Hyvä, että pääsi nyt mukaan kehittämään – saa taas lisää potkua elämään ja voi ryhdistäytyä”
”Aivan ihanaa, kun toiminta sisältää muutakin kuin
pelkkää työhön liittyvää juttua! Luonto ja eläimet
saivat hymyn meidän kaikkien kasvoille … kiitos
reissusta, johon en olisi yksin kyennyt”
”Sain yhdessäoloa ja merkitystä tähänkin päivään”
27
HYTY – Hyvinvointia ja Työkykyä
Julkaisija: Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr
Julkaisun kirjoittaja ja yhteystiedot:
Ulla Kaipainen, projektipäällikkö
p. 050 – 312 5694, ulla.kaipainen(at)odl.fi
Isokatu 47, 3 krs 90100 Oulu
Tarkempaa tietoa projektista:
Rakennerahastotietopalvelu S20058
ESR- Euroopan sosiaalirahasto
Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Painopaikka: Grano Oy
Yhteistyössä: