HYTY-kehittämishanke

Loppujulkaisu

2018

2

SISÄLLYS

1 JOHDANTO 3

2 TYÖTTÖMYYS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY 5

3 HANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET 7

3.1 Tavoitteiden toteutuminen 7

3.2 Toimintamallin kehittyminen 8

3.3 Asiakastyytyväisyys 11

4 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS 12

4.2 Alku-, väli- ja loppukyselyt 12 4.1 Määrälliset ja laadulliset vaikutukset 13

4.2 Status ja vaikuttavuus hankkeen lopussa 16

5 PALVELUMUOTOILU 20

5.1 Asiakasprofiilit, käyttäytyminen ja palvelutarve 21 5.2 Työpajojen anti ja yhteenveto tuloksista 23

6 JOHTOPÄÄTÖKSET 24

6.1 Tulosten ja toimintamallin hyödyntäminen 24

6.2 Yhteenveto ja toimenpidesuositukset 25

3

1. JOHDANTO

HYTY – hanke toteutettiin Oulussa vuosina 2015 – 2018 ja sen varsinaisena kohderyhmänä olivat

Oulun kantaväestön aikuiset (yli 25 vuotiaat) pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeassa työmarkkina-

asemassa olevat henkilöt, joilla oli monialainen palvelutarve. Lisäksi kohderyhmänä olivat

työttömät maahanmuuttajat, joilla on riittävä suomenkielen taito (ei tulkkipalvelutarvetta).

Työhönkuntoutuksen näkökulmasta asiakkaat olivat pääosin arviointi- ja/tai kuntoutusvaiheessa,

mutta joukossa on myös työnhakijoita, jotka pystyivät kevyemmällä tuella siirtymään jo osaamisen

hankkimis- tai työllistymisvaiheeseen. Tästä syystä myös asiakkuuden kesto hankkeessa oli

yksilöllinen, mutta se rajattiin maksimikestoltaan yhteen vuoteen.

Välillisenä kohderyhmänä olivat toiminnassa mukana olleet työnantajat, koulutusorganisaatiot ja

muut palvelujen tarjoajat (työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluverkosto).

Hanke suunniteltiin yhdessä keskeisten kumppanien (Oulun kaupunki, TYP ja TE-toimisto) kanssa ja

sen avulla pyrittiin vastaamaan kumppanuusneuvotteluissa todettuun alueelliseen palvelu-

vajeeseen ja työllistymistä edistävien palveluprosessien selkiyttämiseen ja kehittämistarpeeseen.

Kumppanuusneuvotteluissa oli todettu, että yli 25 vuotiaille aikuisille, jotka eivät voi siirtyä

nuorten työpajatoimintoihin ja joilla voi olla rajoittunut työkyky ei ole olemassa tarpeeksi arvioivaa

ja kuntouttavaa palvelua, johon heitä voisi poluttaa. Lisäksi perusterveydenhuollon prosessit ovat

liian kankeita ja pitkiä tälle kohderyhmälle ja heidän haasteensa pääsevät lisääntymään hitaan

prosessin vuoksi.

Hankkeen toimenpiteillä pyrittiin tehostamaan erityisesti monialaisen palveluprosessin

palvelutarvearviota ja kartoitusjaksoa. Hankkeen toiminta sisälsi palvelutarpeen yksilöllistä

arviointia sekä räätälöidyn kuntoutus-, koulutus- ja työllisyyspolun rakentamista heikossa

työmarkkina-asemassa oleville henkilöille.

Hyty-hankkeen ydinajatuksena oli tarjota asiakkaille intensiivistä yksilöllistä ohjausta ja tukea

heidän sosiaalista osallisuutta ryhmävalmennuksen keinoin. Toimintamalli jakautui 3 kuukautta

kestävään kartoitusjaksoon ja 9 kuukautta kestävään kuntouttavaan valmennusjaksoon.

Kartoitusjaksolla arvioitiin asiakkaiden kokonaistilanne. Kartoituksen kohteena olivat psyykkinen,

sosiaalinen ja terveydellinen tilanne. Lisäksi selvitettiin työkykyä, arvioitiin hoito- ja

kuntoutuspalveluiden tarvetta ja niihin integroitumista, kartoitettiin ammattitaitoa ja osaamista

sekä tarkistettiin ja tarvittaessa tarkennettiin olemassa olevaa aktivointi- ja/tai

työllistymissuunnitelmaa, erityisesti tavoitteiden ja jatkosuunnitelmien osalta. Kartoitusjakson

tavoitteena oli arvioinnin lisäksi uravalmennus ja aktivointi sekä motivointi jatkosuunnitelmien

4

toteutukseen. Kartoitusjaksoon integroitiin terveys- ja hyvinvointiarvio, joka toteutettiin

tarveharkintaisesti kahdellesadalleviidelle asiakkaalle ODL:n liikuntaklinikalla.

Kuntouttavalla valmennusjaksolla asiakkaita tuettiin jatkosuunnitelmien toteutuksessa ja tukea

annettiin myös sijoittumispaikoille (lähinnä työkokeilu ja palkkatuettu työsuhde). Ne henkilöt,

jotka eivät jatkosijoittuneet, saivat henkilökohtaista ohjausta ja ryhmävalmennusta hankkeen

tiloissa ja toimintaympäristössä. Asiakkuuden keston keskiarvo hankkeessa oli 10 kuukautta.

Niille henkilöille, jotka eivät syystä tai toisesta kyenneet osallistumaan ryhmätoimintoihin tarjottiin

palvelu pelkästään yksilötapaamisten avulla. Näitä henkilöitä kohderyhmästä oli n. 5%.

Hyty-hanke palveli yhteensä 274 asiakasta, joista 95% oli ollut työttömänä yli 12 kuukautta.

Sukupuolijakaumassa miehiä oli hieman enemmän kuin naisia. Havaittavissa oli, että asiakkaissa oli

varsin paljon lapsettomia ja yksin asuvia henkilöitä. Valtaosa asiakkaista oli jäänyt avoimien

työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tähän oli syynä heikko työkunto, alhainen koulutus, vähäinen tai

rikkonainen työhistoria ja muut kokonaiselämäntilanteeseen liittyvät haasteet.

Hankkeessa työskenteli neljä eri ammattilaista: projektipäällikkö, projektikoordinaattori ja kaksi

palveluohjaajaa. Päällikkö työskenteli osa- ja kokoaikaisesti (50%/100%) ja hänen vastuullaan

olivat pääasiassa hallinnolliset ja kehittämistehtävät, mutta hän osallistui myös asiakastyöhön.

Palveluohjaajat vastasivat asiakasohjauksesta ja projektikoordinaattori asiakasohjauksen lisäksi

verkostotyöstä sijoittumispaikkojen etsintään liittyen. Projektikoordinaattori toimi hankkeessa 2

vuotta ja 3 kuukautta luoden tänä aikana vahvan verkoston lähinnä 3.sektorin työnantajiin.

Hanke suunniteltiin alun perin kolmivuotiseksi, mutta totutettiin nelivuotisena. Hankkeeseen liittyi

myös rinnakkaishanke, jonka työvoimapalveluihin liittyvä määräraha 450 000,00 euroa käytettiin

lähes 100%:sti asiakkaiden palkkatukiin. Hanke sai paljon aikaan erityisesti yksilönäkökulmasta ja

asiakkailta saatu palaute oli pääsääntöisesti erittäin positiivista. Palvelumallin kehittämisessä

pyrittiin koko ajan asiakaslähtöisyyteen ja osa asiakkaista osallistui hankkeen viimeisenä

toimintavuotena toteutettuun palvelumuotoiluun, jonka myötä tarkentuivat erityisesti eri

asiakasprofiilien palvelutarpeet.

Hankkeella pystyttiin vastaamaan alueelliseen palveluvajeeseen ja kehittämään tuloksellinen

palvelumalli kohderyhmän tukemiseksi. Olemassa olevaa ongelmaa sopivien pitkäkestoisten

sijoittumisratkaisujen syntymiseksi hanke ei pystynyt ratkaisemaan. Tämä haaste tulee olemaan

jatkossakin kohderyhmän kompastuskivi ja asia vaatii valtiolta ja tulevilta maakunnilta uudenlaista

työvoimapolitiikkaa pidempään työttömänä olleiden työllisyysmahdollisuuksien parantamiseksi.

5

2. TYÖTTÖMYYS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY

Pitkäaikaistyöttömien saaminen avoimille työmarkkinoille on haastava tehtävä, koska yleisesti

ottaen heidän koulutustaso, työkokemus ja työkunto eivät vastaa nykyajan työelämän

vaatimuksia. Lisäksi heillä on usein varsin mittavia fyysisiä, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia haasteita,

jotka voivat koitua työllistymistä estäviksi asioiksi. On puhuttu paljon ja kauan siitä, että

pitkäaikaistyöttömien tukityöllistämisen kierre pitäisi saada katkaistuksi ja saada heidät avoimille

työmarkkinoille. Se ei onnistu sormia napsauttamalla. Kovan luokan yritysmaailma ei välttämättä

kestä kouluttamattomia ja osatyökykyisiä työntekijöitä. Ne yritykset, jotka antavat mahdollisuuden

tälle kohderyhmälle ovat pääasiassa 3.sektorin työnantajat ja jotkin vihkiytyneet yksityiset

työnantajat sekä kuntien ja kaupunkien julkisorganisaatiot.

Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on paljon työttömiä, jotka palaavat lukuisten toimien

jälkeen aina takaisin työttömiksi työnhakijoiksi. Tätä ilmiötä kuvataan pyöröovi-ilmiöksi. Pitkään

työttömän olevat henkilöt sijoittuvat mielellään 3.sektorin järjestötyötehtäviin palkkatuen turvin,

koska he kokevat, että järjestökentässä tapahtuva työ ei ole tehokkuus- ja

tuottavuusvaatimuksiltaan yhtä kovaa kuin avoimien markkinoiden työ. TE-toimistojen ja

työvoiman palvelukeskusten käsityksen mukaan asiakkaat palaavat takaisin samoihin

toimenpiteisiin, koska muita soveltuvia työmahdollisuuksia ei ole. Avoimien työmarkkinoiden

työantajat suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisemmin työnhakijoihin, jotka etsivät itsenäisesti

työtä1.

Työttömyyden pitkittyminen johtuu monesta eri tekijästä, eikä sen syille löydy pelkästään yhtä

työllistymistä estävää tekijää. Usein työttömyys liittyy laajempaan ongelmavyyhtiin kuin

ammattiosaamisen heikkouteen tai kohtaantohaasteeseen. Työttömyyttä aiheuttavat niin

yhteiskunnalliset rakennemuutokset kuin yksilöllisten ominaisuuksien sekä kykyjen vajeet.

Työttömyys voidaan nähdä myös vapaaehtoisena vaihtoehtona vastentahtoisen tilanteen

rinnalla2.

Työllistymisen esteet pitkään jatkuneessa työttömyydessä kulminoituvat usein vähäiseen

koulutukseen, terveysongelmiin ja perheettömyyteen. Yksin eläminen näyttää olevan yhteydessä

työllistymisvaikeuksiin. Selvää ei kuitenkaan ole missä määrin perheettömyys lisää

työttömyysriskiä tai missä määrin työttömyys johtaa perheettömyyteen. Vähäinen koulutus on

selvä työllistymisen este. Koulutus ei kuitenkaan yksin riitä takaamaan työllistymistä. Huomattava

1 Filatov, Tarja 2013. Selvitystyö välityömarkkinoiden mahdollisuuksista tukea vaikeasti työllistyvien työelämään

osallistumista ja työmarkkinoille pääsyä, 46-47. TEM raportti 7/2013 . 2 Parpo, Antti 2007. Työllistymisen esteet, 12-13. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.

6

työllistymisen este ovat terveysongelmat ja kuten tunnettua, työttömyys itsessään muodostuu

jatkuessaan työllistymistä estäväksi tekijäksi3.

Työkyky on monesta osa-alueesta koostuva kokonaisuus ja se voidaan nähdä ihmisen

toimintavalmiuksiksi suhteessa työn fyysisiin ja psykososiaalisiin vaativuustekijöihin. Työttömien

työkyvyn arviointi pitää sisällään erityiskysymyksiä, sillä asiakkaan toimintakyvyn eri osa-alueiden

peilaaminen on haastavaa työn ja työympäristön puuttumisen vuoksi. Työttömät käyttävät

vähemmän terveyspalveluja kuin muu saman ikäinen väestö ja heidän terveydentila on heikompi.

Tutkimuksessaan Kerätär (2016) korostaa monialaista arviointimallia, jolla työkyvyn

heikkeneminen ja kuntoutustarve tunnistettaisiin paremmin kuin perinteisellä sairauslähtöisellä

toimintatavalla. Suurella osalla pitkäaikaistyöttömistä työkyky heikentyy sairausluokista eniten

mielenterveyden häiriöiden takia4.

Työttömyys ei näytä olevan vain sairastumiseen yhteydessä oleva tekijä, vaan se näyttää myös

heikentävän terveyttä ja aiheuttavan sairauksia heikentäen näin työkykyä. Kerättären (2016)

mukaan osa työttömien ja työssä käyvien välisistä terveyseroista johtuu valikoitumisesta eli

selektiosta. Terveysvalikoituminen nähdään prosessina, jossa terveillä on suurempi

todennäköisyys siirtyä työuralla ja muutoin sosiaalisessa hierarkiassa ylöspäin ja sairailla alaspäin.

Työttömien oma kokemus työkyvystä on todettu olevan heikompi kuin työssä olevien. Etenkin

pitkään tai toistuvasti työttömänä olleiden työkyvyn kokemus on kaikissa ikäryhmissä selvästi

huonompi kuin työssä olevien tai vain lyhyen aikaa tai harvoin työttömänä olleiden. Tämä on osin

selitettävissä taloudellisilla vaikeuksilla ja huonolla koulutustasolla4.

Yksilön toimintakykyä voidaan pitää terveydentilan, yksilöllisten ominaisuuksien ja ympäristön

vuorovaikutuksen symbioosina. Toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä selviytyä päivittäisen

elämänsä tehtävistä itseään tyydyttävällä tavalla omassa elinympäristössään. Kansainvälinen

toimintakyky-luokitus ICF kuvaa toimintakykyä elinjärjestelmien toimintoina, niihin perustuvina

suorituksina ja näiden toimintojen ja suoritusten mahdollistamana osallistumisena yhteisön

elämään. Toimintakyky ei ole vain ihmisen sisäinen ominaisuus, vaan se on vahvassa kontekstissa

ympäristöön5. Toimintakyky määritellään yleensä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn

osa-alueiden kautta, jotka ovat tiiviissä ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.

Toimintakyvyn parantumisella on suora yhteys myös työkyvyn ja hyvinvoinnin parantumiseen.

3 Aho, Simo & Mäkiaho, Ari 2012. Pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden työllistymisen esteet ja julkisiin

työvoimapalveluihin osallistuminen, 32. TEM raportti 15/2012. 4 Kerätär, Raija 2016. Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi

pitkäaikaistyöttömillä, 54-56 ja 93-94. Oulu: Oulun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. 5 Koskinen, Seppo, Lundqvist, Annamari & Ristiluoma, Noora 2012. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa

2011, 19. Helsinki: THL. Raportti: 2012_068.

7

3. HANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET

3.1 Tavoitteiden toteutuminen

HYTY-hankkeen päätavoitteena oli Oulun yli 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien ja muiden

vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kuntalaisten sosiaalisen osallisuuden parantuminen ja

voimaantuminen, aktiivisuuden ja motivaation lisääntyminen sekä kansalaistaitojen parantuminen

ja tätä kautta työ- ja toimintakyvyn parantuminen. Työ- ja toimintakyvyn parantumisella pyrittiin

vahvistamaan sosiaalista osallisuutta ja ehkäisemään syrjäytymistä sekä köyhyyttä ja edistämään

osallistujien etenemistä kohti työelämää. Toiminnalle määriteltiin 8 osatavoitetta, jotka hanke

saavutti.

TAVOITE 1: Osallistujien työ- ja toimintakyky sekä työelämävalmiudet ovat parantuneet sekä

hyvinvointi ja osallisuus lisääntynyt. Asiakkaiden työkyky aloitushetkellä oli varsin matala,

asteikolla 0-10 se oli 6,7. Asiakkuuden päättyessä se oli 7,0. Työkyky oli pysynyt samana 116

asiakkaalla, 102 se oli muuttunut paremmaksi ja 54 se oli muuttunut huonommaksi (272 asiakasta,

2 henkilön asiakkuus jatkuu tilastoajon hetkellä). Loppukyselyssä 44,7 % vastaajista kuvaa

psyykkisen toimintakyvyn parantumista, 36,1 % fyysisen toimintakyvyn parantumista ja 34,1 %

sosiaalisen toimintakyvyn parantumista (n.170).

TAVOITE 2: Asiakkaat ovat aktivoituneet ja oman osallistamisen kautta edistäneet hyvinvointiaan

ja työllistymismahdollisuuksiaan. Asiakkaiden aktivoitumisia on kirjattu yhteensä 371 kappaletta:

avoimet työmarkkinat 25 kpl, palkkatukityösuhde 68 kpl, työkokeilu 107 kpl, kuntouttava

työtoiminta 19 kpl, koulutus 25 kpl, korttikoulutus 78 kpl, kuntoutus tai muu sijoittuminen 49 kpl.

Terveys- ja hyvinvointiarviossa on käynyt yhteensä 205 asiakasta. Asiakkaat ovat käyneet

aktiivisesti sekä yksilö- että ryhmätapaamisilla.

TAVOITE 3: Jalostetaan olemassa olevia ja löydetään uusia asiakastyömalleja, joilla edistetään

osallistujien etenemistä kohti työelämää. Hyty yksilö- ja ryhmätoimintamallia on muokattu

sisällöllisesti kohderyhmän vaatimalla tavalla. Yhä enenevässä määrin on toimintamalliin otettu

mukaan sosiaalistavia ja voimaannuttavia elementtejä työelämävalmiuksien lisäämiseksi.

Kohderyhmän heikentyneen työkunnon vuoksi on panostettu yhä enemmän kuntouttaviin

elementteihin, jotta työelämäpolulla voisi edetä. Tiettyjen asiakkaiden kohdalla on toteutettu ja

jalostettu syvempää yhteistyötä lähettävän tahon (erityisesti TYP) kanssa.

TAVOITE 4: Asiakas-, yritys- ja yhdistysyhteistyö on kehittynyt ja suvaitsevaisuus lisääntynyt.

Hanke on onnistunut erityisesti kolmannen sektorin kontaktoinnissa ja osallistujien sijoittumisessa

sinne. Suvaitsevaisuus on lisääntynyt myös yksityisellä sektorilla. Vahvasta yhteistyöstä kertovat

8

hankkeeseen liittyneet yritykset (välitön kontakti kohderyhmään), joita on nyt 29 kpl ja muita

organisaatioita 39 kpl.

TAVOITE 5: Ylisektoriaalisen paikallisen yhteistyön vahvistumiseen hanke on pystynyt

vaikuttamaan jossakin määrin asiakasyhteistyöpalaverien kautta. Se on vahvistanut tavoiteltua

kolmannen sektorin toimijoiden roolia ja onnistunut olemaan asiakkaiden tukena

ylisektoriaalisessa verkostossa.

TAVOITE 6: Asiakkaiden siirtymät työllistymistä edistäviin palveluihin ovat tehostuneet, sillä

asiakkaita on ohjattu yksilöllisen tarpeen vaatimalla tavalla (yhteinen kontaktointi ja jopa

vastaanotolle saatto) mm. MTT-palveluihin, julkisiin terveyspalveluihin ja tätä kautta

jatkotutkimuksiin tai kuntoutukseen.

TAVOITE 7: Edistetään yhteistyötä ja hyödynnetään ODL:lla kehitettyä projektikoordinaattori-

toimintaa Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden koordinaatiohankkeen kanssa. Yhteistyö Oulun

kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa on ollut jatkuvaa yhteisiin asiakkaisiin/asiakkaiden

jatkopolutukseen liittyen. Projektikoordinaattoritoiminnan hyödynnettävyydestä

koordinaatiohankkeen kanssa ei kuitenkaan voida puhua. Suunnitteluvaiheessa keskustelua käytiin

jollakin tasolla yhteisestä asiakkuusrekisteristä, mutta käytännön esteistä johtuen tähän ei ole

päästy.

TAVOITE 8: Hankkeessa on toteutettu palvelumuotoilua asiakkaiden kanssa ja saatu tätä kautta

syvennettyä asiakasprofiileja sekä asiakastarpeita, joiden pohjalta Hyty-palvelua on jatkokehitetty

vastaamaan vielä paremmin asiakastarpeeseen.

3.2 Toimintamallin kehittyminen

Hytyn kartoittavaa ja kuntouttavaa palvelumallia suunniteltiin ja kehitettiin toiminnan aikana

yhdessä ja erikseen asiakkaiden kanssa. Palvelun sisällöllisiä teemoja muokattiin asiakaspalautteen

pohjalta ja fyysisen toimintakyvyn parantamiseen tähtääviä lisäelementtejä (fyysinen aktiivisuus ja

säännöllinen kuntosalivuoro) tuotiin asiakkaiden toivomuksesta lisää ohjelmaan. Lisäksi

palveluohjaajat toivat elintapaohjaaja-koulutuksesta saamaansa lisätietoa ryhmä- ja

yksilöohjaukseen.

Keskeisten kumppanien kanssa (TYP ja TE-toimisto) mallinnettiin asiakasohjaus- ja

lausuntoprosessit. Hankkeella oli koko toiminta-ajan oma yhdyshenkilö molemmissa

organisaatioissa. Asiakasohjaus tapahtui pääosin TE-toimiston toimesta, asiantuntijat etsivät

kohderyhmään kuuluvia asiakkaita URA-järjestelmästä ja markkinoivat heille HYTY-hankkeen

9

palveluja. Hanketyöntekijät pitivät säännöllisesti infotilaisuuksia TE-toimistossa asiantuntijoille

ennen uusien ryhmien asiakashankintojen alkamista. Myös TYPin edustajat markkinoivat HYTY-

hankkeen palveluja asiakkaille ja ohjasivat heitä hankkeen palveluiden piiriin.

Asiakkaista laadittiin väli- ja loppulausunnot, jotka siirtyivät joko suoraan tai hankkeen

yhdyshenkilön kautta asiakkaan omalle TE-asiantuntijalle. TYP asiakkaiden kohdalla pidettiin lähes

aina kolmikantapalaveri (asiakas, hanketyöntekijä ja TYP-virkailija/virkailijat) kartoitusjakson

jälkeen ja kuntouttavan valmennusjakson lopussa. Tarvittaessa kontaktoitiin asiakkaan

viranomaisverkostoa useamminkin.

Toimintamallin sisältö ja toimenpiteet rakentuivat hyvin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin (hyvä

asiakaspalaute). Palvelu sai hyviä tuloksia aktivoitumisesta ja sijoittumisista, toimintakyvyn

parantumisesta, tulevaisuus-suuntautuneisuudesta ja työorientoituneisuudesta sekä

palvelutyytyväisyydestä. Kohderyhmän haasteissa korostuivat heikko työkunto ja lisääntyvät

mielenterveyden ongelmat, mistä syystä palveluohjausta erityisesti terveyskeskukseen ja

mielenterveystoimistoon jouduttiin toiminta-aikana tehostamaan.

” Hytyssä rohkaistaan, tuetaan ja kannuste-

taan todella hyvin.” ”Luodaan uskoa ihmisiin”

”Hyty-projektin kautta ja rohkaisemana olen

saanut apua ja ohjausta jokseenkin kaikkiin

tarvitsemiini asioihin.”

”Ryhmäpäivät ja niiden ohjelmat olleet hyviä.

Yksilöohjauksessa kerrankin henkilö, joka

ymmärtää. Yleisesti kaikki on ollut

mahtavaa, uutta tietoa tullut, ohjaajat

mahtavia ja kannustavia.” ”Pääsin töihin!”

10

Toimintamallin sisällöstä, kehittymisestä ja tuloksista tiedotettiin säännöllisesti suoraan keskeisille

kumppaneille ja julkiselle yleisölle niin sähköisiä kanavia käyttäen kuin tulostiedotustilaisuuksin.

Toimintamalli kuvattiin alla olevan prosessikaavion mukaisesti ja prosessin jokaiseen vaiheeseen

kuvattiin/linkitettiin vastuut, kriittiset ja tärkeät tekijät, menetelmät, ohjeet ja mallit, syntyvä ja

jäljitettävä tieto sekä riskienhallinta. Prosessin kuvaukseen liitettiin myös vuonna 2018

toteutetusta palvelumuotoilusta (kohdassa5) saadut lisätiedot.

Kuvio 1: Hyty-hankkeen prosessikaavio

Kuvio 2: Palvelumallin kehitysprosessi

• Sisältösuunnittelu ja ryhmävuosikello

• Arviointityökalujen suunnittelu, valinta ja laadinta

• Toiminnan arviointi ja mittaaminen jatkossakin Q1/Q2/Q3

• Ensimmäisen vuoden tulokset, vahva työnantajayhteistyö

• Tiiviimpi ohjaus mtt-palveluihin ja terveyskeskukseen

• Tiiviimpi yhteistyö asiakkaiden muun verkoston kanssa

• Lisää sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä kohderyhmän haasteiden lisääntymisen vuoksi

• Tulokset ja jatkosuunnittelu Humak-opinnäytetyön pohjalta

• Palvelumuotoilu asiakkaiden ja asiantuntijan kanssa

• Palvelumallin ja tulosten levittäminen kumppaneille

• Palvelumallin hyvät käytännöt valtakunnallinen julkaisu

2015

2016

2017

2018

Palvelumallin

testaus (n=75)

(n=

Sisältökehitys

(n=93)

(n=

Sisältökehitys

(n=54)

(n=

Tulosten levitys

(n= 52)

Palvelumallin

läpikäyneet

(n= 274)

11

3.3 Asiakastyytyväisyys

Asiakkaita pyydettiin arvioimaan Hyty-hankkeen palvelua kouluarvo-asteikolla 4 – 10 sekä kartoitusjakson että valmennusjakson jälkeen. Arvioinnin kohteena olivat kartoitusjakson jälkeen erikseen asiakkaiden saama henkilökohtainen ohjaus ja ryhmäohjaus. Valmennusjakson jälkeen pyydettiin kokonaisarviota Hyty-palvelusta. Henkilökohtaista ohjausta arvioi 167 asiakasta ja ryhmäohjausta arvioi 158 asiakasta. Kouluarvosanan lisäksi asiakkaita pyydettiin perustelemaan sanallisesti heidän antamaa arvosanaa. Lisäksi pyydettiin arviota siitä mitä olisi pitänyt tehdä toisin, jotta he olisivat antaneet paremman arvosanan.

Henkilökohtaisen ohjauksen keskiarvo oli 8,8 ja ryhmäohjauksen keskiarvo oli 8,2.

Henkilökohtaisen ohjauksen 150 vastauksesta löytyi vain yksi negatiivinen vastaus, jossa vastaaja

oli kokenut, että yksilötapaamisia oli aivan liikaa, eivätkä ne olleet tuoneet hänelle mitään uutta.

Avoimia positiivisia vastauksia tarkasteltaessa ja luokiteltaessa asiakkaat olivat arvostaneet eniten

ohjaajien työlle omistautumista ja ammattitaitoa sekä sitä, että ohjaajat käyttävät

kokonaisvaltaista lähestymistapaa yksilöohjauksessa.

Vastauksissaan asiakkaat kuvasivat sitä, kuinka he pystyivät käsittelemään asian kuin asian

ohjaajien kanssa, mikä oli edesauttanut luottamuksellisen suhteen syntymistä. Vastauksissa

asiakkaat korostivat sitä, että heille oli runsaasti aikaa yksilötapaamisissa ja positiivista oli ollut se,

” Todellakin sellainen olo että ohjaus on henkilö-

kohtaista, eikä mennä vaan jollakin käsikirjoituksella.

Ihana ohjaaja on kannustava ja oikeasti kuuntelee.”

”Suuri kiitos työkokeilupaikan hommaamisesta!”

”Nyt on mukava herätä aamulla ja mennä töihin”

12

että näissä tapaamisissa keskusteltiin myös muusta kuin työllistymisasioista. Useasta vastauksesta

oli havaittavissa, että asiakkaat pitivät henkilökohtaisia tapaamisia jopa terapeuttisina ja he

kuvaavat tapaamisia hoitaviksi tai parantaviksi, joiden kautta he voivat paremmin, erityisesti

psyykkisesti.

Ryhmätapaamisten 138 avoimesta vastauksesta muut olivat positiivisia, mutta viidessä

vastauksessa kritisoitiin sitä, että sisältö ei tuonut mitään uutta ja ryhmäpäivät olivat ajan

haaskausta. Yksi henkilö koki, ettei hänen suomenkielen taito riittänyt ymmärtämään

ryhmäpäivinä käsiteltyjä asioita. Vastauksista oli nostettavissa neljä eri teemaa, jotka toistuvat.

Näitä olivat mielenkiintoinen sisältö, vierailijat, vierailu-kohteet ja ammattitaitoiset ryhmän

vetäjät. Ryhmäsisältöä vastaajat arvioivat lähes poikkeuksetta monipuoliseksi ja mielenkiintoiseksi.

Muutama vastaaja kiitteli, ettei joukossa ollut askartelua tai muuta hömppää. Ryhmässä käyneitä

vierailijoita, kuten vuokratyönvälitysyritysten edustajia, ravitsemus- ja velkaneuvojia,

yritysedustajia ja koulutusorganisaatioedustajia pidettiin erittäin mielenkiintoisina ja ne toivat

vastaajien mukaan lisätiedon lisäksi mukavaa vaihtelua ryhmäpäiviin. Useat vastaajat kokivat

ryhmän vierailut eri kohteisiin myös tervetulleina ja he kuvasivat niitä yhtälailla ”sosiaalisen

altistumisen” paikoiksi kuin mieltä piristäväksi ja yleissivistystä lisääviksi tapahtumiksi.

Kysymykseen mitä olisi pitänyt tehdä toisin tuli vastauksia 94, joista oli kehittämiskohteiksi

nostettavissa pienryhmien perustaminen tietyn teeman ympärille, koska toisille jotkin aiheet olivat

tärkeämpiä kuin toisille. Tutustumis- ja vierailukohteita sekä vierailijoita toivottiin valittavan

täsmäperiaatteella siten mistä paikoista ja ihmisistä on asiakkaille oikeasti apua ja hyötyä.

Liikunnallisia osioita toivottiin ryhmäpäiviin enemmän ja näitä lisättiinkin hankkeen aikana.

Hyty-palvelun kokonaisarvioon saatiin 168 vastausta ja keskiarvoksi muodostui 8,5. Avoimissa 136

vastauksessa toistuivat aiemmat henkilökohtaiseen ja ryhmäohjaukseen liittyvät kommentit.

Lisäksi toivottiin vielä täyspäiväistä työnetsijää ja soveltuvia työpaikkoja, joihin pääsisi

työllistymään.

4. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

4.1 Alku-, väli- ja loppukyselyt

Toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin tarkan itsearviointisuunnitelman mukaisesti koko hankeajan.

Asiakkaille lähetettiin asiakkuuden alussa sähköisesti Surveypal-kyselytyökalulla laaja

taustaselvityskysely, 3 kuukauden kartoitusjakson jälkeen välikysely ja koko asiakassuhteen

päätyttyä loppukysely.

13

Vaikuttavuuden arvioinnin kohteiksi ja vertailtaviksi nostettiin elämänlaatuun liittyvä

elämäntyytyväisyys sen hetkiseen elämään, elintavat, toimintakyvyn eri ulottuvuudet ja

tulevaisuuden suunnitelmat. Vaikuttavuutta arvioitiin myös sijoittumisten kautta, jotka on esitetty

kohdassa 3.1 tavoitteiden toteutuminen.

Kyselyiden vastausprosentit olivat hyviä. Alkukyselyn oli avannut 262 asiakasta ja siihen oli

vastannut 230 asiakasta (87,7 %), välikyselyn oli avannut 215 ja siihen oli vastannut 172 (80%) ja

loppukyselyn oli avannut 219 ja siihen vastannut 173 asiakasta (79%).

Tuloksista on havaittavissa, että vastaajat ovat kokeneet saavansa vastinetta todellisille tarpeilleen

ja tällä on ollut positiivinen vaikutus heidän kokonaistilanteeseen. Riippuen siitä, millä mittarilla ja

kuka mittaa palvelun toimivuutta, pelkää palvelun jälkeinen työmarkkina-asema ei voi olla ainut

mittari tämän kohderyhmän kohdalla. Se antaa liian kapean kuvan kohderyhmässä tapahtuvista tai

tapahtumattomista muutoksista. Pitkäaikaistyöttömien ongelmavyyhdit ovat monimuotoisia ja

usein jonkin tietyn palveluintervention vaikutukset ovat havaittavissa huomattavasti myöhemmin,

kuin heti intervention loputtua.

4.2 Määrälliset ja laadulliset vaikutukset

Verrattaessa alku- ja loppukyselyiden elämäntyytyväisyysväittämiä positiivista muutosta näkyi

jokseenkin kaikissa väittämissä. Tilastollisesti merkittävin nousu näkyy aktiivisuudessa ja

aloitekyvyssä sekä taloudellisessa tilanteessa, jotka nousivat yli puolella. Taloudellista tilannetta

olivat parantaneet työhön sijoittuminen ja työkokeiluihin liittyvät kulukorvaukset. Positiivista oli

havaita, että onnellisuuden kokemukset olivat lisääntyneet ja työelämästä syrjäytymisen

kokemukset olivat vähentyneet.

VÄITTÄMÄ / 4=Täysin samaa mieltä ALKUKYSELY LOPPUKYSELY

Elämäntapani ovat terveelliset 16,6% 18,2%

Olen aktiivinen ja aloitekykyinen 8,4% 17,8%

Taloudellinen tilanteeni on hyvä 5,6% 12,9%

Minulla on luotettavia ihmissuhteita 42% 47,1%

Terveydellinen tilanteeni on hyvä 9,7% 15,3%

Tunnen usein oloni rasittuneeksi 14,4% 8,8%

14

Tunnen olevani onnellinen 14,9% 24,3%

Minulla on tulevaisuudenhaaveita 27,4% 31,2%

Tunnen hallitsevani arjen askareet 37,7% 45,3%

Minulla on sopivasti ihmissuhteita 28,1% 36,7%

Koen syrjäytymistä työelämästä (työnteosta / opiskelusta) 25,6% 17,2%

Koen syrjäytymistä yhteiskunnallisesta elämästä

9,4% 10,7%

Kuvio 3: Elämäntyytyväisyysväittämät alku- ja loppukyselyssä

Elintapoihin liittyvistä väittämistä on havaittavissa, että vajaa puolet asiakkaista liikkuu

säännöllisesti 1-3 krt/vk. Ruokailutottumuksissa on havaittavissa hienoista parantumista ja

tupakoivien osuus on vähentynyt. Valtaosa pitää alkoholinkäyttöään kohtuullisena.

VÄITTÄMÄ ALKUKYSELY LOPPUKYSELY

Harrastan liikuntaa 1-3 krt/vk 45,7% 47%

Syön päivittäin säännöllisesti ja monipuolisesti 61,8% 69,2%

Tupakoin 42,3% 32,7%

Alkoholinkäyttöni on kohtuullista 87,6% 87,4%

Kuvio 4: Elintapaväittämät alku- ja loppukyselyssä

Elintapoihin liittyvässä muutoskyselyssä asiakkaat vastaavat elintapojensa muuttuneen Hyty-

hankkeen aikana parempaan suuntaan seuraavasti.

VÄITTÄMÄ / Muuttunut parempaan suuntaan VÄLIKYSELY LOPPUKYSELY

Liikunta 31% 33,5%

Ruokailu 30,4% 27,4%

Tupakointi 7,1% 12,1%

15

Päihteet 8,2% 12,7%

Harrastukset

17% 23,1%

Kuvio 5: Elintapamuutokset väli- ja loppukyselyssä

Toimintakyvyn muutoksia kuvaavissa väittämissä näyttää vahvasti siltä, että asiakkaiden psyykkinen toimintakyky muuttuu vahvimmin, seuraavana fyysinen toimintakyky ja viimeisimpänä sosiaalinen toimintakyky. Väittämiin liittyvien avointen vastausten perusteella voidaan todeta, että tämä muutos tarkoittaa toimintakyvyn parantumista, sillä yksikään vastaaja ei kuvannut toimintakyvyn muuttuneen huonompaan suuntaan.

VÄITTÄMÄ / Muuttunut parempaan suuntaan VÄLIKYSELY LOPPUKYSELY

Psyykkinen toimintakyky 44% 44,7%

Fyysinen toimintakyky 35,3% 36,1%

Sosiaalinen toimintakyky 27,2% 34,1%

Kuvio 6: Toimintakyvyn muutokset väli- ja loppukyselyssä

Tulevaisuuden suunnitelmiin liittyvässä väittämässä tuli selkeästi ilmi se, että asiakkaat ovat hyvin

työorientoituneita ja menisivät töihin, mikäli pääsisivät. Vaihtoehtoja työllistymisen ja

kouluttautumisen lisäksi oli useita vapaaehtoistyöstä eläkeratkaisuun ja asiakkaat saivat valita

useita vaihtoehtoja. Kuvioon 7 on nostettu kolmen kärki siitä, mikä heidän tulevaisuuden

suunnitelmansa oli ja mitä vaihtoehtoja asiakkaat haluaisivat tulevaisuudessa tehdä. Lisäksi on

havaittavissa niiden henkilöiden väheneminen, joilla ei ollut mitään suunnitelmaa. Loppukyselyn

avoimista vastauksista oli havaittavissa, että suunnitelmia oli tehty, mutta ne eivät lähteneet

hankkeen aikana elämään ja nämä asiakkaat kokivat olevansa vailla suunnitelmaa.

16

VÄITTÄMÄ / Tulevaisuudensuunnitelmani on ALKUKYSELY LOPPUKYSELY

Oman alan työ 40,2% 42,4%

Uusi työ uudella alalla 39,8% 28,5%

Kouluttautuminen 35,7% 30,2%

Minulla ei ole suunnitelmaa

34% 15%

VÄITTÄMÄ / Haluaisin tulevaisuudessa ALKUKYSELY LOPPUKYSELY

Tehdä kokopäivätyötä 64% 59,9%

Tehdä osa-aikatyötä 50% 45,3%

Kouluttautua 37,8% 25%

Kuvio 7: Tulevaisuuden suunnitelmat alku- ja loppukyselyssä

4.3 Status ja vaikuttavuus hankkeen lopussa

Hankkeen lopussa marraskuussa 2018 pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman moni Hyty-

hankkeessa vuosina 2015 – 2018 ollut asiakas sähköisen Surveypal kyselyn kautta. Kysely

lähetettiin 247 asiakkaalle sähköpostin välityksellä. 27 asiakasta ei enää tavoitettu.

247 asiakkaasta kyselyyn vastasi 113 asiakasta eli 45,7 %. Kyselyllä pyrittiin selvittämään

asiakkaiden tämän hetken työmarkkinastatusta ja tiedustelemaan oliko Hyty-palvelu asiakkaiden

mielestä auttanut heitä työllistymään avoimille työmarkkinoille, työllistymään palkkatuella,

kouluttautumaan tai saamaan sisältöä ja selkeyttä elämään.

Positiivista oli havaita, että 28,3 % vastaajista oli työssä tai koulutuksessa, 16,8 % oli työelämän

ulkopuolella ja vain 54,9 % oli työttömänä työnhakijana (status sisälsi myös työkokeilun ja

kuntouttavan työtoiminnan). Positiivista oli myös havaita, että 78,8 % vastaajista koki, että Hyty-

hankkeen palvelut olivat auttaneet saamaan sisältöä ja selkeyttä elämään.

Hankkeen palveluilla on siis ollut myös pitkäkantoisempia positiivisia vaikutuksia.

Seuraavana esitetään tämän viimeisen kyselyn väittämät ja vastaukset.

17

1. Olen tällä hetkellä

Kuvio 8: Kysymys no1 marraskuun 2018 kyselystä

2. Hyty-hankkeen palvelut auttoivat minua

2.1 Työllistymään avoimille työmarkkinoille

Kuvio 9: Kysymys no2.1 marraskuun 2018 kyselystä

54,9 %

10,6 %

8,0 %

9,7 %

16,8 %

0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 %

Työtön työnhak i ja (myös työkokeilu ja kuntouttava …

Töissä palkkatuetussa työsuhteessa

Koulutuksessa (ammatt iopinnot ja työvoimakoulutukset)

Töissä avoimil la työmarkk inoi l la

Työelämän ulkopuolel la (sairasloma, eläke tmv.)

Työtön työnhakija (myös työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta)

Töissä palkkatuetussa työsuhteessa

Koulutuksessa (ammatt iopinnot ja työvoimakoulutukset)

Töissä avoimil la työmarkkinoil la

Työelämän ulkopuolella (sairasloma, eläke tmv.)

15,0 %

85,0 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

Kyl lä Ei

Kyllä Ei

18

2.2 Työllistymään palkkatuella

Kuvio 10: Kysymys no2.2 marraskuun 2018 kyselystä

2.3 Kouluttautumaan

Kuvio 11: Kysymys no2.3 marraskuun 2018 kyselystä

36,3 %

63,7 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

Kyl lä Ei

Kyllä Ei

13,3 %

86,7 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

Kyl lä Ei

Kyllä Ei

19

2.4 Saamaan sisältöä ja selkeyttä elämään

Kuvio 12: Kysymys no2.4 marraskuun 2018 kyselystä

78,8 %

21,2 %

0,0 %

20,0 %

40,0 %

60,0 %

80,0 %

100,0 %

Kyl lä Ei

Kyllä Ei

20

5. PALVELUMUOTOILU

Hankkeessa toteutettiin palvelumuotoilua touko – kesäkuussa 2018 ulkopuolisen asiantuntijan avulla. Palvelumuotoilun avulla haluttiin osallistaa hankkeen käyttäjäasiakkaita, saada heiltä kommentteja, kokemuksia, tuntemuksia ja uusia ideoita palvelumallin kehittämiseksi. Toisaalta haluttiin vielä tarkentaa asiakkaiden tarpeita ja tietää, mitkä palvelut toimivat ja kenelle sekä missä olisi vielä kehitettävää.

Palvelumuotoiluun kutsuttiin 9 asiakasta, joista osa oli jo käynyt Hyty-prosessin läpi ja osa oli vasta

kartoitusjaksolla. Näin pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja-alaista näkemystä siitä, millaista

palvelun tulisi olla. Hankkeen kolme työntekijää osallistuivat myös palvelumuotoiluun. Tätä

varten pidettiin kolme työpajaa viikon välein. Yksi työpaja kesti noin 4,5 tuntia sisältäen asiakkaille

tarjottavan lounaan. Lisäksi tuloksia käsiteltiin laajemminkin ilman asiakkaita.

”Hyvä, että pääsi nyt mukaan kehittämään

– saa taas lisää potkua elämään ja voi

ryhdistäytyä omalla polulla”

”Vaikea keksiä vielä muuta, no työpaikkoja”

21

Ensimmäisen työpajan teema oli ”Unelmien Hyty”, toisen ”Toimintakyky” ja kolmannen

”Työllistyminen”. Asiakkaat osallistuivat työpajoihin innoissaan, aktiivisesti keskustellen ja

työskennellen. Kutakin teemaa lähestyttiin apukysymysten kautta. Ensimmäisen työpajan

apukysymyksiä olivat: Millainen on unelmien Hyty-palvelu? Mitä se pitää sisällään? Sisältö,

ohjelma, tapaamiset? Ryhmä? Harjoitukset? Vierailijat? Asiantuntijat? Tunteet, kokemukset,

ideat? Muuta, mitä?. Toisen työpajan apukysymyksiä olivat: Mitä tarvitaan toimintakyvyn

(psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen) parantamiseksi? Mitä minä toivoisin? Mikä voisi auttaa

minua? Mikä on auttanut minua? ”Kokemuksia, mielipiteitä, ideoita” Miten Hyty voi auttaa

toimintakyvyn parantamisessa? Työllistymiseen liittyvää teemaa lähestyttiin puolestaan

seuraavien apukysymysten kautta: Mikä edistäisi työllistymistä? Miten pääsisi töihin? Mitä ovat

työllistymistä edistävät palvelut? Mitä Hyty voisi tarjota, minkälaista palvelua?

5.1 Asiakasprofiilit, käyttäytyminen ja palvelutarve

Työpajojen ja yhteenvedon jälkeen Hyty-tiimi työsti keskenään vielä asiakasprofiilit ja Hytyn

palvelupolun/prosessin sekä nosti siihen prosessin käyttäjäkokemukset ja parannusehdotukset

palvelumuotoilun työpajojen pohjalta.

Hytyn asiakkaissa oli havaittavissa selkeästi neljä erilaista asiakasprofiilia, jotka nimettiin

käyttäytymismallin mukaan seuraavasti: ”kiinnipitäjät”, ”passiiviset”, ”mukautujat” ja

”piipahtajat”. Profilointi kuvaa ns. stereotyyppisiä asiakaspiirteitä, eivätkä ne siksi kuvasta kaikkia

Hyty-asiakkaita. Rohkea asiakasprofilointi voi kuulostaa karulta, mutta se auttaa kuitenkin

palvelunkehittäjiä ymmärtämään asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet ja siten erilaiset palvelupolut

sisältöineen.

Asiakasprofiileissa oli havaittavissa neljä eri käyttäytymismallia, mitkä on hyvä tiedostaa, jotta

osataan valita oikeat tavat kohdata yksilö ja viedä henkilökohtaista ohjausta hedelmällisesti

eteenpäin. Käyttäytymismallien tiedostaminen auttaa ohjaajia myös hallitsemaan ryhmätilanteita,

jolloin jokainen yksilö voi osallistua toimintaan hänelle ominaisimmalla tavalla.

Asiakasprofiileissa oli selkeästi erotettavissa kolme asiakasryhmää, jotka tarvitsivat enemmän

kuntouttavaa palvelua kuin varsinaista työnhakupalvelua. Nämä kolme asiakasryhmää tarvitsivat

kaikki vahvasti rinnallakulkijaa, joka ohjaa eteenpäin ja tukee itsetunnon vahvistumista sekä auttaa

elämänhallinnan parantumisessa. Neljäs asiakasprofiili oli selkeästi erilainen, johon sijoittuivat

aktiivisimmat ja omatoimisimmat henkilöt. Heidän palvelutarpeensa oli enemmän

työhakuvalmennuspalvelu ja uraohjauspalvelu kuin kuntoutuspalvelu.

22

Kuvio 13: Asiakasprofiilit

"KIINNIPITÄJÄT"

• Kiinnittyvät vahvasti ohjaajaan ja palveluun, pysyvät mukana koko palvelun ajan, ei rohkeutta toimia yksin, eivät unelmoi/ideoi

• Kiertävät palvelusta toiseen, eivät ole välttämättä menossa työmarkkinoille tai koulutukseen

• Tarvitsevat tukea itsetunnolle, valinnoille ja ryhmän vertaistukea, elämänhallinnan tukitarve (arkirutiinit ja talous)

"PASSIIVISET"

• Käyttäytyvät passiivisesti, ajelehtivat virran mukana, käyttäytyvät päämäärättömästi, eivät unelmoi/ideoi

• Peruvat aikoja tai ovat pois ilmoittamatta, pysyvät silti pitkään palvelussa, voivat käyttää vain yksilöohjausta, haasteissa usein alkoholi-ongelmia, huumeita ja psyykkisiä ongelmia sekä perheyhteisön ongelmia

• Tarvitsevat työkyvyn arviointia ja ohjausta oikeaan palveluun, elämänhallinnan tukitarve (arkirutiinit ja talous), aktivointitarve

"MUKAUTUJAT"

• Käyttäytyvät kiltisti ja tekevät sitä mitä velvoitetaan, käyttäytyvät näköalattomasti, eivät unelmoi/ideoi

• Ovat tyytyväisiä Hyty-palveluun ja käyvät tapaamisissa säännöllisesti, menevät ohjattuna työkokeiluun/palkkatukityösuhteeseen, omatoimisuus puuttuu, hoitavat arkirutiinit ja talouden varsin hyvin

• Tarvitsevat rinnallakulkijan, joka ohjaa eteenpäin ja tukea itsetunnolle

"PIIPAHTAJAT"

• Ovat aktiivisia ja omatoimisia, viipyvät palvelussa lyhyen ajan, eivät sitoudu pitkään prosessiin

• Tietävät mihin ovat menossa ja hankkivat itse tietoa

• Tarvitsevat tukea työnhakuasiakirjojen päivitykseen ja itse työnhakuun, voivat käsitellä jonkin yksittäisen henkilökohtaisen ongelman ja kysyvät mistä siihen saisi apua

Kuntoutuspalvelu

(yhdistettynä työnhaku-

valmennukseen tai ilman)

Työnhakuvalmennuspalvelu

Uraohjauspalvelu

23

5.2 Työpajojen anti ja yhteenveto tuloksista

Asiakkaat osallistuivat aktiivisesti työpajoihin ja tuottivat paljon yksityiskohtaista tietoa palvelusta.

Vaikein osio oli tuottaa uusia ideoita, mutta niitäkin lopulta tuli. Kokemuksena palvelumuotoilu oli

uutta kaikille ja he kokivat olleensa aidosti apuna hankkeelle, mikä tuntui kaikista osapuolista

hyvältä.

Yhteenvetona Hytyyn, henkilökuntaan ja kyseessä olevaan palveluun oltiin kaiken kaikkiaan

tyytyväisiä. Työpajoissa saadut kommentit, ideat ja tuntemukset tukivat Hytyn olemassa olevaa

palvelumallia ja rakennetta/ohjelmasisältöä pidettiin toimivana. Sekä ryhmä- että yksilötapaamiset

koettiin tärkeiksi.

Kehittämisideoissa toivottiin mm. lisää käytännön tekemistä ”ei luentoja”, monipuolisempia

toimintaympäristöjä ja lisää elämänhallinnan apua sekä innostusta. Tutustumismahdollisuuksia eri

toimialoihin ja töihin aidoissa ympäristöissä toivottiin. Ryhmien kokoonpanoa toivottiin

kehitettävän siten, että ne eriytettäisiin alussa tehtävän asiakkaiden palvelutarpeen pohjalta.

Kokonaistilannearviosta asiakkaat suuntautuisivat joko kuntouttavaan ryhmään tai työelämään

suuntaavaan ryhmään. Ryhmäpäiville toivottiin palveluun osallistumista helpottavia asioita, kuten

bussiliput ja lounas.

Yhteenvetona tuloksista voidaan todeta, että Hytyn palvelumalli on sinällään jo varsin toimiva ja

sitä pystyttiin muokkaamaan palvelun aikana asiakkaiden vaatimalla tavalla. Palvelumallia voisi

vielä kehittää siten, että siinä huomioitaisiin rajatummat kohderyhmät ja heidän tarpeet sekä

saataisiin näin kohdistettua mahdollisimman tuloksekkaat toimintamallit kulloisellekin

kohderyhmälle. Alun palvelutarvearvion jälkeen olisi hyvä eriyttää enemmän kuntoutusta

tarvitsevat ja työelämään nopeammin suuntaavat kohderyhmät toisistaan, silloin palvelun

toimenpiteet olisivat oikea-aikaisempia ja täten tuloksekkaampia kummallekin kohderyhmälle.

24

6. JOHTOPÄÄTÖKSET

6.1 Tulosten ja toimintamallin hyödyntäminen

Hankkeen tuloksia on esitelty hankkeen toiminta-aikana keskeisissä verkostoissa, erityisesti TE-

toimistossa jokaisen infotapaamisen yhteydessä ja ohjausryhmätapaamisten yhteydessä. TYPin

kumppaneille esittelyt ovat tapahtuneet yhteistyötapaamisten ja ohjausryhmätapaamisten

yhteydessä. Tulokset on tuotu julki myös Oulun kaupungin työllisyyspalveluihin erillisen

tapaamisen yhteydessä ohjausryhmätapaamisten lisäksi. Hankkeesta tehty opinnäytetyö6 on

julkisesti kaikkien hyödynnettävissä ja hankkeen hyvät käytännöt on levitetty valtakunnallisesti

hyödynnettäviksi rakennerahastojen internetsivujen7 kautta. Näille sivuille on koottu hyvät

käytännöt -julkaisu on tarkoitettu kaikille rakennerahastotoiminnasta kiinnostuneille ja hyvät

käytännöt ovat vapaasti hyödynnettävissä. Sisällöstä toivotaan olevan hyötyä työnhakija-

asiakkaiden parissa työskenteleville asiantuntijoille, uutta hanketoimintaa suunnitteleville

toimijoille sekä niille asiantuntijoille, jotka työskentelevät kasvupalvelu-uudistuksen parissa.

Hankkeen tuloksia voivat siis hyödyntää kaikki työllisyys- ja kuntoutuspalveluja toteuttavat tahot

niin julkisella, yksityisellä kuin 3.sektorilla.

Hankkeen tuloksia on pidetty hyvinä ja toimintamallia toimivana. Verkostoyhteistyökumppanit ovat tunnistaneet osa-alueita, joita voivat suoraan hyödyntää omassa toiminnassaan. Hanke-toteuttajaorganisaatio hyödyntää itse hankkeessa saatuja kokemuksia suoraan työttömille suunnattujen palvelujen toteutuksessa ja jatkokehittämisessä.

Hankkeen tuloksia ja toimintamallia hyödynnetään jatkossakin paikallisessa ylisektoriaalisessa yhteistyössä, jonka keskeisiä kulmakiviä ovat joustava asiakasohjaus ja tiedonsiirto, tehokas ja tuloksekas asiakastyö ja työelämään integroiva sekä koordinoiva toimintatapa.

6 Kaipainen, Ulla 2017. Hyvinvointia ja työkykyä edistämässä: Arviointia Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön hankkeessa

kehitetyn palvelumallin toimivuudesta. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419618 7 Rakennerahstot.fi 2018. http://www.rakennerahastot.fi/web/valtakunnalliset-teemat/asiakasohjaus/-

/asset_publisher/R5qH1jazs6hd/content/hyvinvointia-ja-tyokykya-edistamassa/maximized

25

6.2 Yhteenveto ja toimenpidesuositukset

Hyty-hankkeessa on löydetty vaihtoehtoja asiakkaiden pitkittyneelle työttömyydelle ja lisätty

heidän osallisuutta mahdollistaen näin voimaantuminen ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn

kohentuminen, vahvistaen näin työ- ja koulutuselämään integroitumista.

Hankkeessa toteutettava ratkaisukeskeinen ja osallistava työote ovat mahdollistaneet asiakkaan

aidon kuulluksi tulemisen ja vahvistaneet asiakkaiden henkilökohtaista toimijuutta.

Henkilökohtaisten yksilötapaamisten räätälöinti on kaiken a ja o, sillä tällöin on päästy käsiksi juuri

niihin asioihin, jotka koskettavat juuri tätä yksilöä. Näin on kyetty havaitsemaan missä vaiheessa

kukin asiakas on ja valitsemaan juuri hänelle sopivimmat tavat tukea häntä elämän eri vaiheissa.

Ryhmän tuoma vertaistuki ja verkostoyhteistyö asiakkaan asioissa ovat nousseet palvelussa myös

keskeisiksi elementeiksi.

Hankkeesta saadut tulokset ja kokemukset tukevat ajatusta siitä, että työkokeilu tai palkkatuettu

työsuhde tälle kohderyhmälle lisää heidän kokonaiselämän hyvinvointia, antaa rohkeutta ja uskoa

elämään ja siten auttaa heitä uskaltamaan ottamaan seuraavan askeleen kohti avoimia

työmarkkinoita. Kohderyhmä haluaisi tehdä töitä ja suomen työelämään pitäisi saada paljon lisää

tehtäviä, joihin ei vaadittaisi pitkää koulutusta ja täydellistä työkykyä. Näitä tehtäviä on kaikilla

aloilla, mutta haasteena on olemassa olevan henkilöstön sitoutuminen työn perehdytykseen ja

ohjaamiseen sekä palkkaushaasteet. Mistä rahat saataisiin näihin avustaviin työtehtäviin? Työ ja

järkevä, säännöllinen tekeminen on se, joka pitää ihmisen toimintakykyisenä ja kuntouttaa. Mikäli

tähän ei ole mahdollisuutta, tulisi elämän merkityksellisyys pystyä saavuttamaan jotakin muuta

kautta.

Asiakkaiden räätälöidyille palveluille on tarvetta tulevaisuudessakin, jotta mahdollistetaan

asiakkaille soveltuvat palvelut kuntoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen edistämiseksi.

Hyty-hankkeen kokemusten ja tulosten pohjalta syntyi myös selkeä jatkokehittämistarve:

kohderyhmälle suunnattava ”esikuntouttava” palvelu, jolla pyritään vahvistamaan kohderyhmän

arkipäivän toimintakykyä siten, että heillä on jatkossa mahdollisuus siirtyä työllistymistä edistäviin

palveluihin.

26

”Hyvä, että pääsi nyt mukaan kehittämään – saa taas lisää potkua elämään ja voi ryhdistäytyä”

”Aivan ihanaa, kun toiminta sisältää muutakin kuin

pelkkää työhön liittyvää juttua! Luonto ja eläimet

saivat hymyn meidän kaikkien kasvoille … kiitos

reissusta, johon en olisi yksin kyennyt”

”Sain yhdessäoloa ja merkitystä tähänkin päivään”

27

HYTY – Hyvinvointia ja Työkykyä

Julkaisija: Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö sr

Julkaisun kirjoittaja ja yhteystiedot:

Ulla Kaipainen, projektipäällikkö

p. 050 – 312 5694, ulla.kaipainen(at)odl.fi

Isokatu 47, 3 krs 90100 Oulu

Tarkempaa tietoa projektista:

Rakennerahastotietopalvelu S20058

ESR- Euroopan sosiaalirahasto

Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Painopaikka: Grano Oy

Yhteistyössä: