KSLAPE - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi
Raija Harju-Kivinen22.4.2017
Muutosta ohjaavat periaatteet
22.4.20172 Raija Harju-Kivinen
LAPE- maakunnallisen kehittämistyön kokonaisuus
22.4.20173
Raija Harju-Kivinen
LAPE ohjelman odotetut tulokset päätöksen-teossa ja palvelujärjestelmässä vuonna 2019
• Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen.
• Maakunnassa ja sen alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Muutostyö on käynnistynyt kunnissa ja maakunnissa.
• Kansallinen ohjaus lainsäädäntö ja johdanto on uudistettu tukemaan lapsi- , nuori- ja perhelähtöistä muutosta eri ministeriöiden yhteistyönä.
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
• Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, kun tuen painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Painopisteen siirtämisellä on saatu aikaan kustannussäästöjä.
• Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden osaamista ja työvälineitä on uudistettu muutosta tukeviksi.
• Maakunta- ja kuntatasolla on toimivat rakenteet ja sopimuskäytännöt järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle ja näiden lapsille, nuorille ja perheille tuottamat tukimuodot ovat osa palvelukokonaisuutta. On pystytty vastaamaan kustannusvaikuttavasti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin niukkenevien julkisten
määrä rahojen puitteissa.
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
KSLAPE – muutostyön tuki
• Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset:
– 1 181 720 e
• Valtionavustus 1 000 000 e
• Hanketoimijoiden oma rahoitusosuus: 181 720 e
– 78,9% henkilöstökulut
– 18,6% palvelujen ostot
– 2,3% muut
Raija Harju-Kivinen22.4.2017
KSLAPE, TYÖSUUNNITELMA 2017-2018
Hankkeen päätavoite on saavuttaa integroitunut ja vaikuttava hyvinvointityö. Palvelut ovat nivoutuneet integroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi, niiden saatavuus on parantunut ja palveluntarpeet tunnistetaan viipymättä. Osallisuutta lisäävät vaikuttamiskeinot ovat käytössä. Palveluiden painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Kaikessa päätöksenteossa on mukana lapsivaikutusten arviointi ja lapsistrategia tunnetaan laajasti. Lapsi- ja perhepalveluiden kustannusten kasvu on pysähtynyt. Työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys on lisääntynyt.
Toimintakulttuurin muutos:lapsistrategia, tietopohjan vahvistaminen, lapsibudjetointi,
lapsivaikutusten arviointi, lapsiystävällinen kunta, lapsiystävällinen työpaikka
• Vaativien palveluiden
kehittäminen
• Erityistason palveluiden
kehittäminen
• Varhaiskasva-tus, koulu ja oppilaitos
hyvinvoinnin tukena
• Perhekeskus-toimintamalli
oikea-aikainen tuki ja palveluohjaus perhe-
keskustoimintaympäris-tössä, palvelujen integ-raatio, eroauttamispal-velut, perhevalmennus,
osaamisen vahvista-minen
kasvatusyhteistyö, ennaltaehkäisevä työ (tunne- ja vuorovai-
kutustaidot, kaverisuh-teet, kiusaaminen, yksi-
näisyys, oppimisvai-keuksien ja hyvinvoin-tiriskien tunnistami-
nen), erityispalvelujen integraatio
perhehoidon kehittäminen,
sijaishuollon ohjaus ja valvonta, somaattisesti sairaiden, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden
lasten palveluiden kehittäminen
toimintakulttuurin yhtenäistäminen, monitoimijainen
arviointi, integraatio peruspalveluihin, Hackneyn malli,
perhetyön ja perhekuntoutuksen
vahvistaminen
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
• Osallisuus• Sähköiset työ-
välineet• Prosessiarviointi
• Osatoteuttajat• Yhteistyökumppanit• Uusi sairaala Nova
I Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos
1. TOIMENPIDE: Hankkeessa seurataan lapsibudjetointiin liittyvää kansallista kehittämistyötä ja osallistutaan kehittämistyöhön mahdollisuuksien mukaan esim. kannustamalla maakuntaa ja kuntia lapsibudjetointiin sekä tiedottamalla kehitystyöstä.
2. TOIMENPIDE: Tuetaan maakunnan ja kuntien lapsivaikutusten arviointiin liittyvää kulttuurinmuutosta koulutuksen ja arviointimenetelmien keinoin. Hyödynnetään ja levitetään lapsivaikutusten arvioinnin välineitä.
3. TOIMENPIDE: Lapsiystävällinen kunta –toimintamallin toteutuksen edistäminen Keski-Suomen kunnissa.
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
4. TOIMENPIDE: Lasten hyvinvointiin liittyvän tietopohjan vahvistaminen (lähtötilanteen kartoitus, tiedon kirjaaminen, seuranta, raportointi, työvälineet)
5. TOIMENPIDE: Perheystävällisten käytäntöjen kehittäminen työpaikoilla: Perheystävällinen työpaikka –ohjelma, Työ- ja perhe-elämä –ohjelma ja Työ@Elämä –mallin pilotointi. Koulutuskokonaisuus.
6. TOIMENPIDE: Lapsistrategia: lapsikäsitys, maakunnalliset suuntaviivat, toimeenpano- ja seurantarakenne. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin osaamisohjelma (mm. joustava koulupäivä)
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
I Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos
II. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto
1. TOIMENPIDE: Oikea-aikainen tuki ja palveluohjaus perhekeskusympäristöstä. Avoimet kohtaamispaikat.
• Organisaatioiden toimintakulttuurin muutos: yhteiset tavoitteet, ydintehtävät, integraatio, perhekeskuksen koordinointimalli, yhteistyön ja kehittämistyön rakenteet, juurruttaminen
• erityisesti huomioidaan maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, vertaistoiminta, varhainen puuttuminen ja monitoimijainen palvelutarpeen arviointi sekä kuntakohtaisuus mallin kehittämisessä
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
2. TOIMENPIDE: Matalan kynnyksen ja erityispalvelujen integraatio perhekeskusympäristöön: palveluiden kokonaisuuden määrittely, läheisverkostot, palveluketjut.
3. TOIMENPIDE: Eroauttamispalveluiden kehittäminen: erotietouden lisääminen, yhteistyövanhemmuus ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen
4. TOIMENPIDE: Perhevalmennustoiminnan kehittäminen
5. TOIMENPIDE: Perhekeskusverkoston toimijoiden osaamisen vahvistaminen
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
II. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto
Raija Harju-Kivinen22.4.2017
yritykset
1. TOIMENPIDE: Kasvatuskumppanuuskoulutus kasvatus- ja opetushenkilöstölle
2. TOIMENPIDE: Ennaltaehkäisevä työ päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa: tunne- ja vuorovaikutustaidot, kaverisuhteet, kiusaaminen, yksinäisyys, oppimisvaikeuksien ja hyvinvointiriskien tunnistaminen. - Joustava koulupäivä
- Kuntouttava iltapäivätoiminta
3. TOIMENPIDE: Integraatio, erityistason palvelut (oppilas- ja opiskelijahuolto, lasten- ja nuorisopsykiatria, lastensuojelu, lastenneurologia, Nepsy, Onerva, NMI, järjestöt, yritykset)
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
III. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
IV. Erityispalveluiden uudistaminen
1. TOIMENPIDE: Toimintakulttuurin yhtenäistäminen (rajapinnat, yhteistyö, vastuut, työnjako, oleellisten tietojen välittyminen): - Sovitaan yhtenäisten arviointimenetelmien käytöstä ja
toimintaperiaatteista (neuvola, kouluterveydenhuolto, lastensuojelu, erikoissairaanhoito)
- Otetaan huomioon hyvät käytännöt ja valtakunnallinen mallinnuspilotointi
- Osaamis- ja tukikeskus
2. TOIMENPIDE: Monitoimijaisen arviointimallin kehittäminen ja pilotointi (sähköiset arviointivälineet)
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
IV. Erityispalveluiden uudistaminen
3. TOIMENPIDE: Erityisosaamisen kytkeminen peruspalveluihin: - Maakunnallinen toteutussuunnitelma (ei pois lähettämisen kulttuuria)
- Rakennetaan johtamista ja toimintakäytäntöjen muutosta tukeva arviointikokonaisuus valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti
4. TOIMENPIDE: Monitoimijainen yhteistyö. Eri ammatti-ryhmien osaamisen, läheisverkostojen ja palveluiden yhdistäminen lasten ja perheiden tueksi (horisontaalinen integraatio): yhteissuunnittelu ja toteutus.
5. TOIMENPIDE: Lastensuojelun monitoimijaisen mallin pilotointi (Hackneyn malli)
6. TOIMENPIDE: Perhetyön ja perhekuntoutuksen maakunnallisen palvelukokonaisuuden vahvistaminen
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
Osaamis- ja tukikeskukset
• Kansallisesti perustetaan viisi osaamis- ja tukikeskusta • Keski-Suomi kuuluu Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöaluee-
seen (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala). OT-keskuksen sijoituspaikka tulee olemaan Kuopion yliopistollinen sairaala.
• OT-keskuksiin kootaan palvelut, joita tarvitaan harvoin ja jotka edellyttävät vaativaa erikoistumista ja erityisosaamista. Näin varmistetaan monialainen arviointi ja apua niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat vaativinta erityisosaamista
• Asiakkaina mm. vakavasti oireilevat, kehityksen vaarantavat nuoret, erityisen vaikeat psykiatriset ja mielenterveysongelmista kärsivät lapset ja nuoret, vaikeasti somaattisesti sairaat lapset, vaikeasti traumatisoituneet lapset, kehitysvammaiset, vaativaa laitoshoitoa tarvitsevat lapset, oikeudelliset asiat
V Vaativien palveluiden kehittäminen
1. TOIMENPIDE: Perhehoidon kehittämiskokonaisuus: perhehoidon maakunnallinen toimintaohjelma (sijaisperheiden valmennus ja koulutus, kiintymyskeskeinen ajattelu, monitoimijainen sijoitustyöskentely ja tukiohjelma, kuntouttava perhehoito, asiakasosallisuuden kehittäminen, kokemusasiantuntijaverkosto, sähköiset työtavat, tuki lapsen arkiyhteisöissä)
2. TOIMENPIDE: Kehitetään sijaishuollon ohjausta ja valvontaa
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
3. TOIMENPIDE: Erityistason palveluiden uudistaminen: varmistetaan somaattisesti sairaiden lasten palveluissa sekä terveydenhuollon ennaltaehkäisevässä työssä palveluiden laatu, yhdenvertainen saatavuus, lapsi- ja perhelähtöiset integroidut palvelut, palveluiden sujuvuus ja oikea-aikaisuus
4. TOIMENPIDE: Kehitetään vaikeavammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten palvelumalli ja liikkuvat kuntoutuspalvelut (erityisesti autismikirjon murrosiän pulmat, kaksoisasiakkuus vammaispalveluissa ja lastensuojelussa, mahdollisuus asua omassa asuinympäristössä, sähköiset palvelumallit)
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
V Vaativien palveluiden kehittäminen
Hankekumppanit ja asiantuntijapalvelut
• Haukkalan Säätiö
• Työterveyslaitos (Perheystävällinen työpaikka)
• Hankkeen arviointi: JAMK, PerhetutkimusyksikköToimintakulttuurin muutos
• MLL
• Laukaan kunta
• Nuorten Ystävät/Suunta
• Keski-Suomen Liikunta ja Likes
• Familyroom
Matalan kynnyksen palvelut / Varhaiskasvatus ja perusopetus
hyvinvoinnintukena
Perhekeskusmalli
• Perhehoidon järjestöt
• Koske
Erityis- ja vaativan tason palvelut
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
Hankkeen keskeiset toimijat ja sidosryhmät
• Keski-Suomen kunnat ja kuntayhtymät
• Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
• Järjestöt
• Yksityiset palveluntuottajat
• Yliopisto ja oppilaitokset
• Jyväskylän Ammattikorkeakoulu
Raija Harju-Kivinen22.4.2017
Hankkeen keskeiset toimijat ja sidosryhmät
– Perhehoitoliitto
– Pelastakaa Lapset
– Keski-Suomen Liikunta ry ja Likes
– Pesäpuu
– Sininauha
– Sos-Lapsikylä
– Vanhempainfoorumi
– Ensi- ja turvakoti
– Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Järvi-Suomenyhdistys
– Seurakunnat
– Niilo Mäki Säätiö
– Pienkoti Aura
– NHG
– Jamk, Hyvinvointiyksikkö
– JY Kasvatustieteenlaitos
– JY Perhetutkimusyksikkö
– JY sosiaalityön yksikkö
– JY psykologian laitos
– Attentio
– Haukkalan Säätiö
– Mobile Kid Oy
– Vaalijalan kuntayhtymä
– Nuorten Ystävät
– Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
– Monimuotoiset perheet ry
– Jyväskylän taide- ja kulttuuripäiväkoti
– Muita yhteistyötahojaRaija Harju-Kivinen22.4.2017
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
Hanketiimi• Hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen (TtM, lasten sh)
• Kehittämiskoordinaattorit:
Perhekeskustoimintamalli: Petri Oinonen (Sosionomi, YAMK) ja Sari Paananen (KM)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitoksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena: Senja Hirsjärvi (Sosionomi, YAMK)
Erityistason palvelukokonaisuus: Maria Lehtinen (YTM)
Vaativimman tason palvelukokonaisuus: Johanna Liukkonen (YTM; Sosionomi, AMK)
• Maakunnan lapsistrategia: laatija Päivi Fadjukoff (dosentti, FT, KM) / Haukkala Säätiö
• Muutosagentti: Hanna Hämäläinen
Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto
22.4.201725
Kun puhutaan perhekeskuksesta, mitä sillä tarkoitetaan?
• Tarkoitetaan fyysistä perhekeskustaloa, jossa saman katon alla on useita
lapsiperheiden palveluita ja toimintoja, kuten esim. neuvola, perhetyö,
avointa varhaiskasvatusta, sosiaalityö, järjestöjen toimintaa (esim. MLL:n
perhekahvila)
• Esim Heinola, Laukaa
• Tarkoitetaan tietyn alueen tai kunnan lapsiperhetoimijoiden verkostomaista
perhekeskustoimintaa, ei fyysistä yhteistä tilaa
• Esim. Jyväskylässä Tikkakoskella, Keljonkankaalla
• Edellisiä muotoja tukee ns. sähköinen perhekeskus, jossa sähköiseen
muotoon on koottu lapsiperheiden palveluita ja toimintoja sekä asiakkaan
että työntekijöiden avuksi, palveluiden löytämisen helpottamiseksi
• esim,. Perhekompassi (laajentaminen maakunnalliseksi?), Family
Room (kehitteillä)
22.4.201726 Etunimi Sukunimi
Perhekeskustoiminnalla on kuitenkin yhteisiä periaatteita, pääpiirteitä ja tavoitteita
• Kunnan/alueen ja sen asukkaiden tarpeista lähtevää, lähtökohtana
paikallinen tuntemus
• Asukkaan ja kaikenikäisten asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen
• Palveluiden ja toimintojen yli sektori- ja organisaatiorajojen tapahtuvaa,
saumatonta yhteistyötä, jossa yhteinen asiakkuus ohjaa toimintaa
• Varhaista perheiden tukemista, ennaltaehkäisevää, oikea-aikaista työtä
lasten ja perheiden parhaaksi
• Tarjoaa kohtaamispaikkoja alueen lapsille, perheille ja asukkaille---
sosiaalisen verkoston vahvistaminen
• Taloudellinen vaikuttavuus
• Oikea-aikaisuuden ja ennaltaehkäisevyyden kautta vähentää
erityispalveluiden tarvetta, painopiste varhaisiin palveluihin
22.4.201727 Etunimi Sukunimi
Perhekeskuksen yhteiset periaatteet, jatkuu…
• Verkostomainen työtapa on tietoisuutta toinen toisista ja yhteistä jaettua
ymmärrystä asukkaiden palvelutarpeista ja toimintakentästä
• Se tähtää toimijoiden keskinäisen kumppanuuden edistämiseen ja
luottamuksen lisäämiseen
• Mahdollistaa osaamisen ja hyvien käytänteiden jakamisen, uudenlaisten
työtapojen ja -menetelmien syntymisen sekä toinen toisilta oppimisen
22.4.201728 Etunimi Sukunimi
Mitä perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto tarkoittaa KS-LAPESSA
1.TOIMENPIDE: Perhekeskustoimintamalli
- palveluiden kokonaisuus, mitä palveluita ja toimintoja kuuluu
perhekeskukseen
- tavoitteet, ydintehtävät, sisällöt
- toimintaperiaatteet ja –tavat
- organisoiminen, johtaminen ja toiminnan yhteensovittaminen
22.4.201729 Etunimi Sukunimi
Mitä perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja
käyttöönotto tarkoittaa KS-LAPESSA
• 2.TOIMENPIDE: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen
• 3.TOIMENPIDE: Eroauttamispalveluiden kehittäminen: erotietouden
lisääminen, yhteistyövanhemmuus ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen
• 4.TOIMENPIDE: Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä
vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönotto
• 5.TOIMENPIDE: Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän
perheidensä matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen
22.4.201730 Etunimi Sukunimi
Perhekeskusten tilanne Keski-Suomessa nyt
• Tilanne erilainen eri kunnissa, ollaan eri vaiheissa
• Osassa kuntia tarkkoja suunnitelmia olemassa ja kehittämistyössä ollaan jo
hyvässä vauhdissa
• Osassa ollaan vasta alussa
• Kunnissa kehitteillä sekä fyysisiä perhekeskustaloja ja/että verkostomaisesti
toimivia perhekeskuksia
22.4.201731 Etunimi Sukunimi
Miten edetään tästä eteenpäin
• Taustalla vahva valtion ohjaus
• Sote 2020 hankkeessa tehtyjen kuntakohtaisten suunnitelmien nykytilan
tarkistaminen ja niiden pohjalta etenemissuunnitelmat
• Tarkoittaa käytännössä puhelinkeskusteluja, sähköposteja ja kohtaamisia
kunnan eri työntekijöiden ja toimijoiden kanssa, koulutuksia ja seminaareja
toimijoille
• KS-LAPE työntekijöineen on apuna ja tukena muutoksen toimeenpanossa
• Tavoitteena, että vuoden 2018 lopussa jokaisessa kunnassa on toimiva
perhekeskusmalli
22.4.201732 Etunimi Sukunimi
Lisätietoja:
Sari PaananenKS-LAPE Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi Perhekeskustoimintamallin kehittämiskoordinaattoriSähköposti: [email protected]: 050 351 8621
Petri OinonenKS-LAPE-Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksiPerhekeskustoimintamallin kehittämiskoordinaattoriSähköposti: [email protected]: 050 412 4028
Varhaiskasvatus, koulu ja
oppilaitos lasten ja nuorten
hyvinvoinnin tukena
Senja Hirsjärvi22.4.201734
Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia
Sote-uudistuksen jälkeen kunnat eivät vastaa enää sosiaali- ja
terveyspalveluista. Niistä vastaavat maakunnat. Sen sijaan kunnat vastaavat
kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä myös jatkossa.
Kunnat päättävät monista tehtävistä ja toimista, joilla on ratkaiseva merkitys
asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn.
Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa
varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja
kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Näiden ja monien muiden
asioiden hoidosta on vastuussa kunta.
(http://alueuudistus.fi/soteuudistus/hyvinvoinnin-edistaminen)
22.4.201735
Mikä edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ?
Varhaiskasvatus (erityisesti päivähoito) ja koulu eivät ole maagisia ratkaisuja
lasten ja perheiden hyvinvointiongelmiin.
Usein kuultua:
”Kyllä meillä on lapsi keskiössä ja ammattitaitoinen henkilökunta.”
Edistääkö toiminta varmasti lapsen hyvinvointia?
”Eikös koulussa/päiväkodissa voitaisi ottaa tästä koppia?”
Edistääkö kopin ottaminen varmasti lapsen hyvinvointia?
22.4.201736
Henkilökunnan hyvinvointi kasvuyhteisön hyvinvoinnin indikaattorina?
OAJ:n työolobarometri:
”Työtyytyväisyys opetusalalla on hieman vähentynyt kahden vuoden aikana.
Työviikko venyy, työt eivät jakaudu tasan ja työkyky on heikentynyt.
Stressitaso on korkealla, kiusaaminen ja väkivaltakokemukset liiallisia ja
sisäilma suuri ongelma. Yhteistyö kuitenkin sujuu ja innostua opettaja jaksaa
edelleen.”
(https://www.oaj.fi/cs/oaj/Julkaisut)
22.4.201737
Kasvuyhteisön hyvinvointi on yhteistyötä
Opettaja jää usein liian yksin oppilaan psyykkisen oireilun kanssa.
”Kun perusopetuksen oppilaat oireilevat psyykkisesti - opettajien kokemuksia”
Ojala, T. 2017
• Tuntuu, että koulu on säilytyspaikka määräämättömäksi ajaksi,
jatkotoimista ei ole varmuutta tai ratkaisu on avokuntoutusta ilman
lisäresursseja.
• Käykö niin että vuodet vaan kuluvat ja lapsi siirtyy seuraavaan kouluun/
kouluasteelle ja tilanne pahenee eikä olekaan mitään tehtävissä enää?
• Pääseekö yksikään psyykkisesti oireilevan lapsen kanssa työskentelevä
taho korjaamaan todellista syytä, joka aiheuttaa oireen? Suomalainen koulu
on hyvin turvallinen paikka oireilla, mutta syy oireiluun ei välttämättä ole
koulussa, jossa lapsi viettää maksimissaan noin 30 tuntia viikossa.
22.4.201738
Opettajat tunnistavat ongelmakohdat – miten heidän tarpeeseensa vastataan?
Miten lähestyisin ja pystyisin tukemaan psyykkisesti oireilevaa oppilasta?
• Osaanko kohdata heidät oikein ja reagoida heidän käyttäytymiseensä
oikealla tavalla?
• Kuinka tuen lapsen luokkakavereita, sillä he varmasti näkevät ja kuulevat
tilanteen?
• Eniten pohdituttaa se, miten saan heitä autettua tarpeeksi ajoissa.
• Osaanko/pystynkö/jaksanko tavallisena luokanopettajana antaa sellaista
tukea, jota lapsi tarvitsee? Pitäisikö minun osata/pystyä/jaksaa? Millä
eväillä?
• Oma osaaminen tuntuu välillä puutteelliselta ja tilanteet kuormittavilta siksi
ettei osaa auttaa.
22.4.201739
KSLAPE-hankesuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet
22.4.2017 Etunimi Sukunimi40
Toimenpide II
Ennaltaehkäisevä työ kasvuyhteisöissä (tunne- ja vuorovaikutustaidot, kaverisuhteet,
kiusaaminen, yksinäisyys, oppimisvaikeuksien ja hyvinvointiriskien tunnistaminen)
Toimenpide III
Integraatio erityistason palveluihin (palvelut jalkautuvat lapsen kasvuyhteisöihin)
Toimenpide I
Työntekijöiden vuorovaikutusosaamisen, tuen tarpeen arviointiin liittyvän osaaminen
vahvistaminen, osallisuuden vahvistaminen
Palvelut
Lapsi
Koulu
Perhe
Palvelut
Iltapäivä-toiminta
Harrastus
Asuinalue
Perhe
Muut lapset ja perheet
Muutlapset ja perheet
22.4.201741
Kasvu-yhteisö
Lapsi
KSLAPE muutostyön tukena
LAPE-muutosohjelmassa luodaan maakuntaan uudenlaista toimintakulttuuria, jotta lapset, nuoret ja perheet voivat olla aktiivisia toimijoita, osallisia omien asioidensa käsittelyssä sekä mukana palveluiden ja toimintojen kehittämisessä. Kehittämiskoordinaattorit tukevat kuntia muutosohjelman toteuttamisessa.
Keski-Suomessa muutostyötä ohjaa myös Keski-Suomen oma KEPA-hankesuunnitelma, jossa on määritelty lasten, perheiden ja nuorten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa edistävät toimenpidekokonaisuudet.
Juuri nyt:
- käynnistetään yhteistyötä yhteydenotoilla kuntiin, osatoteuttajiin ja muihin yhteistyötahoihin
- kartoitetaan tämän hetken tarpeita LAPE-muutostyöhön ja sote- ja maakuntauudistukseen liittyen
- konkretisoidaan hankesuunnitelmissa määriteltyjä toimenpiteitä
22.4.201742 Etunimi Sukunimi
Vaihe 1 Kevät 2017
Työskentelyn
käynnistäminen ja
yhteydenotot kuntiin
1. Tiedottaminen
kuntiin, alustavia
yhteydenottoja
2. Hankemateriaaliin
tutustuminen
(LAPE/KSLAPE, K-
S SOTE 2020)
3. Keskeisten
toimijoiden
kartoittaminen
4. Osatoteuttajien
suunnitelmiin
tutustuminen
5. Etenemisaikataulun
suunnitteleminen
18.4. 2017 – 31.12.2018
Matalan kynnyksen palvelutVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
Vaihe 2Kevät-syksy 2017
Kuntavierailut, toimijoiden
tapaaminen ja verkostoituminen
1. Kuntavierailut ja yhteydenotot
keskeisiin toimijoihin
2. Lasten, nuorten ja perheiden
osallisuuden ja
vaikutusmahdollisuuksien
kartoittaminen
3. Verkostotyöskentely
4. Kasvatuskumppanuus/kasvatus-
yhteistyö -koulutustarpeiden
kartoittaminen (I)
5. Ennaltaehkäisevien hyvien
käytäntöjen kartoittaminen (II)
6. Joustavan koulupäivän ja
kuntouttavan iltapäivätoiminnan
toteuttamisen selvittäminen (II)
7. Palvelujen jalkauttamisen hyvien
käytäntöjen kartoittaminen (III)
Vaihe 3Syksy 2017-syksy 2018
Maakunnallinen yhteistyö ja
toiminnan käynnistäminen
maakunnallisella tasolla
1. Lasten, nuorten ja perheiden
osallisuuden ja vaikuttamisen
tukeminen
2. Osallisuuden,
vuorovaikutusosaamisen ja tuen
tarpeen arviointiin liittyvien
koulutusten toteuttaminen (I)
3. Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja
hyvinvointia tukevien
toimintamallien ottaminen
käyttöön kasvuyhteisöissä (II)
4. Erityistason integraation
toteuttaminen matalan kynnyksen
palveluissa (III)
5. LAPE-kehittämiskokonaisuuksien
yhteen tuonti (myös
toimintakulttuurin muutos ja
sähköiset palvelut)
Vaihe 4Syksy/talvi 2018
LAPE-muutosohjelman
toteutuminen käytännössä
1. Maakunnan yhteinen
lapsistrategia ohjaa
toimintakulttuurin
muutosta
2. Maakunnallinen
perhekeskusmalli
otetaan käyttöön
3. Matalan kynnyksen
palvelut ja erityis- ja
vaativan tason palvelut
on sovitettu yhteen
4. Lasten, nuorten ja
perheiden
osallisuuden
toteutuminen on
mahdollistettu sekä
kunnallisella että
maakunnallisella
tasollaARVIOINTI
22.4.201744
Kiitos!#lapemuutos
Senja Hirsjärvi
Kehittämiskoordinaattori
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
014-266 4742
050-351 9971
stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut
22.4.2017 Raija Harju-Kivinen
RYHMÄKESKUSTELUT:
1. Mikä on varhaiskasvatuksen rooli ja tehtävät perhekeskustoimintamallissa? SARI
2. Toteutus ja keinot: Miten erityisosaaminen tuodaan perustasolle/varhaiskasvatukseen? PETRI
3. Mitä varhaiskasvatuksessa voidaan tehdä, jotta korjaavista palveluista painopiste siirtyisi ehkäiseviin palveluihin? RAIJA
4. Miten toimitaan, jos varhaiskasvatuksen työntekijä kokee jäävänsä "yksin arjen kanssa", kun lapsen tuen (erityisesti sosioemotionaalisen tuen) tarve on tunnistettu? SENJA
Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta
jokainen voi tehdä jotakin;
ja jos jokainen tekee jotakin,
tulee kaikki tehdyksi.
Raija Harju-Kivinen22.4.2017