KEPA Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksikoskeverkko.fi/wp-content/uploads/2013/12/KSLAPE-esittely-24.4.20… · Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitoksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin

KSLAPE - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi

Raija Harju-Kivinen22.4.2017

Muutosta ohjaavat periaatteet

22.4.20172 Raija Harju-Kivinen

LAPE- maakunnallisen kehittämistyön kokonaisuus

22.4.20173

Raija Harju-Kivinen

LAPE ohjelman odotetut tulokset päätöksen-teossa ja palvelujärjestelmässä vuonna 2019

• Kunnat, maakunnat ja valtion viranomaiset ovat saaneet välineet tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaan päätöksentekoon ja toimintakulttuurin edistämiseen.

• Maakunnassa ja sen alueella sijaitsevissa kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Muutostyö on käynnistynyt kunnissa ja maakunnissa.

• Kansallinen ohjaus lainsäädäntö ja johdanto on uudistettu tukemaan lapsi- , nuori- ja perhelähtöistä muutosta eri ministeriöiden yhteistyönä.


• Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, kun tuen painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Painopisteen siirtämisellä on saatu aikaan kustannussäästöjä.

• Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden osaamista ja työvälineitä on uudistettu muutosta tukeviksi.

• Maakunta- ja kuntatasolla on toimivat rakenteet ja sopimuskäytännöt järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle ja näiden lapsille, nuorille ja perheille tuottamat tukimuodot ovat osa palvelukokonaisuutta. On pystytty vastaamaan kustannusvaikuttavasti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin niukkenevien julkisten

määrä rahojen puitteissa.


KSLAPE – muutostyön tuki

• Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset:

– 1 181 720 e

• Valtionavustus 1 000 000 e

• Hanketoimijoiden oma rahoitusosuus: 181 720 e

– 78,9% henkilöstökulut

– 18,6% palvelujen ostot

– 2,3% muut


KSLAPE, TYÖSUUNNITELMA 2017-2018

Hankkeen päätavoite on saavuttaa integroitunut ja vaikuttava hyvinvointityö. Palvelut ovat nivoutuneet integroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi, niiden saatavuus on parantunut ja palveluntarpeet tunnistetaan viipymättä. Osallisuutta lisäävät vaikuttamiskeinot ovat käytössä. Palveluiden painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Kaikessa päätöksenteossa on mukana lapsivaikutusten arviointi ja lapsistrategia tunnetaan laajasti. Lapsi- ja perhepalveluiden kustannusten kasvu on pysähtynyt. Työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys on lisääntynyt.

Toimintakulttuurin muutos:lapsistrategia, tietopohjan vahvistaminen, lapsibudjetointi,

lapsivaikutusten arviointi, lapsiystävällinen kunta, lapsiystävällinen työpaikka

• Vaativien palveluiden

kehittäminen

• Erityistason palveluiden

kehittäminen

• Varhaiskasva-tus, koulu ja oppilaitos

hyvinvoinnin tukena

• Perhekeskus-toimintamalli

oikea-aikainen tuki ja palveluohjaus perhe-

keskustoimintaympäris-tössä, palvelujen integ-raatio, eroauttamispal-velut, perhevalmennus,

osaamisen vahvista-minen

kasvatusyhteistyö, ennaltaehkäisevä työ (tunne- ja vuorovai-

kutustaidot, kaverisuh-teet, kiusaaminen, yksi-

näisyys, oppimisvai-keuksien ja hyvinvoin-tiriskien tunnistami-

nen), erityispalvelujen integraatio

perhehoidon kehittäminen,

sijaishuollon ohjaus ja valvonta, somaattisesti sairaiden, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden

lasten palveluiden kehittäminen

toimintakulttuurin yhtenäistäminen, monitoimijainen

arviointi, integraatio peruspalveluihin, Hackneyn malli,

perhetyön ja perhekuntoutuksen

vahvistaminen


• Osallisuus• Sähköiset työ-

välineet• Prosessiarviointi

• Osatoteuttajat• Yhteistyökumppanit• Uusi sairaala Nova

I Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos

1. TOIMENPIDE: Hankkeessa seurataan lapsibudjetointiin liittyvää kansallista kehittämistyötä ja osallistutaan kehittämistyöhön mahdollisuuksien mukaan esim. kannustamalla maakuntaa ja kuntia lapsibudjetointiin sekä tiedottamalla kehitystyöstä.

2. TOIMENPIDE: Tuetaan maakunnan ja kuntien lapsivaikutusten arviointiin liittyvää kulttuurinmuutosta koulutuksen ja arviointimenetelmien keinoin. Hyödynnetään ja levitetään lapsivaikutusten arvioinnin välineitä.

3. TOIMENPIDE: Lapsiystävällinen kunta –toimintamallin toteutuksen edistäminen Keski-Suomen kunnissa.


4. TOIMENPIDE: Lasten hyvinvointiin liittyvän tietopohjan vahvistaminen (lähtötilanteen kartoitus, tiedon kirjaaminen, seuranta, raportointi, työvälineet)

5. TOIMENPIDE: Perheystävällisten käytäntöjen kehittäminen työpaikoilla: Perheystävällinen työpaikka –ohjelma, Työ- ja perhe-elämä –ohjelma ja Työ@Elämä –mallin pilotointi. Koulutuskokonaisuus.

6. TOIMENPIDE: Lapsistrategia: lapsikäsitys, maakunnalliset suuntaviivat, toimeenpano- ja seurantarakenne. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin osaamisohjelma (mm. joustava koulupäivä)


I Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos

II. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto

1. TOIMENPIDE: Oikea-aikainen tuki ja palveluohjaus perhekeskusympäristöstä. Avoimet kohtaamispaikat.

• Organisaatioiden toimintakulttuurin muutos: yhteiset tavoitteet, ydintehtävät, integraatio, perhekeskuksen koordinointimalli, yhteistyön ja kehittämistyön rakenteet, juurruttaminen

• erityisesti huomioidaan maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, vertaistoiminta, varhainen puuttuminen ja monitoimijainen palvelutarpeen arviointi sekä kuntakohtaisuus mallin kehittämisessä


2. TOIMENPIDE: Matalan kynnyksen ja erityispalvelujen integraatio perhekeskusympäristöön: palveluiden kokonaisuuden määrittely, läheisverkostot, palveluketjut.

3. TOIMENPIDE: Eroauttamispalveluiden kehittäminen: erotietouden lisääminen, yhteistyövanhemmuus ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen

4. TOIMENPIDE: Perhevalmennustoiminnan kehittäminen

5. TOIMENPIDE: Perhekeskusverkoston toimijoiden osaamisen vahvistaminen


II. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto


yritykset

1. TOIMENPIDE: Kasvatuskumppanuuskoulutus kasvatus- ja opetushenkilöstölle

2. TOIMENPIDE: Ennaltaehkäisevä työ päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa: tunne- ja vuorovaikutustaidot, kaverisuhteet, kiusaaminen, yksinäisyys, oppimisvaikeuksien ja hyvinvointiriskien tunnistaminen. - Joustava koulupäivä

- Kuntouttava iltapäivätoiminta

3. TOIMENPIDE: Integraatio, erityistason palvelut (oppilas- ja opiskelijahuolto, lasten- ja nuorisopsykiatria, lastensuojelu, lastenneurologia, Nepsy, Onerva, NMI, järjestöt, yritykset)


III. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

IV. Erityispalveluiden uudistaminen

1. TOIMENPIDE: Toimintakulttuurin yhtenäistäminen (rajapinnat, yhteistyö, vastuut, työnjako, oleellisten tietojen välittyminen): - Sovitaan yhtenäisten arviointimenetelmien käytöstä ja

toimintaperiaatteista (neuvola, kouluterveydenhuolto, lastensuojelu, erikoissairaanhoito)

- Otetaan huomioon hyvät käytännöt ja valtakunnallinen mallinnuspilotointi

- Osaamis- ja tukikeskus

2. TOIMENPIDE: Monitoimijaisen arviointimallin kehittäminen ja pilotointi (sähköiset arviointivälineet)


IV. Erityispalveluiden uudistaminen

3. TOIMENPIDE: Erityisosaamisen kytkeminen peruspalveluihin: - Maakunnallinen toteutussuunnitelma (ei pois lähettämisen kulttuuria)

- Rakennetaan johtamista ja toimintakäytäntöjen muutosta tukeva arviointikokonaisuus valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti

4. TOIMENPIDE: Monitoimijainen yhteistyö. Eri ammatti-ryhmien osaamisen, läheisverkostojen ja palveluiden yhdistäminen lasten ja perheiden tueksi (horisontaalinen integraatio): yhteissuunnittelu ja toteutus.

5. TOIMENPIDE: Lastensuojelun monitoimijaisen mallin pilotointi (Hackneyn malli)

6. TOIMENPIDE: Perhetyön ja perhekuntoutuksen maakunnallisen palvelukokonaisuuden vahvistaminen



Osaamis- ja tukikeskukset

• Kansallisesti perustetaan viisi osaamis- ja tukikeskusta • Keski-Suomi kuuluu Itä- ja Keski-Suomen yhteistyöaluee-

seen (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala). OT-keskuksen sijoituspaikka tulee olemaan Kuopion yliopistollinen sairaala.

• OT-keskuksiin kootaan palvelut, joita tarvitaan harvoin ja jotka edellyttävät vaativaa erikoistumista ja erityisosaamista. Näin varmistetaan monialainen arviointi ja apua niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat vaativinta erityisosaamista

• Asiakkaina mm. vakavasti oireilevat, kehityksen vaarantavat nuoret, erityisen vaikeat psykiatriset ja mielenterveysongelmista kärsivät lapset ja nuoret, vaikeasti somaattisesti sairaat lapset, vaikeasti traumatisoituneet lapset, kehitysvammaiset, vaativaa laitoshoitoa tarvitsevat lapset, oikeudelliset asiat

V Vaativien palveluiden kehittäminen

1. TOIMENPIDE: Perhehoidon kehittämiskokonaisuus: perhehoidon maakunnallinen toimintaohjelma (sijaisperheiden valmennus ja koulutus, kiintymyskeskeinen ajattelu, monitoimijainen sijoitustyöskentely ja tukiohjelma, kuntouttava perhehoito, asiakasosallisuuden kehittäminen, kokemusasiantuntijaverkosto, sähköiset työtavat, tuki lapsen arkiyhteisöissä)

2. TOIMENPIDE: Kehitetään sijaishuollon ohjausta ja valvontaa


3. TOIMENPIDE: Erityistason palveluiden uudistaminen: varmistetaan somaattisesti sairaiden lasten palveluissa sekä terveydenhuollon ennaltaehkäisevässä työssä palveluiden laatu, yhdenvertainen saatavuus, lapsi- ja perhelähtöiset integroidut palvelut, palveluiden sujuvuus ja oikea-aikaisuus

4. TOIMENPIDE: Kehitetään vaikeavammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten palvelumalli ja liikkuvat kuntoutuspalvelut (erityisesti autismikirjon murrosiän pulmat, kaksoisasiakkuus vammaispalveluissa ja lastensuojelussa, mahdollisuus asua omassa asuinympäristössä, sähköiset palvelumallit)


V Vaativien palveluiden kehittäminen

Hankekumppanit ja asiantuntijapalvelut

• Haukkalan Säätiö

• Työterveyslaitos (Perheystävällinen työpaikka)

• Hankkeen arviointi: JAMK, PerhetutkimusyksikköToimintakulttuurin muutos

• MLL

• Laukaan kunta

• Nuorten Ystävät/Suunta

• Keski-Suomen Liikunta ja Likes

• Familyroom

Matalan kynnyksen palvelut / Varhaiskasvatus ja perusopetus

hyvinvoinnintukena

Perhekeskusmalli

• Perhehoidon järjestöt

• Koske

Erityis- ja vaativan tason palvelut


Hankkeen keskeiset toimijat ja sidosryhmät

• Keski-Suomen kunnat ja kuntayhtymät

• Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

• Järjestöt

• Yksityiset palveluntuottajat

• Yliopisto ja oppilaitokset

• Jyväskylän Ammattikorkeakoulu


Hankkeen keskeiset toimijat ja sidosryhmät

– Perhehoitoliitto

– Pelastakaa Lapset

– Keski-Suomen Liikunta ry ja Likes

– Pesäpuu

– Sininauha

– Sos-Lapsikylä

– Vanhempainfoorumi

– Ensi- ja turvakoti

– Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Järvi-Suomenyhdistys

– Seurakunnat

– Niilo Mäki Säätiö

– Pienkoti Aura

– NHG

– Jamk, Hyvinvointiyksikkö

– JY Kasvatustieteenlaitos

– JY Perhetutkimusyksikkö

– JY sosiaalityön yksikkö

– JY psykologian laitos

– Attentio

– Haukkalan Säätiö

– Mobile Kid Oy

– Vaalijalan kuntayhtymä

– Nuorten Ystävät

– Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

– Monimuotoiset perheet ry

– Jyväskylän taide- ja kulttuuripäiväkoti

– Muita yhteistyötahojaRaija Harju-Kivinen22.4.2017


Hanketiimi• Hankepäällikkö Raija Harju-Kivinen (TtM, lasten sh)

• Kehittämiskoordinaattorit:

Perhekeskustoimintamalli: Petri Oinonen (Sosionomi, YAMK) ja Sari Paananen (KM)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitoksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena: Senja Hirsjärvi (Sosionomi, YAMK)

Erityistason palvelukokonaisuus: Maria Lehtinen (YTM)

Vaativimman tason palvelukokonaisuus: Johanna Liukkonen (YTM; Sosionomi, AMK)

• Maakunnan lapsistrategia: laatija Päivi Fadjukoff (dosentti, FT, KM) / Haukkala Säätiö

• Muutosagentti: Hanna Hämäläinen

Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto

22.4.201725

Kun puhutaan perhekeskuksesta, mitä sillä tarkoitetaan?

• Tarkoitetaan fyysistä perhekeskustaloa, jossa saman katon alla on useita

lapsiperheiden palveluita ja toimintoja, kuten esim. neuvola, perhetyö,

avointa varhaiskasvatusta, sosiaalityö, järjestöjen toimintaa (esim. MLL:n

perhekahvila)

• Esim Heinola, Laukaa

• Tarkoitetaan tietyn alueen tai kunnan lapsiperhetoimijoiden verkostomaista

perhekeskustoimintaa, ei fyysistä yhteistä tilaa

• Esim. Jyväskylässä Tikkakoskella, Keljonkankaalla

• Edellisiä muotoja tukee ns. sähköinen perhekeskus, jossa sähköiseen

muotoon on koottu lapsiperheiden palveluita ja toimintoja sekä asiakkaan

että työntekijöiden avuksi, palveluiden löytämisen helpottamiseksi

• esim,. Perhekompassi (laajentaminen maakunnalliseksi?), Family

Room (kehitteillä)

22.4.201726 Etunimi Sukunimi

Perhekeskustoiminnalla on kuitenkin yhteisiä periaatteita, pääpiirteitä ja tavoitteita

• Kunnan/alueen ja sen asukkaiden tarpeista lähtevää, lähtökohtana

paikallinen tuntemus

• Asukkaan ja kaikenikäisten asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen

• Palveluiden ja toimintojen yli sektori- ja organisaatiorajojen tapahtuvaa,

saumatonta yhteistyötä, jossa yhteinen asiakkuus ohjaa toimintaa

• Varhaista perheiden tukemista, ennaltaehkäisevää, oikea-aikaista työtä

lasten ja perheiden parhaaksi

• Tarjoaa kohtaamispaikkoja alueen lapsille, perheille ja asukkaille---

sosiaalisen verkoston vahvistaminen

• Taloudellinen vaikuttavuus

• Oikea-aikaisuuden ja ennaltaehkäisevyyden kautta vähentää

erityispalveluiden tarvetta, painopiste varhaisiin palveluihin


Perhekeskuksen yhteiset periaatteet, jatkuu…

• Verkostomainen työtapa on tietoisuutta toinen toisista ja yhteistä jaettua

ymmärrystä asukkaiden palvelutarpeista ja toimintakentästä

• Se tähtää toimijoiden keskinäisen kumppanuuden edistämiseen ja

luottamuksen lisäämiseen

• Mahdollistaa osaamisen ja hyvien käytänteiden jakamisen, uudenlaisten

työtapojen ja -menetelmien syntymisen sekä toinen toisilta oppimisen


Mitä perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto tarkoittaa KS-LAPESSA

1.TOIMENPIDE: Perhekeskustoimintamalli

- palveluiden kokonaisuus, mitä palveluita ja toimintoja kuuluu

perhekeskukseen

- tavoitteet, ydintehtävät, sisällöt

- toimintaperiaatteet ja –tavat

- organisoiminen, johtaminen ja toiminnan yhteensovittaminen


Mitä perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja

käyttöönotto tarkoittaa KS-LAPESSA

• 2.TOIMENPIDE: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen

• 3.TOIMENPIDE: Eroauttamispalveluiden kehittäminen: erotietouden

lisääminen, yhteistyövanhemmuus ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen

• 4.TOIMENPIDE: Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä

vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönotto

• 5.TOIMENPIDE: Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten sekä heidän

perheidensä matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen


Perhekeskusten tilanne Keski-Suomessa nyt

• Tilanne erilainen eri kunnissa, ollaan eri vaiheissa

• Osassa kuntia tarkkoja suunnitelmia olemassa ja kehittämistyössä ollaan jo

hyvässä vauhdissa

• Osassa ollaan vasta alussa

• Kunnissa kehitteillä sekä fyysisiä perhekeskustaloja ja/että verkostomaisesti

toimivia perhekeskuksia


Miten edetään tästä eteenpäin

• Taustalla vahva valtion ohjaus

• Sote 2020 hankkeessa tehtyjen kuntakohtaisten suunnitelmien nykytilan

tarkistaminen ja niiden pohjalta etenemissuunnitelmat

• Tarkoittaa käytännössä puhelinkeskusteluja, sähköposteja ja kohtaamisia

kunnan eri työntekijöiden ja toimijoiden kanssa, koulutuksia ja seminaareja

toimijoille

• KS-LAPE työntekijöineen on apuna ja tukena muutoksen toimeenpanossa

• Tavoitteena, että vuoden 2018 lopussa jokaisessa kunnassa on toimiva

perhekeskusmalli


Lisätietoja:

Sari PaananenKS-LAPE Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi Perhekeskustoimintamallin kehittämiskoordinaattoriSähköposti: [email protected]: 050 351 8621

Petri OinonenKS-LAPE-Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksiPerhekeskustoimintamallin kehittämiskoordinaattoriSähköposti: [email protected]: 050 412 4028

mailto:[email protected]


Varhaiskasvatus, koulu ja

oppilaitos lasten ja nuorten

hyvinvoinnin tukena

Senja Hirsjärvi22.4.201734

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia

Sote-uudistuksen jälkeen kunnat eivät vastaa enää sosiaali- ja

terveyspalveluista. Niistä vastaavat maakunnat. Sen sijaan kunnat vastaavat

kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä myös jatkossa.

Kunnat päättävät monista tehtävistä ja toimista, joilla on ratkaiseva merkitys

asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn.

Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa

varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja

kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Näiden ja monien muiden

asioiden hoidosta on vastuussa kunta.

(http://alueuudistus.fi/soteuudistus/hyvinvoinnin-edistaminen)

22.4.201735

http://alueuudistus.fi/soteuudistus/hyvinvoinnin-edistaminen

Mikä edistää lasten ja perheiden hyvinvointia ?

Varhaiskasvatus (erityisesti päivähoito) ja koulu eivät ole maagisia ratkaisuja

lasten ja perheiden hyvinvointiongelmiin.

Usein kuultua:

”Kyllä meillä on lapsi keskiössä ja ammattitaitoinen henkilökunta.”

Edistääkö toiminta varmasti lapsen hyvinvointia?

”Eikös koulussa/päiväkodissa voitaisi ottaa tästä koppia?”

Edistääkö kopin ottaminen varmasti lapsen hyvinvointia?

22.4.201736

Henkilökunnan hyvinvointi kasvuyhteisön hyvinvoinnin indikaattorina?

OAJ:n työolobarometri:

”Työtyytyväisyys opetusalalla on hieman vähentynyt kahden vuoden aikana.

Työviikko venyy, työt eivät jakaudu tasan ja työkyky on heikentynyt.

Stressitaso on korkealla, kiusaaminen ja väkivaltakokemukset liiallisia ja

sisäilma suuri ongelma. Yhteistyö kuitenkin sujuu ja innostua opettaja jaksaa

edelleen.”

(https://www.oaj.fi/cs/oaj/Julkaisut)

22.4.201737

https://www.oaj.fi/cs/oaj/Julkaisut

Kasvuyhteisön hyvinvointi on yhteistyötä

Opettaja jää usein liian yksin oppilaan psyykkisen oireilun kanssa.

”Kun perusopetuksen oppilaat oireilevat psyykkisesti - opettajien kokemuksia”

Ojala, T. 2017

• Tuntuu, että koulu on säilytyspaikka määräämättömäksi ajaksi,

jatkotoimista ei ole varmuutta tai ratkaisu on avokuntoutusta ilman

lisäresursseja.

• Käykö niin että vuodet vaan kuluvat ja lapsi siirtyy seuraavaan kouluun/

kouluasteelle ja tilanne pahenee eikä olekaan mitään tehtävissä enää?

• Pääseekö yksikään psyykkisesti oireilevan lapsen kanssa työskentelevä

taho korjaamaan todellista syytä, joka aiheuttaa oireen? Suomalainen koulu

on hyvin turvallinen paikka oireilla, mutta syy oireiluun ei välttämättä ole

koulussa, jossa lapsi viettää maksimissaan noin 30 tuntia viikossa.

22.4.201738

Opettajat tunnistavat ongelmakohdat – miten heidän tarpeeseensa vastataan?

Miten lähestyisin ja pystyisin tukemaan psyykkisesti oireilevaa oppilasta?

• Osaanko kohdata heidät oikein ja reagoida heidän käyttäytymiseensä

oikealla tavalla?

• Kuinka tuen lapsen luokkakavereita, sillä he varmasti näkevät ja kuulevat

tilanteen?

• Eniten pohdituttaa se, miten saan heitä autettua tarpeeksi ajoissa.

• Osaanko/pystynkö/jaksanko tavallisena luokanopettajana antaa sellaista

tukea, jota lapsi tarvitsee? Pitäisikö minun osata/pystyä/jaksaa? Millä

eväillä?

• Oma osaaminen tuntuu välillä puutteelliselta ja tilanteet kuormittavilta siksi

ettei osaa auttaa.

22.4.201739

KSLAPE-hankesuunnitelmassa määritellyt toimenpiteet

22.4.2017 Etunimi Sukunimi40

Toimenpide II

Ennaltaehkäisevä työ kasvuyhteisöissä (tunne- ja vuorovaikutustaidot, kaverisuhteet,

kiusaaminen, yksinäisyys, oppimisvaikeuksien ja hyvinvointiriskien tunnistaminen)

Toimenpide III

Integraatio erityistason palveluihin (palvelut jalkautuvat lapsen kasvuyhteisöihin)

Toimenpide I

Työntekijöiden vuorovaikutusosaamisen, tuen tarpeen arviointiin liittyvän osaaminen

vahvistaminen, osallisuuden vahvistaminen

Palvelut

Lapsi

Koulu

Perhe

Palvelut

Iltapäivä-toiminta

Harrastus

Asuinalue

Perhe

Muut lapset ja perheet

Muutlapset ja perheet

22.4.201741

Kasvu-yhteisö

Lapsi

KSLAPE muutostyön tukena

LAPE-muutosohjelmassa luodaan maakuntaan uudenlaista toimintakulttuuria, jotta lapset, nuoret ja perheet voivat olla aktiivisia toimijoita, osallisia omien asioidensa käsittelyssä sekä mukana palveluiden ja toimintojen kehittämisessä. Kehittämiskoordinaattorit tukevat kuntia muutosohjelman toteuttamisessa.

Keski-Suomessa muutostyötä ohjaa myös Keski-Suomen oma KEPA-hankesuunnitelma, jossa on määritelty lasten, perheiden ja nuorten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa edistävät toimenpidekokonaisuudet.

Juuri nyt:

- käynnistetään yhteistyötä yhteydenotoilla kuntiin, osatoteuttajiin ja muihin yhteistyötahoihin

- kartoitetaan tämän hetken tarpeita LAPE-muutostyöhön ja sote- ja maakuntauudistukseen liittyen

- konkretisoidaan hankesuunnitelmissa määriteltyjä toimenpiteitä


Vaihe 1 Kevät 2017

Työskentelyn

käynnistäminen ja

yhteydenotot kuntiin

1. Tiedottaminen

kuntiin, alustavia

yhteydenottoja

2. Hankemateriaaliin

tutustuminen

(LAPE/KSLAPE, K-

S SOTE 2020)

3. Keskeisten

toimijoiden

kartoittaminen

4. Osatoteuttajien

suunnitelmiin

tutustuminen

5. Etenemisaikataulun

suunnitteleminen

18.4. 2017 – 31.12.2018

Matalan kynnyksen palvelutVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Vaihe 2Kevät-syksy 2017

Kuntavierailut, toimijoiden

tapaaminen ja verkostoituminen

1. Kuntavierailut ja yhteydenotot

keskeisiin toimijoihin

2. Lasten, nuorten ja perheiden

osallisuuden ja

vaikutusmahdollisuuksien

kartoittaminen

3. Verkostotyöskentely

4. Kasvatuskumppanuus/kasvatus-

yhteistyö -koulutustarpeiden

kartoittaminen (I)

5. Ennaltaehkäisevien hyvien

käytäntöjen kartoittaminen (II)

6. Joustavan koulupäivän ja

kuntouttavan iltapäivätoiminnan

toteuttamisen selvittäminen (II)

7. Palvelujen jalkauttamisen hyvien

käytäntöjen kartoittaminen (III)

Vaihe 3Syksy 2017-syksy 2018

Maakunnallinen yhteistyö ja

toiminnan käynnistäminen

maakunnallisella tasolla

1. Lasten, nuorten ja perheiden

osallisuuden ja vaikuttamisen

tukeminen

2. Osallisuuden,

vuorovaikutusosaamisen ja tuen

tarpeen arviointiin liittyvien

koulutusten toteuttaminen (I)

3. Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja

hyvinvointia tukevien

toimintamallien ottaminen

käyttöön kasvuyhteisöissä (II)

4. Erityistason integraation

toteuttaminen matalan kynnyksen

palveluissa (III)

5. LAPE-kehittämiskokonaisuuksien

yhteen tuonti (myös

toimintakulttuurin muutos ja

sähköiset palvelut)

Vaihe 4Syksy/talvi 2018

LAPE-muutosohjelman

toteutuminen käytännössä

1. Maakunnan yhteinen

lapsistrategia ohjaa

toimintakulttuurin

muutosta

2. Maakunnallinen

perhekeskusmalli

otetaan käyttöön

3. Matalan kynnyksen

palvelut ja erityis- ja

vaativan tason palvelut

on sovitettu yhteen

4. Lasten, nuorten ja

perheiden

osallisuuden

toteutuminen on

mahdollistettu sekä

kunnallisella että

maakunnallisella

tasollaARVIOINTI

22.4.201744

Kiitos!#lapemuutos

Senja Hirsjärvi

Kehittämiskoordinaattori

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

[email protected]

014-266 4742

050-351 9971

stm.fi/hankkeet/lapsi-ja-perhepalvelut



RYHMÄKESKUSTELUT:

1. Mikä on varhaiskasvatuksen rooli ja tehtävät perhekeskustoimintamallissa? SARI

2. Toteutus ja keinot: Miten erityisosaaminen tuodaan perustasolle/varhaiskasvatukseen? PETRI

3. Mitä varhaiskasvatuksessa voidaan tehdä, jotta korjaavista palveluista painopiste siirtyisi ehkäiseviin palveluihin? RAIJA

4. Miten toimitaan, jos varhaiskasvatuksen työntekijä kokee jäävänsä "yksin arjen kanssa", kun lapsen tuen (erityisesti sosioemotionaalisen tuen) tarve on tunnistettu? SENJA

Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta

jokainen voi tehdä jotakin;

ja jos jokainen tekee jotakin,

tulee kaikki tehdyksi.


Documents

KEPA Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksikoskeverkko.fi/wp-content/uploads/2013/12/KSLAPE-esittely-24.4.20… · Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitoksen lapsen ja nuoren hyvinvoinnin