Miten pikkukeskoset selviytyvät?
Dosentti Liisa Lehtonen, Osastonylilääkäri, TYKS lastenklinikka
TY, yliopistopäivä 12.2.2005
Miten pikkukeskoset selviytyvät?
Dosentti Liisa Lehtonen, Osastonylilääkäri, TYKS lastenklinikka
TY, yliopistopäivä 12.2.2005
Kuolleisuus <1000 g painoisena syntyneillä /TYKS
Kuolleisuus <1000 g painoisena syntyneillä /TYKS
0
10
20
30
40
50
1993-95 1996-99 2000-02 2003-04
0
10
20
30
40
50
1993-95 1996-99 2000-02 2003-04
%
Keskosen eloonjäämisennusteeseen
vaikuttavat
Keskosen eloonjäämisennusteeseen
vaikuttavat• raskausikä•syntymänjälkeinen ikä •sukupuoli•sikiöaikainen kasvu • raskaudenaikainen hoito•keskoshoidon erot
• raskausikä•syntymänjälkeinen ikä •sukupuoli•sikiöaikainen kasvu • raskaudenaikainen hoito•keskoshoidon erot
Kuolleisuusriski elävänä syntyneillä
Kuolleisuusriski elävänä syntyneillä
0
510
15
2025
3035
40
45
23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34
Kuolemanriski elävänä syntyneillä (0-6 vrk iässä)
STAKES Tilastotiedote 26/2004
%
rvk
Syntyneet ja kuolleet 0-6 vrk (n)
Syntyneet ja kuolleet 0-6 vrk (n)
0
50
100
150
200
250
300
350
22 24 26 28 30 32 34
Elävänä syntyneitä Kuolleet 0-6 vrk
STAKES Tilastotiedote 26/2004
rvk
Syntyneet ja kuolleet 0-6 vrk (n)
Syntyneet ja kuolleet 0-6 vrk (n)
05
1015202530354045
22 23 24 25 26 27 28
Elävänä syntyneitä Kuolleet 0-6 vrk
STAKES Tilastotiedote 26/2004
rvk
Alle 1500 g kuolemat v. 2001-04 /TYKS
Alle 1500 g kuolemat v. 2001-04 /TYKS
02468101214161820
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 18 156 vrk
Tytöillä ja hyvin kasvaneilla parempi ennuste
Tytöillä ja hyvin kasvaneilla parempi ennuste
•25 rvk 800 g tyttö: kuolleisuus 18%
•25 rvk 800 g poika: kuolleisuus 30%
•25 rvk 600 g tyttö: kuolleisuus 38%
•25 rvk 800 g tyttö: kuolleisuus 18%
•25 rvk 800 g poika: kuolleisuus 30%
•25 rvk 600 g tyttö: kuolleisuus 38%
Raskauden aikaisen kortisonihoidon vaikutus,
meta-analyysi
Raskauden aikaisen kortisonihoidon vaikutus,
meta-analyysi• 18 tutkimusta• yli 3700 keskosta• Vähentää
–kuolleisuutta (OR 0.60, 95% CI 0.48-0.75)
–aivoverenvuotoja (OR 0.48, 95% CI 0.32-0.72)
• 18 tutkimusta• yli 3700 keskosta• Vähentää
–kuolleisuutta (OR 0.60, 95% CI 0.48-0.75)
–aivoverenvuotoja (OR 0.48, 95% CI 0.32-0.72)
Crowley P. Prophylactic corticosteroids for preterm birth. Cochrane Database 2000
Keskoshoidon tavoite: normaalisti kehittyvä lapsi, joka selviytyy elämässä.
Aivojen suojaaminen hoidon punainen lanka.
Keskoshoidon tavoite: normaalisti kehittyvä lapsi, joka selviytyy elämässä.
Aivojen suojaaminen hoidon punainen lanka.
PIPARI–tutkimus
Pienipainoisten riskilasten käyttäytyminen ja toimintakyky imeväisiästä kouluikään
Päätutkijat : Liisa Lehtonen, Helena Lapinleimu ja Leena Haataja
Keskosen kehitysennusteKeskosen kehitysennuste
• raskausikä–riskit sitä suuremmat mitä pienemmät raskausviikot
–kaikilla raskausviikoilla mahdollisuus normaaliin kehitykseen!
• raskausikä–riskit sitä suuremmat mitä pienemmät raskausviikot
–kaikilla raskausviikoilla mahdollisuus normaaliin kehitykseen!
Kehitysennusteeseen vaikuttavat
raskaudenaikaiset tekijät
Kehitysennusteeseen vaikuttavat
raskaudenaikaiset tekijät•sikiön kasvu• lääkeaine- ja päihdealtistukset
– LL Jonna Maunu: väitöskirjatyö
• tulehdus– istukan tulehdus lisää vammautumisen
riskiä – sikiön IL-6 genotyyppi -174 CC lisää
vammautumisen riskiä (31% vs 13%) Harding DR, et al. Pediatrics 2004;114:941-947
– LK Milla Reiman: väitöskirjatyö
•sikiön kasvu• lääkeaine- ja päihdealtistukset
– LL Jonna Maunu: väitöskirjatyö
• tulehdus– istukan tulehdus lisää vammautumisen
riskiä – sikiön IL-6 genotyyppi -174 CC lisää
vammautumisen riskiä (31% vs 13%) Harding DR, et al. Pediatrics 2004;114:941-947
– LK Milla Reiman: väitöskirjatyö
Milla Reiman, LK
Sikiökalvot: normaali ja tulehdusSikiökalvot: normaali ja tulehdus
Kehitysennusteeseen vaikuttavat tehohoidon
aikaiset tekijät
Kehitysennusteeseen vaikuttavat tehohoidon
aikaiset tekijät
Aivovaurion syitäAivovaurion syitä•Hypoksia/ylihapetus•Hypoventilaatio/
hyperventilaatio•Hypotensio/inotrooppihoito?•Puutteellinen ravitsemus
(hypoglykemia, katabolia)• Infektiot, kipu/kipulääkkeet•Lääkehoidot•Unideprivaatio?•Hoidon organisointi
•Hypoksia/ylihapetus•Hypoventilaatio/
hyperventilaatio•Hypotensio/inotrooppihoito?•Puutteellinen ravitsemus
(hypoglykemia, katabolia)• Infektiot, kipu/kipulääkkeet•Lääkehoidot•Unideprivaatio?•Hoidon organisointi
Kehitysennusteeseen vaikuttavat
kasvuympäristötekijät
Kehitysennusteeseen vaikuttavat
kasvuympäristötekijät
• Varhaiset kiintymyssuhteet ja niiden merkitys lapsen sosioemotionaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle
• PsM Riikka Pennanen: väitöskirjatyö
• Varhaiset kiintymyssuhteet ja niiden merkitys lapsen sosioemotionaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle
• PsM Riikka Pennanen: väitöskirjatyö
Vanhempien rooli keskolassa
Vanhempien rooli keskolassa
•Osallistuvat lapsen hoitoon
•Oppivat tuntemaan ja hoitamaan lastaan
•Luonnollinen vuorovaikutussuhde
•Varhainen kotiutus
•Osallistuvat lapsen hoitoon
•Oppivat tuntemaan ja hoitamaan lastaan
•Luonnollinen vuorovaikutussuhde
•Varhainen kotiutus
22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38
Raskausviikot
60
80
100
120
MD
I2
Bayley II Mental Developmental Index 2 v iässä PsM Petriina Takila
22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38
Raskausviikot
50
60
70
80
90
100
110
120
PD
I2
Bayley II Psychomotor Developmental Index 2 v iässäPsM Petriina Takila
Bayley II Mental Developmental Index at 2 years of age in <1000 g Infants
Bayley II Mental Developmental Index at 2 years of age in <1000 g Infants
19961997
19981999
20002001
2002
Delayed
Borderline
Normal
No data
0
2
4
6
8
10
12
14
Bayley II Psychomotor Developmental Index
at 2 years of age in <1000 g Infants
Bayley II Psychomotor Developmental Index
at 2 years of age in <1000 g Infants
19961997
19981999
20002001
2002
Delayed
Borderline
Normal
No data
0
2
4
6
8
10
12
14
Muu tutkimusryhmäSatu Ekblad, tutkimushoitajaEeva Ekholm, dosentti, obstetrikko Pentti Kero, dosentti, neonatologiJarkko Kirjavainen, LL, lastenneurologiHarry Kujari, LL, patologian erikoislääkäriHanna Manninen, LL, lastenpsykiatriPertti Palo, LKT, obstetrikkoRiitta Parkkola, dosentti, radiologiJorma Piha, lastenpsykiatrian professori Päivi Rautava, dosentti, lastenlääkäriHellevi Rikalainen, LL (väit), radiologiKatriina Saarinen, fysioterapeuttiElina Savonlahti, LL, lastenpsykiatriTaija Saanisto, tilastotieteilijäMatti Sillanpää, professoriPäivi Tuomikoski-Koiranen, sh Tuula Äärimaa, dosentti, lastenneurologi
Projektista vastaavat tutkijatLiisa Lehtonen, dosentti, neonatologi Helena Lapinleimu, dosentti, neonatologiLeena Haataja, dosentti, lastenneurologi
Yliopiston ohjaajat ja yhteistyökumppanitMinna Hannula, KL, TY kasvatustieteen laitosAnu Klippi, professori, HY fonetiikan laitosMarit Korkman, professori, Åbo AcademiKaisa Launonen, FT, HY fonetiikan laitos Pekka Niemi, professori TY psykologian laitosStina Ojala, FL, fonetiikan laitos
Väitöskirjatyöntekijät Jonna Maunu, LLRiikka Pennanen, PsM, psykologi Annika Pihlgren, psykologiMilla Reima, LKSuvi Stolt, FL, puheterapeuttiPetriina Takila, PsM, psykologiSyventävien opintojen tekijä:Liisi Rautava, LK
PIPARI-tutkimusryhmä
LASKETTUAIKA
12 kk
24 kk
7 v
VASTASYNTYNYT
sikiö
3 v5 v
AIVOJEN MRI
DubowitzVauvan päiväkirja
36 rvk Dubowitz
2 kk Dubowitz
1 kk Dubowitz
6 vk Vauvan päiväkirja
4 kk lääkäri
5 kk Vauvan päiväkirja
Doppler, istukkanäyte, napaverinäyte, mekonium
Infant Scale, Unipäiväkirja Bayley II, SSQ, EPDS
Infant scale, Bayley II, matematiikkaSyömiskysely, kielenkehitys,SSQ, EPDS
Child Behavior Check List
WPPSI-R, Nepsy, Du Paul lapsen tarkkaavaisuus
WISC-III, NepsyOTUK, Du Paul, lapsen tarkkaavaisuus
AIVOJEN UÄ
3 vrk
1 vk
1 kk
ANTE- JA ANTE- JA PERINATAALINEN AIKAPERINATAALINEN AIKA
Varhainen vuorovaikutus- Early Relational Assessment Scale videointi 6, 12,24 kk- WMCI haastattelu 12 kk
Varhainen kielenkehitys- Ääntelyn kehityksen seuranta- MCDI 9, 12, 15, 18, 24 kk- Videointi 6, 12, 18, 24 kk- Reynell 24 kk
6 kk Social Support (SSQ)Depression Scale (EPDS)
kuulon testaus
Child Behavior Check List
4 v
Itkun laadun tutkimus
Pilottilasten keruu alkaa
Suunnittelu2 v tutkimukset alkavat
Tutkimuslasten keruu alkaa
5 v tutkimukset alkavat
7 v tutkimukset alkavat
Viimeinen PIPARI-vauva syntyy
Viimeinen 2 v tutkimus
Viimeinen 5 v tutkimus
Viimeinen7 v tutkimus
2000 - 2001 - 2002 - 2003 - 2004 - 2005 - 2006 – 2007 - 2008 - 2009 - 2010 – 2011 - 2012 - 2013 – 2014 - 15
PIPARI-vauvoja syntyy
Potilaiden seuranta
*
* ID 192
Recommended