Martti Hallamäki Sivu 1/40 15.10.2012
Jännitetyökurssi SFS 6002 2.painos 6.3 ja Liite Y
Ammattitaito
Asenne
Huolellisuus
Nimi: ______________________________
Martti Hallamäki Sivu 2/40 15.10.2012
Jännitetyöt
Tämä moniste pohjautuu aiempiin jännitetyöohjeistuksiin ja SFS 6002 2.painos standardiin.
Monistetta on korjattu vuosien varrella ammattilaisten antamien palautteiden pohjalta.
Kaikissa tulkinnoissa kehotan käyttämään alkuperäisiä SFS 6002 2.painoksen jännitetyöosuuksia
ja tervettä järkeä.
Tämä moniste on tarkoitettu jännitetyökoulutuksen tukimateriaaliksi lähinnä pien- ja
pienoisjännitteillä tehtäviin jännitetöihin.
Erikoistilanteiden ratkaisut käsitellään esimiesten ja asiantuntijoiden harkinnan mukaan
standardeihin pohjautuen tapauskohtaisesti.
Jännitetyön teko perustuu riskiarviointiin ja jos tällöin todetaan että turvallisin ja järkevin
työmenetelmä on jännitetyö, siitä sitten vain, kunhan edellytykset ovat kunnossa.
Käytäntö on osoittanut että standardin tärkeimpien asioiden kertaus on perusteltua ennen kuin
varsinainen jännitetyökoulutus aloitetaan, tähän viittaa myös standardin sanamuoto.
Tärkeitä asioita ennen kuin jännitetyötä aloitetaan:
1. Ammattitaito
2. Asenne
3. Huolellisuus
Jännitetyö oikein tehtynä on erittäin turvallinen työmenetelmä ja sen käyttöä
tulisi edelleen selkeästi lisätä.
Tämän monisteen työohjeet ovat kohdennettu pienjännitteille ja ne ovat suuntaa antavia.
Kussakin yrityksessä on syytä tehdä omat tarkemmat ohjeet.
Teoriaosuus on kaikille jännitetöille sama, täydennettynä asiaankuuluvin tarkennuksin.
Tuusulassa 1.9.2012
Martti Hallamäki
Tämä moniste löytyy osoitteesta www.hallamaki.fi klikkaamalla ”Kurssi- ym.
materiaalit”. Sen tulostaminen ja jakeleminen on sallittua, suosittelen
kaksipuolista tulostusta, sivujako on siten tehty! Myynti on tekijän
yksinoikeus! Sama koskee kaikkia sivuilla olevaa.
Martti Hallamäki Sivu 3/40 15.10.2012
Nimi: ______________________________ 1
Jännitetyöt 2
Jännitetyön määräyshistoria – lyhyt oppimäärä 6
KTMp 516 4a luku 29 g § 7
Määritelmiä 8
SFS 6002 2.painos perusperiaatteet 11
Turvallinen toiminta 11 Käyttötoimenpiteet 11
Toiminnan tarkistukset 11
Mittaus 11 Testaus 11
Tarkastus 12
Työmenetelmät 12
Työskentely jännitteettömänä, erotustyöt 12 1. Täydellinen erottaminen 12
2. Jännitteen kytkemisen estäminen 12 3. Jännitteettömyyden toteaminen 12
4. Työmaadoittaminen (tarvittaessa, kohteesta riippuen) 13 5. Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta (tarvittaessa) 13
6. Lupa töiden aloittamiseen 13
Työn suoritus 13
7. Kytkentä 13 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä, lähityö 14
Työalue, työskentelyalue 14
Jännitetyön tekeminen 16
Yleistä 16 Jännitetyöstä päättäminen 16
Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide 16
Koulutus ja pätevyys 18 Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen 18 Työmenetelmät 19
Ympäristöolosuhteet 19 Työalue jossa on palo- tai räjähdysvaara 19
Työkalut, laitteet ja välineet 20 Suojavaatetus 20
Jännitetöiden ryhmittely 21 Työn organisointi 21 Pienoisjännitelaitteistot 21 Pienjännitelaitteistot 22
Yksintyöskentely: 22
Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille 22 Jännitetyön ehdot 23
1. Jännitetyön yleisten edellytysten tarkistus 24 2. Laitteiston rakenteesta johtuvien rajoitusten tarkistus 24 3. Tarvittavien työ- ja suojavälineiden varaaminen ja tarkistus 24
Martti Hallamäki Sivu 4/40 15.10.2012
4. Varmistuminen niiden osien jännitteettömyydestä, joiden pitää olla jännitteettömänä työn
aikana 25
5. Varmistautuminen siitä, että työkohde voidaan tarvittaessa tehdä nopeasti
jännitteettömäksi 25 6. Varmistuminen siitä, että virtapiiriin ei ole kytkettynä kuormitusta 25 7. Tarvittaessa lähellä olevien jännitteisten tai maadoitettujen osien suojaaminen 25 8. Työvaiheittainen ohje itse työn tekemisestä 25
9. Toimenpiteet, jotka tehdään työn valmistuttua tai keskeytyessä 25
YHTEENVETO JÄNNITTEISEEN OSAAN KOHDISTUVISTA TOIMENPITEISTÄ 26
Tunnuspiirteitä 26 Työkohde 26
Työvälineet ja suojaimet 26 Työohje ja työlupa 26
Yhteenveto eritasoisista jännitetöistä 27
Perustason jännitetyöt 27 Tunnuspiirteitä 27 Vaatimukset työn tekijöille 27
Työkohde 27 Työvälineet ja suojaimet 27 Työohje ja työlupa 27
Vaativa jännitetyö 28 Tunnuspiirteitä 28
Vaatimukset työn tekijöille 28 Työryhmä 28
Työkohde 28 Työvälineet ja suojaimet 28
Työohje ja työlupa 28
JÄNNITETYÖN MUISTILISTA 29
YKSITYISKOHTAISIA JÄNNITETYÖOHJEITA 30
Liitosten jälkikiristys 30 Ohjaus- ja mittauspiirien johdotusten muutostyöt 31 Johdon tai johtimien liittäminen tai irrottaminen riviliittimeltä 32
Kaapelin lisääminen tai poistaminen 33
Yksittäisen kojeen vaihto 34 Yleisohje kaapelijakokaappien jännitetöihin 35 Jännitetyöohje kosketussuojattuille (IP 20) kaapelijakokaapeille 36
AMKA-jännitetyöt eristyksen lävistävillä liittimillä 37 Liitosten purkaminen 38
Liite 1 39
Työ- ja elinkeinoministeriön asetus N:o 351 39 sähköalan töistä annetun kauppa-ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta 39
Liite 2 40
Oy Sähkö Ab JÄNNITETYÖPÄÄTÖS 40
Martti Hallamäki Sivu 6/40 15.10.2012
Jännitetyön määräyshistoria – lyhyt oppimäärä Jännitetyön turvallisuusvaatimuksia eli määräyksiä on ollut voimassa ainakin
vuodesta 1957, jolloin Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisi päätöksen
sähkölaitosten varmuusmääräyksistä. Sen 60§ 2 mom. mukaan ”Milloin
työnsuoritusajaksi jännitteettömäksi saattamiseen liittyisi erittäin suuria epäkohtia
tai se ei muusta syystä ole mahdollista, saadaan seuraavat työt suorittaa laitoksen
ollessa jännitteinen:” Tätä johdantoa seuraa 4 –kohtaa, joissa on kerrottu mitkä
jännitetyöt tulevat kysymykseen. Yksityiskohtaisemmat ohjeet antoi senaikainen
sähköviranomainen Sähkötarkastuslaitos julkaisussa Sähkölaki ja
varmuusmääräykset.
Määräysrintamalla alkoi Suomessa tapahtua, kun Sähkötarkastuslaitoksella ja
myöhemmin Sähkötarkastuskeskuksessa työskennellyt sähkötyöturvallisuuden
pioneeri ja kehittäjä teki havainnon, että Suomessa jännitetyön ohjeistoa ei
noudateta, eikä ymmärretä sitä, milloin jännitteisten osien läheisyydessä tehtävä työ
(lähityö) muuttuu jännitetyöksi. Siis milloin sähkötyössä tulee suojautua
sähköiskulta ja estää valokaaren syntyminen. Havainto oli varmasti oikea ja
paikkansapitävä. Tästä syystä vuonna 1980 sähkötarkastuskeskus julkaisi
”koekäyttöön” julkaisun KY 131-80. ”Yleisohje lyhytaikaisille jännitetöille
enintään 1 kV sähkölaitteistossa. Tämä kiertokirje sai hyvin kriittisen vastaanoton
kentältä, koska sitä pidettiin liian vaativana ja jännitetöiden järkevää tekemistä
rajoittavana.
Vuonna 1985 Sähkötarkastuskeskus julkaisi tiedonannon T 67-84 Jännitetyöt, joka
korvasi kiertokirjeen KY 131-80. Tiedonannolla oli tarkoitus saada jännitetyön
ohjeistus paremmin käytäntöön sopivaksi. Ohjeistus parani ja tuli lähemmäksi
käytäntöä.
Suomalaisen työn tehokkuuden kasvaessa vaatimukset jännitetöiden turvalliseen ja
tarkoituksenmukaiseen suorittamiseen on tuonut paineita myös jännitetyöohjeiston
kehittämiseen. Vuonna 2005 julkaistussa standardissa SFS 6002
Sähkötyöturvallisuus 2.painos jännitetyön määräykset pyrittiin saamaan tähän
päivään sopiviksi ja tukemaan turvallista työskentelyä. Merkittävää käytännön
töiden kannalta on mahdollisuus tehdä pienjännitteellä tiettyjä jännitetöitä
turvallisesti yhden henkilön toimesta. Standardin henki on se, että jännitetöitä
tehtäisiin etenkin pienjännitteellä entistä enemmän vaihtoehtona lähityölle ja että
kiinnitettäisiin huomiota lähellä olevien jännitteisten osien suojaamiseen
valokaarivaaran vähentämiseksi.
Vuosikymmenten kehityksen seurauksena asenne Suomessa jännitetöiden
turvalliseen tekemiseen on muuttunut myönteiseen suuntaan.
Sähkötyöturvallisuuskoulutuksella on tässä merkittävä vaikutus. Koulutusta
tarvitaan edelleen ja erityisesti jännitetyökoulutuksen määrää on lisättävä
merkittävästi. Jännitetyön oikea suorittaminen riskiarvioineen, suunnitteluineen,
työvälineineen, ohjeistoineen lisää turvallisuutta ja vähentää sähköalan
ammattilaisten sähkötapaturmia.
Martti Tukiainen
Martti Hallamäki Sivu 7/40 15.10.2012
KTMp 516 4a luku 29 g §
Sähköalan työ saa 29 f §:stä poiketen kohdistua suojaamattomiin jännitteisiin sähkölaitteiston
osiin, jos sähkölaitteiston jännitteettömäksi erottamisesta aiheutuu ( suurta haittaa ) ja työ
tehdään 2 momentin mukaan siten, ettei aiheudu sähköiskun tai valokaaren vaaraa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa työssä on noudatettava seuraavaa:
1) työtä suorittavat 11 §:ssä tarkoitetut henkilöt, joilla on siihen erikoiskoulutus ja jotka on
perehdytetty kyseiseen työmenetelmään;
2) työtä varten on olemassa riittävät kirjalliset ohjeet;
3) työssä käytetään siihen tarkoitettuja turvallisiksi todettuja työvälineitä ja varusteita;
4) työntekijöiden ja muiden turvallisuus työnaikana varmistetaan olosuhteiden vaatimin
erityisin turvallisuustoimenpitein; sekä
5) työ ei lisää räjähdys-, palo- tai muuta vastaavaa vaaraa.
Sähkötarkastuskeskuksen henkilöt lupasit (viime vuosituhannella) poistaa ”suurta” sanan
”haittaa” edestä seuraavassa painoksessa A5-sähkötyöturvallisuusohjeet. Tämä unohtui heiltä ja
valitettavasti ”suurta haittaa” kirjattiin myös vuonna 1999 yllä olevaan pykälään.
Standardi lähtee siitä että jos jännitetyön tekeminen on tarpeen ja se on turvallista, niin silloin
työ tehdään jännitetyönä, kunhan muut edellytykset ovat kunnossa.
Velvoittavat viitteet: KTMp 516 (1194/99)
SFS 6002 2.painos, kohdat 6.3 ja liite Y
Martti Hallamäki Sivu 8/40 15.10.2012
Määritelmiä
Osa on SFS 6002 2.painos standardista, osa on mielestäni muuten tärkeitä.
Juridinen vastuu
Lakiin, työympäristössä ensisijaisesti työlakeihin, perustuva. Sisältää aina seurauksen,
lakipykälien laiminlyönneistä ja rikkomuksista voidaan tuomita erilaisiin rangaistuksiin.
Juridinen vastuu on ehdottomasti useimmiten työnantajan edustajilla, mutta joskus myös
työntekijällä.
Toiminnallinen vastuu
Sähkötyöt pitää tehdä turvallisesti. Moraalinen vastuu tästä on työryhmässä kokeneimmalla työtä
suorittavalla tai valvovalla henkilöllä, usein työntekijä esim. kärkimies. Jos esimies on koko ajan
läsnä työkohteessa, niin silloin hän on paitsi juridinen niin myös toiminnallinen vastuu.
Ammatillinen esimies
Standardi olettaa että jokaisella sähköalan ammattilaisella on esimies, joka on sähköalalla
riittävän ammattitaitoinen itsenäiseen työhön. Ellei lähin esimies ole sitä, niin jostain täytyy
löytyä esimies, joka vastaa sähköisestä osaamisesta, jännitetöistä, mittareista jne. Ellei muita
sähköalan esimiehiä löydy, niin sähkötöiden tai käytön johtaja.
Hallinnollinen esimies
Mikäli lähin esimies on jonkun muun kuin sähköalan ammattilainen, häntä voidaan kutsua
hallinnolliseksi esimieheksi. Hän vastaa päivittäisestä toiminnasta ja antamistaan käskyistä, mutta
hän ei voi kantaa vastuuta sähköisestä ammattitaidosta ja siihen liittyvistä asioista, koska hän ei
hallitse niitä riittävästi; pitää löytyä ammatillinen esimies.
Riittävä valvonta ja opastus
Valvonnan ja opastuksen riittävyys on ratkaistava tapauskohtaisesti. Tällöin otettaan huomioon
työn vaikeus, työn suorittajan tiedot ja taidot, työn riskialttius ja kaikki mahdolliset
turvallisuuteen vaikuttavat seikat siten, että työsuoritus ja työtulos ovat turvalliset.
Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja
Työaikaista sähköturvallisuutta valvomaan nimetty henkilö, joka voi osallistua työhön tai tehdä
sen kokonaisuudessaan itse
Työstä vastaava henkilö
Henkilö, jolla on toiminnallinen vastuu työstä.
Käytöstä vastaava henkilö
Henkilö, jolla on toiminnallinen vastuu sähkölaitteiden käytöstä.
Ammattihenkilö (sähköalan)
Henkilö, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan
riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat. KTMp 516 § 11
Opastettu henkilö
Kaksi erilaista tilannetta: maallikko, jonka ammattihenkilöt ovat opastaneet siten, että hän
kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat sekä sähköalalle kouluttautuva henkilö,
harjoittelija.
Martti Hallamäki Sivu 9/40 15.10.2012
Maallikko
Henkilö, joka ei ole ammattihenkilö eikä opastettu. Työympäristössä maallikot eivät saa tehdä
mitään sähkötöitä.
Maallikot saavat tehdä omassa kodissaan rajoitetusti yksinkertaisia sähkötöitä. Katso
www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus/etu.html
Opastus
Ennen työskentelyn aloittamista annettavat suulliset ja/tai kirjalliset ohjeet joilla varmistamiseksi
että työ tehdään oikein ja turvallisesti ja että lopputulos on toivotunlainen.
Työalue
Työkohde (kohteet) tai -alue (alueet), jossa työskennellään, suunnitellaan työskenneltävän tai on
työskennelty.
Jännitetyöalue
Jännitteisten osien ympärillä oleva tila, jonne ulotuttaessa eristystaso sähköiskun välttämiseksi ei
ole riittävä ilman suojaustoimenpiteitä. On sähköiskun tai valokaaren vaara!
Lähialue
Rajoitettu tila, joka ympäröi jännitetyöaluetta.
Sähkötyö
Työ sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä, kuten testaus ja mittaus, korjaus, vaihtaminen,
muuttaminen, laajentaminen, asentaminen ja tarkastaminen.(EN 50110-1)
Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteiston rakennus-,
korjaus- ja huoltotöitä. (KTMp 516)
Muu työ
Sähkölaitteiston läheisyydessä tapahtuva muun alan työ kuten rakentaminen, kaivaminen,
siivoaminen, maalaaminen jne.
Jännitetyö
Työ, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu
jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla.
Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä
Työ, jossa työn tekijä kehonsa osilla, työkalulla tai millä tahansa muulla esineellä ulottuu
lähialueelle, mutta ei kuitenkaan ulotu jännitetyöalueelle.
Erottaminen
Laitteen tai virtapiirin täydellinen irtikytkentä muista laitteista tai virtapiireistä tekemällä
fyysinen erotus, joka kestää odotettavissa olevat jännite-erot laitteiden tai piirin ja muitten piirien
välillä.
Jännitteetön
Jännite on nolla tai lähellä nollaa, eli ei ole jännitettä ja/tai varausta.
Martti Hallamäki Sivu 10/40 15.10.2012
Työskentely jännitteettömänä
Työ sähkölaitteistossa, joka ei ole jännitteinen eikä siinä ole varausta, ja on tehty riittävät
toimenpiteet sähköisen vaaran välttämiseksi.
Pienoisjännite (ELV)
Jännite, joka johtimien välillä tai johtimen ja maan välillä ei normaalisti ylitä 50 V
vaihtojännitettä (a.c.) tai 120 V sykkeetöntä tasajännitettä (d.c.). Tämä sisältää SELV (kelluva
verkko), PELV (joku piste rungossa) ja FELV (ei ole SELV eikä PELV) järjestelmät.
Pienjännite (PJ)
Jännite, joka normaalisti ei ylitä 1000 V a.c. tai 1500 V d.c. mutta on suurempi kuin
pienoisjännite.
Suurjännite (SJ)
Jännite, joka normaalisti ylittää 1000 V a.c. tai 1500 V d.c.
Martti Hallamäki Sivu 11/40 15.10.2012
SFS 6002 2.painos perusperiaatteet
Turvallinen toiminta
Ennen kuin sähkölaitteistoa käytetään tai tehdään töitä sähkölaitteistossa, on arvioitava
sähköiset ja muutkin riskit. Tässä arviossa määritellään, miten käyttötoimenpiteet, sähkö- tai
muut työt tehdään ja mitä turvallisuustoimenpiteitä tulee tehdä turvallisuuden varmistamiseksi.
Tähän velvoittaa myös Työturvallisuuslain 10 §. Kaikkien töiden vaarat on selvitettävä ja
arvioitava. Ellei vaaroja voida poistaa, ne on minimoitava. Työnantajalla tulee olla hallussaan
kyseinen selvitys ja arviointi, eli sen pitää olla kirjallinen ja arkistoitu. Kyseinen selvitys on
käsiteltävä työntekijöiden kanssa, eihän siitä muuten ole hyötyä!
Käyttötoimenpiteet
Käyttötoimenpiteet tulee voida tehdä turvallisesti.
Käyttötoimenpiteillä muutetaan sähkölaitteiston sähköistä tilaa:
1. Käynnistetään, pysäytetään, kuitataan
- kosketussuojatussa kohteessa maallikkokin voi toimia
- osittain, riittävästi kosketussuojattu kohde vaatii vähintään opastetun henkilön
- kosketussuojaamaton kohde vaatii ammattilaisen
2. Erottamisen ennen jännitteettömänä tehtävää työtä ja jännitteiseksi kytkennän työn
jälkeen
- maallikosta opastetut henkilöt
- ammattilaiset ja harjoittelijat
Toiminnan tarkistukset
Mittaus
Mitataan sähkölaitteiden fysikaalisia suureita. Mittaajien tulee olla ammattilaisia tai opastettuja
henkilöitä (harjoittelijoita).
Mittalaitteiden sopivuus ja kunto pitää tarkistaa ennen jokaista mittausta. Erityisen tärkeää on,
että mittapäät ja –johdot ovat kunnossa, huonokuntoiset pitää heti korvata ehjillä. Mittalaitteiden
kunto on varmistettava ennen kuin ryhdytään mittaamaan.
Tarpeen mukaan on käytettävä sähköiskulta ja valokaarelta suojaavia varusteita. Tarvittaessa
mittauksissa on noudatettava jännitteettömänä työskentelyn, jännitetyön tai jännitteisten
osien läheisyydessä työskentelyn sääntöjä.
Testaus
Testaus sisältää kaikki toiminnat, joilla tarkistetaan sähkölaitteiston toimintaa tai sen sähköistä,
mekaanista tai termistä kuntoa. Testaus sisältää myös toiminnat, joilla kokeillaan esimerkiksi
sähköisten suoja- ja turvapiirien toimiminen. Jos testaukseen liittyy jännitteisten johtimien
irrottamista tai kiinnittämistä, tulee se tehdä jännitetyönä. Testauksen tekijöiden pitää olla ammattihenkilöitä tai opastettuja henkilöitä (harjoittelijoita)
riittävästi valvottuna.
Kyseisiin toimenpiteisiin opastettu henkilö (maallikko) saa suorittaa testauksia, joiden tekotapa
on suunniteltu etukäteen, esim. sähkölaitteiden valmistukseen liittyvät testaukset.
Testaukset tulee suorittaa työohjeiden mukaisesti.
Vain erikoiskoulutettu, ammattitaitoinen henkilökunta saa tehdä tiettyjä esimerkiksi
suurjännitelaboratorioissa tehtäviä erityistestejä, joissa on kosketeltavia paljaita jännitteisiä osia.
Martti Hallamäki Sivu 12/40 15.10.2012
Tarkastus
KTMp 517 mukaisia tarkastuksia ovat:
- käyttöönottotarkastus
- varmennustarkastus
- määräaikaistarkastus
Määräaikais- ja varmennustarkastukset ovat valtuutettujen tarkastajien tehtäviä.
Käyttöönottotarkastuksia joutuvat tekemään kaikki sähkötöitä tekevät henkilöt.
Uudisasennuksille ja niihin verrattaville tulee tehdä käyttöönottomittaukset ja mittauspöytäkirjat.
Vähintään silmämääräinen käyttöönottotarkastus on tehtävä aina kun sähkölaitteille on
tehty jotain. Sähkökeskuksen kytkeminen jännitteiseksi huoltotöiden jälkeen vaatii usein
silmämääräisen tarkistuksen lisäksi eristysvastusmittauksen.
Työmenetelmät
Työskentely jännitteettömänä, erotustyöt
Ennen kuin jännitteisenä oleva sähkölaite voidaan todeta jännitteettömäksi ja työskennellä siinä
jännitteettömän kohteen menetelmien mukaisesti on kaikki seuraavat toimenpiteet
suoritettava.
1. Täydellinen erottaminen
Tunnista työkohde selkeästi.
Työkohde on erotettava käyttöjännitteestä erottimella, erotuskytkimellä, poistamalla sulakkeet tai
muulla luotettavalla tavalla. Erotuslaitteessa on oltava näkyvä avausväli, luotettava mekaaninen
asennonosoitus tai sen toimiminen on muulla tavoin luotettavasti todettava.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä takajännitteisiin, varavoimalaitteisiin, UPS’hin sekä
rinnansyöttöihin ja vastaaviin. Taajuusmuuttajien kondensaattorit ja kestomagneettimoottorit
ovat harvinaisempia mutta selkeästi lisääntyviä riskejä, samoin vieraat ohjaus- hälytys- tai muut
sellaiset jännitteet.
2. Jännitteen kytkemisen estäminen
Jännitteen kytkeminen työkohteeseen estetään lukitsemalla erotuslaite tai sen sijaintitila.
Erotuskohta tai ohjauselin on lisäksi varustettava tarkoituksenmukaisella kieltokilvellä, jossa
kielletään kytkemästä jännitettä työskentelyn aikana. Kilpi on kiinnitettävä siten, että se pysyy
paikallaan työn aikana, ja siinä on oltava kilven asettajan nimi ja asettamispäivämäärä sekä
mielellään puhelinnumero.
Muista merkitä myös läheiset jännitteiset osat, jos on sekaantumisen vaara.
3. Jännitteettömyyden toteaminen
Jännitteettömyys on todettava AINA
- ennen kuin aloitetaan työskentely jännitteettömäksi saatetussa laitteistossa
- tai jatketaan työskentelyä jännitteettömäksi saatetussa laitteistossa.
Jännitteettömyys pitää todeta sähkölaitteiston kaikista navoista työalueella tai niin lähellä
työaluetta kuin on käytännössä mahdollista. Jännitteettömyys todetaan mittaamalla
yleismittarilla, jännitteen koettimella tai vastaavalla luotettavalla tavalla.
Jännitteettömyyden toteamista uudelleen ei kuitenkaan vaadita silloin, kun on varmistettu että
työkohde on edelleen luotettavasti työmaadoitettu
Martti Hallamäki Sivu 13/40 15.10.2012
4. Työmaadoittaminen (tarvittaessa, kohteesta riippuen)
Suurjännitteellä aina, pienjännitteellä suurivirtaisissa kohteissa ja kohteissa joissa on
takajännitevaara.
Jännitteettömyys on aina varmistettava ennen maadoittamista.
Työmaadoittaminen on erittäin halpa henkivakuutus. Kun työskennellään kohteessa, jossa on
molemmin puolin työmaadoitukset, ei kohde voi tulla jännitteiseksi mistään syystä.
Työmaadoittaminen on tehtävä siten, ettei ylivirtasuojan toimiminen tai kytkinlaitteen
avautuminen tee työmaadoitusta tehottomaksi. Työkohteen ja työmaadoituksen välillä
mahdollisesti sijaitsevat ylivirtasuojat on ohikytkettävä ja kytkinlaitteiden kiinni pysyminen on
varmistettava.
Pienjännitteellä tulee avojohdot ja suurivirtaiset jakokeskukset työmaadoittaa. Jakokeskuksissa
työmaadoittamiseen suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi kiinteästi asennettua
maadoituskytkintä. Siirrettäviä maadoitusköysiä käytettäessä tulee varmistua niiden sopivuudesta
kyseiseen kohteeseen. Pienjännitelaitteistoissa riittää usein yksi työkohteessa tai sen välittömässä
läheisyydessä oleva työmaadoitus.
Suurjännitelaitteistoissa paljaiden ilmajohtojen ja paljaiden johtimien työmaadoittaminen pitää
aina tehdä työalueeseen nähden kaikilla suunnilla kaikissa tulevissa johtimissa. Vähintään yhden
työmaadoituslaitteen tai välineen pitää yleensä olla nähtävissä työalueelta.
5. Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta (tarvittaessa)
Jos jännitteettömän kohteen läheisyydessä on muita jännitteisiä virtapiirejä siten että niistä saattaa
aiheutua vaaraa on ne suojattava sopivin toimenpitein. Suojilta vaaditaan riittävä sähköinen ja
mekaaninen lujuus sekä luotettava kiinnitys. Ne pitää asentaa joko jännitteettömänä,
jännitetyönä tai lähityönä.
6. Lupa töiden aloittamiseen
Luvan yksittäisen työn aloittamiseen antaa esimies tai työnaikaisen sähköturvallisuuden
valvoja, kun kaikki edellä olevat toimenpiteet on tehty tai muuten varmistettu työkohteen
turvallisuudesta.
Jos samalla jännitteettömäksi saatetulla työalueella työtä tekemässä on useita työryhmiä,
valtuutuksen työn aloittamiseen voi antaa vain yksi koko työaluetta valvova käytöstä vastaava
henkilö. Yksityiskohtaiset ohjeet kytkentöjen tekemisestä ovat erityisen tärkeitä laitteistoissa,
joissa on useita toimijoita tai työkohde liittyy usean haltijan laitteistoihin.
Työn suoritus
Suoritetaan työt suunnitelmien mukaisesti. Kun työ on valmistunut tehdään kohteelle tarvittavat
käyttöönottotarkastukset. Ja kun se on ilmoitettu kytkentää varten valmiiksi, ei kohteeseen enää
saa koskea, koska se voi tulla jännitteiseksi koska hyvänsä.
7. Kytkentä
Luvan yksittäisen työkohteen kytkemiseksi jälleen jännitteiseksi antaa esimies tai työnaikaisen
sähköturvallisuuden valvoja kun:
- kaikki työt on lopetettu
- turhat henkilöt on poistettu kohteesta
- käyttöönottotarkastus on tehty
- suojukset on poistettu
- työmaadoitukset on poistettu
- eristysvastusmittaus on suoritettu
- lukitukset ja kilvet on poistettu
- ja toimenpide muutenkin on turvallista suorittaa
Martti Hallamäki Sivu 14/40 15.10.2012
Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä, lähityö
Sähköalan ammattihenkilön tai riittävästi opastetun henkilön tekemä sähkötyö, jossa ollaan
jännitetyöalueen ulkopuolella mutta tarvittava työskentelyalue ulottuu korkeintaan taulukon
Z.1 mukaisen lähialueen ulkomitan DV etäisyydellä jännitteisestä osasta. Tällaista työtä voidaan
kutsua myös lähityöksi.
Taulukko Z.1 Lähialueen ulkomitan DV arvot eri jännitteillä muilla kuin ilmajohdoilla
Nimellisjännite
UN kV 1
3 6 10 20 30 45 110 220 400
Lähialueen
ulkomitta
DV m
0,7 1,2 1,2 1,4 1,4 1,6 1,6 2,0 3,6 4,5
Työalue, työskentelyalue
Sähkötyöturvallisuuden yksi tärkeimpiä asioita on ymmärtää oikein tarvittava työalue,
paljonko tarvitsen tilaa työn turvalliseen suorittamiseen. Työaluetta on toisaalta se ympäristö, missä liikutaan; kytkinkenttä, sähkötila tai tuotantokone,
toisaalta se suppea kohde, jossa työtä tehdään; ryhmäkeskus, ohjauskaappi, moottorilähtö.
Työalue pitää määritellä ja merkitä selkeästi. Kaikelle sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä
tehtävälle työlle on oltava riittävä työskentelytila sekä kulkureitit ja valaistus. Tarvittaessa
turvallinen pääsy työalueelle ja sieltä pois on merkittävä selkeästi.
Turvallinen työskentelyalue ei perustu senttimetreihin tai metreihin vaan kussakin
tilanteessa kyseisen työn suorittajan harkintaan.
Työskentelyalue on se tila mikä tarvitaan työn tekemiseen ottaen huomioon kädet, työkalut,
niiden käyttöön tarvittava voima, mahdolliset työkalun lipsahtamiset ja vaikkapa
mahdollinen horjahtaminen. Työskentelyalueen suuruus ei riipu jännitteestä. Kutistuuko tai
laajeneeko työkalu tai kädet jännitteen mukana. Ei varmasti!
Sähkötapaturmien yleisimpiä syitä on se, että vahingossa mennään liian lähelle jännitteisiä osia.
Seurauksena on sähköisku tai valokaari. Vahingot voivat olla pienet, suuret tai valtavat.
Vain siksi, että joku mielsi tarvitsemansa työskentelyalueen pienemmäksi kuin se
todellisuudessa oli.
Martti Hallamäki Sivu 15/40 15.10.2012
Kun vahinkoon tapahtut, kuka on syyllistynyt arviointivirheeseen?
Jos on vaara joutua joko itse tai työkalujen välityksellä liian lähelle jännitteisiä osia, niin että on
sähköiskun tai valokaaren vaara on neljä oikeaa tapaa toimia:
1. Kytkettävä vaaralliset osat jännitteettömiksi
2. Käytettävä sopivia lisäsuojuksia; riittävä mekaaninen ja sähköinen lujuus (kiinnitys!!)
2. Tehtävä työ jännitetyönä, jos se on mahdollista
4. Jätettävä työ toistaiseksi tekemättä
Martti Hallamäki Sivu 16/40 15.10.2012
Jännitetyön tekeminen
Yleistä
Jännitetyö
Jännitetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti ja ennalta suunnitellusti
koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä
työkaluilla, varusteilla tai laitteilla.
Jännitetyössä noudatetaan kohteen mukaisia jännitetyöohjeita. Tällaisia töitä ovat esim.
huoltotyöhön liittyvä komponenttien vaihto, liitännän teko ja irrotus.
Jännitetyöstä päättäminen
Päätöksen jännitetyön tekemisestä tekee sähköalan ammattihenkilö, joka toimii työnantajana
tai työnantajan sijaisena (”pomo”), tai sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja. Voidaan myös
käyttää menettelyä, jossa jatkuvasti pienjännitteellä tehtävissä perustason jännitetöissä
työnjohtaja tai sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja päättää jännitetyön tekemisen yleisistä
edellytyksistä yksityiskohtaisilla pysyväismääräyksillä, ja työnaikaisen sähköturvallisuuden
valvoja päättää yksittäisen jännitetyön aloittamisesta.
Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide
Jännitteistä osaa voidaan koskettaa myös käyttötoimenpiteissä ja toiminnan tarkistamisessa tai
vaihtotöissä esim. mittauksessa, jännitteen koettamisessa sulakkeen vaihdossa tai riviliittimen
kiristämisessä tai voidaan joutua lähelle jännitteistä osaa esim. releiden kuittauksessa tai
työskentelysuojien asentamisessa. Näitä toimenpiteitä ei pidetä standardissa tarkoitettuina
jännitetöinä, vaan jännitteiseen osaan kohdistuvina toimenpiteinä. Tarvittaessa on kuitenkin
käytettävä jännitetyön menettelyjä. Jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä, joissa ei tarvita
jännitetyöohjeita, ovat ammattihenkilön tekemät pienoisjännitteellä tehtävät työt. Mittauksissa ja
testauksissa ja vaihtotöissä noudatetaan standardin mukaisia menettelyjä.
Jännitetyö ja jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide on siis tarkoituksellinen ja etukäteen
suunniteltu toimenpide, jossa turvallisuus varmistetaan käyttämällä tähän työhön tarkoitettuja
työ- ja suojavälineitä sekä menetelmiä.
Tahaton jännitteisen osan koskettaminen tai jännitetyöalueelle joutuminen ei ole jännitetyötä
vaan taitamatonta toimintaa.
Korkeintaan 1 kV jännitteellä taulukossa esitettyä jännitetyöetäisyyttä 0,2 m pitää käyttää
sellaisissa kohteissa, joissa on laajoja paljaita jännitteisiä osia, esim. kun työskennellään
täysin kosketussuojaamattomissa kohteissa kuten paljaissa kiskoissa.
Etäisyyttä voidaan pienentää 0,05 m:iin, jos jännitteinen osa on kotelon sisällä tai kooltaan
pieni, ja se on suojattu esim. horjahtamisesta johtuvalta koskettamiselta. Jos tällaisessa
laitteistossa työskennellään alle 0,2 m etäisyydellä jännitteisestä osasta, pitää käyttää
jännitetyökaluja tai muita jännitteisen osan koskettamiseen tarkoitettuja välineitä, esim.
mittalaitteita tai sulakkeenvaihtokahvaa. Tarvittaessa käytetään myös henkilönsuojaimia.
Jos pienjänniteasennuksissa, esim. jakokeskuksen sisällä kaikki jännitteiset osat on suojattu
IPXXB mukaisesti, varsinaista jännitetyöalueen ulkorajan mittaa ei ole, mutta tehtäessä
jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä tai jännitetöitä, pitää noudattaa niitä koskevia
vaatimuksia.
Martti Hallamäki Sivu 17/40 15.10.2012
Taulukko Y.1 Suomessa noudatettavat jännitetyöalueen ulkorajan mitat
Nimellisjännite
UN kV
Jännitetyöalueen
ulkorajan mitta1
DL1 m
Jännitetyöalueen
ulkorajan mitta
ilmajohdoilla2
DL2 m
1 0,2 (0,05) 0,5
3 0,22 ( 0,3) MH 1,5 (1,0)
6 0,25 (0,3) MH 1,5 (1,0)
10 0,35 (0,4) MH 1,5 (1,0)
20 0,4 (0,4) MH 1,5 (1,0)
30 0,56 (0,6) MH 1,5 (1,0)
45 0,63 (0,7) MH 1,5 (1,0)
110 1,0 1,5 (1,2)
220 1,6 2,0
400 2,5 3,5
1 Jännitetyöalueen ulkorajan mitan pienentäminen pienjännitteellä, ks. edellä oleva
teksti
2 Ilmajohdoilla suluissa oleva arvo tarkoittaa etäisyyttä suoraan jännitteisen osan
alapuolella.
3 – 45 kV suluissa olevat MH merkityt arvot ovat monisteen tekijän mielipide!
EI VARSINAISTA JT-ALUETTA
JT-ALUE 0,2 M TAI ENEMMÄN
Vaadittuun jännitetyöalueen mittaan vaikuttaa jännitteestä riippuva sähköinen etäisyys sekä
työskentelytavoista, työkohteen sijainnista, laitteiston rakenteesta ja vastaavista seikoista riippuva
ergonominen osatekijä.
Martti Hallamäki Sivu 18/40 15.10.2012
Sähköinen etäisyys tarkoittaa pienintä etäisyyttä, joka kullakin jännitteellä ei aiheuta valokaarta
maadoitetun työkalun ja jännitteisen osan välillä. Sähköisen etäisyyden määrittelyssä on
huomioitu erilaiset ilmastolliset olosuhteet, joten siinä on kohtuullinen varmuuskerroin.
Ergonominen osatekijä pyrkii ottamaan huomioon seuraavat tekijät:
- työtekijöiden tarkoituksettomat liikkeet työtä suorittaessaan
- vaikeuden arvioida vaadittua etäisyyttä, varsinkin suurilla etäisyyksillä, kuten
suurjännitteillä
- vaikeuden arvioida pieniä etäisyyksiä, kuten pienillä jännitteillä
- vahingossa tapahtuvat johtavien esineiden liikkeet
Jännitetyöalue on sähköisen etäisyyden ja ergonomisen osatekijän summa.
Koulutus ja pätevyys
Jännitetyötä pienjännite- ja suurjännitelaitteistoissa saa tehdä vain ammattihenkilö, jolla on
erikoiskoulutus jännitetyöhön.
Jännitetyön teoriakoulutuksen on käsitettävä vähintään jännitetyön perusperiaatteet ja
kysymykseen tulevat yksityiskohtaiset työohjeet. Teoriakoulutuksen sisältö ja kesto voidaan
määritellä ottaen huomioon koulutettavien peruskoulutuksen taso ja viimeksi suoritetun yleisen
sähkötyöturvallisuuskoulutuksen ajankohta.
Jännitetyökoulutukseen pitää kuulua myös käytännön harjoittelu. Pienjännitteellä tärkeintä on
perehtyä jännitetyökäsineiden ja –kasvosuojuksen vaikutukseen työntekoon ja ohjeiden
noudattamiseen Jokaisen koulutettavan on tehtävä sen tyyppisiä käytännön olosuhteita vastaavia
harjoitustöitä, jollaisten jännitetöiden taito hänen on tarkoitus saavuttaa. Harjoittelu voidaan tehdä
myös työvaiheittain. Yhdistämällä eri työvaiheita voidaan samalla koulutuksella valmistautua
useiden yksityiskohtaisten työohjeiden mukaisiin töihin.
Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota myös niiden paljaana olevien jännitteisten osien
eristämiseen tai peittämiseen, jotka ovat työn kohteena olevan osan läheisyydessä, niin ettei esim.
jännitetyövälineiden eristämättömien metalliosien koskettaminen tai välineiden putoaminen pääse
aiheuttamaan oikosulkua tai maasulkua.
Koulutuksesta on annettava todistus, jossa kerrotaan minkä lajin jännitetöihin koulutus antaa
pätevyyden. Annettavassa todistuksessa pitää ilmetä koulutuksen sisältö ja mihin töihin koulutus
on kohdennettu. Todistus voidaan antaa myös korttimuodossa.
Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen
Työnantajalla pitää olla tiedot työntekijöiden saamasta jännitetyökoulutuksesta ja sen
soveltamisalasta.
Henkilöstön koulutuksen ajan tasalla oleminen ja soveltuvuus nykyisiin työtehtäviin suositellaan
tarkistettavaksi vuosittain, ellei ole syytä tarkistaa sitä useammin, esim. henkilöstövaihdosten
yhteydessä.
Jännitetyökoulutus pitää kerrata siten, että kertauskoulutusten väli on enintään viisi vuotta.
Jos henkilö ei ole tehnyt jännitetöitä kolmen vuoden aikana, jännitetyökoulutus pitää kerrata
ennen kuin jännitetöiden tekeminen aloitetaan.
Martti Hallamäki Sivu 19/40 15.10.2012
Työmenetelmät
Eristävien käsineiden menetelmässä työn suorittajan kädet on suojattu sähköisesti eristävillä
käsineillä. Suomessa ei ole tarkoitus suojakäsineillä kosketa suoraan paljaisiin jännitteisiin
kohteisiin, vaan aina käytetään myös työkaluja. Jännitteen ja työtä suorittavan henkilön sekä
jännitteen ja samanaikaisesti JT-työkalulla kosketeltavissa olevan maadoitetun osan välissä on
oltava kaksi eristettä (tuplaturva). Suomessa tehdään tällä menetelmällä jännitetöitä vain
nimellisarvoltaan enintään 1000 Vac järjestelmissä. Tämä on yleisin Suomessa käytettävä
jännitetyömenetelmä.
Sauvamenetelmä, riittävän pitkillä eristävillä sauvoilla ja niihin kiinnitetyillä työkaluilla
suoritetaan työ noudattaen riittävää turvaetäisyyttä.
Tällä menetelmällä Suomessa tehdään paljon jännitetöitä 20 kV suurjännitteillä.
Jännitetyöt kohteen potentiaalissa ovat Suomessa erittäin harvinaisia, niitä tehdään rajoitetusti
vain Helsingin raitiovaunujen rataverkossa. Maailmalla jännitetöitä kohteen potentiaalissa
tehdään erityisesti suurjännitejakeluverkoissa. Työskentely kohteen potentiaalissa vaatii mm.
erikoisvaatetuksen, erikoistyökalujen ja -laitteiden käyttöä.
Ympäristöolosuhteet
Ympäristöolosuhteet on kaikissakin töissä huomioitava! Jännitetyön tekemistä ulkona rajoittavat
sade ja sumu, molemmista on haittaa sekä eristysvastusta huonontavan kosteuden että
näkyvyyden huononemisen vuoksi. Silloin kun tuuli haittaa työn turvallista suoritusta, on JT-työ
lopetettava.
Ukkosilma uhatessa on mahdollista että kaikki sähkötyöt on lopetettava.
Liian kylmä tai kuuma on myös huomioitava tekijä sekä ulkona että sisällä, niin ihmisen kuin
työkalujen ja asennustarvikkeidenkin kannalta.
Myös kohteen pölyisyys tai ympäristön kosteus voi olla riski jännitetyön suorittamiselle.
Työskennellään sisällä tai ulkona, tulee ympäristön olosuhteet aina ottaa huomioon.
Työalue jossa on palo- tai räjähdysvaara
Kun sähkötyötä tehdään paikassa, jossa voi olla tulipalo- tai räjähdysvaara, pitää ryhtyä sopiviin
toimenpiteisiin vaaran hallitsemiseksi, kuten siivota pölyt pois.
Kaasusta tai nesteistä aiheutuva palo tai räjähdysvaara::
1) tarkkaillaan ilmaa jatkuvasti ja poistetaan kaikki energialähteet, jotka todennäköisesti
sytyttävät räjähdyskelpoisen seoksen
2) tuuletetaan ja tarkkaillaan ilmatilaa jatkuvasti
3) rajoitetaan työskentely sellaiseen työhön, jossa käytetään vaarattomia työkaluja.
Tilojen haltijan vastuulla on että EX-tilat on tunnistettu ja että niihin on tehty ohjeistus ja
työlupamenettely töiden suorittamisesta.
Martti Hallamäki Sivu 20/40 15.10.2012
Työkalut, laitteet ja välineet
Jännitetyötä tehtäessä on käytettävä jännitetyövälineitä ja jännitetöihin tarkoitettuja
henkilönsuojaimia. Erityyppisten suojaimien tarve riippuu tehtävästä työstä ja käyttö tulee
määritellä työmenetelmäkohtaisissa jännitetyöohjeissa.
Pienjännitteellä käytettäviä jännitetyövälineitä ja jännitetyökäsineitä koskevat standardit SFS-EN
60900 ja SFS-EN 60903.
Hyväksytyn JT-työkalun ja suojaimen merkintä
Paljaiden jännitteisten tai maadoitettujen osien tilapäiseen suojaamiseen (peittämiseen)
käytettävien eristysaineisten lisäsuojusten on oltava sähköisesti ja mekaanisesti riittävän lujia.
Jännitetyövälineet on pidettävä ehjinä, puhtaina ja kuivina. Vaurioiden estämiseksi niitä on
käsiteltävä oikein työn, kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Käsineiden ja muiden
jännitetyövälineiden säilytyksessä ja kunnon määräaikaisessa tarkistamisessa on noudatettava
valmistajan antamia ohjeita. Ne on myös tarkastettava joka kerta ennen työn aloittamista.
Suositellaan, että kaikissa pienjännitteellä tehtävissä sähkötöissä, joissa voidaan joutua lähelle
jännitteisiä osia, käytetään jännitetyövälineitä.
Ellei työkohteen lattia ole eristävä, tulee käyttää riittävän eristäviä jalkineita tai erillistä
neliömetrin suuruista eristävää mattoa, jonka paksuus on vähintään 2.5 mm. On erittäin
suositeltavaa että kaikissa sähkötöissä käytetään jalkineita, joiden tuoteselosteessa on salaman
kuva. Tällöin valmistaja takaa, että jalkineen eritysvastus maata vasten on vähintään 100
kedellyttäen että kengät ovat hyvässä kunnossa, käytännössä useita megaohmeja.
Suojavaatetus
Valokaarivaarallisessa jännitetyössä on käytettävä valokaarikestoista JT-kasvosuojusta ja
asianmukaista suojavaatetusta. Suojavaatetuksen tulee olla standardin SFS-EN ISO 11612
Kuumuudelta ja tulelta suojava vaatetus. Vaatteessa tulee olla asianmukainen merkintä. Myös
vanhat EN 531 merkityt hyvässä kunnossa olevat vaatteet kelpaavat. Löytyy myös suojavaatteita,
jotka täyttävät myös antistaattisuusstandardin EN 1149-1.
Suojaus perustuu riittävän tukevaan materiaaliin ja kemialliseen käsittelyyn. Suojauksen
parantamiseksi suositellaan suojavaatteiden alla käytettäväksi luonnonkuituisia alusvaatteita,
puuvillaa tai villaa. Tekokuituiset vaatteet voivat kuumuuden vaikutuksesta sulaa.
Jännitetyökäsineitä tulee aina käyttää JT-työssä, aluskäsineiden käyttö on suositeltavaa.
Varmistakaa että myös JT-käsineenne ovat valokaarikestoisia!
Martti Hallamäki Sivu 21/40 15.10.2012
Jännitetöiden ryhmittely
Sallittuja jännitetöitä ovat:
1. Pienoisjännitteillä (alle 50 V vaihtojännite, alle 120 V sykkeetön tasajännite) tehtävät työt
SELV ja PELV järjestelmissä ellei ole erityistä valokaarivaaraa (esim. akustot).
FELV järjestelmissä edellytetään pienjännitesääntöjen (kohta 2) noudattamista.
2. Alle 1 kV jännitteellä tehtävät työt jakokeskuksissa tai vastaavissa (teollisuus ja installaatiot).
Käyttöönotot, vianetsinnät, pienet käyttötyötyyppiset korjaukset ja vastaavat.
3. Riippukierrekaapelityöt (AMKA)
4. Kaapelijakokaappityöt
5. Suurjännite jännitetyöt
Työn organisointi
Sähkölaitteiden käytöstä vastaavan henkilön ja työstä vastaavan henkilön on toimittava
hyvässä yhteisymmärryksessä siten että jännitetyön turvallisuus voidaan aina varmistaa.
Jännitetöitä pitää yleensä tehdä työryhmässä, johon kuuluu vähintään kaksi
jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä, joista toinen on nimetty
työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojaksi ja toinen on työtä suorittava henkilö.
Jännitetyön tekemisen aikana henkilön, joka ei tee asennustyötä, on seurattava tarkoin työn
kulkua, eikä hän saa poistua työkohteen luota. Hän saa avustaa työn tekijää vain turvallisuuteen
liittyvän seurantatehtävän puitteissa. Mikäli tarvitaan avustava henkilö, hän on silloin kolmas
erillinen henkilö. Myös valvojan ja avustavan henkilön on käytettävä työmenetelmän
mukaisia suojavarusteita. Mikäli jännitteen katkaisuun tarvitsee varautua, tarvitaan
mahdollisesti erillinen henkilö sitä varten.
Pienoisjännite- ja pienjännitelaitteistoissa voidaan eräitä jännitetöitä tehdä myös yksin, katso
yksintyöskentely. Käytännössä Suomessa tehdään erittäin suuri osa jännitetöistä yksin.
Jakeluverkon puolella tehdään paljon AMKA- ja kaapelijakokaappijännitetöitä yksin,
teollisuudessa jännitetöitä tehdään useimmiten ohjausvirtapiireissä, joissa voidaan yleensä
työskennellä yksin.
Pienoisjännitelaitteistot
SELV- ja PELV-pienoisjännitteisissä laitteistoissa jännitteisenä tehtävissä töissä käytetään
jännitetyövälineitä ja niissä noudatetaan niitä koskevia ohjeita. Jos laitteistossa on
suurivirtaisen oikosulun vaara, esim. suuret akustot, pitää työn tekijän olla sähköalan
ammattihenkilö tai työtä tekevälle opastetulle henkilölle on annettava yleinen
sähkötyöturvallisuuskoulutus ja työtä koskeva jännitetyökoulutus. Myös ajoneuvojen isoissa
akustoissa suositellaan noudatettavaksi näitä vaatimuksia, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu
standardin soveltamisalaan.
Martti Hallamäki Sivu 22/40 15.10.2012
FELV-järjestelmien jännitetöissä sovelletaan pienjännitejärjestelmiä koskevia vaatimuksia.
Pienjännitelaitteistot
Pienjännitteellä tehtävissä jännitetöissä pitää määritellä työryhmä, joka tekee työn. Yleensä on
käytettävä työryhmää, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan
ammattihenkilöä.
Yksintyöskentely:
Yhden hengen työryhmää voidaan käyttää, jos tehtävän työn riskit arvioidaan niin pieniksi että
työn voi tehdä yksin, ja seuraavat ehdot täyttyvät:
jännitetyötä tekevä henkilö on perehtynyt kyseiseen työhön ja kohteeseen
jännitetyötä tekevällä henkilöllä pitää olla mahdollisuus saada tarvitessaan neuvoja tai apua
toiselta sähköalan ammattihenkilöltä esim. puhelimen avulla
työohjeessa on huomioitu turvallinen työskentely yksin
Laitteistolta, jossa jännitetyötä tehdään yksin, edellytetään että alue, johon työ kohdistuu, sijaitsee
laitteistossa helposti luokse päästävässä paikassa, esim. kojeiston etuosassa ja lisäksi työkohteella
on seuraavia ominaisuuksia:
työaluetta suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on enintään 25 A, tai
työ tehdään erityisen työohjeen mukaan enintään 63 A ylivirtasuojalla suojatuissa
ryhmäkeskuksissa, tai
työkohteen, esim. jakokeskuksen työn kohteena olevat osat on suojattu vähintään IP2X (tai
IPXXB) mukaisella kosketussuojauksella ja suojaava ylivirtasuoja on enintään 125 A, esim.
jakokeskus, jossa kaikki komponentit vastaavat suojausta IPXXB ja komponenttien väliset
johtimet ja kiskot ovat eristettyjä, tai
erityisesti jännitetyöhön tarkoitetut komponentit, esim. jonovarokekytkimen lisäys sellaisessa
kaapelijakokaapissa, jossa lisäys on suunniteltu tehtäväksi jännitteisenä, tai
riippukierrekaapelin liitosten teko eristyksen läpäisevillä liittimillä.
Jos työkohde sisältää erityisiä mekaanisia tai muita vaaratekijöitä tai työntekijän on mahdollista
joutua hädänalaiseen tilaan esim. työskennellessään pylväässä, tulee fyysisen avun saannin olla
järjestetty.
Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille
Suurjännitelaitteistoissa tehtävät jännitetyöt vaativat aina työmenetelmäkohtaisten erityisohjeiden
käyttämistä tämän standardin perusvaatimusten perusteella. Näissä erityisohjeissa voidaan
poiketa henkilökohtaisien suojavälineiden käytön vaatimuksesta, jos suojavälineillä ei ole
käytössä olevaan jännitteeseen nähden merkitystä.
Suurjännitelaitteistoissa tapahtuvan jännitetyön tekeminen vaatii aina työryhmän, jossa on
vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä.
Pienivirtaiset erikoissuurjännitelaitteistot, esim. valoputkilaitteistot tai näyttöpäätteet,
voidaan rinnastaa pienjännitelaitteistoihin.
Martti Hallamäki Sivu 23/40 15.10.2012
Jännitetyön ehdot
Jännitetöissä noudatetaan työmenetelmäkohtaisia työohjeita. Työohjeiden on oltava kirjallisia,
ja ohjeiden käyttäjä voi laatia ne itse. Työohjeet suositellaan laadittaviksi yhteistyössä esimiehen
ja työtä tekevien henkilöiden kanssa. Sähkötöiden johtajan ja tarvittaessa käytön johtajan pitää
hyväksyä käyttöön otettavat työohjeet. Silloinkin kun käytetään yleisesti tunnettuja tai
laitevalmistajan jännitetyöohjeita, sähkötöiden johtajan ja tarvittaessa käytön johtajan on
hyväksyttävä niiden käyttöönotto.
Työmenetelmäkohtaisissa jännitetyöohjeissa esitetään toimenpiteet suoritusjärjestyksessä ja
annetaan ohjeet yleisistä menettelyistä. Itse työn tekeminen pitää suunnitella ja harjoitella
etukäteen, esim. jännitetyökoulutuksen yhteydessä.
Martti Hallamäki Sivu 24/40 15.10.2012
Yksityiskohtaiseen työohjeeseen sisältyy yleensä seuraavat vaiheet:
1. Jännitetyön yleisten edellytysten tarkistus
Tähän kuuluvat mm. seuraavat asiat:
Jännitetyön tekemisen tarpeellisuus ja luvat
Työryhmän koko ja työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan nimeäminen
Ympäristöolosuhteet ja muut kuin sähköiset vaaratekijät
Kyseisen työn aiheuttamat vaarat
Tarvittaessa sähköisten asettelujen muutokset, esim. jälleenkytkentöjen ja
automaattisten varasyöttöjen estäminen, releasettelujen muutokset ja mahdollisen
valokaarisuojauksen käyttöön ottaminen
Tiedonsiirtoyhteyksien toiminnan varmistaminen mikäli tarvitsee varautua jännitteen
katkaisuun
Varoituskilpien ja mekaanisten lukitusten asettaminen
2. Laitteiston rakenteesta johtuvien rajoitusten tarkistus
Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat:
Nollajohtimen tai suojamaan irtoaminen syötön puolelta saattaa aiheuttaa sähköiskun
tai laitteiden vioittumisen vaaraa
Ohjauspiirien ketjutukset (lukitukset, nollajohtimien ketjutus) voivat estää tai ainakin
vaikeuttaa työtä
Virtamuuntajan toisiopiiriä ei saa jättää avoimeksi
Keskusten ovissa saattaa olla kosketussuojaamattomia komponentteja, jotka on
eristettävä ennen työn aloittamista, niin etteivät ne häiritse työn tekoa.
Vaihdettavan laiteen kiinnitys läpipulteilla, kierreniiteillä tms. siten että pultteja ei saa
irti
Jälkikiristyksen yhteydessä mahdollinen pultin katkeaminen, kiristyksiä tehtäessä on
käytettävä momenttiavainta
Hankalat asennustilat, niin ettei työnsuorittaja pysty kunnolla työskentelemään; ahtaat,
mutkikkaat tilat
Muuten erityistä vaaraa aiheuttavat tilanteet, huomioitava sekä riskin todennäköisyys
että mahdollisten vahinkojen suuruus
Valokaarivaaran arviointi, todennäköisyys ja mahdollisen vahingon laatu ja suuruus
Jännitetyön tekemisen aikana tehtävien kytkentämuutosten vaikutusten arviointi, esim.
onko käytetty ketjutusta, onko lukituspiirejä, onko piirissä virtamuuntaja.
3. Tarvittavien työ- ja suojavälineiden varaaminen ja tarkistus
Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat:
Tarvittavat työ- ja suojavälineet sekä mahdollisesti tarvittavat lisäsuojukset
Aina ennen työn aloittamista työ- ja suojavälineet tarkastetaan. Tarkastukseen
kuuluu vähintään työkalujen, eristeaineisten suojuksien ja suojaimien puhtauden ja
Martti Hallamäki Sivu 25/40 15.10.2012
eheyden tarkastus silmämääräisesti, jännitetyökäsineiden eheyden tarkistus sekä
jännitteenkoettimen toimintakunnon tarkistus, jos sitä tarvitaan työn tekemisessä
Jännitetyöhön tarvittavat suojavälineet tulee ottaa käyttöön viimeistään silloin, kun
aloitetaan työskentely jännitetyöalueella
Työn suorittajilla ei saa olla metallisia esineitä, kuten koruja, jos näistä voi aiheutua
vaaraa, myös metallisankaiset silmälasit voivat ahtaassa paikassa olla vaaralliset.
4. Varmistuminen niiden osien jännitteettömyydestä, joiden pitää olla jännitteettömänä työn aikana
Nämä, esim. työkohde ja sen lähellä olevat osat, tehdään jännitteettömäksi ja jännitteettömänä
säilyminen varmistetaan standardin ohjeiden mukaisesti, lukitukset, varoituslaput yms.
5. Varmistautuminen siitä, että työkohde voidaan tarvittaessa tehdä nopeasti jännitteettömäksi
Työohjeessa määritellään tarvitseeko jännitteen katkaisuun varautua. Mikäli tarvitsee,
selvitetään katkaisukohta ja tarvittaessa hankitaan sinne erillinen henkilö, johon on reaaliaikainen
puheyhteys. Mahdollisuus jännitteettömäksi tekemiseen on tarpeen erityisesti sellaisissa töissä,
joissa on suuri oikosulkuvirta ja kosketussuojaamattomiin laitteistoihin tehtävissä töissä, joissa on
mahdollisuus horjahtaa jännitteisiin osiin.
6. Varmistuminen siitä, että virtapiiriin ei ole kytkettynä kuormitusta
Tämä on tarpeen esim. silloin, kun tehdään tilapäisliitäntä tai kaapeli lisätään tai poistetaan.
7. Tarvittaessa lähellä olevien jännitteisten tai maadoitettujen osien suojaaminen
Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat:
Työalueella olevien paljaiden jännitteisten osien suojaaminen, mikäli se on tarpeen
Työkohteen alapuolella olevien paljaiden jännitteisenä olevien osien peittäminen
eristysaineisella suojuksella, jotta mahdollisesti putoavat esineet eivät aiheuta oiko- tai
maasulkua
Jos työ kohdistuu paljaaseen jännitteisenä olevaan osaan, valokaarivaaran estämiseksi
eristetään työn ajaksi ne maadoitetut osat, joihin koskettaessaan jännitetyöväline voi
aiheuttaa maasulun
8. Työvaiheittainen ohje itse työn tekemisestä
Erityisesti on kiinnitettävä huomiota toimenpiteiden suoritusjärjestykseen ja turvallisuuden
jatkuvaan valvontaa.
9. Toimenpiteet, jotka tehdään työn valmistuttua tai keskeytyessä
Jännitetyö pitää suunnitella niin hyvin että vain poikkeuksellisesti joudutaan työ keskeyttämään.
Jos työ joudutaan keskeyttämään, saatetaan laitteisto turvalliseen tilaan ja ilmoitetaan
keskeytyksestä käytöstä vastaavalle henkilölle ja tarvittaessa myös esimiehelle.
Kun työ on valmis, työkohde saatetaan turvalliseen tilaan, poistetaan tilapäissuojukset,
jännitetyössä tarvittavat varoituskilvet ja vastaavat. Työkohteelle tehdään aina vähintään
silmämääräinen käyttöönottotarkastus. Kun koko työ on saatu valmiiksi, siitä ilmoitetaan
käytöstä vastaavalle henkilölle.
Martti Hallamäki Sivu 26/40 15.10.2012
YHTEENVETO JÄNNITTEISEEN OSAAN KOHDISTUVISTA TOIMENPITEISTÄ
Esimerkkejä jännitteiseen osaan kohdistuvista toimenpiteistä ovat:
työt SELV- tai PELV-piireissä, joissa on pieni oikosulkuvirta
pienjännitteellä ja FELV-piireissä tehtävä mittaus, jännitteettömyyden toteaminen tai
vaihtotyö, joihin ei liity erityisiä riskejä
riviliitintyyppisten liittimien jälkikiristys, jos liittimien kosketussuojaus vastaa luokkaa
IPXXB
työskentelysuojan tai tilapäisen suojan laittaminen paikalleen
asettelun muutos tai kuittaaminen
pistokekantareleen asennus ja vaihto, johon ei tarvita työkaluja.
Jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä voivat tehdä myös opastetut henkilöt. Harjoittelijat
voivat tehdä koulutuksensa ja kokemuksensa mukaisesti standardin eri kohtien mukaan näitä
töitä.
Maallikosta opastettu henkilö saa tehdä vain sellaisia jännitteisiin osiin kohdistuvia toimenpiteitä,
esim. sulakkeen vaihtotöitä, mittauksia tai releiden kuittauksia osittain kosketussuojatuissa
laitteistoissa, joihin hänet on erityisesti opastettu määrätyssä käyttöpaikassa.
Tunnuspiirteitä
Jännitteistä osaa vain kosketetaan siihen tarkoitetulla välineellä, jännitteistä osaa ei kiinnitetä tai
irroteta
Kiinnitetään eristäviä osia, esim. työskentelysuojia
Kyseessä on SELV- tai PELV-järjestelmä jossa ei ole suuren oikosulkuvirran vaaraa
Työkohde
SELV tai PELV, jossa ei ole suuren oikosulkuvirran vaaraa tai pienjännite tai FELV
Työvälineet ja suojaimet
Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitteenkoettimet ja mittapäät
Tarvittaessa eristysaineinen suojus ja jännitetyökäsineet
Työohje ja työlupa
Ei erityisiä lupia eikä yleensä erityisiä ohjeita, elleivät kyseessä ole maallikosta opastetut
henkilöt. Harjoittelijoilla riittävä opastus ja valvonta.
Martti Hallamäki Sivu 27/40 15.10.2012
Yhteenveto eritasoisista jännitetöistä
Perustason jännitetyöt
Esimerkkejä perustason jännitetöistä ovat
työt akustoissa tms., joissa on iso oikosulkuvirta
ohjauspiirien muutostyöt, esim. johtimien kytkentä liittimeen ja siirtäminen liittimeltä toiselle
liitosten kytkennät liittimillä, jotka on tarkoitettu kytkettäväksi jännitteisenä, esim. eristyksen
läpäisevät liittimet
helposti tehtävä komponentin lisäys tai poisto esim. jonovarokekytkimen lisäys silloin kun se
on suunniteltu tehtäväksi jännitteisenä.
Perustason jännitetöitä saavat yleensä tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt. Harjoittelijat saavat
tehdä vain pienoisjännitteisiä töitä, joihin heillä on annettu työmenetelmäkohtainen
jännitetyökoulutus.
Jos ei olla varmoja, että työ voidaan tehdä perustason jännitetyönä, työ pitää tehdä vaativan
jännitetyön vaatimusten mukaisesti.
Tunnuspiirteitä
Jännitteinen osa voidaan kiinnittää tai irrottaa.
Oikosulkuvirta on rajoitettu tai on käytössä suojaus koskettamiselta
Vaatimukset työn tekijöille
Pienjännitteellä sähköalan ammattihenkilöillä jännitetyökoulutus, jossa työvaihekohtainen
harjoittelu
Pienoisjännitteellä myös harjoittelija, jolla on työmenetelmää koskeva yksityiskohtainen
jännitetyökoulutus.
Työkohde
Pienoisjännite, jossa on suuren oikosulun vaara tai pienjännite tai pienivirtainen
erikoissuurjännite
Työvälineet ja suojaimet
Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitteenkoettimet ja mittapäät
Tarvittaessa työmenetelmäkohtaiset erikoistyökalut
Suojaimet työohjeen mukaan. Yleensä jännitetyökäsineet, valokaarelta suojaava vaatetus ja
kasvosuojain silloin kun on voimakkaan valokaaren vaara
Työohje ja työlupa
Työmenetelmäkohtainen ohje ja kirjallinen pysyväislupa tai tapauskohtainen lupa
Martti Hallamäki Sivu 28/40 15.10.2012
Vaativa jännitetyö
Esimerkkejä vaativista jännitetöistä ovat:
suurjännitteellä tehtävät työt
vaativien liitosten esim. pulttiliitosten teko liitäntöjä varten ja niiden jälkikiristys
korjaus- ja muutostyöt kosketussuojaamattomissa kojeistoissa
avojohdoilla tehtävät työt
muut työt joita ei voida tehdä perustason jännitetyönä.
Vaativia jännitetöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt, joilla on
työmenetelmäkohtainen koulutus kyseiseen jännitetyöhön.
Tunnuspiirteitä
Jännitteisen osa voidaan kiinnittää tai irrottaa
Oikosulkuvirta on suuri
Kyseessä on suurjännite
Vaatimukset työn tekijöille
Sähköalan ammattihenkilö, jolla on yksityiskohtainen työmenetelmäkohtainen jännitetyökoulutus
Työryhmä
Aina vähintään kaksi kyseiseen työhön sopivan jännitetyökoulutuksen saanutta
ammattihenkilöä
Työkohde
Pienjännite, jossa oikosulkuvirta on suuri tai muuten vaativa taikka suurjännite
Työvälineet ja suojaimet
Kuten perustason jännitetyössä
Suurjännitteellä kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitetyövälineet
Työohje ja työlupa
Työmenetelmäkohtainen ohje ja tapauskohtainen lupa
Martti Hallamäki Sivu 29/40 15.10.2012
JÄNNITETYÖN MUISTILISTA
1. Onko jännitetyön teko tarpeen ja onko se luvallista. (Riskinarviointi)
2. Varmistu ettei laitteiston rakenne aiheuta rajoituksia kuten:
– nollajohdinta ei voi irrottaa
– kojeet on ketjutettu
– lukitus katkeaa
– virtapiirissä on virtamuuntaja
– kojeen irrotus JT-työnä ei onnistu
– valokaarivaara
– työkohteen hankala sijainti
3. Suunnittele työn tekeminen huolellisesti:
- työryhmän kokoonpano ja koulutus
- muut kuin sähkön aiheuttamat vaarat
- työkohteen merkitseminen
- tarvittavien osien jännitteettömäksi tekeminen
- kytkimien lukinta ja varoituskilvet
- jännitteettömyyden toteaminen
- työmaadoitus tarvittaessa
- lisäsuojuksien asentaminen tarvittaessa
- oikeat työ- ja suojavälineet käytettävissä
4. Varmista ettei johdossa tai kojeessa ole kuormitusta
5. Selvitä mistä työkohde voidaan tehdä jännitteettömäksi, jos tähän on varauduttava
6. Estävätkö tai hankaloittavatko sää- tai muut ympäristötekijät JT-työn tekemistä
7. Tee vähintäänkin silmämääräinen käyttöönottotarkastus
8. Saata työkohde JT-työn päätyttyä normaaliin käyttötilaan ja tee tarvittavat
ilmoitukset
Martti Hallamäki Sivu 30/40 15.10.2012
YKSITYISKOHTAISIA JÄNNITETYÖOHJEITA
Liitosten jälkikiristys
Yleensä kohteena pienehköt kohteet mutta kyseessä voi olla jopa kiskoliitosten jälkikiristys!
Tällöin työ saattaa vaatia esimiehen ja työryhmän yhteisen pohdinnan ennen kuin työ tehdään JT-
työnä tai jätetään toistaiseksi tekemättä.
1) Pitääkö tehdä JT-työnä, voidaanko tehdä JT-työnä. Työn aloituslupa käytöltä ja esimieheltä!
2) Tarkistetaan, että käytettävissä on tarpeelliset työ- ja suojavälineet ja tarkastetaan niiden
kunto. Tässä työssä käytetään SFS-EN ISO 11612 mukaista suojavaatetusta, (huomioitava
myös ihoa vasten olevat vaatteet) eristävää alustaa tai jännitetyöhön tarkoitettuja jalkineita,
kasvojen suojainta, jännitetyökäsineitä ja tarvittavia jännitetyökaluja. Muistettava
momenttiavain!
4) Kiinnitetään tarvittaessa lisäsuojukset, joilla suojataan lähellä olevat jännitteiset osat ja
tarvittaessa liittimen lähellä olevat maadoitetut osat sekä putoavien esineiden että lipsahdusten
varalta.
5) Mikäli liittimissä on kosketussuojaus, poistetaan suojus yhdestä liittimestä kerrallaan,
kiristetään liitinruuvit jännitetyökaluilla asianmukaiseen momenttiin ja asennetaan suojus
jälleen paikalleen. Suoritetaan työt muissa liittimissä tarvittaessa ja saatetaan laitteisto
turvalliseen tilaan.
6) Kun koko työ on saatu valmiiksi, ilmoitetaan siitä sähkön- ja prosessin käytöstä vastaaville
henkilöille.
Martti Hallamäki Sivu 31/40 15.10.2012
Ohjaus- ja mittauspiirien johdotusten muutostyöt
Tämä yksityiskohtainen työohje täydentää perusvaatimuksia sellaisessa koekäytössä ja vian
korjaamisessa, jossa ohjausvirtapiiri on asennettu päävirtapiiristä riittävästi erilleen.
Ylivirtasuojan nimellisvirta saa olla enintään 25 A ja jännite pienjännite ja kyseessä on
yksittäisen johtimen vaihtaminen riviliittimeltä toiselle tai yksittäisen johtimen kytkeminen tai
irrottaminen. Valokaarivaaraa ei voi olla, joten siihen ei tarvitse varautua, mutta TTL vaatii
kuitenkin sopivan vaatetuksen.
1) Tarkistetaan jännitetyön yleiset edellytykset. Työn aloituslupa käytöltä ja esimieheltä!
2) Tarkistetaan, että käytettävissä on tarpeelliset työ- ja suojavälineet ja tarkastetaan niiden
kunto. Tässä työssä käytetään eristävää alustaa tai jännitetyöhön tarkoitettuja jalkineita,
jännitetyökäsineitä ja tarvittavia jännitetyökaluja.
3) Kiinnitetään lisäsuojukset tarvittaessa, päävirtapiirien eristäminen / putoavat esineet.
4) Suoritetaan asennustyö käyttäen jännitetyökaluja. Asennustyö kohdistetaan kerrallaan vain
yhteen johtimeen. Jos johdin jätetään irralleen, se suojataan ja tarkistetaan johdinmerkintä.
5) Suoritetaan tarvittaessa työt muissa laitteistoissa ja saatetaan laitteisto turvalliseen tilaan.
6) Kun koko työ on saatu valmiiksi, ilmoitetaan siitä sähkön ja prosessin käytöstä vastaaville
henkilöille.
7) Jos on tehty muutoksia kytkentöihin, merkitään ne piirustuksiin ja toimitetaan muutokset
myös arkistokuviin.
Martti Hallamäki Sivu 32/40 15.10.2012
Johdon tai johtimien liittäminen tai irrottaminen riviliittimeltä
Tätä yksityiskohtaista työohjetta käytetään työssä, jossa johto tai johdin liitetään riviliittimeen tai
irrotetaan riviliittimestä (tai vastaavasta kohteesta) jännitteisenä, tai läheisyydessä on
jännitteisiä osia, joista aiheutuu sähköiskun tai valokaaren vaara.
1) Pitääkö tehdä JT-työnä, voidaanko tehdä JT-työnä. Työn aloituslupa esimieheltä ja käytöltä.
2) Tarkistetaan, että käytettävissä on tarpeelliset työ- ja suojavälineet ja tarkastetaan niiden
kunto. Tässä työssä käytetään eristävää alustaa ja jännitetyöhön tarkoitettuja jalkineita,
jännitetyökäsineitä ja mahdollisesta oikosulkuvirrasta riippuen kasvojen suojainta sekä
standardin SFS-EN ISO 11612 mukaista suojavaatetusta muistaen myös ihoa vasten olevat
vaatteet.
3) Tarkistetaan, mistä jännitteisenä olevat osat voidaan vahingon sattuessa tehdä nopeasti
jännitteettömiksi. Lisähenkilö tarvitaan tarpeen vaatiessa.
4) Tarkistetaan, ettei virtapiiriin ole kytketty kuormitusta.
5) Kiinnitetään tarvittaessa lisäsuojukset joilla suojataan ympärillä olevia jännitteisiä osia ja
tarvittaessa liittimen lähellä olevat kojeiston osat.
6) Suoritetaan asennustyö käyttäen kohteen mukaisia jännitetyökaluja.
7) Jos ollaan asentamassa uutta kaapelia jännitteiseen keskukseen, varmistetaan ettei kaapelia
asennettaessa kohteeseen aiheuteta vahinkoja eikä vaaraa.
8) Jos irrotettua johdinta ei kytketä välittömästi uudelleen, sen pää eristetään ja tarkistetaan
johdinmerkintä.
9) Suoritetaan tarvittaessa työt muissa laitteistoissa ja saatetaan laitteisto turvalliseen tilaan.
10) Kun työ on saatu valmiiksi, ilmoitetaan siitä esimiehelle ja käytölle.
Martti Hallamäki Sivu 33/40 15.10.2012
Kaapelin lisääminen tai poistaminen
Tätä yksityiskohtaista työohjetta käytetään työssä, jossa kiinteä tai tilapäinen kaapeli liitetään
jännitteettömään lähtöön, mutta työskentelyalue ulottuu viereisten lähtöjen paljaiden
jännitteisenä olevien osien jännitetyöalueelle. Samaa ohjetta voidaan käyttää soveltuvin osin
kaapelia poistettaessa. Uudisasennuksia tehtäessä on syytä huomioida käyttöönottomittausten
suoritus.
1. Tarkistetaan jännitetyön yleiset edellytykset. Työn aloituslupa käytöltä ja esimieheltä!
2. Tarkistetaan, että käytettävissä on tarpeelliset työ- ja suojavälineet ja tarkastetaan niiden
kunto. Tässä työssä käytetään eristävää alustaa tai jännitetyöhön tarkoitettuja jalkineita,
jännitetyökäsineitä ja tarvittavia jännitetyökaluja. Valokaarivaarallisessa kohteessa on
käytettävä kasvosuojusta ja asianmukaista vaatetusta (SFS-EN ISO 11612).
3. Tarkistetaan, mistä viereiset jännitteisenä olevat osat voidaan vahingon sattuessa tehdä
nopeasti jännitteettömiksi.
4. Avataan työkohteen virtapiiriin kuuluva kytkin, jos tällainen on.(Esim. kuormana olevan
työmaakeskuksen pääkytkin.)
5. Tarkistetaan, että kaapelilähtö on jännitteetön tai se erotetaan jännitteettömäksi. Ripustetaan
erotuskohtaan kytkemisen kieltävä kilpi, johon kilven asettaja merkitsee nimensä ja
puhelinnumeronsa sekä päiväyksen. Huolehditaan tarpeen mukaan erotuskohdan tai sen
sijaintitilan lukitsemisesta.
6. Varmistutaan mittaamalla ettei kyseiseen lähtöön ole kytkettynä jännitettä. Huomioitava
takajännitevaara.
7. Kiinnitetään tarvittaessa lisäsuojukset.
8. Asennetaan kaapeli paikalleen.
9. Kaapelin kuorinta suoritetaan siinä vaiheessa kun se kulloinkin on järkevää. Samoin
käytetään sen mukaisesti tarvittavia suojateippauksia.
10. Johtimien suojukset poistetaan yksitellen kytkentäjärjestyksessä ja suoritetaan kytkeminen.
Kytkentäjärjestys on suojajohdin tai PEN-johdin, nollajohdin ja vaihejohtimet alkaen
hankalimmasta vaihejohtimesta.
11. Suoritetaan tarvittaessa työt muissa laitteistoissa ja saatetaan laitteisto turvalliseen tilaan. Kun
koko työ on saatu valmiiksi, ilmoitetaan siitä sähkön ja prosessin käytöstä vastaaville
henkilöille.
HUOM. Johtimien irrottaminen aloitetaan vaihejohtimista ja sitten nollajohdin ja viimeisenä
suoja- tai PEN-johdin. Irrotettu johdin eristetään välittömästi esim. muoviletkulla.
Eristysvaatimus koskee myös nolla-, PEN- ja suojajohdinta.
Martti Hallamäki Sivu 34/40 15.10.2012
Yksittäisen kojeen vaihto
Tätä yksityiskohtaista työohjetta käytetään työssä, jossa vaihdettava koje (esim. kontaktori) on
tehty jännitteettömäksi, mutta työskentelyalue ulottuu viereisten kojeiden paljaiden jännitteisenä
olevien osien välittömään läheisyyteen. Kyseessä voi olla myös tilanne, jolloin kaikkia
apuvirtapiirejä ei saada jännitteettömiksi.
1. Tarkistetaan jännitetyön yleiset edellytykset. Pitääkö, saako, voiko? Työn aloituslupa käytöltä
ja esimieheltä!
2. Tarkistetaan, että käytettävissä on tarpeelliset työ- ja suojavälineet ja tarkastetaan niiden
kunto. Tässä työssä käytetään eristävää alustaa tai jännitetyöhön tarkoitettuja jalkineita,
jännitetyökäsineitä ja tarvittavia jännitetyökaluja. Valokaarivaarallisessa kohteessa on
käytettävä kasvosuojusta ja asianmukaista vaatetusta (SFS-EN ISO 11612).
3. Tarkistetaan, mistä jännitteisenä olevat osat voidaan vahingon sattuessa tehdä nopeasti
jännitteettömiksi.
4. Avataan kyseiseen virtapiiriin kuuluva kytkin, jos sellainen on.
5. Virtapiiri joka syöttää vaihdettavaa kojetta erotetaan syötöstä luotettavasti esim. poistamalla
sulakkeet päävirtapiiristä ja ohjausvirtapiiristä. Ripustetaan erotuskohtaan kytkemisen
kieltävä kilpi, johon kilven asettaja merkitsee nimensä ja päiväyksen. Huolehditaan tilanteen
mukaan erotuskohdan tai sen sijaintitilan lukitsemisesta.
6. Tarkistetaan vaihdettavaa kojetta syöttävän virtapiirin (mukaan lukien ohjaus-, hälytys- ja
mittausvirtapiirit) jännitteettömyys. Merkitään kojeet siten ettei erehtymisen vaaraa ole.
7. Kiinnitetään tarvittaessa lisäsuojukset.
8. Irrotetaan kojeeseen liitetyt johtimet yksitellen käyttäen jännitetyökaluja. Irrotettu johdin
eristetään välittömästi esim. muoviletkulla.
9. Mikäli joudutaan irrottamaan jännitteisiä apuvirtapiirien johtimia, huolehditaan siitä, ettei
aiheuteta häiriöitä eikä vaaraa.
10. Vaihdetaan koje.
11. Johtimet kytketään yksitellen takaisin poistaen suojus vain yhdestä johtimesta kerrallaan.
12. Suoritetaan tarvittaessa työt muissa laitteistoissa ja saatetaan laitteisto lopuksi turvalliseen
tilaan.
13. Kun koko työ on saatu suoritetuksi, ilmoitetaan siitä sähkön ja prosessin käytöstä vastaaville
henkilöille.
Martti Hallamäki Sivu 35/40 15.10.2012
Yleisohje kaapelijakokaappien jännitetöihin
Tämän ohjeen pohjalta voidaan laatia vanhoille kosketussuojaamattomille kaappityypeille omat
ohjeet. Työn turvalliseen suoritukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
1) Pitääkö tehdä JT-työnä, onko mahdollista tehdä JT-työnä. Tapauskohtainen lupa käytöstä
vastaavalta henkilöltä ja omalta esimieheltä.
2) Työnsuoritukseen tarvitaan vähintään kaksi riittävän ammattitaidon omaavaa JT-
koulutuksen saanutta henkilöä.
3) 3)Varataan tarvittavat työ-ja suojavälineet: JT-käsineet, kasvosuojus, standardin SFS-EN
ISO 11612 mukaiset haalarit, suositellaan että myös ihoa vasten on luonnonkuituiset
vaatteet, riittävän eristävät jalkineet tai JT-matto, tarvittavat erikoistyökalut, huom.
momenttiavain.
4) Tarkistetaan työkalujen ja suojavälineiden kunto.
5) Tarkistetaan mistä vaaran uhatessa voidaan katkaista sähköt, tarvittaessa erillinen henkilö,
johon on reaaliaikainen puhelinyhteys.
6) Käytetään lisäsuojuksia tarpeen mukaan.
7) Ennen töiden aloittamista varmistetaan sopivin keinoin, ettei kohteessa ole kuormaa ja
ettei tilanne voi muuttua kesken työn.
8) Suoritetaan asennustyö noudattaen kyseisen kaappimallin ohjeita.
9) Työn valmistuttua, ilmoitetaan siitä käytöstä vastaavalle henkilölle ja omalle esimiehelle.
Martti Hallamäki Sivu 36/40 15.10.2012
Jännitetyöohje kosketussuojattuille (IP 20) kaapelijakokaapeille
Työohje työhön, jossa uusi kosketussuojattu kytkin, varoke-erotin tai kaapeli liitetään
jännitteiseen kosketussuojattuun kaapelijakokaappiin tai irrotetaan siitä. Tällaisia
kaapelijakokaappeja tarvikkeineen ovat esim Enston ”Triax” ja Kabeldonin KSIP kaapit tai
vastaavat. Aina on lisäksi huomioitava kaappi- ja liitinkohtaiset ohjeet.
1) Näihin keskuksiin on perusteltua antaa pysyväislupa.
2) Asennustyön saa suorittaa yksi pätevyydet omaava henkilö.
3) Varataan tarvittavat työ-ja suojavälineet: JT-käsineet, kasvosuojus, standardin SFS-EN ISO
11612 mukaiset haalarit, suositellaan että myös ihoa vasten on luonnonkuituiset vaatteet,
riittävän eristävät jalkineet tai JT-matto, tarvittavat erikoistyökalut, huom. momenttiavain.
Kasvosuojuksen käyttö ei ole pakollista, mutta suotavaa.
4) Tarkistetaan työkalujen ja suojavälineiden kunto.
5) Jännitteen katkaisuun ei tarvitse varautua.
6) Lisäsuojusten käyttö on harkittava tapauskohtaisesti, yleensä ei tarvita.
7) Ennen töiden aloittamista varmistetaan sopivin keinoin, ettei kohteessa ole kuormaa ja ettei
tilanne voi muuttua kesken työn.
8) Suoritetaan asennustyö noudattaen kyseisen kaappimallin ohjeita.
9) Työn valmistuttua, ilmoitetaan siitä käytöstä vastaavalle henkilölle ja omalle esimiehelle.
Martti Hallamäki Sivu 37/40 15.10.2012
AMKA-jännitetyöt eristyksen lävistävillä liittimillä
Vanhoissa johdoissa on hyvin erilaisia liittimiä ja yleensä myös kosketeltavissa olevia paljaita
jännitteisiä johtimen päitä tai liittimiä. Uudet liittimet sinällään ovat erittäin turvallisia käyttää,
mutta vaara useinkin johtuu vanhemmista asennuksista. AMKA-jännitetöissä on aina
huomioitavat sääolosuhteet; ukkonen, sade, sumu, pakkanen.
1) Onko lupa, koulutus ja työvälineet kunnossa.
2) Standardin ohjeiden mukaan voidaan työskennellä yksin. Pylväskengillä tapahtuvassa
työskentelyssä edellytetään toisen miehen läsnäoloa näköetäisyydellä. Nostolavalta käsin
tapahtuva yksintyöskentely on sallittua.
3) Tarvittavat työ- ja suojavälineet: JT-käsineet, tarvittavat erikoistyökalut huom.
momenttiavain tarvittaessa. Mikäli kohteessa saattaa olla valokaarivaara (erityisesti vanhat
riippukierrekaapelit) on käytettävä kasvosuojusta ja SFS-EN ISO 11612 mukaista
suojavaatetusta, muistettava myös ihoa vasten oleva vaatetus, mieluusti luonnonkuitua,
kesällä puuvillaa, talvella villaa. JT-käsineiden päällä on suotavaa käyttää nahkakäsineitä
mekaanisena suojana.
4) Tarkistetaan työkalujen ja suojavälineiden kunto.
5) Käytetään lisäsuojuksia tarpeen mukaan, huomioi vanhat asennukset.
6) Ennen töiden aloittamista, varmistetaan sopivin keinoin, ettei kohteessa ole kuormaa ja ettei
tilanne voi muuttua kesken työn.
7) Suoritetaan asennustyö noudattaen liitinmallin mukaisia ohjeita.
Martti Hallamäki Sivu 38/40 15.10.2012
Liitosten purkaminen
1) Onko lupa, koulutus ja työvälineet kunnossa.
2) Standardin ohjeiden mukaan voidaan työskennellä yksin. Pylväskengillä
tapahtuvassatyöskentelyssä edellytetään toisen miehen läsnäoloa näköetäisyydellä.
Nostolavalta käsin tapahtuva yksintyöskentely on sallittua.
3) Tarvittavat työ- ja suojavälineet: JT-käsineet, tarvittavat erikoistyökalut. Mikäli
kohteessa saattaa olla valokaarivaara (erityisesti vanhat riippukierrekaapelit) on
käytettävä kasvosuojusta ja EN 531 mukaista suojavaatetusta, muistettava myös
ihoa vasten oleva vaatetus, mieluusti luonnonkuitua, kesällä puuvillaa, talvella
villaa. JT-käsineiden päällä on suotavaa käyttää nahkakäsineitä mekaanisena
suojana.
4) Tarkistetaan työkalujen ja suojavälineiden kunto.
5) Käytetään lisäsuojuksia tarpeen mukaan, huomioi vanhat asennukset.
6) Ennen töiden aloittamista, varmistetaan sopivin keinoin, ettei kohteessa ole
kuormaa ja ettei tilanne voi muuttua kesken työn.
7) Katkaistaan ensimmäinen haarajohtimen vaihe noin 10-20 cm päästä liittimestä ja
asennetaan suojatulppa liittimeen kiinnijäävään pätkään.
8) Toistetaan tämä muille vaiheille.
9) Viimeisenä avataan ja poistetaan PEN-johtimessa oleva liitin.
Martti Hallamäki Sivu 39/40 15.10.2012
Liite 1
Työ- ja elinkeinoministeriön asetus N:o 351
sähköalan töistä annetun kauppa-ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta
Annettu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 2010
Riittävän ammattitaitoiseksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan ja työkokemustaan
vastaavan alan sähkö- ja käyttötyötä se, joka on mainittuihin opastettu ja joka on:
1) suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden
työkokemuksen sähkötöissä;
2) suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden
kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;
3) suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman
koulutuksen tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;
4) suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai
tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöistä;taikka
5) hankkinut kuuden vuoden kokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.
Edellä 1 momentissa mainitun työkokemuksen tulee olla riittävän laaja-alaista ja sähkötöihin
perehdyttävää.
Sen, joka antaa 1 momentissa opastuksen, tulee täyttää 1 ja 2 momentissa mainitut
pätevyysvaatimukset.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun soveltuvan tutkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen tarkempi
oppisisältö määritellään liitteen kohdassa 1.
Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitteeseen rinnastettaviin laitteistoihin
kohdistuva sähkötyö, riittävän ammattitaitoisiksi tekemään itsenäisesti kyseisiä töitä katsotaan 1
momentista poiketen myös se, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja
riittävät alan perustiedot tai liitteen kohdan 2 mukainen koulutus ja vuoden työkokemus
kyseisistä sähkötöistä.
Martti Hallamäki Sivu 40/40 15.10.2012
Liite 2 Luonnos 1.9.2012
Oy Sähkö Ab JÄNNITETYÖPÄÄTÖS
1. Jännitetöitä saavat tehdä kaikki sähköalan ammattilaiset, jotka ovat hyväksytysti
suorittaneet käytönjohtajan / sähkötöiden johtajan hyväksymän Jännitetyökurssin.
2. Mikäli jännitetyö vaatii kaksi asentajaa tai työtä suorittamassa on muuten kaksi tai
useampia JT-koulutuksen saaneita asentajia, työnaikaisen sähköturvallisuuden
valvojana toimii henkilö, joka on ”työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojat”
luettelossa ylimpänä kyseisestä työryhmästä. Mikäli työhön on annettu erillinen
suullinen tai kirjallinen työmääräin, esimies nimeää tällöin työstä ja
sähköturvallisuudesta vastaavan henkilön.
3. Jännitetyöt tehdään noudattaen liitteenä olevia alle 1 kV jännitetyöohjeita. Mikäli
kyseessä ei ole aivan liitteen ohjeiden mukainen, mutta vaatimustasoltaan vastaava
työ, voidaan apuna käyttää myös liitteenä olevaa Jännitetyön muistilistaa.
4. Mikäli jännitetyö poikkeaa oleellisesti liitteenä olevista ohjeista, tai on muuten
normaalia vaativampi, ei työtä saa suorittaa ilman esimiehen tapauskohtaista
lupaa. Mikäli lähin esimies ei ole sähköalan ammattilainen, tulee ottaa yhteys
ammatilliseen esimieheen. Tarvittaessa on etukäteen tehtävä kyseiseen työhön
oma jännitetyöohje ja hyväksytettävä se sähkötöiden / käytön johtajalla.
5. Toiminnan periaatteet
- jos kohteessa on valokaarivaara, on varusteiden oltava sen mukaiset
- mikäli JT-kohteen yksikin johdin on jännitteinen, jokaista johdinta pidetään
jännitteisenä
- JT-käsineitä käytetään aina
- matkapuhelimeen ei vastata kesken jännitetyön. Puhelin suljetaan tai laitetaan
äänettömälle, ellei ole kyseiseen työhön liittyvää erityistä syytä menetellä toisin.
Tuusulassa syyskuun 1 päivänä 2012
Varma Sähkö Kai Virtanen
Sähkötöiden johtaja Käytön johtaja
Liitteet ja työhjeet: löytyvät tästä monisteesta ja sähköisessä muokattavassa
muodossa www.hallamaki.fi kohdasta Materiaalit