METSOMetsien monimuotoisuudentoimintaohjelma 2008-2016
1
5.5.2011 Juha Juuti
Kuva: Juha Juuti
Mikä on METSO?
Valtioneuvosto päätti maaliskuussa 2008 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toiminta-ohjelmasta vuosille 2008-2016 (METSO-ohjelma)
– METSO –ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2016 mennessä.
– Valtioneuvoston asettamissa tavoitteissa yksityisten maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi tai hankitaan valtiolle yhteensä 96000 ha vuoteen 2016 mennessä.
– Lisäksi yksityismetsissä lisätään monimuotoisuutta turvaavia kohteita 82000-173000 ha vuoteen 2016 mennessä. Näihin kohteisiin sisältyy 400-800 kpl luonnonhoitohankkeita.
2
Kuva: Juha Juuti
METSO turvaa monimuotoisuutta
• METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus
3
• Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia tai taantuvia lajeja ja luontotyyppejä
• METSOlla voidaan samalla edistää luonnon virkistyskäyttöä ja yritystoimintaa sekä huolehtia maisemasta
Kuva: Juha Juuti Kuva: Juha Juuti
4
I, II ja III luokan kohteet eroavat monimuotoisuusmerkitykseltään toisistaan
- Ensimmäisen (I) ja toisen (II) luokan kohteet ovat jo tällä hetkellä monimuotoisuudelle merkittäviä ja METSO-kohteiksi
sopivia. (Luokassa I puustoltaan luokkaa II vanhempia ja runsaslahopuustoisempia tai lajistoltaan arvokkaampia)
- Kolmannen luokan III kohteet ovat luontoarvoiltaan kehittyviä, usein luonnonhoitoa tarvitsevia kohteita ja niiden merkitykseen vaikuttaa sijainti muiden monimuotoisuuskohteiden tuntumassa
Kohteita voi verrata tarkasteltavan alueen samaa kasvupaikka-tyyppiä edustaviin hoidettuihin talousmetsiin, joista ne eroavat muun
muassa puuston rakennepiirteiden monimuotoisuuden perusteella tai elinympäristön muiden ominaispiirteiden suhteen.
Luonnontieteelliset valintaperusteet
• Lehdot• Runsaslahopuustoiset kangasmetsät• Pienvesien lähimetsät• Puustoiset suot• Metsäluhdat ja tulvametsät• Harjujen paahdeympäristöt• Maankohoamisrannikon metsät• Puustoiset perinneympäristöt• Kalkkikallioilla kasvavat metsät• Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot
5
Valintaperusteet on esitelty elinympäristöittäin Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä:
Luonnontieteelliset valintaperusteet
Luonnontieteelliset valintaperusteet
Monimuotoisuuden kannalta merkittäviä rakennepiirteitä, ekologisia vaihtelusuuntia ja muita elinympäristöjen ominaisuuksia:
• Lahopuu: lahot maapuut, pökkelöt, kelot, pystypuut, kolopuut, tuulenkaadot
• Kookkaat ja vanhat lehtipuut: haavat, koivut, raidat, pihlajat• Jalot lehtipuut• Palanut järeä puuaines• Lehtoisuus, korpisuus, lähteisyys, tihkuisuus, luhtaisuus ja lettoisuus• Pohjavesivaikutus, kalkkivaikutus, ravinteinen kallioperä• Luonnontilainen tai ennallistamiskelpoinen vesitalous; sekä• Puuston erirakenteisuus, latvusaukkoisuus
6
METSOn eteneminen
7
Maanomis-taja tarjoaa
kohdetta
ELY-keskus
tai Metsä-keskus
ottaa yhteyttä
Yhteinen maasto-käynti
Neuvottelut Päätös
Hakemusten käsittelyaika vaihtelee 0,5-1 vuoteen
Kun metsäalue suojellaan pysyvästi, se on poissa metsätalouskäytöstä, mutta esimerkiksi virkistyskäyttöä suojelu ei yleensä rajoita. Metsän pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme
• Yksityisen suojelualueen perustaminen
• Alueen myyminen valtiolle
• Alueen vaihto valtion maahan
Pysyvä suojelu
8
SUOJELUMUODOT• Pysyvä suojelu• Määräaikainen suojelu
Yksityinen suojelualue
• Yksityisen suojelualueen perustaminen soveltuu metsänomistajille, jotka haluavat säilyttää alueen omistuksen ja mahdollisuuden vaikuttaa alueen luonnonhoitoon.
• Yksityisen suojelualueen rauhoitusmääräykset räätälöidään aluekohtaisesti yhteistyössä maanomistajan kanssa.
9
Kuva: Juha Juuti
Alueen myynti valtiolle
• Alueen myyminen valtiolle on vaihtoehto niille, jotka haluavat luopua suojeltavasta kohteesta kokonaan.
• Kaupan kohteena voi olla kokonainen metsätila tai määräala.• Metsähallitus vastaa valtion metsien hallinnasta ja voi tehdä
suojelualueilla luonnonarvoja parantavia hoitotoimenpiteitä.
10
Alueen vaihto
• Vaihtomaiden saatavuus vaihtelee maan eri osissa.• Alueen vaihto valtion maahan on sopiva vaihtoehto metsänomistajille, jotka haluavat suojella kohteen, mutta jatkaa toisaalla metsätalouden harjoittamista.
Luonnonsuojelulain mukaiset määräaikaiset suojelualueet Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset
ympäristötukisopimukset
Määräaikainen suojelu
11
Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen suojelu
Luonnonarvoiltaan merkittäviä METSO-ohjelman elinympäristöjä voidaan perustaa luonnonsuojelulain nojalla määräaikaisiksi suojelualueiksi.
• Suojelujakson pituus määritellään luonnonarvojen ja maanomistajan toiveiden perusteella. Tavallisesti se on 20 vuotta.
• Soveltuu kohteille, joiden luonnonarvot muuttuvat nopeasti (esim. metsittynyt pelto ennallistetaan lehdoksi)
Ympäristötukisopimukset
Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen ympäristötukisopimus tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan• Tyypillisiä ympäristötukikohteita ovat esimerkiksi metsälain suojaamat tärkeät
elinympäristöt
12
Metsäluonnonhoito
• Luonnonhoito voi olla luonnonarvojen ylläpitämistä, lisäämistä tai metsän palauttamista luonnontilaisemmaksi.
• Luonnonhoitotyöt suunnitellaan yhdessä metsänomistajan kanssa eikä metsänomistajalle aiheudu hoidosta kuluja.
• Luonnonhoitotöitä voidaan tehdä suojeltujen METSO elinympäristöjen lisäksi myös sellaisilla kohteilla, joihin ei liity määräaikaista tai pysyvää suojelupäätöstä
Esimerkkejä metsäluonnonhoidosta
• Vesitaloudeltaan muuttuneet pienvedet
– lähteet ja purot• Ojitetut korvet, letot ja muut rehevät puustoiset suot• Harjujen paahdeympäristöt• Puustoiset perinneympäristöt• Hoitoa tarvitsevat lehdot
– esim. jalopuustoiset tai lehtipuuvaltaiset
METSO-ohjelman mukaisesta vapaaehtoisesta suojelusta maksetaan korvausta metsänomistajille, jotka haluavat perinteisen metsätalouden ohella vaikuttaa Suomen metsäluonnon monimuotoisuuteen.
METSO on hyvä tulolähde
13
Korvaukset pysyvästä suojelusta• Yksityisen suojelualueen perustaminen: metsänomistajalle korvataan
rauhoituksesta aiheutuvat taloudelliset menetykset • Korvaus sovitaan maanomistajan kanssa, ja se perustuu pääsääntöisesti
alueen puuston arvoon • Korvaus on verovapaata
Alueen myynti valtiolle• Kauppahintana käytetään alueen käypää hintaa, joka lasketaan
pääsääntöisesti metsätaloudellisten arvojen perusteella• Yksityishenkilölle kaupasta saatu tulo on verovapaata
Esimerkki– Jos metsänomistaja myy maataan valtiolle luonnonsuojelualueeksi
esimerkiksi 100 000 eurolla, verottaja ei peri myyntivoiton veroa lainkaan. Jos myy alueen yksityiselle, niin verottaja lähestyy
useimmiten 16 800 euron laskulla.
Vaihto valtion maahan• Vaihto valtion maahan on mahdollista jos tarjolla on sijainniltaan ja
arvoltaan sopivaa vaihtomaata
14
Kuva: Juha Juuti
Korvaukset määräaikaisesta suojelusta
• Metsätalouden ympäristötuki– Laskennan pohjana käytetään kohteelta välittömästi hakattavissa
olevan puuston määrää
– Korvausten laskennassa käytetään vuosittain vaihtuvia keskikantohintoja
– Korvaus on verovapaata
• Luonnonsuojelulain mukainen määräaikainen rauhoitus– Maanomistajalle korvataan suojelun ajalta aiheutuvan taloudellisen
hyödyn menetys, arvioidaan tapauskohtaisesti
– Korvaus on verovapaata
15
Luonnonhoidosta kulukorvauksia
• Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisessa luonnonhoitohankkeessa tuki kattaa luonnonhoidon suunnittelun ja toteutuksen kulut METSO –ohjelmaan soveltuvassa elinympäristössä
• Luonnonhoitotöistä ja -korvauksista sopiminen voi liittyä myös määräaikaiseen tai pysyvään suojelupäätökseen
• Metsänomistaja saa hoidetun tai kunnostetun luontokohteen
16
Korven vesitalous on palautunut ennalleenKuva: Juha Juuti
Tilastoja METSOn toteutumisesta Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Karjalassa 2005-2010
Toteutunut METSO –suojelu vuonna 2010 / ELY
Etelä-Karjala Kymenlaakso Kaakkois-Suomi yht.
kpl ha kpl ha kpl ha
Saantoja valtiolle 2 89 4 111 6 200
Rauhoituspäätöksiä 11 109 5 20 16 130
Määräaikaisia sopimuksia 1 9 0 0 1 9
Yhteensä 14 207 9 131 23 339
Toteutunut METSO –suojelu 2005-2010 / ELY
Etelä-Karjala Kymenlaakso Kaakkois-Suomi yht.
kpl ha kpl ha kpl ha
Saantoja valtiolle 13 294 12 297 25 590
Rauhoituspäätöksiä 30 235 16 96 46 330
Määräaikaisia sopimuksia 1 9 0 0 1 9
Yhteensä 44 538 28 393 72 930
17
Kaakkois-Suomen metsien suojelutaso
• Etelä-Karjalan maapinta-ala on n. 567000ha, josta metsäalueita on suojelun piirissä n. 0,15%
• Kymenlaakson maapinta-ala on n. 511000ha, josta metsäalueita on suojelun piirissä n. 0,4%
• Kokonaismaapinta-ala on n. 1078000ha ja suojeltuja metsäalueita n. 0,26%
18
19
”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus” -arvioinnissa vuonna 2008 arvioitiin koko maan tasolla yhteensä 73
metsäluontotyypin uhanalaisuus
• Uhanalaisiksi (CR,EN,VU) Etelä-Suomen luontotyypeistä arvioitiin 75%
Kuva: Juha Juuti
- CR äärimmäisen uhanalainen- EN erittäin uhanalainen- VU vaarantunut- NT silmälläpidettävä- LC säilyvä
20
Suomessa on 77 suoluontotyyppiä, joiden uhanalaisuus on selvitetty 2003-2007.
Etelä-Suomen soista 77% on uhanalaisia, silmälläpidettäviä 19% ja vain 4% on arvioitu säilyviksi.
-Korvet, letot, neva- ja lettokorvet ovat kaikkein uhanalaisimpia.
- CR äärimmäisen uhanalainen
- EN erittäin uhanalainen
- VU vaarantunut
- NT silmälläpidettävä
- LC säilyvä
Kuva: Juha Juuti21
Etelä-Suomen suoluontotyyppien määrä on 52, joista uhanalaisia
(CR, EN, VU) on 40 (77%) ja silmälläpidettäviä (NT) 10 (19%) sekä säilyviksi (LC) arvioituja 2
(4%).
K korvet
NLK nevat- ja lettokorvet
R rämeet
NLR nevat- ja lettorämeet
N nevat
Le letot
Lu luhdat
22
Muutamia kuvia toteutuneestaMETSO -kohteesta
23
Kuva: Juha Juuti
METSO –suojelukohde Ruokolahdella
Kuva: Juha Juuti24
Luonnon monimuotoisuutta edistävää metsänhoitoa
Kuva: Juha Juuti25
Haavat ovat tärkeitä monimuotoisuudelle
Kuva: Juha Juuti26
Lahopuuta tikoille
Kuva: Juha Juuti27
Kuva: Juha Juuti28
Pohjantikan elinpiirien suojeluun tulee panostaa !
- Eteläsuomen vanhat kuusimetsät ovat vähentyneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana => Kaikki vanhat kuusimetsät tulee säilyttää luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina
Kuva: Juha Juuti29
Suo jätetty luonnontilaan Kuva: Juha Juuti
30
Korpi
Kuva: Juha Juuti31
Korpi Kuva: Juha Juuti
32
Ruoho- ja heinäkorpi
Kuva: Juha Juuti33
Muurainkorpi
Kuva: Juha Juuti34
Kiitos mielenkiinnosta !
Kuva: Juha Juuti35
Kiitos mielenkiinnosta !
Kuva: Juha Juuti36
METSO on metsänomistajan valinta Suomen metsäluonnon hyväksi
• Jos olet kiinnostunut METSO-ohjelmasta ja haluat selvittää, onko metsässäsi siihen soveltuvia kohteita, ota yhteyttä
• Email: [email protected] tai GSM 0500221213• Lisätietoa: www.metsonpolku.fi
37