www.helsinki.fi/yliopisto
Oppimisen psykologia
Nina Sajaniemi
www.helsinki.fi/yliopisto
• Integratiivinen näkökulma kehitykseen ja oppimiseen
• Emotionaalinen, kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys
etenevät toisiinsa kietoutuen
• Pyrkimys ymmärtää ihmisen toimintaa ja sen taustalla
vaikuttavia mekanismeja
• Lähestymiskulmat:
• Sosiaalinen vuorovaikutus
• Toiminnallinen ja esineellinen vuorovaikutus
• Sisäiset prosessit – aivot, keho, biologia
Kehitys on prosessi – ilmiönä
ihmiset ja oppiminen
9.10.2017 2
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kehityksen raamit
• Biologia toimii, aivot toimivat mieli toimii yhteydessä
luontoon
• Ihmisyyden biologiset juuret ovat syvällä evoluution
historiassa
• Ihmisen käyttäytyminen on kuitenkin paljon
muovautuvampaa kuin millään muulla lajilla
• Aivotoimina on välttämätön ehto sekä kehollisuuden
että sosiaalisen vuorovaikutuksen toteutumisessa
Ihmiset ovat osa luontoa
9.10.2017 3
www.helsinki.fi/yliopisto
• Biologiassa ei ole mitään mikä ei ole
ymmärrettävissä ilman evoluution valokeilaa
• Lapsuudessa ei ole mitään mikä ei ole
ymmärrettävissä ilman evoluution valokeilaa
• Pitkä ja hankala ajanjakso, johon satsataan valtavasti
• Ihmisen geenit ovat suunnilleen samat kuin
apinoiden
• Yhteinen kanta noin 6 miljoona vuotta sitten
Biolologia, evoluutio ja
ihmisyyden ymmärtäminen
9.10.2017 4
www.helsinki.fi/yliopisto
• Ihminen on verkostoeläin ja poikkeaa kaikista
muista kädellisistä anteliaisuudessa
• Huomion kiinnittämien siihen mitä toinen haluaa, ruoan
jakaminen, vieraanvaraisuus
• Jokaisessa tunnetussa kulttuurissa ihmiset ovat
arvostaneet anteliaisuutta ja toiselle jakamista
• Ihminen poikkeaa kaikista muista kädellisistä
kyvyssä ilmaista tarpeitaan
• Paljastetut kasvot ja monimuotoiset ilmelihakset
• Jaetun tietoisen mahdollisuus
Ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä
9.10.2017 5
www.helsinki.fi/yliopisto
Lähtökohtana kiinnostus söpöön
pieneen
09/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 6
www.helsinki.fi/yliopisto
MARTIN LUTHER KING:
”Meidän on opittava elämään yhdessä sisarina ja
veljinä tai tulemme menehtymään yhdessä
typeryksinä”
Onko ihmisluonne vinoutunut
9.10.2017 7
www.helsinki.fi/yliopisto
• Yhteistyö ja sen ytimessä olevat tunteet (empatia,
myötätunto ja anteliaisuus) ovat olennaisia ihmislajin
selviämiselle
• Muiden auttaminen aktivoi aivojen mielihyväkeskuksia
• Anteliaisuus korostuu ruoan jakamisessa – ei todettu
millään muulla lajilla
• Tarve ymmärtää mitä toinen voisi haluta – mielen
jakaminen
• Innostuksen, ajatusten, intentioiden, päämäärien
jakaminen
Valmius ottaa toiset huomioon
9.10.2017 8
www.helsinki.fi/yliopisto
• Lapset reagoivat fysiologisesti eri tavalla auttajiin ja
estäjiin jo pienestä pitäen (3 kk, 6 kk, 8 kk, 10 kk…)
• Lapset suuntautuvat kohti auttajia, pois estäjistä
• Kasvatuksen ydin: miten ollaan kiusaajille kivoja, miten
hänet napataan uudestaan mukaan
• Miten voidaan vahvistaa hyväntahtoisuutta ja vähentää
pahantahtoisuutta
Hyväntahtoisuus on totta
9.10.2017 9
www.helsinki.fi/yliopisto
• Ihminen kykenee hylkäämään lapsensa – ellei saa
tukea
• Simpanssiyhteisössä ei ole kaltoinkohtelua
• Ihmisyhteisöissä kaltoinkohtelua on kaikkialla
• Joka ei saa apua, hyökkää toisia kohtaan, ketä ei
oteta vastaan, kääntyy koko yhteisöä vastaan
• Yhteisöön kuulumattomuus – raivo kohdistuu koko
yhteiskuntaan
Apua tarvitaan aina
9.10.2017 10
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kehitys on systeemistä, kausaalista, ei kuitenkaan
determinististä
• Kaaoksen ja kompleksisuuden lainalaisuudet
• Kaikkia muuttujia ei tunneta, alkuarvoja ei tiedetä
• Hermosto ja aivot ovat tunnetun universumin monimutkaisin
järjestelmä
• Kehityksen logiikka: hyvä kasvattaa hyvää ja paha kasvattaa
pahaa
• Kehityksen suuntaa voidaan muuttaa – kehityksen
korjausliikkeet
Kehityksen lainalaisuudet
9.10.2017 11
www.helsinki.fi/yliopisto
Elinikäinen oppiminen
• Kaikilla kehitysvaiheilla on oma ytimensä
• Aivot ovat rakenteilla läpi lapsuuden ja nuoruuden
• Kehityksen aikalogiikka ja eteneminen - alhaalta
ylöspäin
• Lapsuus on perusrakenteiden vahvistamisen aikaa
• Nuoruus on mahdollisuuksien aikaa
• Elämyshakuisuus, sosiaalisuus, tunteikkuus, luovuus
www.helsinki.fi/yliopisto
• Aivojen tehtävä yksinkertaisimmillaan:
• Vastaanotta informaatiota ja ohjata käyttäytymistä sen
perusteella
• Aivojen poimuttuminen alkaa aivojen näkö- tunto- ja
kuuloaistia käsittelevilä alueilta ja se jatkuu niille
alueille, joissa yhdistetään eri aistien välityksellä tulevaa
tietoa
• Aivojen poimuttuminen kestää vuosia
• Otsalohkon alueilla pisin kehityskaari
Aivot – kasvukeskus
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 13
www.helsinki.fi/yliopisto
Aivot ohjaavat sopeutumista – ihmisellä ylivertaiset ja
joustavat mahdollisuudet
• Aivoissa on noin 100 miljardia
hermosolua
• Jokainen voi muodostaa noin
10 000 erilaista kytkentää
• Yhteenlaskettuna näistä
muodostuvien “ratojen” pituus
on 3,5 miljoonaa km
• Rajaton mahdollisuus erilasia
kytkentöjen mahdollisuuskia
14
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kehollisen tilan säätely: perusvireys ja valppaus,
turva –turvattomuus
• Ihmisillä (ja eläimillä) on kolme erilaista myönteisen
aktivaation järjestelmää, joiden käynnistyminen
koetaan ensisijaisesti palkitsevana
• Toimivat ihmisellä samoilla periaatteilla kuin muilla
nisäkkäillä
• Vapauttaa dopamiinia
Kokevat aivot: aivorunko
(matelija-aivot)
9.10.2017 15
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kehittyvät evoluution aikaikkunassa liskoaivojen
jälkeen
• Yli 200 miljoonaa vuotta sitten – nisäkkäiden
ilmaantuminen
• Mantelitumake (amygdala) ja hippokampus
• Säätelee aivorungosta nousevaa informaatiota
• Emootiot, motivaatio (palkitseminen), arvottaminen,
tarkkaavaisuuden suuntautuminen kohti merkityksiä,
muisti, kiintymyssuhteiden muodostuminen
Tuntevat aivot – limbiset
rakenteet
9.10.2017 16
www.helsinki.fi/yliopisto
• Hippokampus ja mantelitumake ovat suurelta osin
vastuussa oppimisesta ja muistamisesta
• Mantelitumake
• Tunnemuistin ja merkityksen varasto
• Ilman sitä millään ei ole henkilökohtaista merkitystä
• Mantelitumake on tunnemuistin ja merkitysten varasto
• Ilman sen aktivoitumista millään ei ole mitään väliä
• Kaikki tunteet ovat riippuvaisia mantelitumakkeesta
Tuntevat aivot
9.10.2017 17
www.helsinki.fi/yliopisto
• Etuotsalohko yhdistää kaikkien alueiden toiminnat
toisiinsa
• Kaiken toiminnan ohjaus, ylhäältä alas prosessointi,
reaktioiden viivästyttäminen, harkinta, odottaminen,
kaikki korkeammat kognitiiviset toiminnat
• Myös: sosiaalisen informaation käsitteleminen, omaa itseä
koskevan tietoisuuden ylläpitäminen, merkitysten arviointi,
kehon viestien käsitteleminen,
Etuotsalohkot - aivojen
komentokeskus
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 18
www.helsinki.fi/yliopisto
• Tieto itsen ulkopuolisesta ympäristöstä
• Näkö, kuulo, tunto, haju, maku
• Tieto kehosta ja sen tiloista
• Interoseptiivinen aistimusjärjestelmä
• Tieto sosiaalisesta ympärisöstä
• Peilisolujärjestelmä, tunteiden tarttuminen
• Tieto vaarasta ja turvasta
• Neuroseptiivinen aistimusjärjestelmä
Aistit kytkevät aivot itseen ja
ympäristöön
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 19
www.helsinki.fi/yliopisto
• Yksittäiset hermosolut verkottuvat toisiin
hermosoluihin
• Heikkoja yhteyksiä sisältävistä verkostosta kohti
selkeämpää, yksinkertaisempaa verkostoa
• Toiminnan tehostuminen, nopeutuminen,
• Vrt. tieverkoston tehostuminen – suorat ja selkeät tiet,
matkalla ei eksytä eikä matka kestä liian kauan
Hermosolu - tiedon käsittelyn
yksikkö
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 20
www.helsinki.fi/yliopisto
HERMOSOLU
Copyright © Helsingin yliopistoOpettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
www.helsinki.fi/yliopistoCopyright © Helsingin yliopistoOpettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Synapsi – tämän tarinan tähti
• Synapsi on neuronin viestejä
lähettävä ja vastaanottava
piste
• Informaatio kulkee
aksonipäätteestä alkavan
synapsin yli
• presynaptinen eli synapsia
edeltävä solu
• Tieto vastaanotetaan
seuraavan solun dendriitin
ulokkeessa
• postsynaptinen eli synapsin
jälkeinen solu
www.helsinki.fi/yliopisto
Copyright © Helsingin yliopistoOpettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
SÄÄTÖJOUKOT
• Projektioneuronit: glutamaatti kiihdyttää ja GABA
ehkäisee
• Vaikuttavat nopeasi, muutaman millisekunnin jälkeen
• Eivät riitä tiedonsiirron hienosäätöön
• Tarvitaan hitaita ja pitkävaikutteisia modulaattoreita
• Peptidit (opiaatit)
• Monoamiinit (serotoniini, dopamiini, adrenaliini ja
noradrenaliini)
‒ kiihottavat tai estävät glutamaatin tai GABAn toimintaa
• Asetyylikoliini
‒ muisti, hermolihasliitos
www.helsinki.fi/yliopisto
• Yhteydet vahvistuvat, kun niitä käytetään
• Viestinnän valtatiet
• Käyttämättömät, tarpeettomat yhteydet surkastuvat
• Käyttämätön polku nurmettuu
• Harjoittelu, toistaminen – integratiivinen toiminta
• Aivoissa tapahtuu myös uusien solujen syntymistä
• Tarvitaan otollista sisäistä ympäristöä
Aivotoiminta on käytöstä
riippuvaista
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 24
www.helsinki.fi/yliopisto
• Uudet hermosolut syntyvät haastavissa tilanteissa
• Riittävä fyysinen ja kognitiivinen aktiviteetti
• Kiinnostavaa, haastavaa, uudenlaista tekemistä oltava
paljon
• Uusien solujen muodostuminen lisää epätasapainoa
ja kaaosta
• Hermoverkko ei ole niin kuin ennen - riski aivoille
Vaikeuksien kautta voittoon
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 25
www.helsinki.fi/yliopisto
• Informaation vastaanottaminen ja sen käsitteleminen
kuluttaa energiaa
• Aivot käyttävät 20 % ihmisen kokonaisenergiasta
• Aivojen osuus on “vain” noin 2 % koko kehon painosta
• Jäsentymätön, irrallinen aisti-informaatio väsyttää
aivot
• Otsalohkon alueet (ajatteluaivot) kuluttavat eniten
energiaa – väsyminen katkaisee harkinnan, keskittymisen
ja ajattelemisen
•
Aivojen energiatarve
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 26
www.helsinki.fi/yliopisto
• Hyvän nukkumisen välttämättömyys
• Unen aikana verkosto järjestyy ja palauttaa
tasapainotilan
• Unen puute saa aivot sekaisin
• Fyysisen aktiviteetin välttämättömyys
• Päivän aikainen aktiivisuus ja oppimishaasteet pitävät
uudet hermosolut hengissä silloin kun uni on hyvää
• Uusia hermosoluja syntyy erityisesti hippokampuksen
alueelle – muistitoiminnat tehostuvat
Tarvitaan suojarakenteita
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 27
www.helsinki.fi/yliopisto
Vuorovaikutus on
suojarakenteista suurin
9.10.2017 28
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana
hermosolujen ja niiden välisten yhteyksin määrä on
valtava (100 miljardia hermosolua – 15 000
yhteyspistettä)
• Yhteydet hitaita ja mutkaisia – kuluttavat paljon
energiaa
• Myeliinitupen rakentuminen hermosolujen ympärille
nopeuttaa tiedonsiirtoa
• Nopeutuminen yksinkertaistaa tiedonsiirtoa
Vauvan aivoissa eksytään
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 29
www.helsinki.fi/yliopisto
• Nuorten aivot eivät ole parhaimmillaan
• Aikuisten ohjaus ymmärrys nuorten mielistä ja niiden
samanaikaisesta vahvuudesta ja heikkoudesta on
lähtökohtana terveelle oppimiselle
• Suurimmat murrosiän muutokset ovat silmiltä
piilossa
• Muutokset hormonitoiminnassa ja aivotoiminnassa
kulkevat käsi kädessä
Nuorten aivoissa tempoillaan
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 30
www.helsinki.fi/yliopisto
• Aivojen muutos murrosiässä on perustavanlaatuista
• Muutos jatkuu paljon pidenpään kuin teini-ikä, suurin
osa muutoksista ajoittuu ikävuosille 15-30
• Aivojen harmaan aineen määrä kasvaa jatkuvasti
murrosikää lähestytäessä
• Hermosolujen määrän kasvaminen merkitsee
hermoverkkojen monimutkaistumista
• Epäjärjestys lisääntyy – ennakoimaton käytös
Aivot muuttuvat läpi elämän
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 31
www.helsinki.fi/yliopisto
• Toiminta tehotonta – uuden järjestyksen löytyminen
kestää aikansa
• Harmaan aineen huippu 10 – 12 vuoden iässä –
tilavuus pienenee etenkin etuotsalohkon alueilla
• Älykkyys kasvaa turhia yhteyksiä karsimalla –
käyttöriippuvaisuus
• Hermosolujen valikoiva karsiutuminen ja myeliinin
lisääntyminen tehostavat viestää
• Yhteydet pidentyvät ja aivojen eri osien yhteistyö
lisääntyy pikku hiljaa
Tarkkaan verkostoituneet
hermosolut
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 32
www.helsinki.fi/yliopisto
• Etuotsalohkojen vastuulla ovat aivojen
kokonaisvaltaisimmat ja vaativimmat tehtävät
• Toiminnan sääteleminen, ohjaaminen ja harkitseminen
• Impulsiivisen käyttäytymisen ehkäiseminen
• Dopamiinin eritys voimistuu varhaisnuoruudessa
• Palkitsevuuden tarve kasvaa – dopamiinijano
• Impulsiivisuus ja elämyshakuisuus voimistuvat
Komentokeskuksen suuret
muutokset
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 33
www.helsinki.fi/yliopisto
• Syvällä aivojen sisällä oleva limbinen järjestelmä
tuottaa hyvää oloa
• Saavutetuista tavoitteista, onnistumisesta jostakin
tärkeästä, uskalluksesta, itsensä voittamisesta
• Toimii teinillä ihan omalla logiikalla ja erityisen
aktiivisesti
• Mielihyvän tunne riskinotosta on suurempi kuin koskaan
muulloin elämässä
• Ylirationaalisuus ja vinoutunut arviontiasteikko –
myönteisen lopputuloksen harja
Elämä on yhtä riskiä
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 34
www.helsinki.fi/yliopisto
• Sekasorto kasvojen tunnistamisessa
• Aivojen kasvojen ja kasvojen ilmeiden tunnistamisen
alueilla solujen määrä ja solujen väliset yhteydet
lisääntyvät
• Suuri epäjärjestys noin 11 – 13 vuoden iässä
• Kasvoalueen toiminta hidastuu
• Negatiivisten tunteiden tunnistaminen vaikeutuu
• Pelokkaat kasvot nähdään vihaisensa tai inhoa
viestivinä
Muutoksia muuallakin
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 35
www.helsinki.fi/yliopisto
• Erinomaiset neuraaliset edellytykset joustavan
mielen ja terveen oppimisen vahistumislle
• Edellytyksenä on, että nuori oppii käyttämään aivojaan
oikein
• Oikeat valinnat oman ja toisten elämän kannalta
• Nuorten aivot tarvitsevat suojelua
• Unen puute, päihteet, säätelemätön stressi voivat
aiheuttaa hallitsemattomia muutoksia luonnolliseen
hermosolujen karsiutumiseen
Mahdollisuus moneen hyvään
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 36
www.helsinki.fi/yliopisto
• Merkityksettömät ärsykkeet eivät muuta eivätkä
suuntaa liikettä – ei tapahdu mitään
• Uuteen suuntautuminen ja etsiminen on biologinen
perustarve – turva, suoja
• Liike kohti mahdollista myönteistä äärimmäisen
palkitsevaa
• Basaaligangliot (ventraalinen striatum) – dopamiini
• Liike pois kielteisestä – vaaran väistäminen ja
turvan paikantaminen on palkitsevaa
Kehitys ja oppiminen on liikettä
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 37
www.helsinki.fi/yliopisto
Esimerkki ameebasta
• Ameba on taatusti mieletön ja
aivoton olento
• Taito liikkua kohti makeaa ja
pois happamesta
• Tavoitteena sopeuttaa sisäisen
ympäristön tila ulkopuoliseen
ärsykeympäristöön
38
www.helsinki.fi/yliopisto
• Huomion suuntaaminen emotionaalisesti
merkittävään ärsykkeeseen )(+/-)
• Suuntautuminen uutuuteen
• Mantelitumake hälyttää: toiminnan syttyminen
• Yhteydet aivorunkoon – ”low road”
• Yhteydet etuotsalohkoon - ”high road” – tilanteen
kognitiivinen ja emotionaalinen tulkinta
Liikkeen alkaminen
9.10.2017 39
www.helsinki.fi/yliopisto
• Poikkeava toiminta depressioissa, post-
traumaatisissa stressireaktioissa, suremisessa
• Toistuva yliaktiivisuus, volyymin kasvu
• Herkistyminen vaaran merkeille
• Ylivalppaus, murehtiminen
• Mantelitumake ”kesyyntyy” hyvässä
vuorovaikutuksessa
Väsyvä mantelitumake
9.10.2017 40
www.helsinki.fi/yliopisto
• Mantelitumake hälyttää
• Hypotalamus – aivolisäke – lisämunuaisakseli aktivoituu
(HPA)
• Adrenaliinia vapautuu verenkiertoon ja sympaattinen
hermosto aktivoituu
• Hypotalamus erittää kortikotropiinia vapauttavaa
hormonia (CRF) – aivolisäke aktivoituu välittämään
kortisolin eritystä vapauttavaa hormonia (ACTH)
• ACTH:n seurauksena kostisolia vapautuu
lisämunuaisten kuorilta – glukoosia vapautuu elimistöön
Stressivaste valpastuttaa
9.10.2017 41
www.helsinki.fi/yliopisto
Stressivaste ja oppiminen
• Hippokampuksen hermosolut tunnistavat kortisolin
• Hippokampuksessa paljon kortisolitunnistimia
• Ykköstyypin tunnistimet (mineralokortikoidit)
• Reagoivat pienelle määrälle kortisolia
• Perustaso, mahdollistaa aktiivisen toiminnan
• Kakkostyypin tunnistimet (glukokortikoidit)
• Reagoivat kun kortisolin pitoisuus pysyy korkeana
www.helsinki.fi/yliopisto
• Kontekstulaisointi
• Tilanteen emotionaalinen ja kognitiivinen valenssi
• Tilanteen tarkka, kokonaisvaltainen tulkinta
• Hippokamuksen alueilla solutuhoa pitkäaikaisessa
stressissä ja masennuksessa
Hippokampus
9.10.2017 43
www.helsinki.fi/yliopisto
• Elimistö säätelee stressireaktioita voidakseen
reagoida tarkoituksenmukaisella tavalla uusiin
tilanteisiin
• Säätelyä tarvitaan tarpeettomaksi pitkittyvien
reaktioiden rauhoittamiseksi
• Aivot voivat käyttää tarjolla olevaa energiaa jatkuvasti
saapuvan tiedon järjestelyyn ja luokitteluun
• Onnistunut säätely vaimentaa mantelitumakkeen
toimintaa (sopivasti lisääntynyt GABA – herkkyys)
Säädellyt stressireaktiot ovat
hyvästä
9.10.2017 44
www.helsinki.fi/yliopisto
• Hermosolujen välinen yhteinen aktiivisuus lisääntyy
• Hermosolujen aineenvaihdunta ja valkuaisainetuotanto
kiintyvät – uusien yhteyksien muodostumiselle hyvä
perusta
• Pitkittyessään tila kääntyy itseään vastaan
• Aktiivisuus kuluttaa paljon energiaa – aivot väsyvät –
otsalohko herpaantuu – ei oppimista
• Myös mantelitumake väsyy – ei jaksa reagoida –
mikään ei tunnu miltään – ei oppimista
Stressiaktivoituminen virkistää
aivoja
9.10.2017 45
www.helsinki.fi/yliopisto
• Testosteroni – ja estrogeenitason muutukset
vaikuttavat stressijärjestelmän eli SAM ja HPA
akselin toimintaan
• Hälytyskeskus (amygdala) syttyy helpommin
• Taipumus reaktiivusuuteen voimistuu
• Ilmenee pojilla voimakkaampana – amygdalassa on
paljon testosteronimerkkiä tunnistimia
• Testostronikuohu – taistele tai pakene
Nuorten stressiherkät aivot
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 46
www.helsinki.fi/yliopisto
• Estrogeenitason moninkertaistuminen vaikuttaa hermosolujen
väliseen viestintään hippokampuksen alueilla
• Hippokampuksen herkistyminen tukee muistitoimintoja ja uusien
asioiden oppimista
• Saattaa liittyä tyttöjen ja poikien erilaiseen
koulumenestykseen
• Tytöillä hippokampus saattaa ylikuormittua nopeammin
• Haavoittuvuus
Tasan ei käy onnen lahjat
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 47
www.helsinki.fi/yliopisto
• Nuorten aivoissa stressihormoni kortisolin
perusmäärä on suurempi kuin lapsilla tai aikuislla
• Vaikuttaa viestintää vaimentavan GABAn toimintaan
•
• GABAN määrä hippokampuksen alueella lisääntyy
murrosiässä etenkin työillä
• Kohonnut kortisolitaso lisää edelleen GABA
aktiivusuutta – hippokamuksen toiminta vaimenee
• Vaimentuminen haittaa stressin säätelyjärjsestelmän
toimtaa, muistia ja oppimista
Haavoittuvat aivot
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 48
www.helsinki.fi/yliopisto
• Lisääntynyt stressiherkkyys ja reaktiivuuden
voimistuminen ovat hämmentäviä
• Sisäisen tilan ja ulkopuolisen maailman suhde muuttuu
• Ei valmiita toimintamalleja, jotka auttavat tekemään
tulevaisuuteen suuntaavia hyviä valintoja
• Nuoret ovat erityisen haavoittuvia kuormittavissa
ympäristöissä
• Mielenterveyshäiriöiden määrä kaksinkertaistuu
verrattuna lapsuuteen
Tilttaavat aivot
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 49
www.helsinki.fi/yliopisto
• Biologian hallinnassa avainasemassa ovat
• Vahvistuva kyky pysyä yhteydessä muihin ihmisiin
• Kehittyvät ajattelemisen ja tarkkaavaisuuden
kohdistamisen taidot
• Sisäinen säätelyjärjestelmä mahdollistaa väistää
vaaraa taistelemalla, pakenemalla tai jähmettymällä
• Sosiaalisen liittymisen järjestelmä jarruttaa biologisia
hälytysreaktioita
Ihminen oppii hallitsemaan omaa
biologiaansa
9.10.2017 50
www.helsinki.fi/yliopisto
• Keskeisessä asemassa kiertäjähermo, vagushermo -
tärkein parasympaattinen hermo
• Alkukantaisin biologinen järjestelmä on jähmettyä
(lisko leikkii kuollutta)
• Primitiivinen parasympaattinen vallitsevuus
(dorsaalinen vagus)
• Nisäkkäillä lisäksi taistele tai pakene järjestelmä
• Epäluulon sävyttämä yhteys toisiin – Sympaattinen
vallitsevuus
Taistele, pakene, jähmety - tai
pysy yhteydessä
9.10.2017 51
www.helsinki.fi/yliopisto
• Ihmisille on kehittynyt myös sosiaalisen yhteyden
hermosto
• Ventraalinen vagus - aktivaatio – vagaalinen jarru
• Jarruttaa sympaattisen hermoston aktivaatiota
• Mahdollisuus rentoon yhteyteen myös sympaattisen
aktivaation tilassa
• Ventraalinen vagus – aktivaatio voimistuu vain
sosiaalisessa kanssakäymisessä
Sosiaalisen liittymisen hermosto
9.10.2017 52
www.helsinki.fi/yliopisto
• Aivohermoista vagus - hermo säätelee erityisesti
kasvojen ja kurkunpään lihaksistoa
• Vagaalisen jarrun tilassa silmän- ja suunympäristön
ympäristön lihakset viestivät turvaa ja herkistävät
sosiaaliselle yhteydelle
• Neuroseptiivisen aistijärjestelmän avulla skannataan
turvan ja vaaran merkkejä kehon ja erityisesti
kasvojen alueiden liikkeistä
• Ilmeikkyys on ensisijaista ympäristön signaloitumisessa
Sosiaalisen yhteyden hermosto
9.10.2017 53
www.helsinki.fi/yliopisto
• Oppiminen lähtee kiinnostuksesta
• Kun kiinnostuu, niin valpastuu ja stressireaktiot
aktivoituvat
• Kiinnostusta on pystyttävä ylläpitämään ilman taistele –
pakene – jähmety reaktiota
• Palkitsevien kokemusten oikea-aikaisuus
• Virtauksen – ahdistuksen – kiihtymyksen rajamailla
toimiminen
Oppiminen edellyttää säätelyä
9.10.2017 54
www.helsinki.fi/yliopisto
• Pitkästyneet aivot eivät ole valppaat
• Hippokampus ei aktivoidu – aivojen etuotsalohkot eivät
saa tarpeeksi virtaa
• Pitkästyneissä aivoissa tarkkaavaisuus harhailee ja mieli
vaeltaa
• Mieli kiinnittyy joko ahdistaviin ajatuksiin tai välittömän
palkitsevuuden toimintaan
• Nuorten aivot erityisen huonot kestämään pitkästymistä
• liittyy dopamiinireseptorien lisääntymiseen
Pitkästyminen on pahasta
9.10.2017 55
www.helsinki.fi/yliopisto
• Etuotsalohkon alueet eivät enää säätele muualta
tulevaa informaatiovirtaa
• Joustavuus, harkintakyky, oivalluskyky, moraalinen
arviointikyky jne. katoavat
• Aivojen alemmat osat kaappaavat vallan
• Etuotsalohkon otteen pettäminen aiheuttaa särön
myös kommunikaatioon
• Yhteyden häviäminen
• Neuraalisen integraation pettäminen on este ”samalla
aaltopituudella” olemiselle
Etuotsalohkon ”irtoaminen
verkosta”
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 56
www.helsinki.fi/yliopisto
• Toiminta muuttuu jäsentymättömäksi – integraatio
pettää
• Etuotsalohkon keskiosat lopettavat aivojen alemmista
osista virtaavan informaation tasapainottamisen ja
koordinoinnin – inhibitio katkeaa
• Reaktiot nopeita ja suoria, ”alatien” kautta kulkevia
• Ihmisten vastuulla on oppia (ja opettaa) mieltä
toimimaan tavalla, joka muuttaa aivorakenteita
Etuotsalohkon ”irtoaminen”
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 57
www.helsinki.fi/yliopisto
Aivot kädessä
9.10.2017 58
www.helsinki.fi/yliopisto
KASVATUS MUOVAA BIOLOGISIA
OMINAISUUKSIA
09/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 59
www.helsinki.fi/yliopisto
Temperamentti
09/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 60
www.helsinki.fi/yliopisto
Tunnista temperamentti
• Temperamentti on minuuden biologinen pohja – vai onko?
• Orkidea vai voikukka – introvertti vai ekstrovertti – erikoisherkkä vai teflonjyrä – ylivilkas vai arkajalka
• Tärkeä tunnisaa yksilöllliset ominaisuudet
• Realistisen minäkuvan muodostaminen
• Leimaamisen vaarallisuus – yksilölliset piirteet eivät ole pahoja tai hyviä
• Kaikkien piirteiden kanssa on opitta tulemaan toimeen siinä sosio-kulttuurisessa ympäristössä missä elää
09/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 61
www.helsinki.fi/yliopisto
Mikä on temperamentti
• Temperamentti ennustaa tulevaisuutta yhtä paljon kuin kognitiiviset taidot tai sosioekonominen tausta (mm. Roberts et al., 2007; Caspi, 2005; Moffitt et al. 2015)
• Temperamenilla on merkitystä
• Yhteys koulumenestykseen (Keltikangas ym. )
09/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 62
www.helsinki.fi/yliopisto
Erilaisia lähestymistapoja
• Käyttäytymistyylit (Thomas & Chess 1963 )
• Yhdeksän dimensiota (aktiiviuus, rytmisyys, mukautuvaisuus, lähestyminen, ärsykekynnys, reaktioiden voimakkuus, mielialan laatu, häiriytyvyys, sitkeys)
• Helppo, vaikea, hitaasti lämpiävä temperamentti
• Emotionaalisuus ja itsesäätely (Goldsmith & Campos 1982, Rothbart, 1981)
• Psykobiologinen malli (Rothbart & Goldsmith 2003)
• Rakenteelliset erot reaktiivisuudessa ja itsesäätelyssä
• Emootionaalinen reaktiivisuus ja aktiivisuus – riippuvuus psykobiologisesta herkkyydestä
09/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 63
www.helsinki.fi/yliopisto
Temperamentti
• Runsaasti tutkimustietoa seitsemän vuosikymmenen ajalta
• Ei konsesnsusta temperamenttipiirteiden luonteesta tai määrästä
• Ei konsesnsusta piirteiden pysyvyydestä tai ikäspesifisyydestä
• Paljon erilaisia menetelmiä ja paljon erilaisia määritelmiä
• Kyselylomakkeet – käyttäytymisen arviointi
• Vain vähän tutkimusta eri piirteiden välisestä interaktiosta
• Vain vähän integratiivista tutkimusta
09/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 64
www.helsinki.fi/yliopisto
yksimielisyys
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 65
www.helsinki.fi/yliopisto
• Ympäristöllä ja temperamentilla on yhteisvaikutus minuuden (persoonallisuuden) kehitykseen
• Temperamenttipiirteet ovat “rakennuspalikoita” (Chicetti 1990)
• Kehityksellisyys – “goodness of fit”
• Temperamentin ydin on pysyvä reagointitapa (Rothbart 2012)
• Muovautuvaisuus
VUOROVAIKUTUS
• intersubjektiivisesti jaetuista tunnepitoisista tapahtumista rakentuu sisäisiä (intrapsyykkisiä) taitoja (Vygotsky)
• Sisäisen tilan säätely on kehityksen avain
09/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 66
Temperamentti ja kehitys
09/10/2017 67Presentation Name / Firstname Lastname
Piirteiden mukautuminen,
Arvot, asteneet, päämäärät,
roolit
Emotionaalinen reaktiivisuus,
riippumatomuus ajasta ja
paikasta
Elämänerrallinen
muisti
McAdams & Pals (2006):
persoonallisuuden eri tasot
9.10.2017 68
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi
Tarkkaavaisuus Tunnollisuus Tunnollisuus
Havaintoherkkys Herkkyys Avoimuus
Pelokkuus Emotionaalisuus Neurootisuus
Ärtyvyys Käsiteltävyys Mukautuvuus
Vauvat & taaperot
Ekstroverttius
“Littte Six” ( > 2,5 v.) Big Five
Aktiivisuus Aktiivisuus
Myönteisyys Sosiaalisuus
PIIRRERAKENTEEN
MUUTTUMINEN
www.helsinki.fi/yliopisto
Temperamenttipiirteet ovat melko
pysyviä
09/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 69
Roberts, B.W. & Delvecchio, W.F. (2000).
www.helsinki.fi/yliopisto
AKTIIVUSUUDESSA MUUTOKSIA
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 70
De Haan ym. (2017)
9.10.2017 71
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi
UJOUDESSA MUUTOKSIA
De Haan ym.
(2017)
9.10.2017 72
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi
EMOTIOAALISUUDESSA
MUUTOKSIA
De Haan ym.
(2017)
www.helsinki.fi/yliopisto
HOIVAVASTEESSA MUUTOKSIA
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 73
De Haan ym. (2017
www.helsinki.fi/yliopisto
JOUSTOVASTEESSA
MUUTOKSIA
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 74
De Haan ym.
(2017)
www.helsinki.fi/yliopisto
HERKKYYDESSÄ MUUTOKSIA
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 75
De Haan ym. (2017)
.
www.helsinki.fi/yliopisto
Temperamentti
• Yksilölliset, kognitiivisen
kehityksen taustalla
olevat piirteet
• Ytimessä emootioiden
säätely
Emotionaalinen kehitys
• Yksilölliset, kognitiivisen
kehityksen taustalla
olevat piirteet
• Ytimessä emootioden
säätely
TEMERAMENTTI JA
EMOTIONAALINEN KEHITYS
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 76
www.helsinki.fi/yliopisto
Temperamentti
• Yksilölliset, kognitiivisenkehityksen taustalla olevatpiirteet
• Ytimessä emootioidensäätely
• NÄKÖKULMA YKSILÖLLISISSÄ PIIRTEISSÄ
• Iästä riippumattomat, pysyvät piirteet, jotka ovatajasta ja paikastariippumattomia
Emotionaalinen kehitys
• Yksilölliset, kognitiivisenkehityksen taustallaolevat piirteet
• Ytimessä emootiodensäätely
• NÄKÖKULMA NORMATIIVISESSA KEHITYSESSÄ
• Ikäkaudelle tyypillisetpiirteet, jaksottainenkehitys
TEMERAMENTTI JA
EMOTIONAALINEN KEHITYS
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 77
www.helsinki.fi/yliopisto
Kala: Jatkuva kehitys
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 78
www.helsinki.fi/yliopisto
Perhonen: Jaksottainen kehitys
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 79
9.10.2017 80
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi
Ihmisellä on kaksi kehityslinjaa
www.helsinki.fi/yliopisto
Erikseen vai yhdessä?
• Joustovaste Emotionaalinen säätely
• Tekee kaikkensa saavuttaakseen tavoitteensa Vaatii saada tehdä mielensä mukaan
• Pitää huomiosta, vastustaa periaatteita Kaipaa huomiota ja kokeilee rajojaan
• Kuuntelee järkipuhetta On avoin vastakkaisille mielipiteille
• Vastustaa aukoriteetteja Noudattaa sääntöjä vain pakosta
• Vahva tahto Sanoo “ei” osoittaakseen tahtoaan
Vähäisen joustovasteen temperamentti vai
emotionaalisen säätelyn vaikeus?
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 81
Emotionaalinen
kehitys Temperamentti
www.helsinki.fi/yliopisto
Temperamentin arvionti
• Peruskysymys:
Minkälainen ihminen on
• Näkökulma piirteiden
yleistettävyydessä yli
vuorovaikutustilanteiden
• Likert – asteikolliset
väittämät
• Dimensionaalisuus
Emotionaalisen kehityksen
arviointi
• Peruskysymys: Mitä
ihminen tekee
• Näkökulma
vuorovaikutuksellisissa
prosesseissa
• Luokittelevat kyllä – ei
väittämät
TEMERAMENTTI JA
EMOTIONAALINEN KEHITYS
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 82
www.helsinki.fi/yliopisto
SAMASSA PAKETISSA KUITENKIN
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 83
Temperamentti JA emotionaalinen kehitys
- Näkökulmien yhdistäminen (laadullinen ja
määrällinen kehitys, kehitysvaiheet, yksilöllisyys)
- Täydentävät toisiaan, holisinen näkemys
www.helsinki.fi/yliopisto
Sääteleminen
09/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 84
www.helsinki.fi/yliopisto
Itsesäätely
• Itsesäätelyn tarkoitus on ehkäistä välittömien, reaktiivisten toimintaimpulssien herättämä taistele – pakene – jähmety käyttäytyminen kaikissa sosiaalisissa ja kognitiivisissa tilanteissa
• Tilaa harkinnalle, mielen malttamiselle ja ennakoinnille
• Epäjohdonmukaiset ja ennakoimattomat vuorovaikutussuhteet johtavat puutteellisin itsesäätelyn taitoihin ja pysyykisiin traumoihin
• Korjaavat kokemukset, kaikkien ihmisten tärkeys kaikissa ikävaiheissa
• Itsesäätely tai sen puute on yhteydessä kaikkeen toimintaan kaikissa tilanteissa
09/10/2017Presentation Name / Firstname Lastname 85
www.helsinki.fi/yliopisto
• Viivästetty mielihyvä – harmin sietäminen ja
palkitsevan kokemuksen odottaminen on vaikeaa
• Viivästyttämisen vaikeus lisää riksiä
• Oppimisvaikeuksien kasautumiselle
• Käytöshäiriöille, sopeutumattomuudelle
• Lihavuudelle, syömishäiriöille
• Masennukselle
Säätelemisessä tarvitaan
tahdonvoimaa (self-control)
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 86
www.helsinki.fi/yliopisto
• Nyky-ympäristössä on paljon palkitsevuutta
• Palkitsevuus koukuttaa
• Ympäristön johdonmukaisuus (turva) auttaa
mielihyvän viivästämisessä
• Epävarmuus tulevasta?
• Väsymys, uupumus
Viivästetty mielihyvä
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 87
www.helsinki.fi/yliopisto
Itsesäätely ennustaa
9.10.2017 88
www.helsinki.fi/yliopisto
• Syntymäkohortti: 1000 lasta
• Itsesäätelyn taidot 3, 5, 7, 9 ja 11 vuoden iässä
selittivät terveyseroja ja elämänhallintaa aikuisiässä
(32 vuotta)
• Itsesäätelyn ennustevoima oli suurempi kuin
älykkyyden tai muiden taustatekijöiden
The Dunedin Study
9.10.2017 89
www.helsinki.fi/yliopisto
Tahdonvoima on opittu taito
• Tahdonvoima on opittu taito, joka liittyy keskushermoston kehitykseen ja jota tarvitsee harjoitella
• Tahdonvoimassa tarvitaan otsalohkon aktiivisuutta
• Otsalohkon neurobiologinen kehitys on hidasta
• Lapsuudessa ja nuoruudessa yhteydet otsalohkoon ovat vasta vavistumassa – ne ovat hauraita ja vaimenevat herkästi
• Tunnesäätelyn taidot ovat keskeisessä asemassa
9.10.2017
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi
/ Esityksen nimi 90
www.helsinki.fi/yliopisto
• Korkean psykososiaalisen riskin ympäristössä 80 %
lapsista kokee vanhempien laiminlyöntiä, kaltoin
kohtelemista ja hoivatta jättämistä
• Lapset eivät saa lohtua tarvittaessa
• Seurauksena jäsentymätön kiintymyssuhde –
itsesäätelyn vaikeus
• Keskiluokkaisessa, matalan riskin ympäristössä
15 % lapsista kokee vastaava
• Jäsentymätön kiintymyssuhde
•
Varhaisten kokemusten voima
9.10.2017 91
www.helsinki.fi/yliopisto
Varhaisten kokemusten voima
• Varhaiset kokemukset ovat yhteydessä hyvinvointiin
tai sen puutteeseen
• Henkinen tai fyysinen pahoinpitely
• Vanhempien ristiriidat, epäjohdonmukaisuus
• Emotionaalinen laiminlyönti
• Hyvinvoinnin puute aikuisuudessa:
• Depressiot ja ahdistushäiriöt
• Päihteiden väärinkäyttö
• Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino
9.10.2017 92
www.helsinki.fi/yliopisto
Miksi varhaiset kokemukset
vaikuttavat:
• Varhaiset kokemukset vaikuttavat yksilöllisiin eroihin
hermostollisessa ja hormonaalisessa
stressivasteessa
• Poikkeava stressivaste on taustalla kaikissa
seuraavissa
• Depressiot ja ahdistushäiriöt
• Päihteiden väärinkäyttö
• Sydän – ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino
9.10.2017 93
www.helsinki.fi/yliopisto
Säätely yksin ja yhdessä
94
SÄÄTELY AIKUISEN TUELLASTRESSI HÄLYTTÄÄ
ÄRSYKKEET
AIVOJEN
INFORMAATIOVIRTA
KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA
SOPIVA
VIREYSTILA
www.helsinki.fi/yliopisto
Säätely yksin ja yhdessä
95
TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN
TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT
SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA
OMA SÄÄTELY TOIMII
LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE
STRESSI HÄLYTTÄÄ
ÄRSYKKEET
AIVOJEN
INFORMAATIOVIRTA
KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA
SOPIVA
VIREYSTILA
www.helsinki.fi/yliopisto
Rotista…
• Hoivan ja huolenpidon määrä muuttaa stressireaktiota säätelevien geenien DNA:n kemiaa
• Paljon hoivaa ja huolenpitoa –kestävämpi ja sopeutuvampi rotta –mukautuvampi stressireaktio
96
www.helsinki.fi/yliopisto
Poikkeava stressivaste
• Lapsilla (ja aikuisilla) poikkeava stressivaste on
taustalla ainakin seuraavissa:
• Tarkkaavaisuushäiriöt
• Käytöshäiriöt
• Ahdistushäiriöt
• Masennus
• Kasvuhäiriöt
9.10.2017 97
www.helsinki.fi/yliopisto
Jatkolukemista
• Fredrickson, B L. "The broaden-and-build theory of positive emotions."Philosophical transactions-royal society of
london series b biological sciences(2004): 1367-1378.
• Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1, pp. 30–39
• Hrdy SB: Mothers and others: The evolutionary origins of mutual understanding Harvard University Press 2009
• Moffitt, T. E., Arseneault, L., Belsky, D., Dickson, N., Hancox, R. J., Harrington, H., ... & Sears, M. R. (2011). A
gradient of childhood self-control predicts health, wealth, and public safety. Proceedings of the National Academy of
Sciences, 108(7), 2693-2698.
• Panksepp, J. "Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans." Consciousness and
cognition 14.1 (2005): 30-80.
• Porges S The Polyvagal Theory, Clev Cl J Med 76 • Supplement 2 2009
• Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003
• Sajaniemi N, Mäkelä J: Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.) Positiivisen
psykologian voima PS kustannus 2014
• Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, Basam 2012. Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam
2014; The Developing Mind II ed, Guilford Press 2012
• Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985
• Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998
• Tronick, E., Als, H., Adamson, L., Wise, S., & Brazelton, T. B. (1978). The infant’s response to entrapment between
contradictory messages in face-to-face interaction. American Academy of Child Psychiatry, 17, 1 – 13.
• Twenge, Jean M.; Baumeister, Roy F. Social Exclusion Increases Aggression and Self-Defeating Behavior while
Reducing Intelligent Thought and Prosocial Behavior. Abrams, Hogg, Michael.,Marques. (Ed), (2005). The social
psychology of inclusion and exclusion. , (pp. 27-46). New York, NY, US: Psychology Press