Elinvoimaisen maaseudun puolesta - MTK · MTK:lla on työsar-kaa siinä, että riittävät julkiset pal-velut turvataan myös maaseudun asukkaille ja yrityksille. Myönteistä on,

Elinvoimaisen maaseudun puolesta

Maataloustuottajain Itä- ja Keski-Suomen liittojen tiedotuslehti 2015

Hallituksen alkutaival maaseudun silmin

Etelä-SavoPohjois-SavoPohjois-KarjalaKeski-Suomi

Ei ole helppoa olla päätöksente-kijä tämän päivän Suomessa. Jos toimii hitaasti ja harkiten, niin moi-titaan vätykseksi. Jos taas toimii rivakasti, niin tilanne on kuin kuu-luisalla palokunnalla: väärin sam-mutettu.

Sipilän hallituksen tärkein ta-voite on selvä: velaksi eläminen on lopetettava. Siihen ei ole pal-jon lisättävää. Suomen talous ei kasva ja kansakunta velkaantuu hirmuista vauhtia. Lääkkeet tilan-teen oikaisemiseksi ovat pakos-takin kipeitä. Hallitus ei voi laistaa paljon puhuttuja rakenteellisia uu-distuksia.

Suomalaiselle maatalousyrit-täjälle talouden oikaiseminen on välttämätöntä. Koko ruokastrate-giamme perustuu laadun tuotta-miseen. Kustannustasomme on korkea, joten bulkilla ei pärjää. Köyhtyvä kansa ei laadusta pe-rusta.

Sama koskee myös maaseudun kasvavaa palvelutuotantoa. Eläm-me maksukykyisistä kuluttajista. Samoin uusiutuvia luonnonvaroja jalostava teollisuus tarvitsee va-kaan ja kilpailukykyisen toimin-taympäristön.

Julkisen talouden leikkauk-set osuvat sekä maaseutuun että kaupunkiin. Juustohöylä on todet-

tu menojen leikkaajana huonoksi, joten säästöjä on saatava uudella tavalla toimien. MTK:lla on työsar-kaa siinä, että riittävät julkiset pal-velut turvataan myös maaseudun asukkaille ja yrityksille.

Myönteistä on, että osa halli-tuksen kasvupanostuksista koh-distuu maaseudulle. Biotalous on kärkihankkeiden aatelia. Se tuo kasvua ja työtä vain silloin, jos maaseudulla kasvavat luonnonva-rat saadaan sujuvasti markkinoille. Laitetaan liikenneverkko ja yritys-toiminnan kannattavuus kuntoon, niin kansantalous saa vahvan biosysäyksen.

Suomen metsät kasvavat puuta enemmän kuin koskaan. Metsän-omistajat kuitenkin vanhenevat, joten lupaus sukupolvenvaihdos-ten sujuvoittamisesta on terve-tullut. Puun tarjonta kasvaa luon-tevasti kysynnän kasvun myötä. Hallituksen tavoitteet toteutuvat näköpiirissä olevien teollisten in-vestointien toteutuessa.

Byrokratian peikko on tarkoitus nujertaa tällä hallituskaudella. Tätä suomalainen maatalousyrittäjä on odottanut ja vaatinut. Annoimme itse asiassa koko hankkeelle hy-vän alkusysäyksen viime vuoden tilaisuudessamme Seinäjoella. Nyt on tekojen aika.

Osa turhasta byrokratiasta on kotitekoista, osa Brysselin tuo-maa. Nitraattiasetuksen pahimpi-en virheiden korjaaminen on hyvä alku. EU:n maatalouspolitiikan sel-keyttäminen tulee myös vastaan tällä hallituskaudella. Viljelijöiden tyytymättömyys tuli hyvin esille Brysselissä järjestetyssä mielen-osoituksessa, johon myös MTK osallistui näkyvästi.

Maatalouden talousahdingon korjaaminen ei saa olla tekemä-tön paikka, vaikka valtion kas-sa ammottaa tyhjyyttään. Kriisi on seurausta kovista päätöksistä suurvaltapolitiikassa. Venäjän raja sulkeutui ja menetysten taakka kaatui maataloudelle. Yhteisesti aiheutettu ongelma on kannettava yhdessä. Odotamme, että Sipilän hallitus ja EU kykenevät tekemään oikeita ja oikeudenmukaisia pää-töksiä suomalaisen ruuantuotan-non pelastamiseksi.

Kestävin tie on maatalous- ja ruokamarkkinoiden kilpailun ter-vehdyttäminen. Kovin moni ei enää kiistä kaupan ylivallan nope-aa kasvua. Tilanteen korjaaminen on ollut luvattoman hidasta. Maa-talousyrittäjät odottavat paljon luvatulta kilpailulain uudistuksel-ta. Oikeus reiluun kaupankäyntiin kuuluu myös viljelijälle.

MTK on pitkään vaatinut maan-omistajan kuihtuneiden oikeuksi-en vahvistamista. Tässä mielessä hallituksen ohjelma on lupauksia herättävä. Lunastuslaki uudiste-taan ja pakkosuojelusta siirrytään vapaaehtoisuuteen.

Hallituksen tavoitteet ovat hyviä myös maankäytön ja kaavoituksen uudistuksessa. Valtaa ollaan siirtä-mässä paikalliselle tasolle, minne se ehdottomasti kuuluukin. Täs-säkin MTK:n viestiä on kuunnel-tu. Keskushallinnon ote maa-seutualueiden kehittämisessä on kiristynyt jo useamman hallituksen ajan. Täyskään-nös on tarpeen ja tukee tavoitettamme elinvoimai-sesta maaseudusta.

Hyväkään hallitus-ohjelma ei muuta sitä tosiasiaa, että maatalo-us on nyt ahtaammalla kuin koskaan EU-aikana. Jaksaminen on koetuksel-la sekä taloudellisesti että henkisesti. Työtä hyvinvoinnin eteen ei saa unohtaa. Tämä kos-kee sekä valtiota että meitä jo-kaista yhteisessä järjestössämme.

Juha MarttilaMTK:n [email protected]

Kuva: Jaana Kankaanpää

Toisen polven luomuviljelijät Kalliolan tilalla Haukivuorella

Veljesten maa-talous yhtymä

toimii selkeällä työnjaolla

Veitonmäen tilalla Jämsässä

naudanlihan suoramyyntiä

Puhtaat ratkaisut biotalouden

kärkitavoitteina

Kysyimme maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselta, kuinka Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman biotalouden kärkihankkeet ovat lähteneet liikkeelle. Haastattelimme myös neljää kansanedustajaa, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppää (kesk) sekä valiokunnan jäseniä Markku Eestilää (kok) ja Teuvo Hakkaraista (ps). Mukana on lisäksi ympäristövaliokunnan jäsen Petri Honkonen (kesk).

Elinvoimaisen maaseudun puolesta2

Talonpojan vuosikello alkaa olla siinä vaiheessa, että rehuvarastot pitäisi olla täynnä ja lantalat tyhjät. Osalla alueem-me tiloilla rehuvarastot eivät täyttyneet aivan toivotulla tavalla ja valtaosalla tyhjän lantalan rinnalla on myös tyhjä pankkitili.

Vuosi 2015 on ollut jo tähän men-nessä erittäin raskas viljelijälle niin hen-kisesti kuin fyysisesti. Viljelijä on toki tottunut kovaan työhön ja välillä jopa ylipitkiin työpäiviin luonnonolosuhteiden niin vaatiessa. Tämä vuosi on kuiten-kin koetellut viljelijää poikkeuksellisen raskaasti.

Kansainvälisen politiikan maksumie-hiksi olemme joutuneet alentuneiden tuottajahintojen kautta, jota vielä lähellä oleva osuuskaupparyhmä tukee ns. hal-puuttamiskampanjalla.

Suomalaisten virkamiesten perisynti byrokraattisuus on Mavin myötävaiku-tuksella iskenyt tukimaksatusten siir-tymiseen, mikä on aiheuttanut tilojen maksuvalmiuden olennaisen kiristymi-sen ja jopa romahtamisen.

Rahoittajien tiukentuneet rahoituskri-teerit ja ehkä myös ymmärryksen puute nopeasti muuttuvassa tilanteessa ovat lisänneet maksuvalmiusahdinkoa osassa Itä- ja Keski-Suomea. Lisäksi pankkifuu-siot ovat tuoneet uusia toimintatapoja, jotka eivät ole vielä asiakkaille tuttuja.

Suomalaisen talonpojan jaksaminen on siis ollut todella kovilla ja siitä ovat eri yhteiskuntatahot olleet jopa huo-lissaan. Kuitenkin tähän jaksamison-

gelmaan valtiovalta tarjoaa ratkaisuksi lomitusjärjestelmän leikkauksia ja hei-kennyksiä.

Yllä olevan tekstin ei ole tarkoitus lamaannuttaa maaseudun toimijoita, vaikka se on vain tilannekatsaus alu-eemme tämän hetken arjen tilanteesta.

Voidaan sanoa, että edunvalvonnalla on tekemistä ja haasteita. Edunvalvon-nan haasteita lisää vielä koko Suomen taloudellinen tilanne.

Muutama vuosi sitten arvostelimme voimakkaasti Kreikan valtion talouden-pitoa. Suomi on tällä hetkellä ajautu-massa samaan taloudelliseen ahdin-koon, ellei yhteiskuntamme talouden ja rakenteen ongelmiin puututa voimak-kaasti. Juustohöylä ei nyt riitä.

Suomi on ennenkin noussut laman kynsistä. Nyt laman taittamiseen eväät löytyvät biotaloudesta, eli maaseudul-ta ja monipuolisesta maaseutuyrittäjyy-destä.

Biotaloutemme vankalla veturilla, metsäteollisuudella, on menossa mer-kittävät investoinnit vientimme edistä-miseen. Raaka-aine taas sijaitsee maa-seudulla ja lisääntyvä raaka-aineen ky-syntä luo työtä ja toimeliaisuutta myös jäsenkuntaamme.

Bioenergia on jo lähtenyt hyvin liik-keelle ja on varmasti tulevaisuuden yksi avainsektoreista.

Bioenergian tuottaminen on kuitenkin pääomavaltainen sektori, joka tarvitsee kehittyäkseen yhteiskunnan panoksia ja tuotekehitystä.

SYKSYN SATOA!

Palveluksessanne,Suomi!

Vain Atrian eläinkuljetusauton matka vie maan joka kolkkaan.

Kattavat neuvontapalvelut, huippu-asiantuntijat veloituksetta käytettävissäsi

Laajat ja laadukkaat, edulliset sekä nopeat laboratoriopalvelut

Suomalaista maitoa maailmanluokan taitoa!

KOOLTAAN KOMPAKTI. SUORITUSKYVYLTÄÄN YLIVOIMAINEN.

Kysy lisää! AGCO Suomi Oy 020 45 0501 tai www.valtra.fi

Kaikissa uusissa N-mallaissa on Valtra Smart -telemetriavalmius vakiona.Et ehkä tarvitse isoa traktoria, mutta ansaitset sen tuomat edut. Kysy omalta Valtra-myyjältäsi mahdollisuutta koeajaa tämä Valtra-uutuus.

Tiloilla on suuria ja pieniä töitä.Rakensimme yhden traktorin tekemään ne kaikki.Uusi Valtra N-sarja on kooltaan kompakti ja teho-paino -suhteeltaanylivoimainen luokassaan. Työn tarkkuus saavutetaan ketterälläkäsiteltävyydellä ja esteettömällä näkyvyydellä.

3Maataloustuottajain Itä- ja Keski-Suomen liittojen tiedotuslehti 2015

PARHAAT PIDOT KAIKILLE TEILLE

Palvelemme: ma–pe 8.00–17.00, sesonkiaikaan myös la 9.00–13.00. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

PAKETTIINSISÄLTYY:

• kuntotarkastus• vakuutus

• tasapainotus ja painot

• ilmanpaineiden tarkistus

• varastointi oikeissa olosuhteissa

• renkaiden vaihto

Vaihda renkaat vaivattomasti VARAA AIKA!• Vältät ruuhkaa• Säästät aikaa

Miksi raahaisit renkaita mukanasi,

me pesemme, huollamme ja SÄILYTÄMME ne puolestasi!

KYSY LISÄÄ!SAVONLINNA Satelliittikatu 2, Nojanmaa, puh. (015) 250 202

KITEE Peltotie 4, puh. (013) 411 188www.pk-rengas.fi

Meiltä löydät renkaat jokaiseen lähtöön kaikissa hintaluokissa

39

Riku

Timo

Joni

Vanhatrenkaat

Uusi lumi

Lue lisää nokianrenkaat.fi

Parasta mahdollista talvipitoa ja vähemmän tienkulumaa uuden nastateknologian ansiosta.

MUISTA MYÖS RENGASHOTELLI-

PAKETTIMME!JäTä RENKAIdEN HUOLTO

JA SäILYTYS MEIdäN HUOLEKSEMME.

Itä- ja Keski-Suomen MTK-liittojen yhteystiedotsähköposti [email protected]

MTK-Etelä-SavoVesa Kallio toiminnanjohtaja 040 527 1039

Niina Mäntyniemi maaseutunuorten asiamies 040 513 8925 osa-aikainen 3 kk/vuosi

Saila Paananen toimistosihteeri 044 413 3350työaika tiistai-torstaiOsoite: Maaherrankatu 34 B 14, 50100 MIKKELIwww.mtk.fi/liitot/etelasavo • www.facebook.com/mtk.etelasavo

MTK-Keski-SuomiAnja Kettunen toiminnanjohtaja 040 840 5054

Minna Kepponen toimistosihteeri 040 509 0284

Pertti Ruuska järjestöagronomi 040 551 5769Osoite: Keskustie 20 C, 40100 JYVÄSKYLÄwww.mtk.fi/liitot/keskisuomi • www.facebook.com/keskisuomimtk

MTK-Pohjois-KarjalaVilho Pasanen toiminnanjohtaja 020 413 3481, 040 550 4848

Maija Kakriainen järjestöagronomi 020 413 3483, 040 575 8813

Sirpa Kukkonen toimistosihteeri 020 413 3482, 0400 695 398Osoite: Siltakatu 20 A 2.krs, 80100 Joensuuwww.mtk.fi/pohjoiskarjala • www.facebook.com/MTKPohjoisKarjala

MTK-Pohjois-SavoJari Kauhanen toiminnanjohtaja 040 505 6718

Sirpa Lintunen aluepäällikkö 044 084 3352

Niina Mäntyniemi maaseutunuorten asiamies 040 513 8925 osa-aikainen 3 kk/vuosi

Helena Venäläinen toimistosihteeri 044 413 3501Osoite: Savonkatu 18 C, 70110 Kuopiowww.mtk.fi/liitot/pohjoissavowww.facebook.com/mtk.pohjoissavo

Syöttötariffin muuttaminen koskemaan myös maatilakokoluokan yksiköitä antaisi varmasti alueemme maatiloille kaivattuja lisäkate-euroja.

Kasvinviljelyn kannattavuuden paranta-miseksi viennin kanavien parempi hallin-ta on avain lisätuottojen saamiseen. Tällä sektorilla on maassamme viritteillä pilotti-hanke, josta toivottavasti kuulemme pian positiivisia uutisia.

Toisaalta alueemme kotieläinvaltaisuu-desta johtuen, kasvinviljely- ja kotieläinti-lojen välisen yhteistyön lisäämisen kaikkia kiviä ei vielä ole varmaan käännetty.

Työstä maaseudulla ei siis ole puutetta, mutta työstä, yrittäjyydestä ja sitoutumi-sesta on suomalaisen talonpojan saatava kohtuullinen korvaus.

Tällä hetkellä suurin maaseudun on-gelma on maksuvalmius ja kannattavuus. Ratkaisun avaimia haettaessa katse koh-distuu markkinoilta saatavaa tuloon.

Maaseutuyrittäjyys on mielenkiintois-ta, sillä maaseudun toimijoilta vaaditaan yrittäjämäistä toimintaa ja tehokkuuden lisäämistä, mikä on toisaalta ymmärret-tävää.

Kuitenkin samaan aikaan taistelemme synkässä byrokratian viidakossa, mikä syö eväät terveeltä talouden ja toiminnan kehittämiseltä. Tämä ei taas ole ymmär-rettävää eikä hyväksyttävää.

Onneksi valtakunnassa tähän mielettö-myyteen on jo herätty hallituksen byrokra-tian purkutalkoilla. Alueeltamme esimer-kiksi Etelä-Savossa byrokratiaa puretaan yhdessä viljelijoiden, ELY:n ja keskeisten toimijoiden hyvällä yhteistyöllä.

Markkinoilta saatavan osuutemme pa-rantamiseksi kilpailulainsäädännön päivit-täminen on keskeisessä roolissa, ja se on myös edunvalvonnan yksi painopistealue.

Markkinaedunvalvonnan ja kuluttaja-työn merkitys tulee kasvamaan tämän ta-voitteen saavuttamiseksi ja siksi on tärke-ää, että MTK:n valiokuntauudistus tukee myös tätä tavoitetta.

Rakentava yhteistyö keskeisten kaupal-listen toimijoiden välillä on myös mahdol-lisuus. Tästä hyvä esimerkki on Keskon julkaisema ”Tuottajalle kiitos -kampanja”, jossa kuluttajalla on mahdollista reiluuttaa kinkun hintaa suoraan viljelijälle.

Tämän konseptin toimivuus on jo Eu-roopassa testattu ja sen toivoisi laajene-van myös Suomessa.

Tekniikka suo tähän kaikki mahdollisuu-det, mutta on mielenkiintoista, ettei juu-rensa maaseudulta saanut S-ryhmä halua kantaa vastuuta suomalaisen ruokaketjun toimivuudesta.

Lopuksi haluamme kiittää vielä aktiivis-ta jäsen kuntaamme lukuisista yhteyden-otoista virkamiehiin ja poliittisiin päättäjiin. Kentän yhtenäinen ja selkeä viesti syksyn keskeisissä edunvalvonnallisissa asioissa on auttanut niiden kääntymisessä oikealle uralle. Jälleen kerran, yhdessä me olem-me voimakkaampia ja korjaamme satoa monella rintamalla!

Itä- ja Keski-Suomen MTK-liittojen puheenjohtajat

MTK Etelä-Savo Juha PaajanenMTK Keski-SuomiJukka KauppinenMTK Pohjois-KarjalaJouni MäkisaloMTK Pohjois-SavoJarmo Nykänen


KIIRENOUDOT ILMAN LISÄKULUJA

HKScan investoi Itä-Suomeen. Outokummun teurastamon navettainvestointi toi lisää joustoa teurasnoutoihin. Kesän aikana uudistui myös osa teuraslinjasta ja leikkaamosta.

Noudamme teuraat nopeasti, kiirenaudatkin ilman lisäkuluja. Vah-van verkoston kautta saat myös vasikoillesi hyvät kasvatuspaikat.

Ota yhteyttä paikalliseen kenttäedustajaamme ja kysy lisää!

Ota kumppaniksesi

asiantuntija

Matti Karjalainen Etelä-Savo 0400 376 716

Jouni Koppi Keski-Suomi0400 302 481

Osmo Könönen Pohjois-Karjala 040 831 4475

Herkko Tynnyrinen Pohjois-Savo 0400 373 581

Maatalouden edunvalvonta on kestävyyslajiVuosi 2015 on ollut maataloudel-le poikkeuksellisen hankala. Ve-näjän elintarvikkeiden tuontikiel-losta johtuneet markkinahäiriöt, yleisen ostovoiman aleneminen ja kaupan halpuutusstrategia ovat painaneet tuottajahintoja alas-päin. Maataloustukien muutokset, tukiin käytettävissä olevien ra-hojen väheneminen, lisääntyneet tukiehdot ja myöhentyvät mak-satukset heikentävät tukien turva-verkkoa. Kevään ja kesän vaikeat sääolosuhteet ja niistä aiheutu-neet satomenetykset ovat lisän-neet ahdinkoa entisestään. Vah-vaa järjestöä ja tehokasta edun-valvontaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Maatalouden kannattavuus on saatava kohdalleen ja markkinoi-den toimivuus on avainasemassa. Vuonna 2015 markkinaedunval-vonnan jäsenpalveluiden kehit-täminen aloitettiin viljasektorista. Tuotantokustannusten seurantaa ja entistä parempaa markkinatie-toa tarjotaan jo nyt kaikista tuo-tantosuunnista. Paljon on tehtä-vää. Ruokaketjun yhteistyötä on parannettava ja kuluttajille kyettä-vä kertomaan suomalaisen ruuan ylivoimatekijöistä. Suomalainen viljelijä tekee arvokasta kansan-

terveystyötä tuottamalla turvallis-ta, puhdasta ja salmonellatonta ruokaa ilman antibiootteja. Tästä työstä on saatava korvaus, joka kattaa kustannukset ja antaa toi-meentulon.

Maatalouspolitiikan uudistus painoi monen viljelijän mieltä al-kutalvesta ja keväällä. Kaikki tuki-järjestelmät myllerrettiin kerralla, tiedon tarve oli suurta ja myöhäs-sä tulleet tukiehtojen linjaukset vaikeuttivat valintoja. Maaseutuvi-rasto ilmoitti tukien maksatuksen viivästymisestä syksyllä 2014. Mavin mukaan tukimaksatuksista noin 600 miljoonaa euroa aikai-sempaa enemmän siirtyisi seu-raavan vuoden puolelle. Nopeasti Seinäjoelle järjestettiin viljelijämie-lenilmaus, jossa vaadittiin maa-seutuvirastoa maksamaan tuet aikaisemmin. Samaa viestiä on toistettu sinnikkäästi ja maksa-tuksia on saatukin aikaistumaan. Kerrottu 600 miljoonan euron siir-tymä on nyt pienentynyt noin 170 miljoonaan euroon.

Vuoden 2015 tukihaku ei ollut vielä edes ehtinyt alkaa, kun alkoi uusien tukijärjestelmien yksinker-taistaminen. Ensimmäisenä ke-räsimme ehdotuksia EU-säädös-ten selkeyttämiseksi, minkä jäl-

keen alkoi kansallisten säädösten perkuu. Hallitusohjelma antaa hy-vät edellytykset maatalouden toi-mintaedellytysten parantamiseen. Byrokratian purun lisäksi siinä lu-vataan mm. pidättäytyä EU-tason ylittävästä lisäsäätelystä ja lisä-kustannusten aiheuttamisesta. Nämä kirjaukset ovat erittäin tär-keitä esimerkiksi eläinsuojelulakia uudistettaessa.

Kannattavuuskriisi syveni ti-loilla loppukesästä. Vaadimme toimia tilanteen parantamiseksi ja hallitus päätti elokuun budjet-tiriihessä kohdentaa 20 miljoo-nan euron lisärahan maatalouden kannattavuuskriisiin. Syyskuussa 2015 EU:n yhteinen tuottajajärjes-tö Copa-Cocega järjesti mieleni-lmauksen Brysselissä maatalou-den heikentyneen tilanteen takia. Viesti meni perille ja komissio-kin koosti pikavauhtia kriisipake-tin, josta Suomi saa 9 miljoonaa euroa. Laskelmiemme mukaan pelkästään markkinahäiriöiden ja heikon sadon takia suomalaisen maatalouden menetykset ovat vuositasolla noin 400 miljoonaa euroa. Käytettävissä oleva 29 mil-joonaa euroa ei riitä alkuunkaan menetysten korvaamiseen ja siksi kriisituki on pystyttävä kohdenta-

maan tarkasti.Syys- ja lokakuussa MTK on

valmistellut yhdessä maa- ja met-sätalousministeriön kanssa mal-lia kriisituen kohdentamiseksi. Kriisituki on tarkoitus kohdentaa kohdennettuna tukena maidon- ja sianlihantuottajille sekä yleisenä kriisitukena velkaisille ja inves-toineille tiloille. Yleisen kriisituen osalta sovelletaan vuonna 2010 käytössä ollutta järjestelmää. Päätökset on saatava pikaisesti, jotta tuki saadaan mahdollisim-man nopeasti hakuun ja maksa-tukseen.

Kriisitukivalmistelun kanssa sa-manaikaisesti aloitettiin vuoden 2016 tukiratkaisun valmistelu. Rahasta on niukkuutta edelleen, sillä kansalliseen tukeen kohden-netaan noin 4 miljoonan leikka-us vuodelle 2016. Myös maaseu-dun kehittämisohjelman varojen kohdennus vaatii täsmentämis-tä. Ympäristökorvaukseen va-rattu raha ei tule riittämään koko ohjelmakaudeksi, koska eräiden lohkokohtaisten toimenpiteiden rahamenekki ylittää arvioidun. Tästä syystä toimenpiteiden va-lintamahdollisuuksia tullaan rajoit-tamaan tulevina vuosina. Vuonna 2015 tehtyjen sitoumusten tukita-

sojen muuttaminen ei jälkikäteen ole mahdollista, ellei EU-lainsää-däntö merkittävästi muutu.

Uudet tukijärjestelmät eivät vielä ole edes kunnolla selkiyty-neet, kun on jo aloitettu seuraa-van ohjelmakauden tukipolitiikan valmistelu. Nykyisen järjestelmän heikkouksia on pystyttävä paran-tamaan: tuki kohdennettava pa-remmin aktiiviviljelyyn, riskienhal-lintakeinoja lisättävä ja viljelijän asemaa ruokaketjussa parannet-tava.

Työsarkaa riittää. Maatalouden edunvalvonta on kestävyyslaji.

Minna-Mari KailaMaatalousjohtaja



Kalliolan luomutilalla elettiin vil-kasta sadonkorjuun aikaa syys-kuun viimeisellä viikolla. Vastassa pihamaalla olivat pieni Siiri tyttö, 3v, Piki-kissan kanssa sekä äiti ja yrittäjä Elina Vauhkonen. Sain terve-tuliaisiksi juuri poimittuja omenia. – Tänä vuonna ei tule paljon ome-naa, vaikka puut kukkivat hyvin, Elina totesi.Pian paikalle ennätti myös isäntä, yrittäjä Antti Vauhkonen. – Pihara-kennuksessa tehdään laatikoita tuotteiden varastoimiseen

Kärenniemen kylässä Haukivuo-rella sijaitsevalla Kalliolan luomuti-lalla on keskitytty vihannesviljelyyn ja erityisesti kaalin tuottamiseen. Pihapiiriin rajoittuvalla pellolla kaali odotti jo sadonkorjuuta.

Tilalla on yhteensä 13 hehtaaria kaalilla. Aluksi viljeltiin vain kerä-kaalia ja sitä on eniten nytkin, mut-ta mukaan on tullut muitakin lajeja kuten lehtikaalia, kyssäkaalia ja parsakaalia.

Kaalia viljellään omien peltojen lisäksi yhteistyöluomutilojen vaih-tomailla viljelykierron takaamiseksi.

– Viljelykierto on meidän luomu-tilalla viisi vuotta. Helpottaa, kun Haukivuorella moni tila on lähtenyt luomutuotantoon. Teemme paljon yhteistyötä paikallisten viljelijöiden kesken niin koneiden, työvoiman kuin viljelyn osalta. Esimerkiksi va-rastoimme ja pakkaamme tuotteet Paavo Pulkkisen Lietlahden luo-mutilalla.

– Jos tulee tuotannossa pul-mia, on helppo soittaa naapurille ja voimme yhdessä avata ongelmia. Kylässä on hyvä henki viljelijöiden keskuudessa, isäntä Antti Vauhko-nen kertoo.

Tilalla on siirrytty luomutuotan-toon Antin vanhempien aikana 1998 ja jo vuonna 2002 keskityt-ty kaalinviljelyyn. Sitä ennen viljel-tiin mm. avomaankurkkua, sipulia, purjoa, selleriä, lanttua, kesäkurpit-saa, mansikkaa, vadelmaa. – Kehi-tämme jatkuvasti kasvivalikoimaa kysynnän mukaan, isäntä sanoo. - Käsissämme on koko tuotantoket-ju aina siemenestä valmiiseen tuot-teeseen asti. Kasvatamme taimet itse tilan kasvihuoneessa.

Uusi sukupolvi otti vastuun viime vuonna tuotannosta.

– Teimme sukupolvenvaihdok-sen kevyeen malliin. Tilalla on kol-me metsäpalstaa ja päätila, josta ostimme vain viljelypuolen Antin vanhemmilta. Riski on pienempi, kun investointi ei nouse kovin suu-reksi, Elina Vauhkonen selvittää.

Antin vanhemmat, jotka ovat vä-hän päälle 60 vuoden ikäisiä, asu-vat edelleen tilalla ja osallistuvat tilan töihin. Antti ja Elina asuvat parinkymmenen kilometrin päässä Haukivuoren kirkonkylällä.

– Töitä on paljon, mutta työ on mielekästä ja monipuolista. Se, että pystymme tuottamaan luo-muruokaa tavalliselle kuluttajal-

le, on hieno asia, Elina Vauhkonen sanoo.

Antti korostaa yrittämisen va-pautta, vaikka työtä on paljon ja siihen on sidottu. – Itse voin suun-nitella oman tekemiseni.

Hänen ajastaan menee osa myös töiden organisointiin. Tilal-la on kausityöntekijöitä kolmesta seitsemään. – Työt alkavat tilalla aamulla kello seitsemän, jolloin po-rukan tullessa hommiin on oltava selvillä mitä kukin tekee, hän va-lottaa.

Elina hoitaa tilan kirjanpidon ja paperityöt. – Se auttaa näkemään konkreettisesti, miten raha kulkee, mihin sitä menee ja mistä tulee, hän sanoo.

– Koko ajan saa miettiä miten kehittäisi tilaa ja toimintoja. Esi-merkiksi mitä on viisasta tehdä itse ja mitä voisi ulkoistaa, kun töitä on paljon. Se on yhtä valintaa, isäntä Antti pohtii.

– Olemme toisen polven luomu-viljelijöitä. Kun ryhdyimme tähän, monet perusasiat oli jo edellinen polvi hoitanut aina siitä lähtien, että kaupassa oli hyllypaikka val-miina.

Kalliolan luomutilalla on omat toimivat verkkosivut. Siellä on pyö-rinyt muun muassa jo puolitoista vuotta kaalikeskiviikko, kuluttajalle vinkki kaalin käyttöön. Elina on an-tanut siellä oivallisia kaalireseptejä tai siellä on päässyt kurkistamaan tilan arkeen ja siihen, mistä kaalin

tie kuluttajan lautaselle on lähtenyt.Elina Vauhkonen suunnitte-

li seuraavalla viikolla luomuviikol-le lähtöä Mikkeliin. – Siellä kohtaa kuluttajan, jonka kanssa pääsee keskustelemaan suoraan ja esitte-lemään tuotteita. Kuluttaja on se, joka tekee päätöksen tuotteen os-tamisesta. Hänen mielipidettään kuunnellaan, Elina korostaa.

Antti ja Elina ovat molemmat ag-ronomeja. He löysivät toisensakin Agronomiliiton fuksi-illassa.

Leppävirralta kotoisin oleva Elina opiskeli maatalousekonomiaa ja ennätti toimia Helsingissä muun muassa projektitutkijana ja kan-sanedustajan avustajana. – On hyvä, että on kokeillut muutakin viljelijän työn ohella. Osaa antaa omalle työlleen arvon, Elina sanoo.

Antti puolestaan työskenteli maatalouskonekaupassa, viimei-simmäksi Hankkijalla tuoteryhmä-päällikkönä. Maatalousyrittäjyys kotitilalla sai kuitenkin etusijan.

Nuori viljelijäpari, Elina ja Antti Vauhkonen ryhtyivät luomutilan yrittäjiksi viime vuonna. 3-vuotias Siiri tytär on kovasti mukana kaalipellon laidalla.

Teksti ja kuvat: Päivi Luostarinen

Kalliolan tilalla isännöivät jo toisen polven luomuviljelijät

Kalliolan luomutilalla Haukivuorella on vuodesta 1998 suuntauduttu luomutuotantoon.


Yli 3 miljoonaa allekirjoitusta on kerätty vaatimaan kauppaneuvottelujen keskeyttämistä USA:n kanssa. Samalla vaaditaan jo neuvotellun EUKanada sopimuksen jättämistä ratifioimatta. Heinäkuussa yli 500 kansalaisjärjestöä jättivät ”StopTTIP Alliance” nimellä samansisältöisen vetoomuksen europarlamentaarikoille. Komissio on nyt myös toisen paineen alla, kun USA sai Tyynen meren kauppaalueen sopimuksen (TPP) valmiiksi lokakuun alussa.

Mielenilmaukset kauppasopi-musneuvotteluja vastaan lisään-tyvät joka puolella Eurooppaa. Pakolaiskriisi, kuluttajien euroop-palaiset standardit, työpaikkojen siirtyminen Euroopan ulkopuolel-le ja heikko taloustilanne mones-sa EU-maassa herättää ihmisis-sä oikeutettua pelkoa. Komissiol-le kauppaneuvottelut ovat väline löytää uutta kasvua ja markkinoi-ta eurooppalaiselle tuotannolle. USA on pystynyt paremmin prio-risoimaan neuvottelutavoitteensa muutamaan markkinoiden avaa-miskysymykseen ja tuntuu olevan valmiimpi neuvotteluiden loppu-vaiheeseen kuin EU.

TPP vaikuttaa EU:n vientimarkkinoihin Poliittinen sopimus Tyynenmeren alueelle Trans Pasific Partnershi-pistä (TPP) tehtiin lokakuun alus-sa. Uuden alueen muodostavat Australia, Brunei, Chile, Japani, Kanada, Malesia, Meksiko, Peru, Singapore, Vietnam, Uusi See-

lanti ja USA. Maailmankaupasta nämä muodostavat 40 prosent-tia, ja asukkaita alueella on 800 miljoonaa.

EU on neuvotellut jo pitkään bilateraalisopimuksesta Vietna-min ja Japanin kanssa. Etelä-Ko-rean valmistunut sopimus on ollut yksi hyvä esimerkki, minkä avul-la EU:n ruokavienti on kasvanut viime vuonna Venäjän vientikiel-losta huolimatta. Erityisesti Ja-panin markkinoiden avautumista maatalousviejät ovat odottaneet pitkään. Nyt markkinoille ovat en-simmäiseksi pääsemässä TPP-kumppanit.

Itse TPP-sopimus on monimut-kainen. Eri lähteiden perusteella sopimus antaa monelle maalle 5 – 15 vuoden siirtymäaikoja tullien ja tuontikiintiöiden alasajossa. Mm. Kanadalle ollaan muodostamassa maidon, voin ja juuston tuontikiin-tiö rajoittamaan tuonnin kasvua 3,25 %:iin vuotuisesta maidon-tuotannosta. Kaupan teknisten esteiden purusta ei ole vielä tar-jolla tietoa. Jos vertaa Vietnamin myönnytyksiä TPP:ssä ovat ne hyvin samanlaisia, mitä Vietnam on tarjoamassa EU:lle.

Vaikka Suomesta viedään maa-taloustuotteita TPP:n maihin, Suomen markkinoille tärkein vai-kutus on varmasti välillinen pai-neen helpotus EU:n sisämarkki-noilla.

Seuraavaksi kokeillaan taas WTO-ratkaisuaBalin ministerikokouksen jälkeen

vuonna 2013 WTO:n odotet-tiin vihdoin päättävän Nairobissa vuonna 2001 alkaneen Dohan ke-hityskierroksen. Tunnetusti WTO ei ole pystynyt pitämään aika-taulujaan ja tuskin nytkään. Laa-jaan sopimukseen ei kukaan enää usko. Saadaanko minipakettiin jotain heikoimmassa asemassa olevien kehitysmaiden tukemi-sen lisäksi, ratkeaa vasta paikan päällä.

Maatalouden osalta monet ha-luavat lopettaa vientituen käytön. EU on pitänyt tiukasti kiinni vien-tituen eri muotojen tasavertaises-ta käsittelystä, jolloin vientitukea ei voisi kiertää vientiluottojen, ruoka-avun tai valtion omistamien vientiyhtiöiden kautta. Ratkaisun synty edellyttää tahtoa erityisesti USA:n, Kiinan, Intian ja Brasilian neuvottelijoilta. Viimeksi Intia piti kokousväkeä jännityksessä vaati-essaan oikeutta kansallisen vilja-varaston perustamiseen ja viljan tarjoamiseksi subventoituun hin-taan köyhille.

Viime vuosina USA, Kiina ja In-tia ovat lisänneet sisäisten tukien käyttöä maataloustuotantonsa kehittämiseksi, ja toisaalta USA on siirtänyt tukeaan WTO:n näkö-kulmasta enemmän markkinoita häiritseviin riskienhallintatyökalui-hin. On selvää, että nämä valtiot eivät tee myönnytyksiä ilman mui-den mukana oloa. EU:n kannal-ta tilanne on hankala. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana maatalousuudistukset ovat huo-mioineet mahdollisen WTO-rat-

kaisun tukien viherryttämisenä. Nyt EU:n on vaikea saada teh-dyistä muutoksista hyötyä muissa kysymyksissä.

TTIP-ratkaisu helmikuussa?Obaman hallinto sai neuvotte-luvaltuudet kauppasopimuksiin kesällä. Vaikka TPP:n vastusta-jia riittää, USA:n näkökulmasta suunta on nyt Atlantin yli. USA:lta odotetaan tarjousta julkisten han-kintojen avaamisesta sekä SPS-pakettia. 19.10. alkavalta kierrok-selta odotetaan myös kummalta-kin osapuolelta uutta markkinoille pääsyn ja tariffien tarjousta. EU on valmistellut omaa tarjousta, vaikka taustalla on paljon kritiik-kiä, miksi pitäisi tehdä toinen tar-jouskierros ennen kuin USA on tehnyt edes ensimmäistä vaka-vammin otettavaa tarjousta.

Monista kuluttajakysymyksistä EU on ilmoittanut pitävänsä tiu-kasti kiinni. Samaan aikaan gmo-lajikkeiden viljelyn kieltäminen jä-senmaakohtaisesti vesittää EU:n neuvotteluasemaa yhtenä yhte-näisenä toimijana. Lisäksi mm. ruhojen pintadesinfioinnin ollaan pikku hiljaa hyväksymässä uusia aineita, vaikka lähtökohtaisesti pi-detään kiinni broilerien klooraus-kiellosta.

Eläinten hyvinvointikin puhut-taa yhtenä kuluttajia askarruttava-na kysymyksenä. USA:ssa ei ole liittovaltiotasoista lainsäädäntöä, ja vasta muutamassa osavalti-ossa on säädetty lainsäädäntöä

eläinten hyvinvoinnista. Eläin-ten kuljetukseen liittyvä lainsää-däntökin on vuodelta 1873. USA luottaa yksityisiin markkinoiden määrittämiin standardeihin, joita on niin kauppaketjuilla kuin jopa hampurilaisketjuilla.

Viime kevään kuumin keskus-telu käytiin investointisuojasta ja siinä käytetystä välimiesmenet-telystä. EU on valmistellut uuden tuomioistuinmallin investointisuo-jaongelmien ratkaisuun. Ehdotus tyydyttää Euroopan Parlament-tia, mutta jää nähtäväksi, miten USA suhtautuu ehdotukseen, kun TPP:ssä on edelleen käytössä vä-limiesmenettely.

USA:n pitäisi saada sopimus valmiiksi ennen presidentinvaalien käynnistymistä ensi maalisuussa. Neuvottelukielessä käytetään so-pimuksen perusasioista ilmaus-ta luuranko. Sen pitäisi olla silloin valmiina. Liha luiden päälle tulisi sitten myöhemmin.

Juha RuippoJohtajaMTK:n Brysselin toimisto

Stop TTIP – tunteet kuumenevat

Kuva: Ville-Petteri Määttä

Voimatie 16, Joensuu, vaihde 010 309 2400Leväsentie 33, Kuopio, vaihde 010 309 6000Harjulantie 6, Varkaus, vaihde 010 309 6900

www.volkswagen-hyotyautot.fi

MTK-jäsenetu uuden Volkswagenhyötyauton ostajalle Laakkoselta!

Transporter 2,0 TDI 75 kW alk. 34 125,47 €autoveroton hinta 29 410 €, arvioitu autovero 4 115,47 €CO2-päästöllä 176 g/km.

Caddy 1,2 TSI 77 kW bens. alk. 24 660,79 €autoveroton hinta 19 030 €, arvioitu autovero 5 030,79 €CO2-päästöllä 131 g/km.

Kun etsit aitoa, alkuperäistä, uuden sukupolven kuljettajaa, valitse Volkswagen erityiseduin Laakkoselta.

Tarjoamme MTK:n jäsenille tuntuvan ostoedun monipuoliseenVolkswagen-hyötyautomallistoomme. Edun arvosta saat lisätietoja automyyjiltämme. Tervetuloa tutustumaan ja koeajolle!Etu on voimassa uusiin tilauksiin/kauppasopimuksiin Laakkosella Joensuussa, Kuopiossa ja Varkaudessa.

Amarok Trendline Polar 2,0 TDI 103 kW 4MOTION OFFROAD alk. 37 895,63 €. Autoveroton hinta 31 540 €, arvioitu autovero 5 755,63 €CO 2-päästöllä 197 g/km, kokonaishinta 37 895,63 €.Kokonaishinta sisältää toimituskulut 600 €.Kuvan autossa erikoisvarusteita.

Hinnat matkapuh.8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min, lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 6 snt/min. (alv 24 %).


Ulkopuolista lomittajaa ei ole Kan-naksen tilalla käytetty. – On suuri etu, että tilaa on hoitamassa kaksi veljestä ja apuna ovat aina tarvit-taessa vielä heidän vanhempansa. Voimme luottaa toisiimme ja lomat voidaan järjestää lyhyelläkin aika-taululla, mikäli työt sen vaan mah-dollistavat, kiteyttää toisen veljek-sen vaimo Maija Laahanen.

Antti ja Juha Laahasella on Viita-saarella maatalousyhtymä, joka harjoittaa naudanlihantuotantoa sekä koneurakointia. - Yhteistyö sujuu, kun tehtävät ovat jakaantu-neet luonnostaan ja kukin hoitaa oman osuutensa osaamisensa ja kiinnostuksensa mukaan, Antin puoliso Maija Laahanen jatkaa.

Veljeksistä Juha hoitaa kar-jan sekä metsän ja Antti koneura-koinnin. Maija tekee kirjanpidon ja muunkin tilan paperityön. Viitasaa-relainen Maija kouluttautui aluksi agrologiksi ja myöhemmin vielä tradenomiksi. Hän halusi jäädä ko-tiseudulleen ja on iloinen, että puo-liso löytyi omasta pitäjästä. Juhan avopuoliso on hortonomi, joka on jatkanut osaamistaan puusepän koulutuksella.

Maija Laahanen toimii tilalta kä-sin ProAgria Keski-Suomen poh-joisten osien omistajanvaihdosasi-antuntijana. – Työni on pitkälti toi-mistotyötä ja tietokoneen ääressä istumista, mikä hoituu kotoakin kä-sin etätyönä. Toisaalta täältä tilalta on lyhyempi matka asiakkaiden luo kuin Jyväskylän toimistolta.

Tämän vuoden alussa voimaan astunut luopumistukilain muutos on vauhdittanut tilojen siirtymistä nuoremmalle sukupolvelle. Luopu-mistukijärjestelmän voimassaoloa jatkettiin neljällä vuodella.

– Parin vuoden aikana olen avustanut 30–40 sukupolvenvaih-doskaupan tekemisessä omal-la toimialueellani, Maija Laahanen kertoo.

Kun sukupolvenvaihdos vuon-na 2009 Laahasten tilalla tehtiin, muodostettiin veljesten yhteinen maatalousyhtymä. Keihärinkosken kylässä sijaitsevan Kannaksen ti-lan on hankkinut aikoinaan heidän vaarinsa. Veljesten vanhemmat ovat kuudenkymmenen kieppeil-lä ja vielä voimissaan. He haluavat osallistua edelleen tilan töihin.

Kummallakin isännällä on omat talonsa tilankeskuksen tuntumas-sa. Samoin heidän vanhemmillaan on pihapiirissä oma talonsa.

– Meidän talomme oli ns. val-mispaketti, jonka puu- ja muu ma-teriaali tuli pääosin valmiina. Mutta Juhan talon hirret on veistetty pai-kanpäällä. Hän on taitava puutöis-sä, kehaisee Maija lankomiehensä osaamista.

Kahden sukupolven voimin on tehty vuosia sitten myös pihat-to 200-päiselle karjalle. – Kaikki eläimet ovat nyt saman katon alla luomuehdotkin täyttävissä väljis-sä tiloissa ja ruokinnan voi hoitaa koneellisesti, Antti Laahanen sa-

noo. – Koko karjan ruokinta hoituu koneellisesti lähes samassa ajassa kuin muutaman kymmenen eläi-men hoitaminen vanhassa nave-tassa käsipelillä.

Peltoa on tilalla yli 100 hehtaa-ria, jolla viljellään pääasiassa nur-mirehua karjaa varten.

Veljesten työnjaossa Antille on langennut koneurakointi. – Kun murskeen ajot syksyllä päättyvät maan jäätyessä, alkavat lumityöt, hän sanoo. – Lähiseudulla ei tahdo enää olla muita innokkaita, jotka homman hoitaisivat. Ennen kello kuutta teiden on oltava auki, sillä kylältä käsin käydään kauempa-na töissä.

– En ole mainostanut konehom-mia mitenkään, kun kysyntää niille on riittänyt jatkuvasti, Antti kertoo. Haastattelummekin aikana isäntä sai useamman puhelun, jotka kos-kivat työtilauksia. – Oli muun mu-assa puufirman auto jäänyt kiinni, hän kuittasi. – Tämän kesän koste-at kelit ovat heikentäneet entises-tään heikommassa kunnossa ole-via metsäautoteitä.

Antilla ja Maijalla on kaksi kou-lussa olevaa poikaa, Lauri, 9v ja Niilo, 7v. Toinen hyppäsi traktorin-kopista, kun ajoin pihaan. – Hän oli setänsä matkassa tilan hommissa, Maija-äiti selvittää.

– Heillä ei ole tekemisen puu-tetta. Pojat ovat kiinnostuneet ko-neista niin kuin isänsäkin jo lap-suudesta lähtien.

Koneita onkin tilalla moneen läh-töön. – Tilan jokaiselle aikuiselle miehelle löytyy käyttöön jonkin-lainen kone, Maija kertoo. Tilalla on välttämättömän peruskoneis-tuksen lisäksi muun muassa oma motoketju, jolla hoidetaan talvisin tilan metsänhoitotyöt, erityises-ti harvennukset. Tilan rakennukset lämpiävät hakkeella, joka saadaan kokonaan omasta metsästä. Antti selventää yhdestä pihassa seiso-vasta traktorista tarkemmin – Se ei ole tilan vaan Valtran, jota testaan sen testikuljettajana.

– Vapaa-aikaa ei paljon ole, mut-ta se mikä on mahdollista irrottau-tua töistä, omistetaan täysin per-

heelle. Pyrimme elämään ”päivä kerrallaan”-asenteella ja stressaa-matta tulevaa. Ehdottoman tärkeä-nä pidämme perheistämme muo-dostuvaa yhteistä turvaverkkoa, jonka merkitys jaksamisen kannal-ta on todella suuri. Jo pelkästään tämän asian tiedostaminen auttaa jaksamaan. Olemme muutamana vuonna päässeet Lappiin lomai-lemaankin oman perheen kanssa, Maija jatkaa. Moottoripyörä on pa-riskunnan tuorein hankinta. – Kyllä sen osto Maijan ideasta lähti, Ant-ti sanoo. – Yhdessä sillä tehdään pieniä, mutta sitäkin arvokkaampia kahdenkeskisiä pyrähdyksiä, Mai-ja jatkaa.


Veljesten maatalousyhtymä toimii hyvin, kun työnjako on selkeä Maija ja Antti Laahanen Kannaksen tilan kodissaan päiväkahvilla,

mihin ei useinkaan tahdo liietä yhteistä aikaa.

Antti ja Maija Laahanen ovat asuneet kotiaan jo yli kymmenen vuoden ajan. Antti hoitaa yhdessä veljensä Juhan kanssa suku polvenvaihdoksessa muodostettua maatalousyhtymää. Veljeksillä sekä vanhemmilla on kullakin omat talonsa tilan tuntumassa.

Antti Laahaselle koneet ovat olleet jo lapsuudesta lähtien tärkeitä. Nyt hän hoitaa maatalousyhtymän koneurakoinnit.


Hallitusohjelman mukaan lomi-tusjärjestelmää kehitetään osana suomalaista kannattavaa ruuan-tuotantoa ja biotaloutta. Osana valtiontalouden tasapainottamista hallitusohjelmassa lomitusjärjes-telmään kohdistetaan 20 miljoo-nan säästövaade vuodelle 2016. Lomituspalvelujärjestelmään koh-distettiin leikkauksia ja toimin-nan tehostamisvaatimuksia myös edellisen hallituksen toimesta.

Puolustamme lomituspalvelu-ja osana kotimaista ruokaketjua ja Suomen huoltovarmuutta välttä-mättöminä työhyvinvointipalvelui-na maatalousyrittäjille.

Lomitusjärjestelmän kustan-nukset ovat alentuneet rajusti. Syynä tähän on maatalouden ta-loudellisen ahdingon lisäksi viime vuosien leikkauspäätösten myö-tä tulleet etuuksien kiristykset, ja palvelumaksujen nostot, jotka ovat lisänneet kotieläintuotantoa harjoittavien maatilojen lopetta-misvauhtia ja alentaneet lomitus-järjestelmän kustannuksia. Näillä syillä MTK katsoi saatuaan halli-tukseen neuvotteluyhteyden lo-kakuun puolivälissä, että vuonna 2016 lomituspalvelut kyetään jär-jestämään nykyisessä laajuudes-sa budjettiin varatulla määrärahal-la ilman lakimuutoksia ja puhtaasti

säästösyistä tehdyt muutokset ovat tarpeettomia. Tämän myötä hallitus palautti säästölait uuteen valmisteluun.

Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä selvillä, minkä mittaiseksi hallituk-sen leikkauslista jää. Saamiemme tietojen mukaan listan lyhennys-tä oltaisiin tekemässä ja kustan-nusten raju aleneminen huomioi-taisiin. Syytä olisikin, ei elintärke-ää järjestelmää kannata hengiltä säästää.

Suomen huoltovarmuudesta huolehdittava – lomitus-palvelujärjestelmä on osa sitä

Lomituspalvelujärjestelmää jou-dutaan sopeuttamaan EU:n ko-mission valtiotuen suuntaviivoihin. Työtä tämän sopeutusprosessin eteen on tehty niin etujärjestöis-sä MTK:ssa ja SLC:ssä kuin Me-lassa, mutta etenkin molemmis-sa ministeriöissä STM ja MMM. Neuvotteluja komission kanssa Suomi on käynyt jo pidempään ja yksi etappi neuvotteluissa oli vii-me maaliskuun maatalouskomis-saarin Suomen vierailu ja sen yh-teydessä ollut komissaari Hoganin ja MTK:n johdon tapaaminen.

Tätä kirjoitettaessa lomituk-sen kestoa koskeviin kysymyksiin

hallitus on neuvottelujen myötä löytänyt sellaiset ratkaisut, että suomalaisen maatalousyrittäjän perhevapaat ja työkyvyttömyyt-tä aiheuttavat sairauslomat voivat jatkossakin toteutua ja kuntoutu-minen sairauden tai tapaturman yllättäessä takaisin töihin mah-dollista. Lomituspalvelujärjestel-mä mahdollistaisi näin jatkossakin maatalousyrittäjien sosiaaliturvan toteutumisen ja on tärkeä myös yhteiskunnallisen työurien piden-tämisen tavoitteen näkökulmasta.

Ongelmia sen sijaan ovat tuot-taneet poistettavaksi kaavaillut sijaisapuperusteet asepalveluk-seen, kertausharjoituksiin ja niihin rinnastettuihin huoltovarmuusval-mennuksiin. Sijaisapua on kaa-vailtu poistettavaksi myös amma-tillisen koulutuksen - ja osallistu-misen sekä lähiomaisen kuoleman ja hautajaisten osalta.

MTK on pitänyt välttämättö-mänä, että maatilojen yrittäjillä tulee jatkossakin olla mahdolli-suus osallistua maanpuolustuk-seen asepalveluksen, kertaushar-joituksen ja huoltovarmuustoimin-nan muodossa. Asepalvelus on Suomessa miehille velvollisuus ja kertausharjoitukset huoltovar-muuskoulutuksineen välttämätön osa Suomen turvallisuudesta huo-

lehtimista. Niin ikään vaikuttaminen omaa

ammattia ja elinkeinoa koskeviin asioihin sekä ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen on tärke-ää. Kotieläinyrittäjillä työn sidon-naisuuden vuoksi siihen tarvitaan sijaisapua. Edellä kerrotuilla syillä olemme vaatineet hallitusta neu-vottelemaan komission kanssa, että nämä sijaisapuperusteet säi-lytetään lomituspalvelulaissa. Tätä kirjoitettaessa neuvottelut ovat kesken.

Lomituksen hallintoon kohdistuu muutospaineita

Kesällä 2015 työnsä päättäneen lomitustyöryhmän muistio käsit-telee lomituksen hallintoa ja pal-velujen tuottamistapoja. Työryh-mä pohtii muistiossaan erilaisia vaihtoehtoisia malleja lomituspal-velujen hallinnointiin ja palvelujen tuottamiseen. Muutospaineen lo-mituksen hallinnointiin tuo kevääl-lä 2015 voimaan tullut uusi kun-talaki, jossa on huomioitu tämän päivän kilpailulainsäädännön tuo-mat muutospaineet.

Uuden kuntalain mukaan kun-nan tulee yhtiöittää taloudellinen toiminta toimiessaan kilpailuilla markkinoilla. Julkisen vallan käyt-

töä vaatimus ei koske ja merkit-tävä yhteiskunnallinen intressi voi tuoda perusteen poiketa tuosta vaatimuksesta säätämällä toimin-ta jonkin viranomaisen lakisää-teiseksi tehtäväksi. MTK katsoi työryhmämuistiota koskevas-sa lausunnossaan, että Suomen huoltovarmuuden ja ruokaketjun toimivuuden varmistaminen olisi perusteltu syy säätää lomituspal-velut jonkin alueellisen viranomai-sen lakisääteiseksi tehtäväksi.

Työryhmän kaavailemissa hal-lintomalleissa on lähtökohtana palvelusetelin käytön lisääminen hallitusohjelman tavoitteiden mu-kaisesti. Palvelujen tuottamisen osalta nykyiseen lomituspalvelu-lakiin sisältyy jo palvelusetelimalli eli itse järjestetty lomitus. Pelkäs-tään palvelusetelimallilla lomitus-palvelut eivät tule tuotetuksi kai-kille koko maassa, ja MTK katsoi työryhmämuistiota koskevassa lausunnossaan, että julkista pal-veluntuotantoa tarvitaan, jotta laadukkaiden lomituspalveluiden saatavuus koko maassa turva-taan.

Maire Lumiaholakimies MTK

Maatilojen yrittäjille elintärkeät lomituspalvelut ovat monen muutoksen kourissa

Lomitusjärjestelmää kehitetään osana biotaloutta

Maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden asiantuntija

Osuuspankki on maamme paras maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden osaaja. Meiltä saat asiantuntija-apua kaikissa maatalouden rahoitusasioissa, pankkipalveluissa sekä vakuutuksissa. Astu siis tuttuun lähikonttoriisi ja totea itse: saat laajan tarjonnan kaikista finanssipalveluista sekä parhaan asiantuntemuksen - aina paikallisesti. Tarjontaamme kuuluvat mm. maksuliike, rahoitus, varainhoito, vahinkovakuutukset, lainopilliset palvelut sekä henkilövakuutukset. Tule käymään lähimmässä Suur-Savon Osuuspankin konttorissa tai lue lisää osoitteesta op.fi/maatalous tai op.fi/suur-savo Tervetuloa meille!

Yhdessä hyvä tulee.


Mikko Veitonmäki teki autonasenta-jatutkinnon, kouluttautui maata-louden koneasentajaksi ja laittoi kotitalon pihapiiriin runsas 10 vuot-ta sitten oman korjaamoyrityksen pystyyn.

– Siitä ehkä se ajatus lähti, että minä jatkan tilanpitoa kotitilalla, kun olen ollut meistä sisaruksista eniten kiinnostunut maatalouskoneista ja maatilan töistä, Mikko pohtii.

Sisar on opettajana Jyväskyläs-

sä ja veli insinöörinä Laitilassa.Vaikka sukupolvenvaihdos-

ta ei Veitonmäen tilalla ole vielä tehtykään, Mikko on hankkinut ti-lan vastaanottamiseen tarvittavan maatalouden lisäkoulutuksen Tar-vaalan maatalousoppilaitokses-sa. Hän hoitaa käytännössä myös naudanlihan tuotantoon suuntautu-nutta kotitilaa Jämsän Koskenpään kylässä. Isä ajaa rekkaa ja äiti käy tilan ulkopuolella palkkatyössä.

Veitonmäen tila harjoitti maidon-tuotantoa aina vuoteen 2003.

– Kun isällä oli lypsykarjaa, tämä oli luomutila. Sitten otettiin väli-tyseläimä, mutta keskityttiin pian yksinomaan emolehmiin ja pihvi-karjan loppukasvatukseen. Nyt nii-tä on 40-50 välillä, Mikko selvittää.

– Isällä on noin 10 hehtaaria omaa peltoa. Vuokra- ja sopimus-pellot mukaan lukien meillä on nyt käytössä 40 hehtaaria, joka on pääasiassa nurmella tuottamassa rehua lihakarjalle sekä paikallisille hevostalleille latokuivattua pien-paali heinää.

– Vaikka Suomi onkin pohjoinen maa ja sen kasvukausi lyhyt, tääl-lä ennättää saada kuitenkin kolme kertaa nurmirehusadon 90 kasvu-vuorokauden aikana. Ja vettä tääl-lä riittää, nuori viljelijä kertoo.

Mikolla menee sekä aamulla että illalla tunti puolitoista eläinten ruokintaan, keväästä syksyyn aika kuluu maataloustöden parissa ja talviaika menee korjaamoyrittä-jän hommissa. Tilalle on järjestetty lämmin huoltotila, johon lähiseu-dun viljelijät ja muut naapurit tuo-vat huollattamaan koneitaan.Osa huolto- ja korjaustöistä tehdään myös asiakkaan tiloissa.

Konealan osaamistaan hän hyö-dynsi ennen tilantöihin ryhtymis-tään myös työntekijänä paikalli-sessa Valtran sopimushuolto kor-jaamossa, missä oli viisi vuotta töissä.

– Maatilan rakennukset lämpiä-vät puulla, joka saadaan tilan

omasta metsästä. Se vie osansa työajasta.

Veitonmäen tilalla on harjoitettu naudanlihan suoramyyntiä vuo-desta 2010 lähtien. – Sain siihen koulutusta Keski-Suomen maitoa ja naudanlihaa hankkeen myötä, hän jatkaa.

– Tilalla tuotettu liha palastellaan Vammalassa teurastamolla sellai-siksi tuotteiksi, jotka täältä tilal-ta on varattu. Tilan naudanlihasta tehdään myös meetvurstimakkaraa ja säilykkeitä. Jauheliha on kuiten-kin suosituin tuote.

– Kun perjantaina haen Vamma-lasta lihat ja tuotteet, hoidan vii-konlopun aikana jakelun tilauksia tehneille asiakkaille, Mikko kertoo.

– Tuotteita toimitetaan paikalli-sen lähiruokapiirin kautta, joka toi-mittaa tuotteita Jyväskylän ja Jäm-sän alueelle.

– Naudanlihan tuottajahinta ei ole seurannut yleistä hintakehitys-tä, nuori viljelijä pahoittelee. Hän oli pettynyt kauppojen viime talvi-seen elintarviketuotteiden hintojen ”halpuuttamiseen”. – Kyllä se tun-tui alkutuottajankin hinnassa, Mik-ko kertoo. – Suoramyynnissä väli-kädet jäävät vähemmälle.

Töitä on paljon ja se on vaati-vaakin. Mikä tässä hommassa kui-tenkin kiinnostaa?

– Luonnon olosuhteet muut-tuvat. Ne haastavat pärjäämään. Työ on monipuolista. Ja se tuot-taa iloa, kun esimerkiksi huolto-hommissa on pystynyt auttamaan

isäntää, joka on pitkään itse etsinyt ongelmaa löytämättä vikaa, nuori yrittäjä luettelee työnsä houkutta-via puolia.

Mikko Veitonmäki on Keski-Suo-men maaseutunuorten valiokun-nan varapuheenjohtaja. -Toiminta toisten nuorten viljelijöiden kanssa tuo vaihtelua. Yhteydenpito ja vuo-rovaikutus virkistävät. Järjestäme muun muassa kerran vuodessa ns virkistäytymispäivän. Viimeksi ta-pasimme Peurungassa.

Tilan töiden vastapainona Mi-kolla on vapaapalokuntaharrastus. Joka maanantai-ilta on Kosken-pään VPK:lla harjoitukset. – Muka-na on nuorista aina kuudenkym-pin tuntumassa oleviin. Muutama nainenkin osallistuu. Ehkä heitä on tuonut mukaan ensivastetoimin-tamme, Mikko pohtii. – Meillä on käytössämme esimerkiksi miehis-tön kuljetusauto, joka on varustettu ensivastetoiminnan välineillä.Näillä sivukylillä tavoitamme hätätilapoti-laan yleensä ennen ambulanssia.

– Koskenpään VPK:n toiminta on aktiivista. Se saa 50–60 häly-tystä vuodessa. VPK vietti hiljattain 50-vuotisjuhliaan. Niiden yhteydes-sä pitkään mukana olleita aktiivisia jäseniä palkittiin, Mikko innostuu kertomaan. Hänkin sai pronssisen prenikan tunnustuksena 20-vuoti-sesta toiminnasta.

– Aloitin 12-vuoden iässä, hän kiirehtii selittämään. Mikko toimii nykyisin yhtenä kouluttajana tämän hetken nuorille vapaapalokunta-laisille.


Mikko korjaa koneita ja hoitaa lihakarjaa

Nuori viljelijä Mikko Veitonmäki opiskeli aluksi autonasentajaksi sekä kouluttutui maatalouskoneasentajaksi ja ryhtyi korjaamoyrittäjäksi.

Veitonmäen tilan lehmät nauttivat alkusyksyn lämmöstä ja vielä rehevästä nurmesta. Ne pääsevät ympäri vuoden navetasta ulos käyskentelemään.

Veitonmäen tila on ollut samalla suvulla 1700luvulta lähtien.


Maatalousministeriön kansliapääl-likkö on kesän ja alkusyksyn aikana kiertänyt maatiloilla ja elintarvike-alan yrityksissä keräämässä viljeli-jöiden ja maaseutuyrittäjien näke-myksiä kuinka hallinnollista taakkaa voitaisiin purkaa.

– Nämä asiat ovat nyt työn alla ministeriössä ja katsomme, mitä kullekin asialle voidaan tehdä, sa-noo maatalous- ja ympäristömi-nisteri Kimmo Tiilikainen (kesk). Teimme ministerille viisi kysymystä. Vastauksissaan hän kertoo laajem-minkin kuinka hallitusohjelma ja sen biotalouden kärkihakkeiden valmis-telu on lähtenyt käyntiin.

”Muutos on uuden hallituksen politiikan ja toiminnan avain-sana”. Mitä ainakin haluatte muuttuvan omien ministeriöit-tenne alueilla tämän hallituksen aikana?

– Sekä maa- ja metsätalousminis-teriössä että ympäristöministeriös-sä on hyvin osaava virkamieskunta. Nyt suuntaamme tämän asiantunti-jajoukon työtä vahvemmin hallituk-sen kärkihankkeiden toteutukseen. Tässä on luonteva mahdollisuus myös tiivistää ministeriöiden välistä yhteistyötä. Tästä yhteistyön lisä-yksestä onkin jo hyviä esimerkke-

jä mm. nitraattiasetuksen muutok-sessa, suostrategian valmistelussa sekä kärkihankkeiden toteutuksen suunnittelussa.

Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia suomalaisen ruuan tuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Mitkä niistä par-haiten mielestänne helpottavat kannattavuutta? Onko jotain jo valmistelussa?

– Maatalouden kannattavuuden pa-rantaminen on juuri nyt tärkeää, sil-lä maatalouden tilanne on nyt perin tukala. Hallituksen toimin on vaan vaikea puuttua moniin niihin syihin, jotka ovat tätä tilannetta hanka-loittaneet, kuten Venäjän vasta-pakotteet, maitokiintiöiden poisto tai epäsuotuisa kasvukausi. Mut-ta olemme tehneet nyt merkittäviä toimia, jolla tilannetta saadaan va-kautetuksi. EU:n kriisipaketin päälle hallitus esittää kansallista rahoitus-ta maidon- ja sianlihantuotannon tukeen sekä erillistä pakettia vaike-uksissa oleville tiloille.

– Nopeinta apua saatiin kuitenkin siitä, että pystyimme maksamaan luonnonhaittakorvauksen korotet-tuna ensimmäisenä maana Euroo-passa heti lokakuun alussa. Tämä toi tiloille 50 milj. euroa enemmän kuin mikä oli maksatusten normaali aikataulu.

– Pidemmällä aikavälillä maata-louden kehittämisrahasto MAKE-RAn toimintamahdollisuuksien tur-vaaminen on hallituksen tärkein vä-

line maatalouden kannattavuuden parantamisessa. MAKERAn rahoi-tuksella voidaan kehittää maatiloja ja parantaa tilojen kilpailukykyä.

Nyt rahoitusta suunnataan enem-män myös maatilojen bioenergiain-vestointeihin, eläinten hyvinvoin-tiin sekä salaojituksen tukeen, joka taas auttaa maataloutta vesiensuo-jelutavoitteiden saavuttamisessa.

– Näiden osalta valmistelu on menossa ja muutos tapahtuu, kun maaseutuohjelman muutos tulee hyväksytyksi.

Kuinka maatalouden hallinnollis-ta taakkaa kevennetään? Onko byrokratian purkutalkoissa jo lähdetty liikkeelle?

– Purkutalkoot ovat käynnisty-neet. Ensimmäinen konkreettinen toimenpide oli nitraattiasetuksen muutos, missä purettiin turhia, kus-tannuksia lisääviä vaatimuksia. Nyt lantaloiden ympärille ei tarvita as-falttia vaan kovapohjainen alusta riittää. Samalla selkeytettiin, että karjaa voi jatkossakin laiduntaa va-paasti ranta-alueilla.

- Ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on kesän ja al-kusyksyn aikana kiertänyt maati-loilla ja elintarvikealan yrityksissä kuuntelemassa ja keräämässä vil-jelijöiden ja maaseutuyrittäjien nä-kemystä. Nämä asiat ovat nyt työn alla ministeriössä ja katsomme, mitä kullekin asialle voidaan tehdä. Jokainen laki- tai asetusesitys käy-dään läpi ja mietitään, miten asia

voidaan toteuttaa mahdollisimman yksinkertaisella tavalla.

– Monet viljelijöitä askarrutta-vat asiat eivät ole kuitenkaan ko-timaisesta lainsäädännöstämme johtuvia. Olemmekin ministeriöstä toimittaneet EU:n komissiolle 80-si-vuisen esityksen, millä hallinnollista taakkaa kevennetään. Otamme asi-an esille aina tavatessamme komis-sion edustajia. On hyvä, että maa-talouskomissaari Hogan on myös ottanut julkisesti kantaa EU-maa-talouspolitiikan byrokraattisuuteen ja on sitoutunut sääntelyn vähen-tämiseen.

Miten puun käyttöä on tarkoitus monipuolistaa konkreettisesti? Kuinka sukupolvenvaihdoksia on tarkoitus edistää? Millä tavoin metsätilakoko saadaan kasva-maan?

– Hallituksen tavoitteena on lisätä puun käyttöä 15 miljoonalla kuu-tiometrillä vuodessa. Tähän meillä on hyvin mahdollisuuksia, sillä met-siemme kasvu ylittää selvästi ny-kyisen käytön. Keskeistä tavoitteen toteutumisessa on, että Suomeen halutaan investoida.

Ympäristöministeriössä olem-me edistäneet sitä, että hankkeiden ympäristölupaprosessit hoituisivat rivakasti. Kärkihankkeiden osalta on tarkoitus kehittää metsävaratie-tojen hyödyntämistä. Parempi tieto metsistä aktivoi metsänomistajia niin hoitotöihin kuin hakkuisiinkin.

– Hallitusohjelman mukaises-

ti tullaan edistämään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. Tätä asiaa valmistellaan valtiovarainministeri-ön ja maa- ja metsätalousministe-riön yhteistyönä. Tarkoituksena on, että uusi järjestelmä on voimassa vuoden 2017 alussa.

Uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin. Kun se perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tar-jonnan lisäämiseen, mitä tämä käytännössä tarkoittaa tällä hallituskaudella?

– Olemme tämän suhteen jo hyväs-sä vauhdissa, jo päätetyt investoin-nit sekä myös suunnittelupöydil-lä olevat, tulevat olemaan vahvasti vaikuttamassa siihen, että tavoite saavutetaan.

Tärkeää on, että myös niissä kaupungeissa, joissa kaukolämmön tuotanto nojaa kivihiileen, siirrytään kohti kotimaista energiaa.

– Hallitus tulee suuntaamaan edelleen investointitukea bioenergi-an tuotantoon. Maatilojen energia-hankkeiden tukitasoa tullaan myös korottamaan osana MAKERAn ra-hoitusta.

Henkilökohtainen suhteen-ne maa- ja metsätalouteen sekä ympäristöasioihin. Olette luomuviljelijä, miksi olette halunnut keskittyä luomutuo-tantoon? Olette metsänhoitaja-metsänomistaja, teettekö myös käytännön töitä metsässä, jos ennättäisitte? Kerrotte sivuillan-ne, että harrastatte lintuja. Mitä luontoharrastus Teille merkit-see?

– Vuodesta 1987 lähtien siirrettiin tuotantoa pieninä paloina luomuun. Vuonna 1991 koko tuotanto oli luo-mutuotannossa ja tuotteet luomu-sertifioituja. Tähän oli kaksi syytä. Toisaalta kiinnostukseni ja toisaalta ympäristön ja talouden yhteenso-vittamisen haaste. Halusin oman yritykseni tuotannon kestävän kehi-tyksen mukaiseksi. Osaltaan mark-ka oli vaikuttamassa. Pieneltä tilalta piti saada leipä. Luomun varhais-tuotannosta se lähti.

- Kyllä raivaus- tai moottorisa-haan tartun, kun on mahdollisuus. Tällä hetkellä se on enemmän har-rastus – jo ajanpuutteen vuoksi. Polttopuiden teko on virkistävää puuhaa – ja biotaloutta parhaim-millaan.

– Kun pikkupoikana siinä kym-menen vuoden iässä sain ensim-mäisen ”palkan”, halusin ostaa kii-karit. Siitä lähti luonnon tarkkailu ja jatkuva havainnointi. Jopa Helsin-gissä esimerkiksi keväällä asun-noltani eduskuntaan kävellessäni seurailen, mitkä linnut ovat saapu-neet. Teen silloin tällöin merkintö-jä Tiiraan (www.tiira.fi), lintuhavain-tojärjestelmään tai seurailen siellä toisten tekemiä havaintoja.

Biotalouden kärkihankkeet jo valmistelussa

Maatilojen hallinnollisen taakan keventäminen etenemässä

– Ministeriöiden yhteistyöstä on hyviä esimerkkejä mm. nitraattiasetuksen muutoksessa, suostrategian valmiste-lussa sekä kärkihankkeiden toteutuksen suunnittelussa, sanoo kahta ministeriötä johtava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Kysyimme maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselta, kuinka Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman biotalouden kärkihankkeet ovat lähteneet liikkeelle. Haastattelimme myös neljää kansanedustajaa, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppää (kesk) sekä valiokunnan jäseniä Markku Eestilää (kok) ja Teuvo Hakkaraista (ps). Mukana on lisäksi ympäristövaliokunnan jäsen Petri Honkonen (kesk).

Tekstit: Päivi Luostarinen


– Byrokratian normi- ja lupasääte-lyn suhde riskeihin olisi erityises-ti maataloudessa saatava oikeaksi. Kun tilakoko ja maatalouden yrit-täjäluonne kasvavat, suuri byro-kratia heikentää maatilayrityksen kilpailukykyä, sanoo kansanedus-taja Markku Eestilä (kok) ja pe-räänkuuluttaa säädösten yksinker-taistamista todellisten riskien mu-kaan. Hän uskoo elintarvikkeiden vientimahdollisuuksiin, jos tiloille annetaan elintilaa kehittyä.

– Maatiloilla menee kohtuutto-masti aikaa hallinnon ja tukihake-musten pyörittämiseen. Viljelijöiden olisi päästävä keskittymään oleel-liseen, tilan tuotantoon ja viljelyyn. Nyt näin ei ole.

Markku Eestilä on Kokoomuk-sen iisalmelainen kansanedustaja, joka aloitti keväällä toisen kautensa Arkadianmäellä. - Olen jo viisivuoti-aasta lähtien seurannut maatilojen elämää, kun isäni mukana kiersin tiloilla, toisen polven eläinlääkäri kertoo. Omakohtaista eläinlääkärin uraa hänelle on kertynyt jo kolme-kymmentä vuotta.

– Tänne eduskuntaankin tulin suoraan lehmän synnytyksestä, hän naurahtaa ja jatkaa, että hän eläin-lääkärinä kokee tilojen käytännön asiat kuten kotieläintenpidon muuta kokonaisuutta tutummaksi. Hän nä-kee tilojen investoinnit ja tuotannon kehittämisen tarpeelliseksi.

– Pidän hyvänä, että maatilatalo-uden kehittämisrahastoon, Make-raan ollaan ensi vuodelle varaa-massa 90 miljoonaa euroa.

Eestilä on puolueensa valiokun-tavastaava maa- ja metsätalous-valiokunnassa. Hän on jäsen myös valtiovarainvaliokunnan maatalous-jaostossa.

Eläinten hyvinvointia herkällä tunnolla aistiva eläinlääkäri näkee, että politiikassakin on ongelma, et-tei ymmärretä psykososiaalisten tunteiden merkitystä. – Talouskin on tunnetta, hän sanoo.

– Tietysti tarvitaan määrätietoi-suutta kehityksen edistämiseen.

– Pitää uskaltaa myös epäonnis-tua ja sallia virheiden tekeminen, muuten ei kehitystä tapahdu. Aina on riskejä, hän sanoo.

Eestilä toivoo asennemuutosta suomalaisessa virkamieskunnassa siihen suuntaan, ettei etsittäisi aina vain virheitä, pikemminkin oltaisiin tukemassa ja katsomassa asioita myös yrittäjän ja viljelijän näkökul-masta. – Virkamies on myös palve-lija, hän linjaa.

– Metsätilojen tilakoko pitää saada suuremmaksi ja sukupol-venvaihdoksia vauhditettua, kan-sanedustaja korostaa. – Meilläkin pitäisi vauhdittaa kuolinpesien/pe-rikuntien nykyistä nopeampaa pur-kamista kuten Ruotsissa, jossa ne on purettava käsittääkseni kolmen vuoden aikana. Kun perikunta pu-retaan, joku ottaa sitten selkeästi vastuun tilanpidosta ja sen kehittä-misestä.

Perikuntien purkua Eestilä pitää merkittävänä myös metsien omis-tuksen kohdalla. Hän itse luopui viime vuonna omasta osuudestaan metsää sisältävässä perikunnassa. – Kannatan yhteismetsiä. Siellä on ammattimaiset hoitajat, jotka pitä-vät metsästä ja hallinnosta huolen, hän mainitsee.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk) haluaa nostaa perusasiat esiin.

– Back to basics, suuntaus pe-rusasioihin, maa- ja metsätalou-teen. Niiden merkitys on nyt nähtä-vä, hän korostaa.

Tällä hän tarkoittaa muun mu-assa ruokaa ja metsää. Näillä on iso merkitys Suomen talouteen ja kauppa- ja vaihtotaseisiin.

Vesi on yksi maaseudun huima mahdollisuus, jolle on kasvavaa kysyntää. Leppä puhuu sinisestä biotaloudesta. Hän kuvaa kuinka nurinkurista on esimerkiksi se, että tänne tuodaan paljon pullotettua vettä, kun meidän oma kraanave-temmekin on puhtaampaa kuin tuo tuontivesi.

Toiseksi hän puuttuu kotimaisen

kalan käytön lisäämiseen. – Meidän ruokatarjottimellamme olevasta kalasta vain 20 prosenttia on koti-maista. Ongelma ei ole se, etteikö järvissämme olisi kalaa, vaan ka-lastajien ammattikunta on hiipu-nut. Kalastuksen mahdollisuuksia hän haluaisi parantaa, säädöksiä purkaa.

Metsähallituksen organisaa-tiomuutos on tulossa pian hänen johtamansa maa- ja metsätalous-valiokunnan käsittelyyn. Metsähal-lituksella on paljon vesialueita hal-linnassa. Hän uskoo, että nämäkin asiat nousevat samalla keskuste-luun.

Teknologia on kehittymässä hui-masti eteenpäin maa- ja metsäta-louden alueella. – Sen tuomien in-novaatioiden myötä maatalouskin

saa uusia mahdollisuuksia. Leppä visioi kuinka hän vielä vanhana miehenäkin voisi levittää ”liet-teet” pellolle, jos lietelanta oli-si kuivatettu rakeiksi, joita sitten levittää keskipakolevittimellä. – Lietteessä on 96 prosenttia vettä. Homma helpottuu, tehostuu ja muuttuu järkeväksi jos se poiste-taan ja otetaan energia talteen.

– Tämän alueen tutkimushank-keissa on menossa kilpajuoksu. Joka puolella maailmaa on siitä kysyntää, Leppä sanoo ja siksi hän uskoo, että piankin on tulos-sa tähän uusia ratkaisuja.

– Ilman teknologian edelleen kehittymistä ei biotalouskokonai-suus kehity. Maailmalla ja myös Suomessa on haluja siirtyä fos-siilitaloudesta biotalouteen ja sen

pohjana on maaseudun raaka-ai-neet, osaaminen, investoinnit ja uu-det oivallukset.

Maatalouden toimintaedellytys-ten parantamisessa on säännöstön helpottaminen yksi tekijä.

– Byrokratian purku on jo aloitet-tu, kansanedustaja kertoo. – Tällä hetkellä on yhdestä kahteen miljar-din edestä elinkeinoelämän inves-tointipäätöksiä byrokratian portais-sa odottamassa ratkaisuja. Ne toi-sivat työpaikkoja, kun ne saataisiin päätökseen.

Miksi ne viipyvät viranomaiskä-sittelyssä niin kauan?

– Yksi suuri syy siihen on se, että eri viranomaistahot valittavat tois-tensa päätöksistä ja asiat junnaa-vat virkamiesten pöydillä. Myös säädökset ovat osin ristiriitaisia.

Jari Leppä muistuttaa myös, ettei aina tulla ajatelleeksi kuinka paljon viljelijät investoivat itse. Kun miljar-din vuosittaisen investointitahtiin tu-lee valtion tukea 30–40 milj. euroa, kaikki muu on viljelijöiden itsensä panostusta. Se ei silloin todella-kaan ole ”navettanäpertelyä”.

– Maatalouden kannattavuutta on pystyttävä kohentamaan. Mark-kinoilta on saatava viljelijöille oikeu-denmukainen korvaus laadukkaan ruuan raaka-aineen tuottamises-ta. Myös tukijärjestelmällä pyritään helpottamaan maatalouden kassa-kriisiä, Leppä sanoo. – Lisäbudjet-tiin on tuli 20 miljoonaa euroa lisää maidolle ja lihalle sekä velkaisille tiloille. Lisäksi EU-rahaa on tulossa yhdeksän miljoonaa.

EU:n maatalouden tukipolitiikka on seuraavaksi kuudeksi vuodek-si lyöty lukkoon, joten sieltä ei ole odotettavissa muutoin lisää lähi-vuosina.

Metsätalouden puolella ollaan Jari Lepän mukaan edistämässä

sukupolvenvaihdosten toteuttamis-ta. - 2017 tulee voimaan huo-jennus uusille metsänomistajille. Tällä hetkellä uudet metsänomista-jat ovat keskimäärin yli 50 vuotiaita ja keskimääräinen metsäomistaja n iältään yli 60-vuotias. Minkään muun yrittämismuodon ikäjakauma ei ole tällainen. Tätä on valmisteltu jo pitkälle, hän kertoo.

– Kuolinpesien omistukselle on tulossa maksimiaika, mikä vauhdit-taa myös kuolinpesien purkamista. Yhteismetsää omistusmuotona ol-laan myös edelleen edistämässä.

– Lomitusasia saa jatkoa. Sen järjestely säilytetään suurinpiirtein entisellään, kansanedustaja luette-lee ensi vuoden budjettilupauksia.

Maatiloilla menee kohtuuttomasti aikaa paperin pyöritykseen

– Pitää uskaltaa myös epäonnistua ja sallia virheiden tekeminen, muuten ei kehitystä tapahdu, evästää kansan edustaja Markku Eestilä yritys-elämän kehittäjiä.

On aika nostaa perus asiat esiin

Katriina ja Jari esittelevät Tiitus-lehmälle hänen uutta ruokintasuunnitelmaansa.

Hallituksen puhtaat ratkaisut biotalouden kärkitavoitteina

Jari Leppä uskoo teknologian kehityksen tuovan maatalouden kannattavuuteen uusia eväitä.


Sipilän hallitus on vahvasti sitou-tunut omaisuuden suojan paran-tamiseen hallituskaudellaan, mikä heijastuu erityisesti maankäyttö-kysymyksiin. MTK:n jäsenten nä-kökannalta hallituksen linjaukset ja suunnitelmat näyttävät hyvin tervetulleilta, olemme määrätietoi-sesti peräänkuuluttaneet suunni-teltuja muutoksia jo vuosien ajan. Kaikella on aina aikansa ja paik-kansa. Omaisuuden suojan tehos-tamisen osalta se aika on nyt.

Maankäyttö- ja rakennuslaki uudistuu kuntien maankäyttöval-lan ja -vastuun lisäämiseksi

Ympäristöministeriö on pyytä-nyt lausuntoja kahteen hallituksen esitysluonnokseen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Toi-nen koskee maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettelystä luopumis-ta. Jatkossa maakuntakaavoista päätettäisiin maakuntahallitukses-sa. Ympäristöministeriölle kuuluisi jatkossa alueiden käytön suunnit-telun ja rakennustoimen yleinen kehittäminen ja ohjaus, muttei enää maakuntakaavoituksen oh-jaus eikä valvonta. Viranomaisyh-teistyö toteutettaisiin viranomais-neuvotteluin sen ministeriön kans-sa, jota kulloinkin käsittelyssä ole-va asiakokonaisuus koskee.

Toinen lakimuutosehdotus kos-kee poikkeuslupa-asioiden käsit-telyn siirtymistä ELY-keskuksilta kunnille. Jatkossa kunnat ratkaisi-

sivat kaikki poikkeuslupapäätök-set, esimerkiksi rantarakentamista koskevat poikkeamispäätökset ja asemakaavassa osoitetusta koko-naisrakennusoikeudesta poikkea-mista koskevat päätökset. Nämä kaksi uudistusta olisi mahdollis-ta saada voimaan jo ensi vuoden alusta.

Ympäristöministeriö on lisäk-si käynnistänyt lainvalmistelun, jolla toteutetaan kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoitta-miseen tähtäävät toimenpiteet. Työryhmän tavoitteena on turhan sääntelyn purkaminen ja hallinnol-lisen taakan keventäminen. Täs-sä työssä perataan säädökset, jotka eniten haittaavat kansalais-ten arkea, yritystoimintaa, maa-taloutta, investointeja, rakenta-mista ja tervettä kilpailua. Muun muassa kaavoituksen ja rakenta-misen päätösprosesseja lyhen-netään, täydennysrakentamista ja rakennusten käyttötarkoituk-sen muuttamista sujuvoitetaan sekä rakentamismahdollisuuk-sia erityisesti haja-asutusalueil-la helpotetaan nykyisestä. Myös rakentamista yleiskaava-alueilla mahdollistetaan ja suunnittelutar-vealuesäännöksiä lievennetään. Tämän työryhmän toimikausi päättyy 31.5.2016, joten uudistu-nut maankäyttö- ja rakennusla-ki voitaisiin saada voimaan näiltä osin jo vuoden 2017 alusta.

Lunastuslain uudistus on käyn-

nistynytOikeusministeriössä on käyn-

nistetty selvitystyö lunastuslain mukaisen lunastuskorvauksen ja lunastusmenettelyn toimivuuden tarkistamiseksi. Selvityksen on määrä valmistua 31.5.2016 men-nessä, minkä jälkeen käynniste-tään tarvittavat toimet lainsäädän-tömuutoksen toteuttamiseen.

Lunastuslakimme on vuodelta 1977 ja tarvitsee päivitystä – jopa kokonaisuudistusta. Yhteiskun-tamme perusinfrastruktuurin laa-juus ja tilavaatimukset ovat vii-meisten vuosikymmenten aikana muuttuneet merkittävästi. Kajoa-minen yksityisen ihmisen omistus-oikeuteen lunastamalla maata on aina merkittävä ratkaisu. Lunas-tuslain peruspilareita ovatkin pe-rustuslain turvaama omaisuuden suoja ja lunastettavan omaisuu-den luovuttajan varallisuusase-man säilyttäminen. Nykyisellään lunastuskorvaus hädin tuskin an-taa perustuslainmukaista minimi-suojaa maanomistajalle. Mikään ei estä suojaamasta omaisuutta tätä tasoa paremmin. Lunastami-nen on pakkotoimioikeutta, jolla omaisuus vaihtaa omistajaa pa-kolla. Jos joutuu pakotettuna luo-pumaan omastaan, pitäisi tämän pakon näkyä myös saatavissa korvauksissa.

MTK on esittänyt, että Suomes-sa tulisi ottaa lunastuskorvauksien määrittämisessä käyttöön Ruot-

sin malli, jossa markkina-arvoon perustuvan lunastuskorvauksen päälle maksettaisiin 25 prosentin suuruinen lisäkorvaus. Lunastus-lain tulisi myös tunnistaa määrä-välein maksettavat korvaukset sil-loin kun maanomistajalle aiheutu-va tosiasiallinen haitta on selvästi jatkuvaa. Tyypillinen esimerkki tästä on sähköpylväs, jonka kier-tämisestä ja huomioonottamises-ta aiheutuu maanomistajalle, eri-tyisesti viljelijälle, jatkuvaa haittaa ja vaivaa.

Lunastuslain uudistuksessa on syytä kiinnittää huomiota myös lunastuslain ohjausvaikutukseen. Koska korvaus on nykyisellään niin pieni, laki ei toimi ainakaan kannustimena siirtyä esimerkik-si ilmajohdoista maakaapelointiin. Kuitenkin maanomistajalle saattaa muun muassa tuulivoimapuiston läheisyydessä aiheutua sellaista maankäytön pirstaloitumista, jota ei korvata tällä hetkellä millään ta-valla. Erilaisten hankkeiden kumu-latiivinen haitta tulee jatkossa tun-nistaa ja korvaukset suorittaa sen mukaisesti.

Nykyisin lunastustoimitukset palvelevat entistä useammin yk-sityistä liiketoimintaa. Lunastus-lakiin tulisikin sisällyttää säännös, jonka perusteella maanomistaja voisi saada pienen osuuden lu-nastuksen tuomasta hyödystä ja tuotosta silloin kun kyse on puh-taasta bisneksestä.

Hallituksen ohjenuora tässä lainsäädäntötyössä on nimen-omaan omaisuuden suojan pa-rantaminen. Näin ollen lienee selvää, että korvaustasot tulevat nousemaan nykyisestä. Tässä va-lossa on syytä jarrutella ainakin

vapaaehtoisia korvaussopimuk-sia, koska lunastuslain mukainen korvaustaso tulee väistämättä asettamaan myös vapaaehtoises-ti maksettaville korvauksille uuden tason.

Hajajäteasetus keveneeHaja-asutuksen jätevesiasetus

on osoittautunut melkoiseksi fars-siksi, jota on jokaisella hallitus-kaudella hieman muutettu ja höl-lennetty. Nyt hallitus toivoo, että viimein saataisiin sellainen asetus, joka voisi jäädä pysyvästi voi-maan. Lähtökohtana muutoksel-le on, että ennen vuotta 2004 ra-kennetut niin sanotut kuivan maan kiinteistöt vapautettaisiin asetuk-sen vaatimuksista siten, että tar-vittava jätevesiremontti tulisi suo-rittaa vasta seuraavan rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävän remontin yhteydessä. Uudistukset on tarkoitus saada voimaan en-nen ensi kevättä.

MTK on vahvasti mukana näis-sä omaisuuden suojan paranta-mista koskevissa muutostöissä.

Leena Penttinenlakimies MTK

Hallitus haluaa parantaa omaisuuden suojaa


AVOINNAtalviaikaan ma-pe 7-15

AVOINtalviaikma pe

Tervetuloa puutavara- ostoksille

Palomäentie 34, 58500 Punkaharju

puh. 015 441 096, 040 526 5489

[email protected]

Meiltä löydät laudat, lankut, paneelit, listat, laudelaudat, kyllästetty lauta, kutteria, maaleja, saunasuojat, sudit, pensselit, ruuveja, nauloja…Tilauksesta teemme erikoislistoja ja

paneleita asiakkaan toiveiden mukaan

Meille voit tuoda höyläykseen ja

kyllästykseen myös omaa puutavaraa

,


Hajautettu paikallisuuteen perus-tuva energiantuotanto on kansan-edustaja Teuvo Hakkaraisen (ps) toivoma energiapolitiikan suunta.

– Pienet voimalat tuovat huoltovar-muutta. Hän nostaa esimerkiksi ns. CHP (combined heat and power) -pienvoimalat, jotka käyttävät met-

sien biomassoja sekä sahoilta tule-via sivutuotteita.

Tällainen voimala, josta saa sekä lämmön että sähkön jopa niin, että ylijäävän sähkön saa talteen tai myytyä isompaan verkkoon, on toi-miva paikallinen energiaratkaisu.

Hänen mukaansa CHP-mikro-voimaloita on Suomessa vasta yksi sahan yhteydessä toimiva, mutta suunnitteilla on useita.

– Tällä hetkellä tukea sen inves-tointiin saa 750 000 euroa, mutta tuki pitäisi nostaa kahteen miljoo-naan, sitten se lähtee yleistymään, Hakkarainen uskoo.

– Tällainen pienvoimala sopisi yksityiselle yritykselle tai maatiloil-le, joille se toisi turvaa viime aikoina yleistyneiden myrskyjen aiheuttami-en pitkienkin sähkökatkosten varal-le. Aggregaatti ei pitkäksi aikaa tuo apua, jos sähköt on poikki myrsky-tuhojen aiheuttamien linjavaurioiden vuoksi, hän selvittää.

CHP-voimala olisi sopiva heidän-kin perheyrityksensä sahalle Viita-saarella. Hakkarainen oli sahayrittä-jä kansanedustajaksi ryhtymiseensä asti. Nyt sitä pyörittää hänen veljen-sä ja pari muuta osakasta.

Hakkarainen ei tunnustaudu tuu-livoimaloiden kannattajaksi. – Nämä CHP-pienvoimalat ovat sitä oikeaa biotaloutta, hän korostaa.

– Metsien raivaus ja biomassan hankinta myös työllistäisivät.

– Sitä minä en ymmärrä, että tuo-daan tuettua haketta Venäjältä, kun omissa metsissäkin olisi korjatta-vaa, hän ihmettelee. – Se on EU:n ulkopuolelta tulevaa haketta ja sen tukeminen on loputtava.

Hakkarainen odottaa, että tekno-logian kehityksen myötä hakkeesta pystyttäisiin poistamaan vesi, jota

siinä on 30 prosenttia. – Nyt kulje-tetaan haketta esimerkiksi 200 kilo-metriä paikasta A paikkaan B ja sii-nä samalla kuljetetaan aikoimoinen määrä vettä.

Samalla tavalla hän toivoo, että Suomessa pystyttäisiin nostamaan sahatavaran jalostusastetta, jotta ja-lostuksen lisäarvo jäisi kotimaahan. – Tällä hetkellä meidänkin sahalla tehdään aihioita, jotka lähtevät Un-kariin, missä ne jalostetaan parke-tiksi ja tuodaan takaisin Suomeen.

– Suomen metsäsektorilla olisi vientiin hyviä rakentamiseen sovel-tuvia tuotteita kuten liimapalkit, joita on nyt mennyt Japaniin. - Ne eivät pala edes tulipalossa. Puu kestää muita materiaaleja paremmin maan-järistyksiä eikä se lämpiä läpi niin nopeasti kuten esimerkiksi metallile-vy, joka on hetkessä kuuma ja sitä kautta aiheuttaa omat riskinsä.

Tällä hetkellä kritisoidaan kovasti kehitysmäärärahojen leikkauksista. – Kyllä sitä enemmän pitäisi opettaa kehitysmaiden ihmisiä itse teke-mään eikä antaa vain valmista ra-

haa. Hakkarainen kertoo kuinka hän on muutamaan otteeseen ollut kehi-tysavun neuvojana opettamassa sa-hausprosessia Keski-Amerikassa.

– Suomi oli tukenut muun muassa Nicaraguaan sahan perustamista. Koneet siellä seisoivat kun kukaan ei osannut vaihtaa sahaan terää. Olin siellä sitten kunnostamassa ja huoltamassa sahoja. Kyllä kehitys-maiden auttamisessa tarvittaisiin enemmän käytännön ihmisten tai-toa, jotta päästäisiin konkreettises-sa työssä alkuun ja toimintaan, enti-nen sahayrittäjä valottaa.

Eduskunnassa käydään parhail-laan ensi vuoden budjetista keskus-telua. – Luullaan, että velaksi voi-daan elää, hän tokaisee. – Kyllä täs-sä kaikkien on osallistuttava.

Hakkarainen muistuttaa kuinka edellinen sukupolvi nosti sodan jäl-keen Suomea. Hänen isänsä oli ker-tonut kuinka halkometsässäkin piti tehdä motti 10 kuution urakan pääl-le ns sotakorvausmotti, jolla kirves-mieskin osallistui sotakorvausten maksamiseen.

Sosiaali- ja terveushallinnon uudis-tuksessa ollaan rakentamassa maa-kuntien kokoisia itsehallintoalueita, jotka vastaisivat sote-palveluiden tuottamisesta. Hallitus on lähiaikoi-na julkistamassa mallinsa linjaukset.

Keski-Suomen kansanedusta-ja Petri Honkonen (kesk) on tuke-massa mahdollisesti 19 maakunnan pohjalle rakentuvaa mallia. – Osa poliittisesta kentästä haluaisi alueita vieläkin suuremmiksi. Tällä hetkellä meillä on satoja kuntayhtymiä. Jos niitä saadaan purettua 19 maakun-nan kokoisiksi, on se jo hyvä, hän perustelee.

Honkonen toivoo, että samalla kun sotesta keskustellaan noste-taan arvioitavaksi myös kaksoiskun-talaisuus. – Sillä olisi maaseudun kannalta myönteinen vaikutus. Kun-tien uusi rooli nousee joka tapauk-sessa uudessa tilanteessa esille. Siinä yhteydessä kaksoiskuntalai-suutta olisi hyvä pohtia, hän sanoo.

– Yhä useamman vapaa-ajan asukkaan lomamökki on ympäri-vuotisesti asuttava. Monet halua-vat tehdä töitäkin etänä. Tämä toisi maaseudulle uutta elämää ja olisi toivottava kehityssuunta.

– Kunnille jää joka tapauksessa tehtäviä kuten muun muassa ympä-ristönsuojelu, kaavoitus, rakennus-

valvonta ja jätehuolto. – Sote-uudistus on viimeinen ti-

laisuus pelastaa julkinen peruster-veydenhuolto ja sosiaalihuolto en-nen kuin yksityiset palveluntuottajat musertavat koko järjestelmän, kan-sanedustaja korostaa.

Maaseudun ja koko Suomen elin-voimaisuuden kannalta biotalou-den mahdollisuudet ovat hallitus-ohjelman mukaan merkittävät. Petri Honkonen kantaa huolta biotalou-teen liittyvän opetuksen riittävyy-destä. Metsätalousalalle tarvittaisiin lisää koulutuspaikkoja.

– Meillä Keski-Suomessa toimii biotalouskampus Saarijärven Tar-vaalassa, jossa toimivat POKE:n (Pohjoisen Keski-Suomen ammat-tiopiston) maa- ja metsätalouden koulutus sekä Jyväskylän ammatti-korkeakoulun agrologikoulutus, Pet-ri Honkonen kertoo.

– Metsäkoneen kuljettajien kou-lutus on yhdistetty nerokkaasti myös logistiikkaan. Näin koulutus valmistaa moniosaajia kuljettamaan metsäkonetta metsässä ja tien päällä. Koulutusta on tarjolla myös bioenergiaan. Lisäksi JAML:n kat-tilatestauslaboratoriossa tehdään lämmityspolttoaineiden tutkimusta ja testataan kattiloita.

– Lisäksi Jämsän ammattiopis-

tossa on perinteinen ja tasokas metsäkoneenkuljettajan koulutus.

– Nuorilla on kiinnostusta maa-seudun ammatteihin ja uskoa maa-seudun mahdollisuuksiin, kunhan edellinen sukupolvi ei olisi niin epäi-levä, vaan kannustaisi elämään ja yrittämään maaseudulla Petri pohtii. Hän itse on historian ja yhteiskunta-opin aineen opettaja Saarijärvellä.

Petri Honkonen tarttui lokakuus-sa kesällä voimaan tulleen uudiste-tun kestävän metsätalouden rahoi-tuslain toimeenpano-ongelmiin. Hän jätti asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle. Uudistuksen myötä kaikista työlajeista on tehtävä en-nakkoon rahoitushakemus sekä hy-väksytystä kohteesta jälki-ilmoitus. Aikaisemmin tukea on haettu teke-mällä omavalvontatietona toteutus-ilmoitus työn tekemisen jälkeen.

Hakemuksia eikä ilmoituksia ei voi jättää sähköisesti, ja tietojärjes-telmäongelmien vuoksi käsittely on ollut erittäin hidasta, Honkonen sel-vittää. – Tämän johdosta Metsäkes-kus on pahoin ruuhkautunut ja met-sänomistajat sekä -ammattilaiset ovat kokeneet Kemera-tuen hake-mismenettelyn hankalaksi. Uusi laki lisäsi ainakin kymmenellä hengellä työvoiman tarvetta Metsäkeskuk-sessa, hän tietää kertoa.

Kaksoiskuntalaisuus toisi maaseudulle mahdollisuuksia

– Nuorilla on kiinnostusta maaseudun ammatteihin ja uskoa maaseudun mahdollisuuksiin, kunhan edellinen sukupolvi ei olisi niin epäilevä ja veisi nuorten innostus-ta, Petri Honkonen pohtii.

Kuva Virpi Piippo

Paikallinen energiantuotanto tuo huoltovarmuutta

Teuvo Hakkarainen toivoo, että Suomessa nostettaisiin puuraaka-aineen jalostusastetta niin, että jalostuksen lisäarvo jäisi kotimaahan.

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ennättää halkometsäänkin viikonloppuna kotona käydessään.

Tekstit: Päivi Luostarinen


Kaikki taitavat muistaa leikin ”Kapteeni käskee”, jossa kaptee-ni käski tehdä jotain hassua ja sit-ten osallistujat tottelivat kaptee-nia ja tekivät sen, mitä kapteeni pyysi. Jos minä leikkisin nyt tätä samaa leikkiä, niin käsky olisi sel-vä: katse omaan napaan, mars!

Ai miksikö? No siksi, että kulu-va vuosi on ollut erityisen hankala maatalousyrittäjille. Vastusta on riittänyt mm. markkinoilla, tukipo-litiikassa ja viimeisimpänä kesä-säissä. Vuoden aikana kukkaro on kaventunut monella luvattoman paljon ja viivan alle jäävällä luvulla ei hurraata huudeta. Tämä vaikut-taa väistämättä myös omaan hy-vinvointiin, koska talous ja hyvin-vointi kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Jos talous sakkaa, sakkaa yleen-sä hyvinvointikin.

Siksi erityisesti tänä syksynä olisikin tärkeää kuulostella jak-samistaan ja tuijottaa sitä omaa napaa oikein luvan kanssa. Tup-paa olemaan nimittäin niin, että kun kassavirta tyrehtyy, hommia paiskitaan usein enemmän itse. Näin fyysinen kuormitus lisään-tyy. Toisaalta - koska taloushuo-lilla on taipumus nakertaa yöunia - lisääntyy fyysisen kuormituksen kanssa samaan syssyyn usein myös unettomuus. Univaje kas-vaa eikä palautumista enää ta-pahdu. Ja ihminen on siitä jännä kone, että kun palautuminen jää

tarpeeksi pitkään miinusmerk-kiseksi, niin se reagoi siihen ta-kuuvarmasti aina samalla tavalla: aluksi koneisto yskii, sitten hyytyy ja lopulta se leikkaa kiinni.

Työterveyshuolto on yrittäjän omalääkäri-järjestelmäMutta millä sitten estää koneen hyytyminen? Tärkein tuki yrittä-jälle on työterveyshuolto. Työter-veyshuollossa pystytään sään-nöllisillä terveystarkastuksilla en-naltaehkäisemään uupumusta ja tarttumaan riskitekijöihin ajoissa, ennen kuin esim. haitallinen stres-si kääntyy uupumukseksi tai uu-pumus masennukseksi. Toisaalta myös uupumuksen hoito onnistuu paremmin, koska työterveyshuol-lossa pystytään arvioimaan työ-olosuhteiden merkitystä uupu-muksen osana ja tekemään tarvit-tavia toimenpiteitä tilalla.

Työterveyshuollon kautta pää-see myös kuntoutukseen tai kun-toremontteihin (eli työterveyshuol-lon asiakkaana näihin saa Kela-korvaukset). Lisäksi säännöllisil-lä terveystarkastuksilla voidaan tunnistaa piileviä terveysriskejä ja ennaltaehkäistä niiden puhkea-mista sairaudeksi. Yrittäjillä tode-taan melko usein sellaisia tervey-dellisiä ongelmia, joihin voitaisiin vaikuttaa ennaltaehkäisevästi niin yrittäjän omin valinnoin kuin ter-

veydenhuollollisin keinoin. Tällai-sia ovat esimerkiksi sydän- ja ve-risuonitaudit tai tukielinsairaudet.

Matalan kynnyksen keskusteluapua tuki-henkilöverkostaTyöterveyshuollon lisäksi tär-keä apu uupumuksen ennalta-ehkäisyssä on keskusteluapu. Maksutonta, matalan kynnyksen keskusteluapua tarjoaa esimer-kiksi Maaseudun tukihenkilöverk-ko. Tukihenkilöt ovat koulutettuja, maaseudun olosuhteisiin perehty-neitä auttajia, jotka tarjoavat kes-kusteluapua ilman jonoja.

Tukihenkilön kanssa voi kes-kustella ennen kriisiä esimerkiksi yksinäisyydestä, talous- tai pari-suhdehuolista, mutta jos kriisi on jo päällä, niin tukihenkilö voi olla myös asiointiapuna virastoissa tai ohjata ammattiavun piiriin. Uusi osa Tukihenkilöverkon toimintaa on myös maaseutupuhelin, jonne voi soittaa nimettömänä päivit-täin (klo 18-21) mieltä painavista asioista.

Hyvinvointipäivistä eväitä stressin ja talouden hallintaanMela tarjoaa työhyvinvoinnin tu-eksi mm. hyvinvointipäiviä ja eri-laisia koulutuksia ja muita hyvin-vointitilaisuuksia.

Kuluvan syksyn aikana Mela

kiertää yhteistyössä MTK-tuotta-jaliittojen kanssa valtakunnallises-ti hyvinvointipäivillä, joissa pureu-dutaan tämän syksyn haasteisiin etsimällä keinoja sekä maksuval-miuden ylläpitämiseen, talouden hallintaan että stressin ja henki-sen kuormituksen hallintaan. Li-säksi Mela on kuluvan vuoden aikana yhteistyössä tuottajaliitto-jen kanssa kouluttanut maatiloilla vierailevia yhteistyökumppaneita varhaiseen välittämiseen.

Varhaisen välittämisen malli on luotu tilanteisiin, joissa viljelijää uhkaa uupuminen tai muu tilan toimintaa haittaava kriisi. Ajatus on se, että tilalla vierailevilla hen-kilöillä olisi rohkeutta ja osaamis-ta puuttua tilanteeseen ja ohjata yrittäjää oikeanlaisen avun piiriin.

Ei tarvitse olla paras tai sitkeinViime kädessä taitaa olla kuiten-kin niin, että oman hyvinvoinnin suhteen avaimet ovat hallussa ennen kaikkea yrittäjällä itsel-lään. Hyvinvoinnin ”taikalaatik-koa” ei valitettavasti ole kukaan vielä keksinyt. Siksi aina on hyvä muistaa se vanha viisaus, että kii-reisenkin työn keskellä ainoa tapa ennaltaehkäistä uupumista on riit-tävä lepo.

Työtä tulisi jaksottaa ja huoleh-tia palauttavista tauoista työru-peamien välillä. Palautuminen on

oman jaksamisen kannalta kaiken a ja o. Lyhyet ”nokkaunet” ennen iltanavettaa ei ole ollenkaan huo-no idea. Yöunet tulisi yrittää tur-vata kevyemmin - tai sitten vaikka järein konstein - jos muu ei auta.

Työuupumuksen läpikäyneet myös toteavat, että armollisuus itseä kohtaan, ylimalkaan itse-tuntemuksen kasvattaminen, on tärkeää. Kuten eräs viljelijä totesi: ”Meidän kaikkien pitäisi hoksata, ettei tarvitse olla sitkein tai paras, vaikka se kovaa työtä ja työnte-koa arvostavassa kulttuurissa on vaikeaa”. Armollisuus itseä ja toi-sia kohtaan taitaa olla paras hyve, mikä meidän jaksamistakin kan-nattelee.

Pirjo Saaritiiminvetäjä / työhyvinvointiasiatMaatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Kapteeni käskee: katse omaan napaan!

www.suonentieto.fi

Liikkuvan työnohjauksen ja viljelymuistiinpanojen palveluratkaisu

viljelijälle, suunnittelupalvelun tuottajalle ja urakoitsijalle

AgriSmart on kaikille hyödyllinen itsenäinen

pilvipalvelu, joka tukee tehokasta

verkostomaista yhteistyötä

Koe uusi aika nyt!

Puh. (017) 264 2642

[email protected]

Tutustu kotisivuillamme

- soita ja tilaa!

Astut ulos autosta keskelle vehreää ja kukkivaa maatilan pihapiiriä, jota reunus-tavat punamullalla maalatut rakennuk-set. Jaloissa pyörii kaksi mustavalkoista kissaa, kukot kiekuvat kilpaa tarhassaan ja kanat kuopsuttavat vapaana pensai-den juurella. Kauempana näet kunnioi-tusta herättävän kokoisia Hereford-son-neja laiduntamassa kaikessa rauhassa ja eriväriset suomenlampaat kulkevat yhtenäisenä laumana omalla laidunloh-kollaan.

Ponit ovat vetäytyneet varjoon suo-jaan keskipäivän auringolta ja nuokkuvat puun alla puoliunessa. Kesäpäivän tun-nelma maatilalla on seesteinen, melkein unelias, ja hiljaisuutta värittävät ainoas-taan touhukkaiden kanojen kotkotukset ja iloisten lasten riemunkiljahdukset.

Näin vetävästi esittelee Jokinotkon karjatila toimintojaan omilla internet-si-vuillaan. Keiteleellä, lähellä Keski-Suo-

men rajaa sijaitsevan tilan omistavat Jenni ja Jyri-Pekka Lemettinen.

Tilan päätuotantosuunta on lihakar-jan kasvatus ja nautaroduista suositaan Herefordia sen rauhallisen luonteensa ja hyvän säänkestävyydensä vuoksi. Here-dord-sonnit viihtyvät hyvin ulkona ympä-ri vuoden kunhan ne pääsevät katon alle suojaan pahimmilta sateilta.

Herefordit tulevat Jokinotkon tilalle oman heretkylän emolehmätilalta, jos-sa pojat ovat saaneet kasvaa emiensä kanssa ensimmäiset puoli vuotta. He-reford- sonnit laiduntavat koko kesän ympärillä olevilla pelto-, metsä- ja luon-nonhoitolaitumilla. Jenni ja Jyri-Pekka Lemettinen haluavat panostaa eläinten hyvinvointiin ja tuottaa sitä kautta laa-dukasta lihaa. Tässä heidän mielestään tärkeintä onkin eläinten vapaa liikkumi-nen ja mahdollisimman lajityypilliset elin-olosuhteet.

Jokinotkon karjatila lta laadukasta lihaa ja mielenvirkistystä


Jokinotkon karjatilalta voit os-taa vapaana laitumilla ja metsätar-hoissa kasvatettua Hereford-nau-danlihaa ja karitsanlihaa. Eläinten ruokinta pohjautuu oman tilan luo-munurmeen ja -viljoihin, joita tarvit-see täydentää vain kivennäislisäl-lä. Jokinotkon karjatilalta voit siis ostaa puhdasta ruokaa puhtaalla omatunnolla.

Oletko kyllästynyt tihrustamaan lihapakettien etikettejä saadakse-si selville minkä eläimen lihaa se sisältää ja missä maassa se on tuotettu? Kun ostaa lihan suoraan tuottajalta, tietää mitä syö. Osta-ja voi halutessaan selvittää ruoan koko tuotantoketjun omaan ruo-kapöytään asti. Kaikki lihatuotteet pakataan tuoreena vakuumiin, jol-loin suojakaasua tai säilöntäaineita ei tarvita.

Tilan myymälässä vieraillessaan pääsee näkemään käytännössä eläinten elinolot. Yrittäjät kertovat mielellään lisää eläinten ruokinnas-ta ja hoidosta. Maatilalla on lisäksi kotieläinpiha, kahvila ja majoitus-palveluita kesäaikaan. Lihaanetis-ta.fi- nettikauppa palvelee ympäri vuorokauden ja ympäri vuoden.

Mikäli asuu hieman kauempa-na maatilasta, herkulliset lihatuot-teet voi tilata myös suoraan omalle kotiovelle.

Suomenlampaisiin tykästyttiin heti

Ensimmäiset suomenlampaat saa-puivat Jokinotkon karjatilalle kesäl-lä 2013. Yrittäjäpariskunta tykästyi heti näihin pieniin märehtijöihin. Lampaat täydentävät nautojen ja hevosten laidunnusta loistavasti, koska jokainen eläinlaji syö laitu-melta hieman eri kasveja. Pässi-karitsat saapuvat keväällä vieroi-tuksen jälkeen läheiseltä maati-lalta ja ne laiduntavat karjatilalla koko kesän myöhälle syksyyn asti. Lampaiden hoitoon voivat myös perheen pienimmät hyvin osallis-tua, sillä nuoret pässit ovat erittäin kilttejä.

Kanoja ja kukkoja pidetään ke-säisin vaihteleva määrä. Kanatar-hasta kanat pääsevät myös piha-piiriin vapaasti käyskentelemään ja kuopsuttelemaan herkkupaloja maan sisästä. Kanat ja kukot syö-vät myös paljon vihreää nurmea

kesällä ja tämä antaakin kananmu-nien keltuaiselle aivan uskomatto-man kirkkaan värin.

Maatilan eläimiin kuuluu täl-lä hetkellä kaksi suomenhevosta, Remu ja Irma sekä Kora-poni. Kai-killa voi ratsastaa ja ajaa kärryillä ja Remu-ruunasta kaavaillaan isän-nälle työhevosta tulevaisuudessa. Irma-tamma on emännän, Jennin ratsu ja tavoitteena on jossain vai-heessa päästä ihan kilpakentille saakka. Lisäksi pihatarhassa loik-kii luppakorvainen urospupu Kille ja hiiriä pihamaalla pyydystää yh-teensä kolme kissaa: Otto, Vilna ja Muru.

Maatilamajoitusta päärakennuksen yläkerrassa

Maaseudun rauha. Herääminen kukon kiekaisuun. Aamukier-ros utuisilla laitumilla eläinten keskellä. Aamujyvien jakaminen kanoille. Herkullinen aamiainen vanhan hirsirakennuksen tuvas-sa. Tätä on maatilamatkailu par-haimmillaan, kotisivut tietävät kertoa.

Keväällä 2015 valmistuneessa remontissa vanhan hirsisen pää-rakennuksen yläkerta muutettiin maatilamajoitukseen sopivaksi. Tarkoituksena on järjestää aami-aismajoituksen lisäksi maatilalla erilaisia hyvinvointikursseja vaih-tuvalla teemalla sekä tarjota maa-tilamatkailupaketteja lapsiper-heille. Tällöin pääsee mukavasti tutustumaan lähemmin maatilan arkeen ja varsinkin lapset usein nauttivat päästessään osallistu-maan eläinten päivittäiseen hoi-toon.

Tiloja voi vuokrata myös koko-uskäyttöön tai vaikka perhejuh-liin. Tilauksesta järjestetään lisäksi lasten maatilasynttäreitä, joihin kuuluu herkkupöydän lisäksi eläin-ten hoitoa, poniratsastusta ynnä muuta mukavaa ohjelmaa. Synttä-rikakunkin saa sankari suunnitella itse tilan kakkuleipurin kanssa.

Tilan maatilamyymälä on auki mar-raskuussa soittamalla puhelimeen 044 564 9772. Joulumyymälä avaa ovensa torstaina 26.11. kello 10 ja on avoinna aina aatonaattoon saakka.

Jokinotkon karjatilan yrittäjäpariskunta Jenni ja Jyri-Pekka Lemettinen.

Jyväskylän kaupungin omistaman liikelaitoksen, Kylän Kattauksen johtaja Tuija Sinisalo ottaisi ate-riavalmistukseen mielellään lisää alkuperältään tunnettuja, tuoreita lähituotteita. Lähestulkoon kaikki toimitussopimukset ovat katkolla alkuvuodesta 2016 ja kilpailutuk-set ovat olleet ajankohtaisia tänä syksynä.

Toimituserän koko ei välttä-mättä ole pientuottajan ulottu-mattomissa vaikka kyseessä on näinkin suuri hankkija. – Olemme tietoisesti pudottaneet hankinta-sopimuksiin kirjattavien tuotteiden hankintamääriä eräiden tuotteiden kuten kaalin ja porkkanan osalta, Sinisalo muistuttaa.

Mansikasta on tehty puitesopi-mus kolmen lähialueen tuottajan kanssa. Myös herukoille oli alku-syksystä kysyntää. Kalatuotteista haaviin on jäänyt paikallisen tuot-tajan tuotekehityksen tuloksena syntynyt särkisäilyke, joka sopii hyvin Kylän Kattauksen ateriaval-mistukseen. Lähimyllyn toimitta-maa ruisjauhoa on kokeiltu van-hainkotien aamupuuron raaka-ai-neena.

– Liha ja maito eivät ainakaan tässä vaiheessa näytä todennä-

köisiltä lähihankintojen tuoteryh-miltä. Lihaa käytämme pääasias-sa jauhelihana. Siinä ei pientoimit-tajan hintakilpailukyky riitä. Maito tosin tulee Jyväskylän meijeriltä, on todennäköisesti suurelta osin keskisuomalaista alkuperää ja sii-nä mielessä se kyllä on lähiruo-kaa.

Iso toimija voi suosia lähiruokaaKylän Kattauksen hankintavolyy-mit ovat niin suuret, ettei minkään tuotteen tai tuoteryhmän korvaa-mista kokonaan lähituotteilla voi pitää realistisena tavoitteena. Lä-hiruokahankintojen lisäämisessä on yritetty löytää ne tuoteryhmät, joista voidaan vähin erin lähteä liikkeelle.

Kylän Kattaus tuottaa lounas- ja päivällisateriat vanhus- ja vam-maispalvelun asiakkaille koko kaupungin alueelle sekä koulu- ja päiväkotilounaita. Päivittäin tuo-tetaan noin 23 600 ateriaa. Liike-laitoksen palveluksessa työsken-telee yhteensä noin 250 henkilöä 88 keittiössä. Liikevaihto on 18,4 miljoonaa euroa. Varsin suuren mittakaavan ateriapalvelusta on siis kyse.

Mikä Tuija Sinisaloa motivoi suo-simaan lähituotteita? – Luomu- ja lähiruoan sekä kasvisruokavalion suosio näyttää olevan alati vah-vistuva trendi. Näille on kysyntää myös meidän ateriapaikoissa. Kau-pungin viranhaltijana toki myös to-teutan tämän asian puolesta tehtyä kaupunginvaltuuston päätöstä ja samalla Valtioneuvoston viitoitta-maa lähiruokastrategiaa, Sinisalo toteaa. Kuntien ja valtion poliittisil-la periaatepäätöksillä on siis mer-kitystä!

– Toivon, että meidän lähituot-tajilla olisi valmiutta yhä enemmän vastata tähän kysyntään ja virittää tuotantoa siihen malliin, että riittä-vän suuruisten erien toimitusvar-muus ja logistiikka toimii, Sinisalo kertoo.

– Taloudellinen hyöty tietenkin motivoi tuottajaa. Verkostoitumal-la nykyistä tiiviimmin viljelijöillä oli-si paremmat mahdollisuudet lisätä tarjontaa ja toimitusvarmuutta ja hyötyä tästä trendistä.

Kylän Kattauksen yhteistyö kaupungin hankintayksikön kans-sa on sujunut hyvin. Kilpailusää-döksiä ei ole nähty mörkönä, joka estää pienten lähiruokatoimittajien pärjäämisen tarjouskilpailuissa.

– Olemme selvittäneet kuinka lähituotteet on säädösten puoles-ta mahdollista ottaa tarjouspyyn-nöissä ja kilpailutuksissa huomi-oon siten, että niiden toimitus ja pärjääminen kilpailussa olisi yli-päänsä olisi mahdollista.

Kylän kattaus ei voi suosia lä-hituotteita hinnalla millä hyvänsä. Liikelaitoksen pitää olla kilpailu-kykyinen toimija ateriapalveluissa. Kaupungin antamissa rahoitus-raameissa toimitaan. Taloudellista liikkumavaraa lähituotteiden mää-rän kasvattamiseksi on löydetty esimerkiksi määrätietoisella työllä ruokahävikin pienentämiseksi. 15 prosentin hävikistä on päästy jo noin 10 prosenttiin ja tavoittee-na on pudottaa siitäkin vielä puo-let pois.

Sinisalon mukaan lähiruokaa suosiva ja tarkka toimintamalli so-pii Kylän Kattauksen henkilöstölle. – Olemme määrätietoisesti koulut-taneet ja valmentaneet työnteki-jöitämme. Heillä on hyvä asenne tähän työhön. He ovat saaneet toiminnastaan myös myönteis-tä julkisuutta. Käytännön tekijöitä on saatu esiin, mikä on tärkeää ja motivoi jatkamaan tällä tiellä.

Ruokakulttuuri ja -kasvatus tärkeää

Kylän Kattaus -liikelaitos on ak-tiivisen johtajansa johdolla ver-kostoitunut maakunnan muiden lähiruokatoimijoiden kanssa. Tuija Sinisalo on käynyt aktiivisesti ker-tomassa lähiruoka-asiaa monissa tilaisuuksissa ja lisännyt näin yrit-täjien ja muiden toimijoiden tietoi-suutta lähiruoan mahdollisuuksis-ta julkisissa hankinnoissa.

Tuija Sinisalo näkee lasten ja miksei vanhempienkin ruokakult-tuurikasvatuksen tärkeäksi. – Tätä kasvatusteemaa täytyy pitää yllä myös Sapere-hankkeen jälkeen, Sinisalo viittaa jo päättyneeseen lasten ruokakasvatushankkee-seen. Ideoita ja toimintaa riittää. Kylän Kattaus toimi näkyvästi mm. lokakuussa koulujen ruoka-kulttuuriviikolla, syyskuussa toteu-tettiin villiruokapäivä. –Se on yksi esimerkki lähiruokateeman esillä pitämisestä. Yhtä hyvin voisimme järjestää suomalaisen ruoan tee-mapäivän tai teemaviikon.

Teksti: Pertti Ruuska

Lähiruokaa julkisiin hankintoihin

Jokinotkon karjatila lta laadukasta lihaa ja mielenvirkistystä


MTK-Etelä-Savowww.mtk.fi/etelasavoOy Woikoski AbSuur-Savon Sähkö OyWintunix -tietoturvapalvelutPk-Rengas OySuonentieto OyBiofenno Ay

MTK-Keski-Suomiwww.mtk.fi/keskisuomiKylpylähotelli PeurunkaOt AGA AbETRA MegacenterWürth CenterAsianajotoimistojen palvelujaSuonentieto Oy

MTK-Pohjois-Karjalawww.mtk.fi/pohjoiskarjalaIlmakangasJoen Kenkä Lavikainen OyNettitieto OyBreak Sokos Hotel Bomba, NurmesTM - SähköpalveluPohjois-Karjalan Sähkö OyOy Woikoski Ab

MTK-Pohjois-Savowww.mtk.fi/pohjoissavoSavon VoimaKylpylähotelli KunnonpaikkaAsianajopalvelutSuonentietoBiofenno Avoin yhtiöWoikoski

Jäsenedut liitoittainLisätietoja liiton nettisivuilta tai toimistolta.

MTK:n valtakunnalliset jäsenedut: www.mtk.fi/jasenyys/jasenedut/

ELÄINTENHOITAJAMAASEUTUYRITTÄJÄ

y Kaksoistutkintomahdollisuus! y Lisätietoja: [email protected], p. 050 407 4852

METSÄKONEENKULJETTAJAMETSÄKONEASENTAJAMETSURI-METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA

y Metsäalan ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa Valtimolla, Joensuussa ja Kajaanissa. Toisen ja kolmannen vuoden opinnot ovat Valtimolla.

y Kaksoistutkintomahdollisuus! y Lisätietoja: [email protected], p. 050 349 7172

Ammattiosaajia tarvitaan aina – opiskele ammattiin!

NUORILLE AIKUISILLE

YHTEISHAKU 23.2.–15.3.2016www.pkky.fi/hakijalle/hakeminen

Maatalousalan perustutkintoELÄINTENHOITAJA

y Lisätietoja: [email protected], p. 050 3400 356

Maatalousalan perustutkintoMAASEUTUYRITTÄJÄ


Metsäalan perustutkintoMETSÄKONEENKULJETTAJAMETSÄKONEASENTAJAMETSURI-METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA


Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinto y Lisätietoja: [email protected], p. 050 349 7172

Puutarha-alan perustutkintoPUUTARHURI


Luonnontuotealan ammattitutkinto y Lisätietoja: [email protected]

Voit suorittaa tutkinnon myös oppisopimuksella! Lisätietoja: www.pkky.fi/oppisopimus tai

[email protected]

Elämässä mukana.


Pohjois-Karjalan MTK yhdistysken-tässä on jo parin vuoden ajan tapah-tunut yhdistysten yhdistymisiä. MTK – Kitee ja – Kesälahti muodostivat MTK – Keski-Karjalan, johon tänä vuonna liittyy MTK – Tohmajärvi. MTK – Nur-mes ja – Valtimo muodostivat MTK – Pielisen.

Joensuun seudulla on muutaman vuoden mietitty ja käyty keskusteluja yhdistysten yhdistymisistä kuntaliitos-ten myötä. Joensuun kaupungin alu-eella toimii viisi MTK-yhdistystä, jotka ovat tehneet vaihtelevasti yhteistyötä. Joensuun vieruskunnassa toimii MTK

– Kontiolahti, joka on tehnyt aktiivista yhteistyötä joensuulaisen MTK – Enon kanssa useita vuosia. Enon ja Kontio-lahden välillä syntyi keskustelu voimi-en yhdistämisestä yli kuntarajojen jä-senmäärän laskiessa.

Neuvottelut käynnistettiin viime-vuonna ja siihen pyydettiin mukaan myös Joensuun muut MTK-yhdistyk-set Joensuu, Kiihtelysvaara, Pyhäsel-kä ja Tuupovaara. Kaikki muut näytti-vät yhdistymiselle vihreää valoa paitsi Kiihtelysvaara, joka jäi tässä vaihees-sa pois yhdistymisprosessista.

Yhdistymisen tahtotila konkretisoi-

tui aiesopimuksessa. Aiesopimukseen kirjattiin sellaiset asiat, jotka olivat yh-distyksille tärkeitä niin toiminnallises-ti kuin taloudellisesti. Muun muas-sa MTK – Joen suuta tukevan säätiön avustus kirjattiin sopimukseen peri-aatteella, että se tukee edelleenkin MTK – Joensuun toimialueen jäsen-ten järjestötoimintaa kohdennetulla avustuksella uudessa yhdistyksessä. Vakiintuneita toimintoja ja tilaisuuk-sia jatketaan kaikkien osalta ja ovat avoimia kaikille uuden yhdistyksen jä-senille. Johtokuntapaikat jakautuivat luontevasti jäsenmäärän mukaan.

Yhdistysten nokkamiehille esitettiin kolme kysymystä yhdistymiseen liittyen. • Mitkä olivat syyt MTK – Joensuun Seutu ry:n perustamiseen? • Oliko yhdistyminen vaikeaa ja miten ratkaisitte mahdolliset yhdistymisongelmat? • Miten näette uuden yhdistyksen tulevaisuuden ja pystyykö se vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin?

Urho Puustinen, Pyhäselkä • Toimijoiden väheneminen ja yhdistyksen talouden kiristyminen. Isommalla saa enemmän vaikutusvaltaa. Tapahtumissa väki vä-henee. Kun on suuremmalla pohjalla yhdistys, niin tapahtumissa on enemmän väkeä. • Loppukädessä sujui kivuttomasti ja hyvin, yhdessä tekemisen henki oli selvästi ilmassa. Hyvässä hengessä käydyt neuvottelut, joissa kaikki olivat tasapuolisesti mukana. • Paremmin varmaankin ja varoja voi olla enemmän toimintaan. Aktiivihenkilöitä löytyy varmaan helpommin. Väen vaihtuessa saadaan uusia tuulia ja uusia ajatuksia, uusia ajattelumalleja teh-dä ja toimia tuottajien hyväksi. Vanhat helposti jämähtää van-hoihin kaavoihin, ehkä väsähtää toimintatapoihin ja tekemiseen. Näen paljon hyviä mahdollisuuksia uudessa yhdistyksessä. Jäsentenkin kannalta hyvä kun tutustuu uusiin ihmisiin, saa uusia yhteyksiä ja uusia yhteistyökuvioita. On laajempi pohja tuoda yh-teisiä asioita esille eri suuntiin.

Reino Oksman, Eno • Leveämpien hartioiden kautta toivotaan, että ”voimaa” olisi enemmän. Talous huolettaa - jäsenmaksutason kohtuullisena pi-täminen. Aika näyttää onnistutaanko siinä. Jäsenmäärän huoles-tuttava väheneminen Paikallisen edunvalvonnan paraneminen, esim. Joensuun kaupunkiin ja sponsorien suuntaan vakuutta-vampi yhdistys. • Enon yhdistyksen osalta tämä oli selvä asia. Osalla yhdistyksiä on sellaista toimintaa, jonka sovittamisessa oli pientä viilaamista, mutta ne pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan uuden yhdistyksen ohjelmissa, koskien yhdistyksien koko jäsenkuntaa. • Toiveet uuden Joensuun seudun MTK-yhdistyksen tulevaisuu-delle on myönteiset, ainahan alku tuo omat hankaluutensa, mutta kun asiat saadaan rullaamaan niin eiköhän se ura ole selvä ja kat-sotaan eteenpäin toimien maaseudun ja tuottajien asian eteen.

Veli Nuutinen, Kontiolahti • Aktiivinen tuottajaväki on vähentynyt, toivomme että osallistu-jia olisi enemmän kokouksiin ja tapahtumiin. • Ei ollut vaikeaa, ei ongelmia. • Valoisampana, kuin jos jokainen olisi omanaan, toivomme niin.

Jukka Nieminen, Joensuu • Se oli tuota, toimihenkilöiden puute ikääntymisen myötä. • Varsinaisia ongelmia ei ollut. Aiesopimukseen kirjattiin sellaisia asioita, joita nähtiin tärkeitä kullekin yhdistykselle, kuten Joen-suulle säätiön rahoitus ja Pyhäselälle stipendirahasto. • Toivotaan, että hyvästi. Jäsenmäärä antaa pohjaa toimia laa-jemmin ja toimijoita saadaan mukaan helpommin.

Yhdistymisestä uutta voimaa järjestötoimintaan

Reino Oksmannin mielestä uusi yhdistys tuo leveämmät hartiat järjestötoimintaan.

MTK-Pohjois-Karjalan alueen MTK-yhdistysten

muutokset Valtimo

Nurmes

Lieksa Juuka

Polvijärvi

Outokumpu Kontiolahti

Eno Ilomantsi

Liperi

JoensuuKiihtelysvaara

Tuupovaara Pyhäselkä

Rääkkylä TohmajärviVärtsilä

Kitee

Kesälahti

Pielinen

Viinijärvi

Joensuun Seutu

Keski-Karjala

Keväällä 2016 ohjelmistossa:• Tukkijoella 73 €/hlö/vrk • Neiti Julie 66 €/hlö/vrk

• Pekka Töpöhäntä 170 €/perhe (2 aik. ja 2 lasta)/vrkSis. majoituksen 2 hengen huoneessa tai perhehuoneessa, aamiaisen, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä teatterilipun.

MTK:n jäsenille 30.6.2016 asti päivän huonehinnasta -10%

Varaukset ja lisätiedot: puh. 015 7395430 tai [email protected]

BEST WESTERN Spahotel Casino

-lomasi keskellä Savonlinnaa!

Nauti kylpylän lämmöstä ja piipahda pihan yli Savonlinnasaliin teatteriin.

Päätoimittaja: Vesa Kallio Toimittaja: Päivi LuostarinenIlmoitusmyynti: Savonlinnan Mediat Oy Painopaikka: Lehtisepät OyJakelu: Kaikki MTK liittojen jäsenet osoitteellisena jakeluna Maaseudun tulevaisuuden välissä. Lehteä jaetaan myös MTK:n yhteistyökumppaneille.

Maataloustuottajain Itä- ja Keski-Suomen liittojen tiedotuslehti 2015

Etelä-SavoPohjois-SavoPohjois-KarjalaKeski-Suomi

Etelä-Savon ammattiopistoMikkeli, Pieksämäki, Juvawww.esedu.fi

aikuinEn, kOuLuTTauDu OSaaJakSi!Tarjoamme monipuolista luonnonvara-alan koulutusta Mikkelissä Salosaaressa.

HauSSa OLEVa kOuLuTuS:METSäkOnEEnkuLJETTaJa, metsäalan perustutkintoMetsäkoneenkuljettaja voi erikoistua koneelliseen puutavaran valmistamiseen tai puutavaran lähikuljetukseen.

MaaSEuTuyriTTäJä, maatalousalan perustutkintoMaaseutuyrittäjänä osaat tehdä töitä monipuolisesti erilaisissa maaseutuyrityksissä. Opintojen aikana saat perustiedot mm. maan kasvukunnon ylläpidosta, maaseutuyrittämisestä, tuotantoeläimistä, metsien hoitamisesta ja kasvien kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Koulutus täyttää sukupolven vaihtajalle pakollisen koulutuksen ehdot.

Haku päättyy 27.11.2015. aloitus 11.1.2016Lisätietoja: www.esedu.fi/luonnonvara

Timo LeskinenkenttäjohtajaEtelä-Savo0400 754 235

Jukka HujalakenttäpäällikköPohjois-Savo0400 570 633

Pauli RintalakenttäpäällikköKeski-Suomi040 838 1662

Simo TakalammilakimiesPohjois-Karjala0400 765 277

Turvallisuutta tilakauppaan metsäammattilaisilta

Minna Canthin katu 11 B, 70100 Kuopio puh. 045 341 6990 www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

Alueelliset metsätoimihenkilö[email protected]


Turvasytytin vähentää valaisinpaloja merkittävästi maatiloillaPienillä teoilla ja vähäisellä vaivalla voidaan parantaa ratkaisevasti maatilankin turvallisuutta. Tavallisen loisteputkivalaisimen sytyttimen vaihtaminen turva - sytyttimeen estää valaisinpaloja tehokkaasti.

Kolme hyvää syytä ottaa LähiTapiolan Kantri maatilan vakuutus

1. Saat käyttöösi parhaat maa- ja metsätalouden vakuutus-asiantuntijoiden palvelut sekä uuden johtavan maatilanvakuutuksen, Kantrin.

2. Parhaat ja laajimmat henkilövakuutusratkaisut ovat käytössäsi.

3. Kun valitset Tuotantoeläinvakuutuksessa jälleenhankinta-hinnan eläinten korvausperusteeksi, voit vahingonsattuessa hankkia tilalle nuoret tuotantoeläimet.

Lue lisää osoitteessa: lahitapiola.fi/maatilavakuutus

KANTRIMAATILAN VAKUUTUS– Turvallisuutta ja mielenrauhaa maaseudulle

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen

Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt,

LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutus yhtiö,

LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan

rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy).

Kolme hyvää syytä ottaa LähiTapiolan Kantri maatilan vakuutus

1. Saat käyttöösi parhaat maa- ja metsätalouden vakuutus-asiantuntijoiden palvelut sekä uuden johtavan maatilanvakuutuksen, Kantrin.

2. Parhaat ja laajimmat henkilövakuutusratkaisut ovat käytössäsi.

3. Kun valitset Tuotantoeläinvakuutuksessa jälleenhankinta-hinnan eläinten korvausperusteeksi, voit vahingonsattuessa hankkia tilalle nuoret tuotantoeläimet.

Lue lisää osoitteessa: lahitapiola.fi/maatilavakuutus

KANTRIMAATILAN VAKUUTUS– Turvallisuutta ja mielenrauhaa maaseudulle

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen

Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt,

LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutus yhtiö,

LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan

rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy).

Valaisimet aiheuttavat vuosittain lukuisia isojakin tuotantoraken-nusten tulipaloja. Näiden lisäksi sattuu paljon läheltä piti tilantei-ta, joissa pahemmalta säästytään vain ihmisen valppauden ansiosta. Vahinkojen syynä on yleensä va-laisimen sopimattomuus tuotan-totiloihin, niiden ikä, epäpuhtau-det sekä kuristimien ja loisteput-kien viat.

”Valitettavasti monet valitsevat halvimman valaisimen eikä aina muisteta tarkistaa edes sen sopi-vuutta tuotantotiloihin”, riskipääl-

likkö Juhani Savolainen LähiTapi-olasta kertoo.

Kun loisteputki tai kuristin me-nee epäkuntoon, normaali sytytin yrittää sytyttää valaisinta uudes-taan ja uudestaan. Loisteputket alkavat välkkyä. Tämän seurauk-sena valaisimen lämpötila nousee yli 100 asteeseen — joskus jopa 200 asteeseen. Kuumeneminen aiheuttaa alkavan palon valaisi-men muovirakenteissa ja suurpa-lonuhan ympäristössä.

Savolainen kertoo löytävänsä lähes jokaisella tilakäynnillä välk-

kyviä loisteputkia. Hän on har-mikseen huomannut, että isännät tarttuvat lamppujen vaihtoon ai-van liian hitaasti. Osittain tähän on syynä lamppujen hankala sijainti usein korkealla kattorakenteessa tai eläintilojen yläpuolella. Erityi-sesti paloriskiä lisäävät eläintilois-sa olevat niin sanotut yövalot, jot-ka ovat toiminnassa ympäri vuo-rokauden.

Paloriskin lisäksi kuumana heh-kuvat loisteputket lisäävät tuntu-vasti maatilojen sähkönkulutusta.

LähiTapiola jakaa turvallisia sytyttimiä”Loisteputkista lähtevät tulipalot voi-daan estää niin sanotulla turvasytyttimel-lä, joka katkaisee valaisimesta virran, jos kuristin tai loisteputki menee epäkun-toon. Näin valaisimet eivät hehku vaaral-lisina”, Savolainen muistuttaa.

LähiTapiola haluaa olla tukemassa maatiloilla tehtävää turvallisuustyötä. Jotta mahdollisilta valaisinpaloilta vältyt-täisiin, LähiTapiola jakaa vakuutuskartoi-tuksen yhteydessä maatiloille turvasytyt-timiä. Kysy sytyttimiä omalta LähiTapio-lan yhteyshenkilöltäsi.


LähiTapiolan asiakkaana ja MTK:oon kuuluvan metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat 15 % alennuksen metsävakuutuksesta kun sinulla on vähintään 10 000 euron vakuutuksellinen säästämisen tai sijoittamisen palvelu LähiTapiolasta.

Kysy lisää LähiTapiolan toimistosta,

soittamalla 09 453 8500 tai osoitteesta

www.lahitapiola.fi/maatilat.

15 % ALENNUSMETSÄVAKUUTUKSESTA

VIISASPALVELU | Hajautettu ja maltillinen varainhoitoratkaisu.

KORKOOMAVARA | Turvallinen ja vakaa.

PRIVATE BANKING | Yli 100 000 euron sijoitusvarallisuudelle.

RAHASTOOMAVARA | Omatoimiselle sijoittamiselle.

VAURASPALVELU | Yli 20 000 euron sijoitusvarallisuudelle.

Palveluntarjoajat: Säästöhenki- ja sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. LähiTapiola-rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy. LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö toimii LähiTapiola Varainhoidon sidonnaisasiamiehenä.

* pl. Päijänteen metsänhoitoyhdistys

*


ELY-keskukset palvelevat ELY-keskuksen vaihde: p. 0295 024 [email protected]

MAASEUTUASIANTUNTIJAT

Etelä-Savon ELY-keskusMaatalous: Mikko Ukkonen 0295 024 100 Hannu Korhonen 0295 024 054Yritystuet: Outi Kaihola 0295 024 047 Jukka Kotro 0295 024 057

Keski-Suomen ELY-keskus Maatalous: Jyrki Ijäs 0295 024 547Yritystuet: Panu Kässi 0295 024 567 Risto Piesala 0295 024 585

Pohjois-Karjalan ELY-keskusMaatalous: Tapio Leinonen 0295 026 073 Mauri Räsänen 0295 026 100Yritystuet: Tapani Mikkonen 0295 026 079 Seija Varis 0295 026 114 Mauri Räsänen 0295 026 100

Pohjois-Savon ELY-keskusMaatalous: Juha Ikäheimo 0295 026 010Yritystuet: Pekka Stjerna 0295 026 625

MAATALOUDEN INVESTOINTITUKIKOHTEITA ovat esimerkiksi:

• Lypsy- ja nautakarjatalouden rakentamisinvestoinnit

• Sikatalouden rakentamisinvestoinnit

• Siipikarjanlihan tuotannossa tarvittavat rakentamisinvestoinnit

• Lammas- ja vuohitalouden rakentamisinvestoinnit

• Hevosten kasvattamisessa tarvittavat rakentamisinvestoinnit

• Mehiläistaloudessa tarvittavat rakentamisinvestoinnit sekä kone- ja laitehankinnat

• Turkistaloudessa varjotalojen, eristämättömien eläinhallien, käsittelytilojen, lantaloiden sekä tuotantovarastojen rakentamisinvestoinnit

• Kasvihuonetuotannossa tarvittavat rakentamisinvestoinnit sekä elintarvikekäyttöön viljeltävän puutarhakasvin tuotannossa tarvittavan kasvutunnelin hankinnat

• Viljan tai heinän kuivaamiseen tarkoitetun kuivaamon rakentamisinvestoinnit sekä viljan vaunukuivureiden hankinnat

• Pellon salaojittaminen ja säätösalaojitus

• Perunan tai sokerijuurikkaan nostokoneen hankinta yhteiskäyttöön.

• Maataloustuotannossa välttämättömät tuote-, tuotantopanos- ja tarvikevarastojen rakentamisinvestoinnit.

• Maatalouskoneiden säilytykseen käytettävän varaston rakentaminen.

• Maatilan energiantuotannossa tarvittavat rakentamisinvestoinnit.

• Maataloustuotteiden myyntikunnostamiseen tarvittavat rakentamisinvestoinnit ja koneen tai laitteen hankinnat

• Työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistävät investoinnit

ELY-keskusten maatalouden tukikohteet ovat pysyneet suunnilleen samoina kuin edellisellä ohjelmakau-della. Maatilojen kehittämiseen tukea saa tilan hankintaan ja investointeihin. Tuki koostuu pääosin avustuksesta ja korkotuesta hankinnasta johtuville lainoille. Kotieläintiloilla ja kasvihuone-tuotannossa myös valtiontakaus voi olla mahdollinen.

NUOREN VILJELIJÄN ALOITUS-TUESTA saat apua, kun olet alle 41-vuotias ja aloitat viljelijänä ensimmäistä kertaa. Tuki helpottaa elinkeinon siirtymistä sukupolvelta toiselle. Huolellinen liiketoimintasuun-nitelma ja riittävä osaaminen luovat menestymisen eväät.

MAATALOUDEN INVESTOINTITUET ovat tehokas työkalu rakentaessasi maatilasi tulevaisuutta. Investointitukea voi saada tuotantoa varten tarvittavien rakennusten uudisrakentamiseen, laajentamiseen, peruskorjaamiseen tai hankkimiseen, eräisiin kone- ja laitehankintoihin sekä salaojitusta varten.

Lisätietoja tukiehdoista löydät Maaseu-tuviraston sivuilta www.mavi.fi

Hyvä maataloustuottajaME ELY-KESKUKSISSA HALUAMME PITÄÄ HYVÄÄ HUOLTA MAASEUDUN YRITYKSISTÄ JA NIIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ, PARANTAA MAATILOJEN KILPAILUKYKYÄ JA ELINKELPOISUUTTA SEKÄ LISÄTÄ RUOANTUOTANNON ARVOSTUSTA.

Mar

tina

Mot

zbäu

chel

MAASEUDUN YRITYSTUET luovat mahdollisuuksia eri alojen yrittäjille toiminnan kehittämiseen. Yritystukien tavoitteena on maaseudun toimeentu-lomahdollisuuksien ja työpaikkojen lisääminen. Maaseudulle tarvitaan uusia yrityksiä, mutta yhtä tärkeää on kannustaa nykyisiä yrittäjiä kehittämään ja laajentamaan toimintaansa.

PERUSTAMISTUESTA saat apua yrityksen alkutaipaleelle, kun käynnistät yritystoimintaasi.

Aloittavat ja laajentavat yritykset voivat saada INVESTOINTITUKEA muun muassa rakentamiseen ja koneiden hankintaan.

Yrittäjät voivat yhdessä ja yhteistyössä kehittäjäorganisaatioiden kanssa nyt aiempaa tavoitteellisemmin kehittää toimialansa kannattavuutta. YHTEISTYÖHANKKEESSA voi esimerkiksi muodostaa ketjuja tai klustereita, pilotoida tai kehittää mikroyritysten yhteistä markkinointia.

ely-

kesk

us.fi

ja maaseutuyrittäjä

Documents

Elinvoimaisen maaseudun puolesta - MTK · MTK:lla on työsar-kaa siinä, että riittävät julkiset pal-velut turvataan myös maaseudun asukkaille ja yrityksille. Myönteistä on,