Oppimistulokset opettajankoulutuksen näkökulmasta
Heini-Marja JärvinenHelsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos
KIELEN OPETTAMISEN METODOLOGIA
Hyviä käytänteitä
kohdekielen käyttö tehtävien tekeminen
Läksyjen kuulustelu
Opitun kertaaminen
Kehittämistarpeet
työtapojen monipuolistaminentieto- ja viestintätekniikan käytön lisääminenautenttisen materiaalin käytön lisääminen
oppilaiden itseohjautuvuuden ja itsearviointitaitojen kehittäminen
arvioinnin monipuolistaminen (itse-, vertais-,salkkuarviointi)
PAKKOPULLAENGLANTI VAI HENGITYSILMAA?
Taustatekijät (A-englanti)
Oppilaiden tuloksiin vahvimmin yhteydessä ollut taustatekijä olivat oppilaan jatko-opintosuunnitelmat. Lukioon pyrkineet menestyivät ammatilliseen koulutukseen pyrkineitä paremmin. Sukupuolittain tarkasteltuna parhaiten menestyivät lukioon menevät pojat, jotka saavuttivat kaikilla osa-alueilla hyviä, jopa erinomaisia tuloksia.Heikoiten puolestaan menestyivät ammatilliseen koulutukseen pyrkineet tytöt.
A –englanti
KAHDEN YLIOPPILAAN AHKERA, TAVOITTEELLINEN JA KUNNIANHIMOINEN TYTÄR
A-saksa
• Kielitaito oli sitä parempi, mitä paremmin oppilas uskoi osaavansa saksaa. Myös saksasta pitäminen ja kielen kokeminen hyödylliseksi liittyivät parempaan menestykseen kielitaitotehtävissä.
• Opiskelukäytänteistä kielitaitoa kohensivat eniten omavastuullinen työskentely, saksan käyttö vapaa-ajalla ja saksan kielen tehtävien säännöllinen tekeminen.
• Kielitaitotehtävissä menestymistä selittivät voimakkaimmin vanhempien koulutus, jatko-opintoaikeet, tehtävien säännöllinen tekeminen, saksan kielen käyttö vapaa-ajalla ja käsitys itsestä oppijana.
Motivaatio
ihanneminävelvoiteminäkielenoppimiskokemukset
syntyperäisen kielitaidon tavoitteen hylkääminen
useakielisyys tavoitteeksi