Selvitys opettajankoulutuksen työelämävalmiuksista · Selvitys opettajankoulutuksen työelämävalmiuksista Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry & Opiskelun ja koulutuksen

Selvitys

opettajankoulutuksen

työelämävalmiuksista

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry &

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö

Kyselyn toteutus•Kysely tilattiin keväällä 2018 Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus ry:ltä

•Kysymykset suunniteltiin yhdessä SOOL ry:n hallituksen kanssa•Fokus opettajankoulutuksen kyvyssä vastata työelämän tarpeisiin

•Otos v. 2010-2017 opintonsa aloittaneet SOOL ry:n jäsenet•Yhteensä 6842 henkilöä

•Aineistonkeruu sähköpostitse huhti-toukokuussa 2018

•Kolme muistutusta → vastausaikaa noin kolme ja puoli viikkoa

•Haasteena yksilöllisten vastauslinkkien jakaminen sähköpostilistoilla

•Vastauksia yhteensä 937, vastausprosentti 14 %•Määrällisesti edustava

Aineiston rajaus

•Kyselyllä haluttiin kerätä tietoa opettajankoulutuksen kyvystä vastata työelämän tarpeisiin. Kysely suunnattiin opintojensa loppu- ja valmistumisvaiheessa oleville opettajaopiskelijoille, mutta tuoreiden aineenopettajaopiskelijoiden mukaan saamiseksi otokseen poimittiin myös vuonna 2017 opintonsa aloittaneet SOOL ry:n jäsenet.

•Ennen analysointia aineistosta karsittiin ne vastaajat (aineenopettajaksi opiskelevia lukuun ottamatta), jotka ilmoittivat suorittaneensa kyselyhetkeen mennessä 0-50 opintopistettä. Aineistoon jäi siis enimmäkseen sellaisia opiskelijoita, joilla oli jo vähintään yhden vuoden edestä opintopisteitä ja -kokemusta. Näin aineistosta saatiin sisällöllisesti yhtenäisempi ja tutkimustarkoitusta paremmin palveleva.

•Aineistosta poistettiin yhteensä 72 vastaajaa, jolloin lopulliseksi vastaajamääräksi jäi 851 henkilöä. Aineiston voidaan katsoa olevan riittävä tilastollisten päätelmien tekemiseksi.

Analysointi•Tilastollinen tarkastelu tehtiin SPSS-ohjelmistolla. Tarkastelu kattaa suorat jakaumat ja ristiintaulukoinnit keskeisten taustamuuttujien osalta (erit. koulutus). Ristiintaulukointien tulokset on raportoitu, jos ne ovat osoittautuneet tilastollisesti merkitseviksi.

•Avoimet vastaukset on analysoitu luokittelemalla jokainen yksittäisessä vastauksessa esiintynyt teema erikseen. Yksi vastaus on voinut sisältää 1-4 erilaista teemaa sen mukaan, mitä asioita vastaaja on halunnut nostaa esiin. Esimerkiksi täydennyskoulutustarpeita koskevassa vastauksessaan yksittäinen henkilö on voinut luetella useamman erilaisen koulutuksen tai aihepiirin, jotka on kaikki luokiteltu omiin kategorioihinsa.

•Lainauksia tutkintoon kytkeytyvää tyytyväisyyttä käsittelevistä avoimista vastauksista on käytetty havainnollistamaan joitakin tilastollisia tuloksia.

Taustatiedot

Koulutukset, %

9

9

13

31

38

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Muu

Erityisopettaja

Lastentarhanopettaja

Aineenopettaja

Luokanopettaja

Korkeakoulusektorit / yliopistot, %

Ammattikorkeakoulut; 4

Yliopistot; 96

0,5

1

4

9

11

11

18

20

22

0 5 10 15 20 25

Aalto yliopisto

Taideyliopisto

Lapin yliopisto

Tampereen yliopisto

Oulun yliopisto

Turun yliopisto

Helsingin yliopisto

Jyväskylän yliopisto

Itä-Suomen yliopisto

*Ammattikorkeakouluista tulleita vastaajia oli niin vähän, ettei heidän oppilaitoksiaan ilmoiteta tässä erikseen.

Opintojen aloitusvuosi, %

16

18

18

19

21

9

0 5 10 15 20 25

2012 tai ennen

2013

2014

2015

2016

2017

Opintopistemäärät, %

2

16

13

18

19

32

0 5 10 15 20 25 30 35

0-50

51-100

101-150

151-200

201-250

Yli 250

Kokemus opettajan työstä, %

12

14

23

17

34

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Vuosi tai yli

5-11 kk

2-4 kk

Noin 1 kk

Enint. 15työpäivää

Opettajankoulutuksen laatu työelämän

kannalta

Tyytyväisyys tutkintoon työelämän kannalta, %

Tyytyväinen; 74

Tyytymätön; 26

0,5

6

20

42

27

5

0 10 20 30 40 50

Erittäin tyytymätön

Tyytymätön

Hieman tyytymätön

Melko tyytyväinen

Tyytyväinen

Erittäin tyytyväinen

Tyytyväisyys tutkintoon koulutuksittain, %

20

30

30

24

16

80

70

70

76

84

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Muu

Aineenopettaja

Luokanopettaja

Erityisopettaja


Tyytymätön Tyytyväinen

Tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä aikaansaavat tekijät•Tyytyväisyyden lähteet:

•Harjaantuminen eri opetusmenetelmissä

•Opintojen tarjoamat ajattelun välineet (esim. kyky analysoida omaa opettajuutta ja ajatella kriittisesti) sekä valmius oppia ja kehittää itseään opettajana

•Harjoittelut, jotka ovat tuoneet käytännön lähelle ja joista on saanut tarpeeksi palautetta ja ohjausta

•Tyytymättömyyden lähteet:

•Teorian suuri määrä suhteessa käytäntöön ja teorian irrallisuus opettajan työstä

•Opettajan työn arjen hallintaan ja inkluusion seurauksiin kytkeytyvän opetuksen niukkuus, kuten vuorovaikutustaidot (suhteessa vanhempiin, oppilaisiin, kollegoihin), ryhmänhallinta, opettajan oikeudet ja velvollisuudet, asiakirjojen täyttäminen sekä tukea tarvitsevien, väkivaltaisten tai haastavien oppilaiden kohtaaminen

•Kontakti- tai käytäntöön kytkeytyvän opetuksen vähäisyys, yksitoikkoiset tai liian samanlaisina toistuvat opetusmenetelmät ja dialogin puute kouluttajien ja opiskelijoiden välillä

Lainauksia vastauksista

Tyytymättömyys #1

Koulutuksessa käsitellään liian vähän todelliseen

kouluarkeen liittyviä asioita. Teoriaa tulee paljon,

mutta se jää helposti irralliseksi. Eriyttäminen,

konkreettiset toimet inkluusion tuomien haasteiden

kanssa, kommunikaatio vanhempien kanssa,

opettajan lailliset oikeudet ja velvollisuudet...

”

Tyytyväisyys #2

Tutkintoni antaa teoreettisen pohjan,

ajattelumalleja ja työkaluja, joita voin oppia

käyttämään työelämässä omalla tavallani.

”Tyytyväisyys #1

Olen tyytyväinen muun muassa

siihen, että opinnoissa ohjataan

itsereflektioon ja sen käyttämiseen

työn kehittämisen välineenä.

”Tyytymättömyys #2

Liian vähän opetusharjoittelua ja

liian vähän tietoa opettajan

työnkuvaan kuuluvista muista

tehtävistä opetuksen lisäksi.

”

Koulutuksen sisältö, ka (asteikko 1−6)

4,51 4,33 4,13 4,02 3,72 3,32 3,14 2,791

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Pien-ryhmäopetus

Mahdollisuusopiskelija-vaihtoon

Verkko-kurssit

Opetus-harjoittelut

Moni-tieteelliset

opinnot

Henkilö-kohtainen

ohjaus

Tutustumis-käynnit

Caset

1=

eri

ttä

in r

iittä

mätt

öm

ästi ; 6

=eri

ttä

in r

iittä

västi

Lastentarhanopettajat: Koulutuksen sisältö, ka (asteikko 1-6)

4,85 4,51 3,92 3,61 3,55 3,5 3,31 3,231

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Pien-ryhmäopetus


Verkko-kurssit

Tutustumis-käynnit

Opetus-harjoittelut

Moni-tieteelliset

opinnot

Henkilö-kohtainen

ohjaus

Caset

1=

eri

ttä

in r

iittä

mätt

öm

ästi ; 6

=eri

ttä

in r

iittä

västi

Luokanopettajat:Koulutuksen sisältö, ka (asteikko 1-6)

4,62 4,55 4,2 4,05 3,71 2,96 2,92 2,51

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6


Pien-ryhmäopetus

Verkko-kurssit

Opetus-harjoittelut

Moni-tieteelliset

opinnot

Tutustumis-käynnit

Henkilö-kohtainen

ohjaus

Caset

1=

eri

ttä

in r

iittä

mätt

öm

ästi ; 6

=eri

ttä

in r

iittä

västi

Erityisopettajat: Koulutuksen sisältö, ka (asteikko 1-6)

4,69 4,61 4,28 4,17 4,01 2,89 2,79 2,691

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Verkko-kurssit


Moni-tieteelliset

opinnot

Pien-ryhmäopetus

Opetus-harjoittelut

Caset Henkilö-kohtainen

ohjaus

Tutustumis-käynnit

1=

eri

ttä

in r

iittä

mätt

öm

ästi ; 6

=eri

ttä

in r

iittä

västi

Aineenopettajat:Koulutuksen sisältö, ka (asteikko 1-6)

4,44 4,05 3,9 3,9 3,79 3,6 3,22 2,781

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Pien-ryhmäopetus

Opetus-harjoittelut

Verkko-kurssit


Henkilö-kohtainen

ohjaus

Moni-tieteelliset

opinnot

Tutustumis-käynnit

Caset

1=

eri

ttä

in r

iittä

mätt

öm

ästi ; 6

=eri

ttä

in

riittä

västi

Muut:Koulutuksen sisältö, ka (asteikko 1-6)

4,57 4,29 4,28 4,16 3,92 3,8 3,46 3,321

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Verkko-kurssit

Pien-ryhmäopetus


Opetus-harjoittelut

Henkilö-kohtainen

ohjaus

Moni-tieteelliset

opinnot

Caset Tutustumis-käynnit

1=

eri

ttä

in r

iittä

mätt

öm

ästi ; 6

=eri

ttä

in

riittä

västi

Koulutusten väliset erot sisällöissä

Keskimääräistä rittämättömämmin• Pienryhmäopetusta erityisopettajilla (ka 4,17)• Opiskelijavaihtomahdollisuus aineenopettajilla (ka 3,90) • Verkkokursseja aineenopettajilla (ka 3,90)• Opetusharjoittelua lastentarhanopettajilla (ka 3,55)• Monitieteellisiä opintoja lastentarhanopettajilla (ka 3,50)• Henkilökohtaista ohjausta erityisopettajilla (ka 2,79) • Tutustumiskäyntejä erityisopettajilla (ka 2,69)• Caseja luokanopettajilla (ka 2,50)

Keskimääräistä riittävämmin• Pienryhmäopetusta lastentarhanopettajilla (ka 4,85)• Opiskelijavaihtomahdollisuus luokanopettajilla (ka 4,62)• Verkkokursseja erityisopettajilla (ka 4,69)• Opetusharjoittelua ryhmään ”muu” kuuluvilla (ka 4,16)• Monitieteellisiä opintoja erityisopettajilla (ka 4,69)• Henkilökohtaista ohjausta ryhmään ”muu” kuuluvilla (ka 3,92)• Tutustumiskäyntejä lastentarhanopettajilla (ka 3,61)• Caseja ryhmään ”muu” kuuluvilla (ka 3,46)

Ohjauksen riittävyys opetusharjoitteluissa, %

Riittävää; 87,5

Riittämätöntä; 12,5

0,5

3

9

28

44

15

0 10 20 30 40 50

Erittäin riittämätöntä

Riittämätöntä

Hieman riittämätöntä

Melko riittävää

Riittävää

Erittäin riittävää

Vahvistivatko harjoittelut varmuuttasi alavalinnasta, %

5,3

3,4

34,9

56,3

0 10 20 30 40 50 60

En osaa sanoa

Eivät lainkaan tai juuri lainkaan

Jossain määrin

Kyllä, selvästi

Opettajankoulutuksen tuottamat osaamiset

Opetusosaaminen

5,45 5,4 5,28 5,04 4,283,88 4,62 4,37 4,08 3,781

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Oppimisenarviointi

Opetuksensuunnittelu

Didaktinenosaaminen

Opetettavan aineenhallinta

Teknologianhyödyntäminen

opetuksessa

Tärkeys opettajan työssä Kehittyminen opinnoissa

Tärkeys opettajan työssä: 1=ei lainkaan tärkeä; 6=erittäin tärkeä

Kehittyminen opinnoissa: 1=erittäin puutteellisesti; 6=erinomaisesti

Hyvinvointi oppilaitoksessa

5,8 5,47 5,46 5,29 4,82 4,532,99 2,64 3,15 3 1,7 2,931

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Kiusaamisenehkäisy ja

puuttuminen

Turvallisuusoppilaitoksessa

Työrauhanylläpito

Monialainenoppilashuolto

Ensiaputaidot Sukupuoli-sensitiivinen

kasvatus




Yhteistyö ja oman työn ohjaaminen

5,46 5,45 5,34 4,513,91 3,04 2,58 3,681

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Opettajienvälinen

yhteistyö

Kodin ja opettajanvälinen yhteistyö

Työajanhallinta Yhteis/samanaikais-opettaminen




Erityispedagogiikka

5,73 5,6 5,42 5,32 4,683,52 3,3 3,8 3,67 2,731

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Tukea tarvitsevienoppilaiden tukeminen

Oppimisvaikeuksientunnistaminen

Eriyttäminen Monikulttuurisuudenkohtaaminen

Pedagogisetasiakirjat




Uudet oppisisällöt5,68

5,214,93 4,91 4,83

4,58

3,893,64 3,55 3,57

3,26

2,84

3,25

2,44

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Vuorovaikutus- jatunne-taidot

Kestäväkehitys

Media-kasvatus

Globaali-kasvatus

Demokratia-kasvatus

Tiede-kasvatus

Yrittäjyys-kasvatus




Tiedot opettajan työelämästä

5,53 5,1 4,833,57 3,55 3,641

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

5

5,5

6

Opettajan vastuut,velvollisuudet

ja oikeudet

Työaika Palkka




Kokonaiskuva osaamisten tärkeydestä työssä suhteessa koulutukseen

Kiusaamisen ehkäisy ja

puuttuminen

Tuentarpeiden tunnistus

Vuorovaikutus-ja tunnetaidot

Oppimis-vaikeudet

Opettajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet

Turvallisuus oppilaitoksessa

Työrauhan ylläpito

Opettajien välinen yhteistyö

Koti - opettaja yhteistyö

Oppimisen arviointi

Eriyttäminen

Opetuksen suunnittelu

Työajanhallinta

Monikulttuurisuuden kohtaaminen

Monialainen oppilashuolto

Didaktinen osaaminen

Kestävä kehitys

Työaika

Opetettavan aineen hallinta

Mediakasvatus

Globaalikasvatus

Demokratiakasvatus

Palkka

EnsiaputaidotPedagogiset asiakirjat

Tiedekasvatus

Sukupuolisensitiivinen kasvatus

Yhteis-/samanaikaisopettaminen

Teknologian hyödyntäminen opetuksessa

Yrittäjyyskasvatus

1,00

2,00

3,00

4,00

5,00

6,00

1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00

Kou

lutu

ksen tu

ott

am

a o

saa

min

en

Tärkeys työssä

Koulutusten väliset erot

•Liki jokaisen osaamisen kohdalla oli koulutusten välisiä tilastollisesti merkittäviä eroja siinä, miten tärkeitä kyseiset osaamiset olivat työelämässä ja miten hyvin koulutus kykeni kehittämään niitä. Ainoastaan kolmen osaamisen kohdalla ei ilmennyt ollenkaan koulutusten välisiä eroja (l. kestävä kehitys, globaalikasvatus ja demokratiakasvatus).

•Koulutusten väliset erot olivat jossain määrin ennalta arvattavia. Esimerkiksi osaamista oppimisvaikeuksien tunnistamisesta, tukea tarvitsevien oppilaiden tukemisesta ja eriyttämisestä pitivät työssään tärkeimpänä erityisopettajat. He myös saivat näihin koulutuksestaan enemmän välineitä kuin muut. Aineenopettajien koulutuksessa yllä mainitut erityispedagogiset osaamiset kehittyivät vähiten, mutta aineenopettajat eivät myöskään kokeneet tarvitsevansa niitä työssään yhtä paljon kuin muut opettajat.

•Kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen koettiin kuitenkin liki yhtä tärkeäksi kaikissa opettajan töissä. Eniten eväitä koulutuksestaan siihen saivat lastentarhanopettajat.

Tulevaisuuden-suunnitelmat

Aiotko työskennellä opettajana valmistumisesi jälkeen, %

65

17 16

2

0

10

20

30

40

50

60

70

Kyllä Aluksi, mutta myöhemminpäädyn muihin tehtäviin

En ole varma En

Aikeet opettajana työskentelemisestä koulutuksittain, %

59

61

62

65

68

32

23

9

13

16

2

0

1

1

3

8

17

28

21

14

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %


Erityisopettaja

Muu

Aineenopettaja

Luokanopettaja

Kyllä Aluksi En En ole varma

Opettajan työhön hakeutumisen esteet

Ympäristö-tekijät

(122 mainintaa)

Vaativa työ, jota ei arvosteta (55; 45 %)

Huono työtilanne (32; 26 %)

Haasteelliset työolosuhteet (20; 16 %)

Puutteet koulutuksessa (15; 12 %)

Yksilölliset tekijät

(103 mainintaa)

Epävarmuus pärjäämisestä (53; 51 %)

Soveltumattomuus alalle (29; 28 %)

Vaihtelunhalu (21; 20 %)

Ympäristötekijät: lainauksia vastauksista

Vaativa työ, jota ei

arvosteta

Huono palkka suhteessa

koulutustasoon ja työn

vaativuuteen ei houkuta.

”Huono työtilanne

Viran saaminen pian valmistumisen

jälkeen pääkaupunkiseudulla on

haastavaa, enkä voi pitkään tehdä

vain määrä-aikaista työtä.

”Haasteelliset työolosuhteet

Nykyiset työrauhaan, koulujen

huonoon kuntoon ym. liittyvät

uutiset ovat saaneet

epäilemään.

”Puutteet koulutuksessa

Työelämä opetusalalla ei ole juurikaan

vastannut opettajaopinnoissa

saamaani kuvaa.”

Yksilölliset tekijät: lainauksia vastauksista

Epävarmuus pärjäämisestä

Olen hyvin epävarma

osaamisestani ja

selviämisestäni työelämässä

tunnollisesta puurtamisesta

huolimatta.

”Soveltumattomuus alalle

Olen oppinut koulutuksen aikana

tuntemaan itseäni (yliopisto-aika on juuri

sitä ihmisenä kasvamisen aikaa) ja näin

ollen myös ammatillinen minäni on

kasvanut ja muuttunut.

”Vaihtelunhalu

Minua kiinnostaa moni ala ja asia.

En näe itseäni riviopettajana 40 v.

Enkä usko että se palvelisi omia

unelmia, motivaatiota, aktiivisuutta

jne.

”

Vaihtoehdot opettajan työlle

•Asiantuntijatehtävät, esim. oppimateriaalin kehitys (51 mainintaa; 18 %)

•Opiskelu muulle alalle (46; 16 %)

•Hallinnolliset tehtävät, esim. henkilöstöhallinto tai viranomaistyö (41; 14 %)

•Muut opettajan tai kasvattajan tehtävät, esim. alemman tason (38; 13 %)

•Tutkijantehtävät (34; 12 %)

•Johtotehtävät, esim. oppilaitoksen rehtori tai hallinnon esimies (27; 10 %)

•Usea samanaikainen työ, esim. osa-aikaisesti opettajuuden ohella (15; 5 %)

•Yrittäjyys (13; 5 %)

•Järjestötehtävät (11; 4 %)

•Kansainväliset tehtävät ulkomailla (6; 2 %)

Lisä- tai täydennyskoulutusaikeet valmistumisen jälkeen, %

4

37

59

0 10 20 30 40 50 60 70

En minkäänlaista (ainakaan kovin pian)

En tiedä

Aion lisäkouluttautua

Lisäkouluttautumisen aiheet

•Lisäpätevyydet (307 mainintaa; 62 % lisäkouluttautumista aikovista)•Erityisopettaja (70 mainintaa), lisää opetettavia aineita (57), rehtorin pätevyys (54), aineenopettajan pätevyys (49), opinto-ohjaajan pätevyys (31), luokanopettajan pätevyys (28), muut lisävastuut, kuten harjoitteluohjaajan tai työnohjaajan pätevyys (12), esi- ja alkuopetukseen erikoistuminen (6)

•Tietyt teemat (306 mainintaa; 62 %)•Erityispedagogiikka (83), tilanteen mukaan nousevat tarpeet ja kiinnostukset (63), opetus- ja oppimisteknologia (27), taito- ja taideaineet (25), kielet ja S2 (22), matematiikka ja fysiikka (10), opetustaito yleensä (9), muut teemat (55)

•Ylemmät tutkinnot (55 mainintaa; 11 %)•Maisterintutkinto (34), tohtorintutkinto (21)

•Muu ala; tähtäin alanvaihdossa (13 mainintaa; 3 %)

Yhteenvetoa

Tutkintojen sisällöt

•Suurin osa (74 %) vastaajista oli tyytyväisiä tutkintoonsa työelämän kannalta. Tyytyväisten osuus oli korkein lastentarhanopettajaksi opiskelevilla (84 %) ja matalin luokan- ja aineenopettajilla (70 %).

•Koulutuksiin sisältyi keskimäärin riittävästi pienryhmäopetusta, mahdollisuuksia opiskelijavaihtoon, verkkokursseja ja opetusharjoitteluja. Toisaalta esimerkiksi avoimissa vastauksissa yksi säännönmukaisin syy tyytymättömyyteen tutkinnon työelämäkytköksiin oli juuri harjoittelujen vähäisyys. Erikseen kysyttäessä suurin osa vastaajista kertoi kuitenkin saaneensa riittävästi ohjausta opetusharjoitteluissa, ja selvä enemmistö koki opetusharjoittelujen vahvistaneen varmuuttaan alavalinnastaan (jolloin kyse voi toki olla myös siitä, että kokemus alalle soveltumattomuudesta vahvistuu → aineiston perusteella vain hyvin pieni vähemmistö päätyi opintojensa kuluessa tähän johtopäätökseen). Kokemukset olivat samansuuntaisia kaikissa koulutuksissa.

•Selvästi riittämättömämmin koulutuksissa ratkottiin ja problematisoitiin työelämän tilanteita eli caseja, tehtiin tutustumiskäyntejä ja saatiin henkilökohtaista ohjausta. Casejen riittämättömyyttä raportoivat erityisesti luokanopettajaopiskelijat. Tutustumiskäyntien ja henkilökohtaisen ohjauksen määrä oli riittämättömintä erityisopettajaksi opiskelevilla.

Työuranäkymät

•82 % aikoi työskennellä opettajana ainakin aluksi valmistumisensa jälkeen. Ainoastaan 2 % ei aikonut ryhtyä opettajaksi, mutta koulutusten väliset erot olivat paikoin suuria. Vajaa kolmannes lastentarhanopettajista ja reilu viidennes erityisopettajista uskoi myöhemmin päätyvänsä muihin tehtäviin, mikä on selvästi enemmän kuin muilla opettajaryhmillä. Syitä tähän saattavat olla esimerkiksi palkkauksen heikkous suhteessa työn vastuullisuuteen, nousujohteisemman uran tavoittelu jollakin muulla alalla, työn oletettu kuormittavuus tai silkka vaihtelunhalu.

•Yleisesti ottaen epävarmuutta opettajaksi ryhtymiselle aiheuttavat sekä ympäristöstä johtuvat että yksilölliset tekijät. Halukkuutta ryhtyä opettajaksi heikentävät etenkin haastavat työskentelyolosuhteet sekä kokemukset siitä, ettei työtä arvosteta yhteiskunnan taholta tarpeeksi (mm. matala palkkaus suhteessa vastuuseen ja vaatimuksiin sekä rajalliset mahdollisuudet urakehitykseen). Niin sanottuja mielensisäisiä esteitä ovat epävarmuus omasta pärjäämisestä ja jaksamisesta opettajana sekä kokemus soveltumattomuudesta alalle. Joitakin houkuttaa muille urille silkka vaihtelunhalu ja ajatus, että kokonainen työura yhdessä tehtävässä tai virassa käy liian yksitoikkoiseksi.

Koulutuksen ja työelämän vastaavuus•Lomakkeessa kysyttiin opiskelijoiden arvioita yhteensä 30:sta erilaisesta opettajan työssä tarvittavasta osaamisesta. Lähes kaikki osaamiset osoittautuivat tärkeiksi työssä, mutta vain harva niistä kehittyi koulutuksessa työelämän edellyttämälle tasolle. Tämä ei ole erityisen yllättävää ottaen huomioon opettajien laajat osaamisvaatimukset ja sen tosiasian, että moni ammattitaito kehittyy huippuunsa vasta työelämässä. Koulutuksen ja työelämän välisten kuilujen kartoittaminen on kuitenkin tärkeää, jotta koulutus pysyy uudistuvana ja ajantasaisena, ja jotta siitä valmistuvat opiskelijat kykenevät siirtymään työelämään luottavaisella mielellä.

•Parhaiten opettajankoulutus onnistuu perustehtävässään eli opetusosaamisen kehittämisessä. Opetusosaamisella tarkoitetaan tässä opetuksen suunnittelua, didaktista osaamista, opetettavan aineen hallintaa ja teknologian hyödyntämistä opetuksessa. Näissä aukko koulutuksen ja työelämän välillä jäi hyvin pieneksi ja ”helposti kirittäväksi”. Perustehtävään sisältyy kuitenkin yksi heikko osa-alue ja se on oppimisen arviointi. Siihen saadut valmiudet jäävät opiskelijoiden mielestä selvästi opettajan työn vaatimuksista.

•Kaikkein heikoimmat eväät opettajankoulutus antaa kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen, ensiaputaitoihin ja oppilaitoksen turvallisuutta koskeviin asioihin. Näistä ensin mainittu eli kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen oli kaikista tärkein työelämässä tällä hetkellä tarvittava taito, joten sen käsittelyyn lienee syytä panostaa koulutuksessa lisää.

Elinikäisen oppimisen eetos

•Liki 60 % vastaajista ilmoitti aikovansa hankkia lisää koulutusta jo pian valmistumisensa jälkeen. Vain 4 % vastaajista ei ollut ollenkaan kiinnostunut lisäkouluttautumisesta. Lisäkouluttautumisaikeet eivät eronneet koulutuksittain.

•Yleisimmin tavoitellaan uusia opettajan pätevyyksiä eli lisää opetettavia aineita, muita opettajan pätevyyksiä (ns. kaksoispätevyydet) tai rehtorin pätevyyttä. Niitä suunnittelee hankkivansa peräti 62 % (n=307) lisäkouluttautumisaikeita omaavista. Myös erityispedagogiikkaan kytkeytyviä kouluttautumisaikeita oli runsaasti (30 %:lla lisäkouluttautumisaikeita omaavista).

•Kouluttautumisaikeiden taustalla vaikuttanevat yhtäältä halu laajentaa työllistymismahdollisuuksia ja toisaalta nykypäivälle ominainen ja tuiki tärkeä kyky elinikäiseen oppimiseen. Maailma muuttuu nopeasti, ja opettajien osaamisen on päivityttävä siinä mukana. Mutta koska lisäkouluttautumisaikeet ovat niin selvät jo ennen valmistumista, on pohdittava, voivatko ne heijastella puutteita opettajankoulutuksessa (esim. muissakin tutkimuksissa ja selvityksissä todetun erityispedagogiikan osalta).

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n johtopäätökset

Kaikkiin opettajankoulutuksiin tulisi lisätä koulutusta vähintään seuraavista:

Hyvinvointi oppilaitoksissa:

•Kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen

•Turvallisuus oppilaitoksissa

•Ensi-aputaidot

•Monialainen oppilashuolto

•Työrauhan ylläpito

Yhteistyö ja oman työn ohjaaminen

•Oman työajanhallinta

•Kodin ja koulun välinen yhteistyö

•Opettajien välinen yhteistyö

Erityispedagogiikka

•Oppimisvaikeuksien tunnistaminen

•Tukea tarvitsevien oppilaiden tukeminen

•Monikulttuurisuuden kohtaaminen

•Pedagogiset asiakirjat

Oppimisen arviointi

Lisäksi SOOL ry ehdottaa, että parantaakseen opettajaksi opiskelevien motivaatiota hakeutua ja pysyä opetusalalla

tulevaisuudessa, tulisi opettajien työolosuhteita parantaa merkittävästi

sekä työn arvostusta lisätä niin palkallisesti kuinjulkisessa keskustelussa.

Documents

Selvitys opettajankoulutuksen työelämävalmiuksista · Selvitys opettajankoulutuksen työelämävalmiuksista Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry & Opiskelun ja koulutuksen