© Gaia Thursday, April 13, 20231
Resurssiviisaan kaupungin vaikutukset aluetalouteen, työllisyyteen ja päästöihin
30.4.2014
© Gaia 2
Resurssiviisaudella saavutetaan monia hyötyjä
• Resurssiviisaudesta puhuttaessa ensimmäisenä tulee mieleen
luonnonvarojen, materiaalien ja energian säästö.
• Resurssiviisaus tarkoittaa myös uutta liiketoimintaa ja uusia
työpaikkoja.
• Tässä kalvosarjassa on tarkasteltu millaisia vaikutuksia valikoiduilla
resurssiviisailla toimilla voisi olla Jyväskylässä.
• Vaikutusten tarkastelu kattaa uuden liiketoiminnan tuottamaan
lisäarvon alueelle, pysyvät työllisyysvaikutukset sekä
kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi on tarkasteltu säästöjä ja
tarvittavia investointeja.
• Tarkoituksena on ensisijassa tuoda esille erilaisten toimenpiteiden
vaikutusten suuruusluokat
• Kalvosarjan aluksi on esitetty yhteenveto, jota seuraa kunkin
toimenpiteen tarkempi kuvaus. Yksityiskohtaiset laskentaoletukset
on esitetty liitekalvoissa.
© Gaia 3
6. Rakennusten energiatehokkuus
7. Maa-massojen optimointi
1. Ruokahävikin vähentäminen
Resurssiviisautta Jyväskylässä
9. Vedenkulutuksen säästäminen
3. Biojätteestä biokaasua ja multaa
5. Puupolttoaineiden käytön lisäys
4. Biokaasua liikennepolttoaineeksi
8. Henkilöautoilun vähentäminen
2. Lähiruoan tuotanto
+1000 htv/vuosi
-500 kt CO2
eq/vuosi
€
+100M€
lisäarvo/vuosi
© Gaia 4
Yhteenveto valikoiduista toimista
Toimenpide Alue-rajaus
Tuotannon
arvonlisä M€/v
Säästö
M€/v
Inves-toinnit
M€
Työ-paikat
htv
CO2-päästö-
vähennys ktCO2/v
1. Ruokahävikin vähentäminen Jyväskylä 0,1 - 0 0 0,1
2. Lähiruoan tuotanto Keski-Suomi
80 - ei laskettu
860 ei laskettu
3. Biojätteestä biokaasua ja multaa
Jyväskylän seutu
1 - 4-7 10 4
4. Biokaasua liikennepolttoaineeksi 1
Keski-Suomi
20 - 70-100 170 60
5. Puupolttoaineiden käytön lisäys
Jyväskylä 7 - 50-70 80 370
6. Rakennusten energiatehokkuus
Jyväskylä - 28 70-100 ei laskettu
60
7. Maa-massojen optimointi Jyväskylän seutu
- 0,2 0,1 ei laskettu
0,3
8. Henkilöautoilun vähentäminen
Jyväskylä - 2 0 0 4
9. Vedenkulutuksen vähentäminen
Jyväskylä - 1,5 0 0 3
1 sisältää kohdan 2 biokaasun tuotannon
© Gaia 5
Toimenpiteet ja näiden vaikutuksetTulokset
© Gaia 6
1. Ruokahävikin vähentäminen
Lähtötilanne: Laitosruokailussa
syntyy hävikkiä n. 11 %. Hävikkiä
voisi vähentää myymällä ylijääneitä
annoksia, jolloin samalla myös
biojätteen määrä vähenisi.
Lopputilanne: Ruokahävikkiä
vähennetään tarjoamalla Jyväskylän
kaupungin alueen ilmaista ruokailua
tarjoavista laitoskeittiöistä (koulut,
oppilaitokset) ylijääneet annokset
ulkopuolisille. Annokset myydään
pientä korvausta vastaan, joka kattaa
lisukkeiden kustannukset. Hukkaa
vähennetään arvioiden mukaan 50
000 annosta vuodessa.
0,1 M€ lisäarvo/vuo
si
0 henkilöä
0,1 kt
CO2 eq/v
€
0 M€ investointi
€
© Gaia 7
2. Lähiruoan tuotanto
Lähtötilanne: Tällä hetkellä
Keski-Suomen alkutuotannon arvo
on 261 M€ ja
elintarviketeollisuuden tuotannon
arvo on 438 M€. Omavaraisuus on
alkutuotannossa alatoimialasta
riippuen 70 – 84 % ja
elintarviketeollisuudessa 15 – 88
%.
Lopputilanne: Lähiruoan käyttöä
lisätään niin, että puolet muualta
Suomesta ja ulkomailta
hankituista raaka-aineista ja
elintarvikkeista korvataan Keski-
Suomessa tuotetuilla. Tämä
kasvattaisi Keski-Suomen
alkutuotannon arvoa 10 % ja
elintarviketeollisuuden tuotantoa
12 %.
80 M€lisäarvo/
vuosi
860 henkilöä
€
© Gaia 8
3. Biojätteestä biokaasua ja multaa
Lähtötilanne: Biojätettä kerätään
nykyisin Jyväskylän alueelta n. 13
000 tn/v ja sitä hyödynnetään
Mustankorkea Oy:n
kompostointilaitoksella mullan
tuotannossa.
Lopputilanne: Biojätteen keräystä
tehostamalla ja keräysaluetta
laajentamalla lisätään
hyödynnettävän biojätteen määrää
n. 5 000 tn/v. Biojätteestä aletaan
valmistaa biokaasua uudessa
biokaasulaitoksessa.
Ravinnepitoinen jäännös
hyödynnetään kompostilaitoksessa
mullan tuotantoon.
Biojäte Biokaasulaitos
Multa
Biokaasu
€
1 M€lisäarvo/
vuosi
10 henkilöä
4 kt CO2 eq /v
4-7 M€
investointi
€
© Gaia 9
INFOLAATIKKO: Jätteiden hyötykäyttöä Mustankorkealla
Mustankorkea Oy:n kompostointilaitoksella käsitellään nykyisin erilliskerättyjä biojätteitä ja lantaa sekä jätevedenpuhdistamoiden lietteitä yhteensä n. 30 000 tn vuodessa. Kompostia hyödynnetään multatuotteiden raaka-aineena yhdessä turpeen ja muun maa-aineksen kanssa. Vuonna 2013 multatuotteita myytiin yhteensä n. 27 000 tn.
Tulevaisuudessa Mustankorkealla olisi mahdollista tuottaa myös biokaasua biojätteistä (nykyisin n. 13 000 tn, jatkossa jopa 5000 tn enemmän), lannasta ja puhdistamolietteistä (nykyisin n. 17 000 tn, jatkossa jopa 10 000 tn enemmän). Hyödynnettävien määrien kasvu perustuu biojätteen tehokkaampaan keräykseen sekä keräysalueen laajentamiseen.
Biokaasun tuotanto moninkertaistaisi laitoksen tuottaman jalostusarvon sekä kasvattaisi samalla merkittävästi myös mullantuotannon potentiaalia.
Lähde: www.mustankorkea.fi; toimitusjohtaja Esko Martikainen
© Gaia 10
4. Biokaasua liikennepolttoaineeksi
Lähtötilanne: Biokaasua
käytetään Keski-Suomessa n. 30
GWh/v. Pääosin biokaasua
hyödynnetään lämmön ja sähkön
tuotannossa, mutta jonkin verran
jo myös liikennepolttoaineena.
Lopputilanne: Keski-Suomen
biokaasun teknistaloudellisesta
potentiaalista hyödynnetään
puolet* eli 245 GWh. Uusi
tuotanto kohdistuu
kokonaisuudessaan biokaasun
jalostamiseen
liikennepolttoaineeksi.
*kannattavimmat hankkeet
€
20 M€lisäarvo/
vuosi
170 henkilöä
60 kt CO2 eq /v
70-100 M€
investointi€
Kuva: Metener Oy
Biokaasua riittää n. 17 000 henkilöauton
kulutukseen
Ulkomaisten polttoaineiden
vähentyminen parantaa kauppatasetta n.16
M€/v
© Gaia 11
5. Puupolttoaineiden käytön lisäys
Lähtötilanne: Vuonna 2012
Jyväskylässä käytettiin
puupolttoaineita yhteensä 1 270
GWh. Vuoteen 2010 verrattuna
kasvua oli 20 %.
Lopputilanne: Puupolttoaineiden
vuotuista käyttöä kasvatetaan 1
000 GWh. Lisäyksellä korvataan
vuoteen 2012 verrattuna kokonaan
kivihiili (160 GWh), öljyä 50 GWh
ja turvetta 790 GWh. Tämä
toteutetaan pääosin tekemällä
investointi, joka mahdollistaa 100
% puunkäytön Keljonlahden
voimalaitoksella.€
7 M€lisäarvo/
vuosi
80 henkilöä
370 kt
CO2 eq /v
50-70 M€
investointi€
Polttoaineen hankinta ja logistiikka
Kotimainen metsähake
Voimalaitos
Ulkomaisten polttoaineiden
vähentyminen parantaa kauppatasetta n.8 M€/v
© Gaia 12
6. Rakennusten energiatehokkuus
Lähtötilanne: Jyväskylässä
käytettiin vuonna 2012
rakennusten lämmitykseen
energiaa n. 2 440 GWh.
Asumisessa ja maataloudessa
kulutettiin sähköä n. 450 GWh.
Lopputilanne:
Energiatehokkuutta parannetaan
lämmityksessä 11 % ja sähkön
kulutuksessa 7 %, mikä vastaa
Motivan seuraamien erityyppisten
rakennusten energiakatselmusten
keskimääräisiä arvoja. Näissä
investointien koroton
takaisinmaksuaika on ollut
keskimäärin 2,7 v.
€
28 M€säästö/vuosi
60 kt CO2 eq /v
70-100 M€
investointi€
A
GF
ED
CB
© Gaia 13
INFOLAATIKKO: Energiatehokkuuden parantaminen ulkovalaistuksessa
Jyväskylässä toteutettiin kokeilu, jossa taloyhtiön vanha ulkovalaistus korvattiin uudella LED-valaistuksella. Ennen kokeilua ulkovalaistuksen vuotuinen sähkönkulutus oli n. 6700 kWh ja LED-valaistuksen toteutuksen jälkeen n. 1700 kWh. Vuotuinen sähkön säästö oli n. 5000 kWh/v eli n. 75 % lähtötilanteeseen verrattuna.
Järjestelmän uusimisen kustannukset olivat n. 5400 € ja ne koostuivat suunnittelusta (400 €) ja toteutuksesta (5000 €). Vuotuinen sähkönsäästö oli n. 600 €, jolloin investoinnin koroton takaisinmaksuaika oli n. 9 vuotta.
Käytettäessä Suomen keskimääräistä sähkönhankinnan päästökerrointa vähentää tehty muutos kasvihuonekaasupäästöjä n. 1,5 kt CO2 eq/v.
Lähde: Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikutusarviointi sekä laajenemisvaikutukset, Sitran selvityksiä 75, 2014
© Gaia 14
7. Maa-massojen optimointi
Lähtötilanne: Jyväskylässä
kuljetetaan 860 000 tonnia maa-
massoja vuodessa.
Keskimääräinen kuljetusmatka
on 18 km. 50% kuljetuksista ovat
tyhjiä ajoja.
Lopputilanne: Älykkäällä
ohjelmoinnilla ja
materiaalipankin avulla
pystytään tehostamaan
kuljetukset niin, että
välivarastointi, lastaukset ja
kuljetukset vähenevät, ja
uusiokäyttö puolestaan kasvaa.
Tyhjät ajot vältetään kokonaan.€
0,2 M€
säästöä /vuosi
0,3 kt CO2 eq /v
0,1M€
investointi
€
Maa-massojen optimointi
© Gaia 15
8. Henkilöautoilun vähentäminen
Lähtötilanne: Henkilöautoilu on kasvanut
10 prosenttiyksikköä viimeisten 20 vuoden
aikana Jyväskylässä. 60-70%
jyväskyläläisistä liikkuu pääosin
henkilöautolla.
Lopputilanne: Henkilöautolla tehtyjen
matkojen osuus kaikista matkoista vähenee
ja kävelyn, pyöräilyn‐ ja joukkoliikenteen
osuus kasvaa. 80% Jyväskylän kaupungin
työntekijöistä muuttaa toimintatapansa
työmatkaohjeistusten mukaiseksi eli kulkee
alle 5 km matkat kävellen tai pyöräillen.
Lisäksi joukkoliikenteen suosiota
kasvatetaan kampanjamaisilla tempauksilla
5%:sta 7 %:iin, Jyväskylän kaupungin
tavoitteiden mukaisesti.
€
2 M€Säästöt alueelle /vuosi
4 kt CO2 eq /v
0€ investointi
€
© Gaia 16
9. Vedenkulutuksen vähentäminen
Lähtötilanne: Vettä käytetään
keskimäärin 155 l/vrk, josta
lämmintä 40-50 l/vrk.
Lopputilanne:
Kerrostaloasukkaiden
vedenkäyttöä vähennetään eri
toimenpiteellä niin, että
vedenkulutus pienenee 20 %.
Toimenpiteenä voi olla joko
käytöstapojen muuttaminen
vesimittareiden asennuksen ja
tietoisuuden kasvattamisen myötä
tai vesikalusteiden vaihto vettä ja
energiaa säästäviin malleihin. €
1,5 M€
säästöä/vuosi
3 kt CO2 eq /v
0 € investointi
€
0 henkilöä
© Gaia 17
INFOLAATIKKO: Energia- ja ilmastoasiat huomioiva kaavoitus
Energiaratkaisujen suunnittelu ja vertailu kaavoituksen yhteydessä tuo tehokkuutta maankäyttöön ja säästää rahaa. Jos koko Suomessa kaavoitus tehtäisiin kuten Porvoon Skaftkärrissä, kunnat säästäisivät yhteensä jopa 2 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.
Tehokkaalla ja energiaviisaalla kaavoituksella kuntien investoinnit alueiden infrastruktuurirakentamiseen voisivat olla 170 – 240 miljoonaa euroa alhaisemmat vuosittain. Se vastaa noin 5 prosenttia kuntien kaikista investoinneista. Liikenteen polttoaineissa säästöt vuonna 2020 olisivat 80 – 110 miljoonaa euroa vuodessa, eli noin 160 euroa uusille asuinalueille muuttavaa asukasta kohden.
Laskelma perustuu oletukseen, että seuraavien kymmenen vuoden aikana kaikki Suomen uudisrakennusalueet kaavoitetaan energiaviisaasti.
Lähde: Sitra, lehdistötiedote 2.10.2012
Gaia Group Oy, Bulevardi 6 A, FI-00120 HELSINKI, Finland – Tel +358 9686 6620 – Fax +358 9686 66210
www.gaia.fi
Our Clients Make the World Safer and Cleaner.
FINLAND – SWITZERLAND – CHINA – ETHIOPIA – ARGENTINA
© Gaia 19
Oletukset, laskennatTautamateriaalia
© Gaia 20
Yleisiä oletuksia
• Arviointi on tehty meta-analyysinä eli pääosin nojautuen muiden tekemiin
selvityksiin, joita on täydennetty tarvittavin osin. Tarkoituksena on ollut tuoda esille
eri mahdollisuuksien suuruusluokat.
• Potentiaalien arvioinnissa on pyritty realistiseen, toteuttamiskelpoiseen arviointiin,
mikä tarkoittaa, että koko potentiaalia ei ole aina hyödynnetty. Tarkoituksena on
ollut nostaa esille toteuttamiskelpoinen potentiaali
• Työllisyysvaikutuksissa on huomioitu pysyvät työpaikat. Lisäksi investoinnit
työllistävät hetkellisesti, mutta niiden vaikutusta ei ole raportoitu tuloskalvoissa
(laskentaoletusten ja lähtötietojen tarkemman raportoinnin yhteydessä on joissakin
caseissa annettu tarkempaa tietoa investointien työllisyysvaikutuksista)
• Niissä tapauksissa (case 1-5), jossa luodaan uutta paikallista lisäarvoa on laskettu
alueellisen tuotannon vuotuinen lisäarvo. Niissä tapauksissa (case 6-9), joissa on
vähennetty energian, polttoaineiden tai veden kulutusta on puolestaan laskettu
vuotuisen säästön arvo.
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
© Gaia 21
1. Ruokahävikin vähentäminen
Raaka-aineet
• Nykytilassa laitosruokailusta syntyy hävikkiä arvioiden mukaan viidennes. Tarjoiluhävikkiä, jota voisi vähentää
myymällä annoksia, syntyy arvioiden mukaan 11% (ks. Sitran raportti). Jyväskylän osalta on laskettu että hukka
annosten määrää voisi vähentää 50 000 kpl. Oletetaan että annoskohtaisesti CO2 vähenemä olisi 1,3 kg CO2
annoskoon ollessa 300 gr.
Hyödyntäminen
• Osa muutoin hukkaan menevästä (biojätteisiin) ruoasta voitaisiin tarjota pientä maksua vastaan asiakkaille
varsinaisen ruokailuajan jälkeen.
Investoinnit
• Ei vaadi uusia investointeja. Toimintaa pyöritetään olemassa olevilla tiloilla, laitteilla ja henkilökunnalla.
Tuotannon arvonlisä
• Oletetaan, että annokset myydään hintaan 1,5 €/ annos. Hinta kattaa tällöin lisukkeiden kustannukset. Myytyjä
annoksia on vuositasolla arvioiden mukaan 50 000 kappaletta. Vähentyneinä biojätekustannukset ovat
marginaalisia, oletuksella että biojätteistä syntynyt kustannus on 50 €/tonni. Oletetaan ettei biojätekuljetusten
määrä vähene tavalla, jolla olisi merkitystä kustannuksiin.
Työllisyysvaikutukset
• Lisätyövoimaa ei tarvita - toimitaan nykyisellä henkilökunnalla.
CO2-laskenta
• Oletetaan että yhden myydyn 300 gr annoksen päästövähenemä on 1,3 kg CO2. Oletetaan ettei biojätekuljetusten
määrä vähene tavalla, jolla olisi merkitystä CO2 päästöjen osalta. Oletetaan, että ruokailijat saapuvat paikalle
kävellen tai samalla kulkuneuvolla, jota muutenkin olisivat käyttäneet..
Muuta
• Oletetaan, ettei ruokailu korvaa merkittävissä määriin muiden ravintolapalvelujen ostamista. Keskitytään
ateriapalveluissa myymään vain niiden oppilaitosten ja koulujen hävikkiä, joissa ruokailu on ilmaista. Näin
ehkäistään se, ettei normaalien ruokailijoiden ruokailuaika siirry normaalin ruokailun jälkeiselle ajalle
edullisemman aterian toivossa.
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Lähtö
kohta
Tulo
kse
t
© Gaia 22
2. Lähiruoan tuotanto
Raaka-aineet
• Tällä hetkellä Keski-Suomen alkutuotannon arvo on 261 M€ ja elintarviketeollisuuden tuotannon arvo on 438 M€.
Omavaraisuus on alkutuotannossa alatoimialasta riippuen 70 – 84 % ja elintarviketeollisuudessa 15 – 88 % (lähde: Ruralia
Instituutti, Raportteja 93).
Hyödyntäminen
• Paikallisten raaka-aineiden määrää voitaisiin lisätä merkittävästi paikallisessa elintarviketuotannossa sekä elintarvikkeiden
kauppa- ja ravitsemistoiminnassa. Vaikutuksia syntyisi alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden kauppa ja
ravitsemistoiminnan BKThen sekä työllisyyteen.
Investoinnit
• Ei arvioitu
Tuotannon arvonlisä
• Tuotannon lisäarvon laskelmissa oletetaan, että Ruralia selvityksen maksimaalisesta kysyntäpotentiaalista, jolloin koti- ja
ulkomaista tuontia ei olisi lainkaan, toteutuu 50%. Laskentaoletuksissa vaikutus Keski-Suomen BKT:hen voisi tällöin
alkutuotannon osalta olla noin 10%, eli 28 miljoonaa euroa, ja elintarviketeollisuuden osalta 12%, eli 49,5 miljoonaa euroa,
nykytilanteeseen nähden. Oletetaan, että elintarviketeollisuus käyttäisi paikallisia raaka-aineita n. 40% ja julkiskeittiöissä
vastaava luku olisi n. 50%. Puolet nykyisin muualta hankituista raaka-aineista korvattaisiin siis paikallisilla raaka-aineilla.
Työllisyysvaikutukset
• Työllisyysvaikutukset olisivat alkutuotannossa 10%, eli 383 htv ja elintarviketeollisuudessa 8,5 %, eli 477 htv suuremmat
nykytilanteeseen nähden, eli puolet Ruralia hankeen maksimaalisen kysyntäpotentiaalin työllisyysvaikutuksista. (Keski-
Suomen tiedot)
CO2-laskenta
• Oletetaan ettei maankäytön muutoksista syntyneet CO2 päästöjen muutokset ole merkittäviä. Kuljetusten ja logistiikan
muutosten CO2 päästövaikutukset voivat olla Suomen tasolla logistiikkaketjun tehottomuudesta (jos verrataan suuriin
ketjuihin) johtuen jopa negatiiviset. Tarkempi CO2 päästömuutosten selvittäminen vaatisi tarkemmat lähtötiedot Keski-
Suomeen tuodun elintarvikkeen alkuperästä ja kuljetustavasta sekä miten ja missä tuotetulla elintarvikkeella se korvataan.
Muuta
• Aluerajauksena käytetään Keski-Suomen aluetta. Lähiruoan tuotannossa alueen rajaaminen vain Jyväskylän alueelle tai
maakuntaan ei välttämättä ole perusteltua. Lähtötietojen saaminen muulla rajauksella kuin Keski-Suomi voi olla haastavaa.
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Lähtö
kohta
Tulo
kse
t
© Gaia 23
3. Biojätteestä biokaasua ja multaa
Raaka-aineet
• Biojätettä pystytään keräävään lisää 5 000 tn/v (nykyisin Mustankorkealla käsitellään biojätettä yhteensä 13 000
tn/v). Arvio perustuu Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikaisen toimittamiin tietoihin.
Hyödyntäminen
• Kaikki kerättävä biojäte (18 000 tn/v) hyödynnetään ensin biokaasun tuotannossa, jonka lopputuotteena syntyy
metaania, jota voidaan käyttää energiantuotantoon tai liikenteen polttoaineena. Metaania syntyy n. 15 GWh/v
(laskennan lähteenä käytetty Wabion tietoja syntypaikkalajitellulle biojätteelle, TS 35%; VS/TS 80%).
Reaktorijäännös kompostointilaitoksessa mullaksi.
Investoinnit
• Investointien arvio tehty Wabion-esitteen laskentaohjeistuksen perusteella. Investointien määrään vaikuttaa
esikäsittelyn tarve ja raakakaasun puhdistus. Hintahaarukka tehty tämän perusteella huomioiden edellisen
kohdan käyttövaihtoehdot
Tuotannon arvonlisä
• Tuotettavan metaanin arvo lämmöntuotannossa on 45 €/MWh (Tilastokeskus) ja liikennepolttoaineena 90 €/MWh
(alv 0 %) (myyntihinta alv 24 %: 1,505 €/kg CH4, lähde: Gasum). Mullan arvo n. 15 €/tn (lähde: Mustankorkean
hinnasto). Nämä luovat haarukan. Energia dominoi.
Työllisyysvaikutukset
• Käytetty VTT:n arvioita 0,7 htv/GWh. Tarkastelussa huomioitu vain pysyvät työpaikat. Lisäksi investointi työllistää
huomattavan määrän hetkellisesti (karkea suuruusluokka joitain kymmeniä htv)
CO2-laskenta
• Biokaasu korvaa joko moottoribensiiniä tai dieseliä liikenteessä tai kevyttä polttoöljyä lämmityksessä
(päästökerroin 265-267 gCO2/kWh)
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Lähtö
kohta
Tulo
kse
t
© Gaia 24
4. Biokaasua liikennepolttoaineeksi
Raaka-aineet
• Tähti et al. (Biometaanin ja vedyntuotannon potentiaali Suomessa, 2010) ovat arvioineet Keski-Suomen
teknistaloudelliseksi biokaasupotentiaaliksi 490 GWh. Teoreettinen potentiaali on 1200 GWh.
Hyödyntäminen
• Oletuksena on hyödyntää teknistaloudellisesta potentiaalista puolet eli 245 GWh. Hyödyntäminen tehdään siten,
että hyödynnetään kannattavin puolisko ja tehdään tuotanto pääosin isoissa yksiköissä, jolloin
yksikkökustannukset ovat alemmat. Biokaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi.
Investoinnit
• Investointien arvio tehty nojautuen toteutettujen laitosten investointeihin (Labio Oy, ent. Kujalan Komposti, 50
GWh – 17 M€). Tuloksia verrattu myös Saana Ahonen: ”Alueellinen liikennebiokaasun tuotanto, siirto ja jakelu –
esimerkkitapauksena Keski-Suomen maakunta” selvitykseen. Tältä pohjalta tehty haarukka huomioiden se, että
toteutetaan potentiaalista kannattavimmat.
Tuotannon arvonlisä
• Tuotettavan biokaasun arvo liikennepolttoaineena 90 €/MWh (alv 0 %) (myyntihinta alv 24 %: 1,505 €/kg CH4,
lähde: Gasum).
Työllisyysvaikutukset
• Käytetty VTT:n arvioita 0,7 htv/GWh. Tarkastelussa huomioitu vain pysyvät työpaikat. Lisäksi investointi työllistää
huomattavan määrän hetkellisesti. Tätä määrää ei ole arvioitu
CO2-laskenta
• Biokaasu korvaa joko moottoribensiiniä tai dieseliä liikenteessä (päästökerroin 265 gCO2/kWh)
Muuta
• Ajoneuvojen määrä, jolle polttoainetta riittää on arvioitu karkeasti Saana Ahosen julkaisun perusteella. Tätä
verrattu myös Tähti et al julkaisuun jonka oletuksilla automäärä olisi 17 000 (16 500 km/v ja 7,1 Nm3/100 km)
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Lähtö
kohta
Tulo
kse
t
© Gaia 25
5. Puupolttoaineiden käytön lisäys
Raaka-aineet
• Puupolttoaineita käytettiin Jyväskylässä v. 2010 yhteensä n. 1060 GWh ja vuonna 2012 n. 1270 GWh (lähde:
Jyväskylän Energiatase). Jyväskylän Energiakin tähtää puupolttoaineen lisäykseen. Oletetaan, että vuodesta 2012
puupolttoaineen käyttöä voidaan lisätä vielä 1000 GWh/v. Tämä toteutetaan tekemällä investointi, joka
mahdollistaa Keljonlahden käytön 100 % puulla.
Hyödyntäminen
• Puulla korvataan kokonaan vuoteen 2012 verrattuna kivihiilen käyttö (160 GWh) sekä öljyn käyttöä 50 GWh.
Loput (790 GWh) korvaa turpeen käyttöä (vertailuna, että Keljonlahdella käytettiin 940 GWh turvetta v. 2012).
Polttoaineen kokonaismäärän on oletettu pysyvän samana.
Investoinnit
• Keljonlahden investointi noin 55 M€ (lähde: Tero Saarno). Lisäksi kariutuneita kustannuksia tehdyistä
investoinneista.
Tuotannon arvonlisä
• Tuotannon arvonlisä alueella on laskettu siten, että on laskettu yhteen käytettyjen kotimaisten polttoaineiden
arvon muutos. Puun ja turpeen hinta Tilastokeskuksen mukaan (joulukuu 2013: puu: 21 €/MWh, turve 18 €/MWh).
Puu lisääntyy; turve vähenee.
Työllisyysvaikutukset
• Käytetty Pellervon työllisyysarvioita (puu/hake: 0,15 htv/GWh; turve: 0,088 htv/GWh); Puun käyttö lisää
työllisyyttä, turpeen käyttö vähentää.
CO2-laskenta
• Päästökertoimet Motivalta:
Polttoaineiden_lampoarvot_hyotysuhteet_ja_hiilidioksidin_ominaispaastokertoimet_seka_energianhinnat_1904201
0
Muuta
• Laskettu myös säästö ulkomaisissa polttoaineissa, Tilastokeskuksen hinnat (joulukuu 2013: öljy 90 €/MWh/,
kivihiili 22 €/MWh)
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Lähtö
kohta
Tulo
kse
t
© Gaia 26
6. Rakennusten energiatehokkuus
Lähtötilanne
• Rakennusten lämmitykseen käytetään 2440 GWh ja sähköä kulutetaan asumisessa ja maataloudessa 450 GWh
(Jyväskylän energiatase 2012).
Energiansäästöpotentiaali
• Motiva on arvioinut yli 1000 energiakatselmusraportin perusteella, että lämmön säästöpotentiaali on 11 % ja
sähkön 7 %. Näissä säästökohteissa keskimääräinen takaisinmaksuaika on 2,7 v.
Investoinnit
• Investointien arvo on laskettu Motivan selvitysten perusteella em. kohteista eli takaisinmaksuaika on 2,7 v.
Varmuudeksi haarukkaa on levennetty ja laskettu sama vielä 3,5 v takaisinmaksuajalla.
Energiansäästön arvo
• Energian säästön arvo on laskettu kuluttajahinnan mukaan (Tilastokeskus lämmitysenergian kuluttajahinnat
joulukuussa 2013). Sähkö 150 €/MWh, kaukolämpö 76 €/MWh, öljylämmitys 108 €/MWh, puulämmitys
pellettilämmityksenä 60 €/MWh.
Työllisyysvaikutukset
• Ei arvioitu. Investointien on arvioitu työllistävän yli 1000 htv, mutta näitä ei ole raportoitu, koska lähtökohtana on
ollut raportoida pysyvät, toiminnan aikaiset työpaikat.
CO2-laskenta
• Sähkö laskettu 5 vuoden valtakunnan keskiarvon perusteella (Tilastokeskus, hyödynjakomenetelmä, 223 g/kWh),
kaukolämpö Jyväskylän Energian yhteiskuntavastuuraportin (210 g/kWh) perusteella, kevyt polttoöljy Motivan
(267 g/kWh) perusteella. Lämmön kulutuksen jakauma Jyväskylän energiataseen 2012 perusteella.
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Lähtö
kohta
Tulo
kse
t
© Gaia 27
7. Maa-massojen optimointi
Lähtötilanne
• Jyväskylässä kuljetetaan 860 000 tonnia maa-massoja vuodessa. Keskimääräinen kuljetusmatka on 18 km ja
tyypillinen maamassa kuorma on 17 tonnia. Lähde: Jyväskylä 75
Kuljetusten säästöpotentiaali
• Tyhjänajot poistetaan kokonaan.
Investoinnit
• Resurssiviisas kokeilujen yhteydessä arvio oli, että materiaalipankin ja ohjelman kehittämisen
investointikustannukset ovat
20 000- 100 000 euroa.
Kuljetusten säästön arvo
• Kuljetusten säästön arvo on laskettu dieselin kuluttajahinnan mukaan, 1,6€/L. Taloudelliset säästöt
polttoainekuluissa on otettu huomioon. Polttoainetta kuluu 0,27 L/km tyhjänajossa (VTT lipasto). Mahdolliset
säästöt välivarastointialueista, sekä materiaalin uusiokäytöstä ei ole laskettu mukaan.
Työllisyysvaikutukset
• Ei arvioitu tässä. Muutokset työllisyydessä ovat mahdollisia i) kuljetuksien muutoksesta johtuen ii) ohjelman
ylläpitämisessä.
CO2-laskenta
• Tyhjänajossa muodostuu 864 g CO2 eq/km (Lähde: Jyväskylä 75 ja VTT lipasto)
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Lähtö
kohta
Tulo
kse
t
© Gaia 28
8. Henkilöautoilun vähentäminen
Lähtötilanne
• Jyväskylässä joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 5% ja päivittäin kertyy 18000 matkaa. Alle 5 km työmatkojen
lähtötietona käytetään Jyväskylän kaupungin teettämää Liikennekyselyä (Älykästä työmatkaa II, 2013), jonka
mukaan lähes joka toinen kulkee työmatkansa henkilöautolla. Kaupungin työntekijöitä on 6500, joista 50%: illa on
alle 5km työmatka. Heistä 30% käyttää autoa työmatkoissa. Keskimääräisenä matkana on käytetty 3km.
Vähentämispotentiaali
• Oletuksena on, että 80% kaupungin työntekijöistä, joita ohjeistus koskee muuttaa toimintatapaansa. Lisäksi
joukkoliikenteen suosiota kasvatetaan kampanjamaisilla tempauksilla 5%:ista 7 %:iin Jyväskylän kaupungin
tavoitteiden mukaisesti. Täyttöastetta pystyy nostamaan, jolloin toimenpide ei vaadi lisävuoroja.
Investoinnit
• Ei merkittäviä investointeja.
Säästön arvo
• Linja-autoyhtiölle matkalipuista kertyy lisätuloja. Matkalipunhintana on käytetty keskiarvoa aikuisten ja lasten
kertalipusta, 2,5 €. Keskimääräinen matkan pituus on 7 km. Linja-autojen täyttöaste nousee nykyisestä (15
henkilöä/linja-auto) 21 henkilöön/linja-auto. Auton polttoainekulutuksena lasketaan 6,5 L/ 100 km ja hinta 1,7 €/
L. Toimintatapa edellyttää ohjeistusta kaupungin henkilöstölle ja joitain varustehankintoja. Positiivisia
vaikutuksia: ruuhkat, melu, onnettomuudet ja tarve investoida uusiin väyliin vähenevät. Lisäksi tulevat positiiviset
terveysvaikutukset, kun muun muassa hiukkaspäästöt hengitysilmaan vähenevät ja lihasvoimin liikkujan terveys
paranee.
Työllisyysvaikutukset
• Ei arvioitu.
CO2-laskenta
• CO2 päästöjen vähentäminen on laskettu polttoainesäästöistä, käyttäen VTT lipaston kertoimia: Bensiini auto 181
g CO2 eq/ km / Linja-auto kaupunkiliikenteessä 91,8 g CO2 eq /hkm (12 henkilöä keskimäärin)
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Lähtö
kohta
Tulo
kse
t
© Gaia 29
9. Vedenkulutuksen vähentäminen
Lähtötilanne
• Lähtötilanteena käytetään suomalaisten keskimääräistä vedenkulutusta ,155 l/vrk, josta lämmintä 40–50 l/vrk
(Motiva, 2013). Jyväskylässä kerrostaloasukkaita on noin 58 600.
Vedensäästöpotentiaali
• Motiva on arvioinut, että vesimittareiden asennuksen myötä vedenkulutus pienenee 15-20%. Vesikalusteiden
vaihdossa kulutus pieneni 16%illa Hinku-kokeiluissa. Vedensäästöpotentiaalia arvioidaan näiden pohjalta olevan
20%.
Investoinnit
• Ei investointeja
Vedensäästön arvo
• Veden säästön arvo on laskettu kuluttajahinnan mukaan vähentyneistä vesimaksuista ja vedenlämmityskuluista
(Jyväskylän Energian kuluttajahinnat joulukuussa 2013). Jyväskylän vedenkäsittelyn kustannusrakenteen mukaan
20% vesimaksusta ei ole kytketty kiinteisiin kustannuksiin.
Työllisyysvaikutukset
• Ei merkittäviä työllisyysvaikutuksia
CO2-laskenta
• Laskettu säästöistä veden lämmityksen energiatarpeessa (kaukolämpökerroin 210 g/kWh, Jyväskylän Energian
yhteiskuntavastuuraportti), raakaveden pumppauksessa (sähköntarve on 0,00042 kWh/l, Jyväskylä 75 , ja päästöt
223 g/kWh), sekä jäteveden käsittelyssä (0,47 kg CO2/m3, Tenhunen 2000).
Laskentaoletukset ja lähtötiedot
Lähtö
kohta
Tulo
kse
t