ROOMALAISEN OIKEUDEN MERKITYS LÄNSIMAISELLE SIVILISAATIOLLE

JohdantoRoomalaisen oikeuden luonne

KreikkaKeskiajan oikeustiede

InnovaatioitaRoomalaisen oikeuden vaikutus

Roomalainen oikeus ja Euroopan unioni

Johdanto

• Aiheen ajankohtaisuus; demokratia; yhteiskunnallinen vallanjako; yhteiskunnallisen järjestyksen ylläpito, ylä- ja alaluokan välinen suhde, (”leipää ja sirkushuveja”!), oikeudellinen ajattelu (periaatteet);

• Merkitys valtava; vrt. rationaalinen ajattelu (Ateena) ja kristinusko (Jerusalem);

• Aihealueen laajuus: ”kaksi kertaa” tuhat vuotta!• Roomalaisen yhteiskunnan muutos: maatalousyhteiskunnasta

vaihdannan ja jopa teollisuuden varassa toimivaan yhteiskuntaan;• Valloitukset, orjuus; • Rooman imperiumin tuhoutumiset syyt? Historiografinen

kiistakysymys;• Historiasta oppiminen (klassinen kasvatus)

Roomalaisen oikeuden luonne• Tutkimuksen traditiot; dogmaattinen ja historiallinen (kontekstuaalinen);• Roomalainen oikeus on tapauskohtaisesti kehitettyä oikeutta (ei ”tieteellistä”);• Juristioikeutta (preetorien kehittämää);• 449 ekr: XII Taulun laki: kasuistinen, ankara, muotosidonnainen;• Oikeuden luominen (preetorien ohella): papisto, senaatti, kansankokous, keisari;• Yksityisoikeus ytimessä; perhe, omistaminen, sopimukset (jopa sopimusvapaus),

vaihdanta;• Lainsäädäntö sai suuremman merkityksen vasta keisarivallan aikana;• Joustavaa, yhteiskunnan muutokseen sopeutuvaa oikeutta; tarvittaessa ”jokaiselle

jotakin”;• Menettelyn ja aineellisen oikeuden yhteys; muotosidonnaisuus; vaatimuksen

toteuttaminen edellytti oikean kannekaavan valitsemista. Menettely muuttui joustavammaksi yhteiskunnallisen muutoksen myötä;

• Ankara (”kehittymätön) rikosoikeus (erityisesti keisarivallan aikana);• Perheenpään vahva valta;

Kreikka

• Solonin reformit (594 ekr);• Ylä- ja alaluokan välisen kuilun jyrkkeneminen;• Solon valittiin ”lakimiessovittelijaksi”, jonka tehtävänä oli

luoda pelisäännöt, jotka turvasivat yhteiskuntarauhan;• Ehdotuksia: velkaorjuuden lakkauttaminen, yläraja

maanomistukselle, koronoton kielto, päätöksentekojärjestelmä, jossa myös alaluokalla oli mahdollisuus vaikuttaa;

• Antiikin oikeuskulttuureissa säädettiin lukuisia lakeja, joilla oli osapuilleen sama tavoite!

Keskiajan oikeustiede• Oikeustieteen synty 1100-luvulla yliopistoissa;• Itä-Rooman keisari Justinianuksen kodifikaatio Corpus Iuris Civilis (529-534 jkr): tavoitteena

oikeudellinen yhtenäisyys, hallinnon ja verotuksen tehostaminen; kaikenkattava lakiteos (tulkintakielto);

• Kodifikaatioon kerättiin lainsäädäntöä sekä oikeustapauksia ja juristien laintulkintoja (Digesta osa);

• Tutkimukselle yliopistoissa oli sosiaalinen tilaus; hallitsijanvallan vahvistuminen, vaihdannan - erityisesti kaupankäynnin – vilkastuminen: tulkinnoilla on käyttöarvoa oikeudellisissa kiistoissa;

• Glossaattorit ja konsiliaattorit (koulukuntia): edellisten mielenkiinnon kohteena oli julkisoikeus, jälkimmäisen yksityisoikeus;

• Skolastinen metodi, ”moderni” oikeustieteen matriisi: normien tulkinta ja systematisoiminen;• Oikeudellisia ”innovaatioita”, joilla on ollut merkitystä tähän päivään saakka;• Kanoninen (kirkon) oikeus, jossa oli omat oikeuslähteet : Decretum Gratiani (1140); kehittynein

oikeudellinen kerrostuma (vrt. hallinto: Paavillinen vallankumous);• Kirkon intressit mm. perheoikeudessa ja prosessioikeudessa;• Kirkollisen ja maallisen vallan välinen valtataistelu;• Roomalaisen (roomalais-kanonisen; ius commune) oikeuden käyttö ja roomalaiseen oikeuteen

kohdistettu kritiikki (”yläluokkaista”, ”epäkansallista”)

Innovaatioita

• Keisarin (yksin)vallan legitimaatio;• Pacta sunt servanda (sopimuksen sitovuus);• Oppi jaetusta omistusoikeudesta (vrt. hovioikeuksien

käytäntö Ruotsissa 1600-luvulla);• Tahallisuus vs. tuottamus: syyksiluettavuuden asteet;• Legaalinen todistusteoria;• Yhtiöt, luototuksen instrumentit (vekselit, shekit);• Kansainvälinen yksityisoikeus: uusi oikeudenala;• Oikeudellinen systematiikka: modernin oikeustieteen

”matriisi” (Aarnio)

Roomalaisen oikeuden vaikutus• Ius commune, roomalais-kanoninen oikeus (vrt. muut oikeudelliset kerrostumat);• Yliopistot sosiaalisen nousun väylänä (vrt. suomalaisten opintie; Nuorteva 1994)• Suoraan sovellettavaa oikeutta (1495 Saksan keisarikunnan valtiollinen

kamarioikeus ), jonka merkitys oli suurimmillaan keskiajalta valistuksen aikakaudelle;• Alueiden väliset erot; vaikutus suurinta eteläisessä Euroopassa, vähäisintä Venäjällä;• Välillinen vaikutus kansalliseen lainsäädäntöön ja oikeudenkäyttöön (esim. Ruotsi-

Suomi 1600-luku);• Vaikka 1800-luvulla kansallisvaltioiden luoma oikeus syrjäytti (suureksi osaksi)

roomalaisen oikeuden Vrt. Code Napoleon 1804), oli sillä edelleenkin merkitystä niin retoriikassa, oikeudenkäytössä kuin oikeuspolitiikassakin (vrt. yhdistyneen Saksan 1900 BGB:n syntyhistoria);

• Miksi roomalaista oikeutta reseptoitiin? • Reseption lajit, oikeudelliset siirrännäiset (legal transplants);• Miksi aatteet ja ideat leviävät?

Roomalainen oikeus ja Euroopan Unioni

• Roomalaisen oikeuden uusi nousu (”eurooppalainen identiteetti?) Euroopan tiivistyvän integraation myötä;

• Klassinen sivistys;• Roomalaiset hyveet ja arvot oikeuden yhtenäistämisen

yhteydessä;• Roomalaisen oikeuden (tietyt) periaatteet;• Oikeus on aina sidoksissa yhteiskunnalliseen ja

kulttuuriseen kontekstiin: oikeus muuttuu ja sitä tulkitaan uusilla tavoilla;

• Oikeuden rooli on merkittävä (myös) kriisien oloissa! Ks. Thukydides 427 ekr.

Kirjallisuutta

• Castren, Paavo: Uusi antiikin historia (2011)• Kaser, Max: Roomalainen yksityisoikeus (1958);• Klami, Hannu T.: Roomalaisen oikeuden järjestelmä

(1978);• Klami, Hannu T.: Roomalainen antiikki (2001);• Tellegen-Couperus, O.: Roman law (2003):• Tuori, Kaius: Johdatus roomalaiseen oikeuteen (2007)• Suuri määrä suomennettua (popularisoitua)

kirjallisuutta

Keskiajan oikeudelliset kerrostumat• Oikeuden hajanaisuus: kilpailevat oikeudelliset kerrostumat; ei oikeuden

yhtenäisyyttä; ei oikeuden oikeusvaltiollisia tunnuspiirteitä;• Oikeus heijasti yhteiskunnan tilaa (maaseutu, vs. kaupungit, sääty-yhteiskunta; kirkon

ja maallisen vallan välinen kamppailu vallasta);• Trendejä: väestönkasvu, vaihdannan vilkastuminen, kaupunkien kasvu, feodalismin

leviäminen, keskusvallan vahvistuminen, kirkon asema vahvimmillaan 1200-luvulla;• 1. Maaseudun (perinteinen) tapaoikeus. Kokoelmia hallitsijoiden aloitteesta eri puolilla

Eurooppaa 1200-1500. Vrt. Ruotsi: maakuntalait (1200-luku) ja maanlait (1350-luku);• 2. Kaupunkien (kaupunkiliittojen) oikeus: vaihdannan sääntely, ammattikuntien

erioikeudet (privilegiot), oma tuomioistuinlaitos jne.• - Kaupunkien oikeus oli maaseudun oikeutta kehittyneempi oikeudellinen kerrostuma• 3. Feodaalinen oikeus; hierarkkinen järjestelmä, alistussuhteet (maaorjuus).• 4. Roomalais-kanoninen (oppinut) oikeus, jota käytettiin erityisesti ylioikeuksissa (joita

perustettiin erityisesti keski- ja uuden ajan taitteessa (vrt. Ruotsi, 1600-luvun alku)

Kirjallisuutta

• Pihlajamäki, Varkemaa, Mäkinen: Keskiajan oikeushistoria (2009);

• Ylikangas: Miksi oikeus muuttuu (1983);

• Kaunokirjallisuutta:- Ildefonso Falcones: Meren katedraali (2008);- Isaac Bashevits Singer: Peltojen kuningas

(1983)