!"#2 HELMIKUU 2013
SiirtolaisuusToiveet ja todellisuus
Haluaisitko lis¨a
¨a tietoa tai
ilmaisen raamattukurssin?
K¨ay verkkosivustolla www.jw.org/fi
tai kirjoita johonkin seuraavista osoitteista.
SUOMESSA: Jehovan todistajat, PL 68, 01301 VantaaRUOTSISSA: Vakttornet, PO Box 340, DK-4300 Holbæk, DenmarkOsoitteet muissa maissa: www.jw.org/ota-yhteytta
Tata julkaisua ei ole tarkoitettu myytavaksi. Se on valmistettu edistamaan maailmanlaajuista raamatullistaopetustyota, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteena onPyha Raamattu – Uuden maailman kaannos, viitelaitos.Awake! (ISSN 0005-237X) is published monthly by Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.;L. Weaver, Jr., President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY 11201-2483.Heratkaa!-lehden (ISSN 0784-2740) julkaisija: Jehovan todistajat -uskonnollinen yhdyskunta. Vastaava toimittaja:Jukka Ropponen. Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POSTMASTER: Sendaddress changes to Awake!, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY 12589-3299. � 2013 Watch Tower Bible and TractSociety of Pennsylvania. Kaikki oikeudet pidatetaan. Printed in Finland, 2012
!"#2�
T¨ASS
¨A NUMEROSSA
KA
NS
IAIH
E
SIIRTOLAISUUSToiveet ja todellisuus
SIVUT 6–9
3 TARKKAILEMME MAAILMAA
4 APUA PERHEILLEMiten lopettaa riitely?
10 HAASTATTELURobottisuunnittelija kertoo uskostaan
12 HISTORIAN LEHDILL¨A
Platon
14 RAAMATUN N¨AK
¨OKANTA
Puutteenalaiset
16 SUUNNITTELUN TULOS?Kyl
¨aagaman h
¨ant
¨a
s LUE LIS¨A
¨A
www.jw.org/fi
N U O R E T
NUORET KYSYV¨AT
MIT¨
A MINUN PIT¨
AISI MUISTAAKUN L
¨AHET
¨AN TAI SAAN
TEKSTIVIESTEJ¨
A?
Viisaasti k¨aytettyn
¨a tekstiviestit
voivat olla hyv¨a keino pit
¨a
¨a yhteytt
¨a
toisiin. Varomaton tekstiviestienl¨ahettely voi pilata yst
¨avyyssuhteita
ja oman maineen. Mit¨a kannattaa
muistaa siit¨a, kenelle, mit
¨a tai
milloin kirjoittaa?
(RAAMATUN OPETUKSET/NUORET)
L A P S E T
Lue kuvitettuja Raamatunkertomuksia. Teht
¨av
¨asivujen avulla
voit tutustuttaa lapsesi Raamatunhenkil
¨oihin ja moraaliperiaatteisiin.
(RAAMATUN OPETUKSET/LAPSET)
Vol. 94, No. 2 / Monthly / FINNISH
Kutakin numeroa painetaan 43524 000 kappaletta 98 kielell¨a
r
r
T A R K K A I L E M M E M A A I L M A A
YHDYSVALLAT
Yhdysvaltain luonnonvarojen puolustus-neuvoston mukaan l
¨ahes 40 prosenttia
ruoasta menee tuossa maassa haas-kuun. Esimerkiksi arviolta 7 prosenttiaravintokasvisadosta j
¨a
¨a korjaamatta,
17 prosenttia ravintoloissa ja kahviloissatarjotuista aterioista j
¨a
¨a sy
¨om
¨att
¨a ja
noin 25 prosenttia perheiden hankki-masta ruoasta heitet
¨a
¨an pois.
ISRAEL
Verkkolehti Haaretz.com kirjoittaa, ett¨a
lapset, ”joilla on synnynn¨ainen vika, joka
olisi voitu havaita raskaudenaikaisissatutkimuksissa”, eiv
¨at voi en
¨a
¨a haastaa
l¨a
¨ak
¨areit
¨a oikeuteen siksi, ett
¨a heid
¨an on
ensink¨a
¨an annettu synty
¨a. Vanhemmat
voivat kuitenkin vaatia oikeusteitse niidenylim
¨a
¨ar
¨aisten kulujen korvaamista, joita
koituu vammaisen lapsen kasvattamises-ta ja h
¨anen tarpeistaan huolehtimisesta
koko h¨anen el
¨am
¨ans
¨a ajan.
KREIKKA
Kreikan terveysministe-ri
¨on tilastot osoittavat,
ett¨a tuossa maassa teh-
tiin vuoden 2011 viite-n
¨a ensimm
¨aisen
¨a kuu-
kautena 40 prosenttiaenemm
¨an itsemurhia
kuin vastaavana ajan-jaksona vuonna 2010.Itsemurhien m
¨a
¨ar
¨an
kasvu osuu yksiin vii-meisimm
¨an talouskriisin
kanssa.
AUSTRALIA
Australiassa 80 pro-senttia pariskunnis-ta el
¨a
¨a yhdess
¨a
ennen avioliittoa.
MADAGASKAR
Madagaskarista l¨oytyi
¨askett
¨ain maailman pie-
nin kameleontti. T¨am
¨a pikkuruinen ruskea lisko
on tuskin kolmen senttimetrin pituinen, ja jotkinyksil
¨ot mahtuvat jopa sormen p
¨a
¨ah
¨an. El
¨aint
¨a
saattaa elinymp¨arist
¨on h
¨avi
¨amisen vuoksi
uhata sukupuutto.
Kam
ele
on
tti:
Fra
nk
Gla
w/Zoolo
gis
ch
eS
taats
sam
mlu
ng
M¨ un
ch
en
/R
eu
ters
/N
ew
scom
SYIT¨
A
V¨a
¨arink
¨asitykset. Muuan Jillian-niminen� vaimo my
¨on-
t¨a
¨a: ”Joskus kun puhun miehelleni, esit
¨an asiani aivan
toisin kuin olen tarkoittanut. V¨alill
¨a taas uskon vakaasti,
ett¨a olen kertonut h
¨anelle jotain, vaikka todellisuudessa
olen vain kuvitellut tekev¨ani niin.”
N¨akemyserot. Vaikuttavatpa puolisot miten yhteen-
sopivilta tahansa, heill¨a on aina my
¨os joitakin n
¨akemys-
eroja. Ketk¨a
¨an kaksi ihmist
¨a eiv
¨at ole t
¨aysin samanlai-
sia, ja t¨am
¨a voi joko tuoda avioliittoon v
¨ari
¨a tai synnytt
¨a
¨a
j¨annitteit
¨a. Moniin pariskuntiin p
¨atee viimeksi mainittu.
Huono esimerkki. ”Vanhempani riiteliv¨at paljon ja
puhuivat toisilleen ep¨akunnioittavasti”, kertoo Rachel.
”Niinp¨a naimisiinmenon j
¨alkeen puhuin miehelleni
samalla tavoin kuin¨aiti oli puhunut is
¨alle. En ollut oppi-
nut ilmaisemaan kunnioitusta.”
Syvemm¨all
¨a olevat syyt. Kun puolisoiden v
¨alille syntyy
kiihke¨a sanaharkka, syyt ovat usein pintaa syvemm
¨all
¨a.
Esimerkiksi kiistaa, joka alkaa tokaisusta ”Sin¨a olet aina
my¨oh
¨ass
¨a!”, ei ehk
¨a aiheutakaan se, ett
¨a puoliso ei ollut
t¨asm
¨allinen, vaan se, ett
¨a toinen tuntee tulleensa koh-
delluksi ajattelemattomasti.
Olipa syy mik¨a tahansa, jatkuva riitely voi vahingoittaa
terveytt¨a tai johtaa lopulta jopa avioeroon. Miten riitelyn
sitten voi lopettaa?
�Nimet on muutettu.
A P U A P E R H E I L L E � A V I O L I I T T O
Mitenlopettaariitely?
HAASTE
Onko sinun ja puolisosimahdotonta keskustellaasioista rauhallisesti? Tun-tuuko teist
¨a, ett
¨a kotinne
ilmapiiri on r¨aj
¨ahdysaltis?
Voitte luottaa siihen,ett
¨a tilanne on korjattavis-
sa. Ensin teid¨an on kuiten-
kin selvitett¨av
¨a, miksi riito-
ja syntyy niin usein.
r Lis¨a
¨a apua perheille osoitteessa www.jw.org/fi
MIT¨
A VOITTE TEHD¨
A?
Riitojen v¨altt
¨amiseksi on t
¨arke
¨a
¨a tunnistaa niiden poh-
jimmaiset syyt. Kun tilanne on rauhallinen, kokeilkaaseuraavia ehdotuksia.
1. Kirjoittakaa kumpikin omalle paperilapulle, mik¨a vii-
meisimm¨an riidan aiheutti. Esimerkiksi aviomies voisi
kirjoittaa: ”Olit koko p¨aiv
¨an yst
¨aviesi kanssa etk
¨a edes
soittanut ja kertonut, miss¨a olet.” Vaimo taas saattaisi
kirjoittaa: ”Sin¨a suutuit siit
¨a, ett
¨a vietin aikaa yst
¨avieni
kanssa.”
2. Keskustelkaa avoimin mielin seuraavista seikoista:Oliko asia tosiaan vakava? Olisiko sen voinut vain sivuut-taa? Rauhan s
¨ailytt
¨amiseksi voi toisinaan olla parasta,
ett¨a vain toteatte olevanne asiasta eri mielt
¨a ja annatte
rakkauden peitt¨a
¨a kaiken. (Raamatun periaate: Sanan-
laskut 17:9.)
Jos molemmat ovat sit¨a mielt
¨a, ett
¨a asia oli v
¨ah
¨ap
¨at
¨oi-
nen, pyyt¨ak
¨a
¨a toisiltanne anteeksi ja antakaa asian olla
(Raamatun periaate: Kolossalaisille 3:13, 14).
Jos asia tuntuu jommastakummasta tai molemmistavakavalta, kokeilkaa seuraavaa:
3. Kirjoittakaa, mit¨a tunteita riidanaihe teiss
¨a her
¨atti.
Aviomies voisi esimerkiksi kirjoittaa: ”Minusta tuntui,ett
¨a viihdyt paremmin yst
¨aviesi seurassa kuin minun
seurassani.” Vaimo voisi kirjoittaa: ”Minusta tuntui, ett¨a
minua kohdeltiin kuin lasta, jonka on raportoitava mene-misens
¨a is
¨alleen.”
4. Vaihtakaa papereita ja lukekaa toistenne kirjoittamatajatukset. Mik
¨a todellisuudessa painoi puolison mielt
¨a?
Keskustelkaa siit¨a, mit
¨a kumpikin olisi voinut tehd
¨a toi-
sin, jotta taustalla oleva ongelma olisi voitu selvitt¨a
¨a
ilman yhteenottoa. (Raamatun periaate: Sananlaskut29:11.)
5. Keskustelkaa siit¨a, mit
¨a opitte kokeillessanne n
¨ait
¨a
ehdotuksia. Miten voitte hy¨odynt
¨a
¨a oppimaanne, niin
ett¨a voitte ratkaista tulevat riidat tai ehk
¨aist
¨a ne koko-
naan? ˛
AVA I N R A A M AT U N KO H T I A
”Joka peitt¨a
¨a rikkomuksen,
tavoittelee rakkautta.”(Sananlaskut 17:9.)
”Kest¨ak
¨a
¨a jatkuvasti toisianne
ja antakaa jatkuvastitoisillenne auliisti anteeksi.”(Kolossalaisille 3:13.)
”Koko henkens¨a typer
¨a
purkaa, mutta viisas s¨ailytt
¨a
¨a
sen tyynen¨a loppuun asti.”
(Sananlaskut 29:11.)
JOS OLETTE RIIDELLEET. . .
Selvitt¨ak
¨a
¨a syvemm
¨all
¨a
olevat syyt: Mit¨a kumpikin
todellisuudessa halusi?Kaivautukaa pintaa syvem-m
¨alle.
”Kelatkaa” taaksep¨ain:
Miettik¨a
¨a, mit
¨a kumpikin olisi
voinut tehd¨a toisin, jotta olisi
v¨altytty yhteenotolta ja voitu
selvitt¨a
¨a syvemm
¨all
¨a olevat
syyt?
Jos asia oli v¨ah
¨ap
¨at
¨oinen,
pyyt¨ak
¨a
¨a toisiltanne anteeksi
ja antakaa asian olla.
Her¨atk
¨a
¨a! Helmikuu 2013 5
GEORGE oli ep¨atoivoinen. H
¨an ei pystynyt
hankkimaan perheelleen riitt¨av
¨asti ruo-
kaa. Naapurit sairastelivat, ja jotkut n¨aytti-
v¨at olevan n
¨alk
¨akuoleman partaalla. Muu-
taman sadan kilometrin p¨a
¨ass
¨a etel
¨ass
¨a
oli kuitenkin vauraampi maa. George p¨a
¨atti,
ett¨a h
¨an muuttaisi tuohon maahan, hankki-
si ty¨ot
¨a ja kutsuisi sinne sitten my
¨os per-
heens¨a.
Nigerialainen Patriciakin haaveili uudestael
¨am
¨ast
¨a ulkomailla. H
¨an oli ty
¨ot
¨on, ja tule-
vaisuudenn¨akym
¨at olivat synk
¨at. Niinp
¨a h
¨an
p¨a
¨atti l
¨ahte
¨a Algerian kautta Espanjaan.
H¨an ei kuitenkaan tajunnut, kuinka rankkaa
Saharan autiomaan ylitt¨aminen olisi. Patri-
cia sanoo: ”Olin raskaana, ja olin p¨a
¨att
¨anyt
antaa lapselleni paremman el¨am
¨an.”
Filippiinil¨ainen Rachel halusi aloittaa
uuden el¨am
¨an Espanjassa. H
¨an oli menet-
t¨anyt ty
¨ons
¨a, ja sukulaiset vakuuttivat, ett
¨a
ulkomailla riitt¨aisi kysynt
¨a
¨a kotiapulaisista.
H¨an lainasi rahaa lentolippuun, hyv
¨asteli
miehens¨a ja tytt
¨arens
¨a ja lupasi heille, ett
¨a
pian he n¨akisiv
¨at toisensa j
¨alleen.
Viime vuosikymmenin¨a arviolta runsaat
200 miljoonaa Georgen, Patrician ja Rache-
lin kaltaista ihmist¨a on muuttanut ulkomail-
le. Jotkut ovat paenneet sotaa, vainoa tai
luonnononnettomuuksia, mutta useimmat
ovat l¨ahteneet taloudellisista syist
¨a. Mit
¨a
ongelmia maahanmuuttajat kohtaavat m¨a
¨a-
r¨anp
¨a
¨ass
¨a
¨an? L
¨oyt
¨av
¨atk
¨o kaikki etsim
¨ans
¨a
paremman el¨am
¨an? Miten lapset selvi
¨av
¨at,
jos is¨a tai
¨aiti l
¨ahtee ulkomaille suurempien
tulojen toivossa? Seuraavaksi tarkastellaan
vastauksia n¨aihin kysymyksiin.
KA
NS
IAIH
E
SiirtolaisuusToiveet ja todellisuusPAREMPAA EL
¨AM
¨A
¨A ETSIM
¨ASS
¨A
Usein ensimm¨ainen haaste ulkomaille
muuttamisessa on itse matka. Aiemminmainittu George joutui matkustamaan sa-toja kilometrej
¨a mukanaan vain v
¨ah
¨an
sy¨ot
¨av
¨a
¨a. H
¨an kuvailee matkaa painajais-
maiseksi. Monet siirtolaiset eiv¨at milloin-
kaan edes p¨a
¨ase m
¨a
¨ar
¨anp
¨a
¨ah
¨ans
¨a.
Patricia, joka pyrki Espanjaan, matkustiSaharan halki kuorma-auton lavalla. ”Mat-ka Nigeriasta Algeriaan kesti viikon, ja la-valle oli ahtautunut 25 ihmist
¨a. Reitin
varrella n¨aimme lukuisia ruumiita samoin
kuin ihmisi¨a, jotka vain harhailivat pitkin
autiomaata kuolemaa odottaen. Ilmeises-ti jotkut syd
¨amett
¨om
¨at kuljettajat olivat
hyl¨anneet heid
¨at matkan varrelle.”
Rachel – toisin kuin George ja Patricia– matkusti Espanjaan lent
¨aen. Siell
¨a h
¨an
aloitti kotiapulaisen ty¨ot. H
¨an ei kuiten-
kaan ollut osannut edes kuvitella, mitenvaltavasti h
¨an kaipaisi kaksivuotiasta ty-
t¨art
¨a
¨an. H
¨an kertoo: ”Joka kerta, kun
n¨ain jonkun
¨aidin pienen lapsensa kans-
sa, tuska vihloi rintaani.”
Georgen oli vaikea sopeutua uuteenmaahan. Kului kuukausia ennen kuinh
¨an pystyi l
¨ahett
¨am
¨a
¨an kotiin rahaa. H
¨an
my¨ont
¨a
¨a itkeneens
¨a monena iltana yksi-
n¨aisyytt
¨a
¨an ja turhautuneisuuttaan.
Oltuaan Algeriassa monta kuukauttaPatricia p
¨a
¨asi Marokon rajalle. H
¨an ker-
too: ”Siell¨a synnytin tytt
¨areni. Minun oli
piileskelt¨av
¨a ihmiskauppiaita, jotka ry
¨osti-
v¨at siirtolaisnaisia ja pakottivat n
¨am
¨a
prostituoiduiksi. Viimein sain kokoon tar-peeksi rahaa ja pystyin l
¨ahtem
¨a
¨an vaaral-
liselle merimatkalle kohti Espanjaa. Alusoli huonossa kunnossa, eik
¨a sit
¨a ollut tar-
koitettu isolle matkustajajoukolle. Meid¨an
piti¨aysk
¨ar
¨oid
¨a vett
¨a kengill
¨amme! Kun
rantauduimme Espanjaan, minulla ei ollutvoimia k
¨avell
¨a maihin.”
Maastamuuttoa suunnittelevien on tie-tysti otettava lukuun muutakin kuin mat-kaan mahdollisesti liittyv
¨at vaarat. Heid
¨an
tulisi huomioida my¨os mahdolliset kieli- ja
kulttuurierot. Lis¨aksi kansalaisuuden tai
oleskeluluvan hakeminen voi olla kallistaja vaatia paljon paperisotaa. Niiden, jotkaeiv
¨at onnistu saamaan laillista asemaa,
on usein vaikea saada hyv¨a
¨a ty
¨osuhdetta,
kunnollista asuntoa, koulutusta tai tervey-denhoitoa. My
¨os ajokortin hankkiminen
ja pankkitilin avaaminen voi olla hanka-laa. Lis
¨aksi laittomasti maassa oleskele-
via k¨aytet
¨a
¨an usein hyv
¨aksi – esimerkiksi
halpaty¨ovoimana.
On my¨os hyv
¨a mietti
¨a, kannattaako
tosiaan panna luottamuksensa rahaan.Raamattu antaa j
¨arkev
¨an neuvon: ”Ole vii-
sas¨al
¨ak
¨a uuvuta itse
¨asi yritt
¨am
¨all
¨a ri-
kastua. Rahasi voivat kadota silm¨anr
¨a-
p¨ayksess
¨a, aivan kuin ne olisivat saaneet
siivet ja lent¨aneet pois kuin kotka.” (Sa-
nanlaskut 23:4, 5, Good News Transla-tion.) Muista, ett
¨a emme voi ostaa rahalla
sit¨a, mit
¨a tarvitsemme eniten, nimitt
¨ain
MUUTTO JA SOPEUTUMINEN
M U I N A I SA JA N M A A S TA M U U T TA JA
”Siirtolaisuus – – on vanhin keino taistellak
¨oyhyytt
¨a vastaan”, kirjoitti taloustieteilij
¨a J. K.
Galbraith. My¨os israelilaisten esi-is
¨a, patriarkka
Jaakob, l¨ahti siirtolaiseksi. Kun Kanaaniin iski
n¨al
¨anh
¨at
¨a, h
¨an ja h
¨anen l
¨ahes 70-henkinen
huonekuntansa muuttivat Egyptiin ja j¨aiv
¨at sinne
pitk¨aksi aikaa. (1. Mooseksen kirja 42:1–5; 45:
9–11; 46:26, 27.) Jaakob kuoli Egyptiss¨a, ja h
¨a-
nen j¨alkel
¨aisens
¨a l
¨ahtiv
¨at Kanaaniin vasta parin-
sadan vuoden kuluttua.
Her¨atk
¨a
¨a! Helmikuu 2013 7
rakkautta, turvallisuutta ja yhten¨aist
¨a per-
hett¨a. On surullista, ett
¨a jotkut vanhem-
mat pit¨av
¨at rahaa t
¨arke
¨amp
¨an
¨a kuin kes-
kin¨aist
¨a rakkauttaan tai ”luonnollista
kiintymyst¨a” lapsiinsa (2. Timoteukselle
3:1–3).
Ihmisill¨a on my
¨os hengellinen tarve
(Matteus 5:3). Vastuuntuntoiset vanhem-mat t
¨aytt
¨av
¨at siksi parhaansa mukaan Ju-
malalta saamansa teht¨av
¨an kertoa lapsil-
leen Jumalasta, h¨anen tarkoituksestaan
ja mittapuistaan (Efesolaisille 6:4).
” TO I VO M M E , E T T¨
A H E O L I S I VAT T E H N E E T TO I S E N L A I S E N R AT K A I S U N ”
”Olen vanhin meist¨a kolmesta siskoksesta,
ja olin yhdeks¨anvuotias
¨aidin l
¨ahtiess
¨a Eu-
rooppaan”, kertoo filippiinil¨ainen Airen. ”H
¨an
lupasi, ett¨a saisimme parempaa ruokaa, pa-
remman koulutuksen ja paremman kodin.Muistan viel
¨akin p
¨aiv
¨an, jona h
¨an l
¨ahti. H
¨an
halasi minua ja pyysi minua pit¨am
¨a
¨an huolta
sisaristani Rheasta ja Shullamitesta. Itkin itke-mist
¨ani.
Nelj¨an vuoden p
¨a
¨ast
¨a is
¨a meni
¨aidin per
¨as-
s¨a. Kun h
¨an oli viel
¨a luonamme, yritin seurata
h¨ant
¨a kaikkialle. H
¨anen hyv
¨astelless
¨a
¨an mei-
d¨at me kaikki riipuimme h
¨aness
¨a kiinni, kun-
nes h¨an nousi bussiin. Itkin j
¨alleen lohdutto-
masti pitk¨an aikaa.”
Shullamite, sisaruksista nuorin, muistelee:”Voisi sanoa, ett
¨a Airenista tuli yhdeks
¨anvuo-
tiaana¨aitini. Kerroin h
¨anelle huoleni, ja h
¨an
opetti minua pesem¨a
¨an vaatteeni, sijaamaan
vuoteeni ja niin edelleen. Kun¨aiti ja is
¨a soitti-
vat meille, yritin joskus kertoa heille tunteista-ni, mutta minun oli vaikea ilmaista itse
¨ani sel-
v¨asti. He eiv
¨at tainneet aina ymm
¨art
¨a
¨a minua.
Minulta kysyttiin usein, ik¨av
¨oink
¨o vanhem-
piani. Vastasin my¨ont
¨av
¨asti, mutta totta pu-
huakseni minulla ei oikein ollut muistikuvia¨aidist
¨a. Olin nelj
¨an vanha h
¨anen l
¨ahtiess
¨a
¨an ja
totuin el¨am
¨a
¨an ilman h
¨ant
¨a.”
Airen sanoo: ”Kun olin 16-vuotias, sisareni jamin
¨a muutimme viimein vanhempiemme luo.
Olin aivan innoissani! Perille p¨a
¨asty
¨amme huo-
masin kuitenkin, ett¨a olimme et
¨a
¨antyneet
heist¨a.”
Rhea kertoo: ”En puhunut ongelmistanimuille. Olin luonteeltani ujo, ja minun oli vai-kea osoittaa kiintymyst
¨a. Filippiineill
¨a asuim-
me enomme ja h¨anen vaimonsa luona, joilla
itsell¨a
¨an oli kolme lasta. Vaikka he huolehtivat
meist¨a, he eiv
¨at olleet oikeat vanhempamme.”
Airen sanoo lopuksi: ”Emme k¨arsineet sii-
t¨a, ett
¨a perheemme oli k
¨oyh
¨a; emme koskaan
joutuneet n¨akem
¨a
¨an n
¨alk
¨a
¨a. Siit
¨a kuitenkin
k¨arsimme, ett
¨a meid
¨at j
¨atettiin. Perheemme
on ollut yhdess¨a nyt melkein viisi vuotta, mutta
erossa viett¨am
¨amme vuodet ovat j
¨att
¨aneet
j¨alkens
¨a. Tied
¨amme vanhempiemme ra-
kastavan meit¨a, mutta toivomme, ett
¨a he
olisivat tehneet toisenlaisen ratkaisun.”
Siirtolaisten tarinat ovat erilaisia, mutta niil-l¨a on usein jotain yhteist
¨a, kuten aiemmin
mainittujen Georgen, Rachelin ja Patricianesimerkit osoittavat. Se ett
¨a is
¨a tai
¨aiti j
¨at-
t¨a
¨a lapsensa tai mies tai vaimo puolisonsa,
aiheuttaa perheelle k¨arsimyst
¨a, ja voi kulua
vuosia ennen kuin perhe on taas yhdess¨a.
Georgen perheen tapauksessa t¨ah
¨an meni
yli nelj¨a vuotta.
Rachel lensi lopulta takaisin Filippiineillehakemaan tyt
¨art
¨a
¨an, josta oli ollut erossa
l¨ahes viisi vuotta. Patricia, joka saapui Es-panjaan pienen tytt
¨ovauvansa kanssa, sa-
noo: ”Minulla ei ole muuta perhett¨a kuin
h¨an, joten yrit
¨an pit
¨a
¨a h
¨anest
¨a hyv
¨a
¨a huol-
ta.”
Monet siirtolaiset sinnittelev¨at uudessa
maassa, vaikka he ovat yksin¨aisi
¨a, kokevat
taloudellisia takaiskuja ja joutuvat olemaanpitk
¨a
¨an erossa perheest
¨a
¨an. Muutto on
vaatinut heilt¨a niin paljon uhrauksia ja re-
sursseja, ett¨a harvalla on vastoink
¨aymisi
¨a
kohdatessaankaan rohkeutta my¨ont
¨a
¨a tap-
piotaan ja palata kotiin ja joutua kentieskokemaan h
¨ape
¨a
¨a ja n
¨oyryytyst
¨a.
Filippiinil¨aisell
¨a Allanilla oli t
¨allaista roh-
keutta. H¨an sai hyv
¨an ty
¨opaikan Espanjas-
ta mutta palasi kotiin puolitoista vuottamy
¨ohemmin. ”Ik
¨av
¨oin vaimoani ja pient
¨a
tyt¨art
¨ani valtavasti”, h
¨an kertoo. ”P
¨a
¨atin,
etten en¨a
¨a koskaan muuttaisi ulkomaille,
ellen voisi ottaa perhett¨a mukaan. Viimein
muutimmekin toiseen maahan yhdess¨a.
Perhe on paljon t¨arke
¨ampi kuin raha.”
On jotain muutakin, mik¨a on t
¨arke
¨am-
p¨a
¨a kuin raha, kuten Patricia sai huoma-
ta. H¨anell
¨a oli Espanjaan saapuessaan mu-
kanaan ”Uusi testamentti” eli Raamatunkreikkalaiset kirjoitukset. H
¨an kertoo: ”Pi-
din kirjaa jonkinlaisena amulettina. Sittentapasin er
¨a
¨an Jehovan todistajan. En ollut
aiemmin halunnut keskustella tuon us-kontokunnan edustajien kanssa. Esitin nai-selle useita kysymyksi
¨a voidakseni osoit-
taa h¨anen n
¨akemyksens
¨a v
¨a
¨ariksi. Vastoin
odotuksiani h¨an pystyi perustelemaan kan-
tansa ja n¨aytti vastaukset suoraan Raama-
tusta.”
Patricia oppi, ett¨a pysyv
¨a onnellisuus
ja todellinen tulevaisuudentoivo eiv¨at riipu
asuinpaikasta tai rahasta, vaan siit¨a, ett
¨a
saa tietoa Jumalasta ja h¨anen tarkoitukses-
taan ihmiskunnan suhteen (Johannes 17:3). Patricialle selvisi my
¨os, ett
¨a tosi Juma-
lalla on nimi: Jehova (Psalmit 83:18). Lis¨ak-
si h¨an oppi Raamatusta, ett
¨a Jumala pois-
taa pian kaiken k¨oyhyyden Jeesuksen
Kristuksen johtaman hallituksen, Jumalanvaltakunnan, v
¨alityksell
¨a (Daniel 7:13, 14).
Psalmissa 72:12, 14 sanotaan Jeesukses-ta: ”H
¨an vapauttaa k
¨oyh
¨an, joka huutaa
apua, sek¨a ahdistetun ja jokaisen, jolla ei
ole auttajaa. H¨an lunastaa heid
¨an sielunsa
sorrosta ja v¨akivallasta.”
Miksi kannattaa varata aikaa Raamatuntutkimiseen? Tuo jumalallista viisautta si-s
¨alt
¨av
¨a kirja voi auttaa panemaan asiat
oikeaan t¨arkeysj
¨arjestykseen, tekem
¨a
¨an
viisaita ratkaisuja, kest¨am
¨a
¨an mitk
¨a tahan-
sa koettelemukset ja s¨ailytt
¨am
¨a
¨an ilon ja
toivon (Sananlaskut 2:6–9, 20, 21). ˛
EHE¨A PERHE – T
¨ARKE
¨AMP
¨A
¨A KUIN RAHA
Her¨atk
¨a
¨a! Helmikuu 2013 9
Millainen onuskonnollinen taustasi?
Vanhempani olivat katolilaisiamutteiv
¨at k
¨ayneet kirkossa.
Nuorena olin kallellani ateis-miin. Minulle opetettiin, ett
¨a
el¨am
¨a on evoluution tulosta,
ja pidin sit¨a totena. Vaikken
uskonut persoonalliseen Luo-jaan, ajattelin kuitenkin, ett
¨a
t¨aytyy olla olemassa jotain ih-
mist¨a korkeampaa. Yritin
p¨a
¨ast
¨a asiasta perille ja tu-
tustuin buddhalaisuuteen, hin-dulaisuuteen ja taolaisuuteen,mutta niiden opetukset eiv
¨at
vastanneet kysymyksiini.
Mik¨a sai sinut
kiinnostumaan tieteest¨a?
Olen pienest¨a pit
¨aen ollut
kiinnostunut koneista. Minulla
oli tapana jopa purkaa elekt-roniset leluni osiin ja kootane uudelleen. Is
¨a ty
¨oskenteli
tietoliikennealalla, ja olin ali-tuiseen kyselem
¨ass
¨a h
¨anelt
¨a,
miten radiot ja puhelimet toi-mivat.
Kerro jotaintutkijan urastasi.
Opiskelin s¨ahk
¨otekniikkaa
Genovan yliopistossa ja teinv
¨ait
¨oskirjatutkimuksen robotti-
tekniikasta. Erikoistuin tutki-maan ihmisen n
¨ak
¨oj
¨arjes-
telm¨a
¨a ja sit
¨a, miten sen toi-
mintaperiaatteita voisisoveltaa robotteihin.
Miksi kiinnostuit ihmisenn
¨ak
¨oj
¨arjestelm
¨ast
¨a?
N¨ak
¨oj
¨arjestelm
¨amme on us-
komattoman monimutkainen.Siihen kuuluu silmien lis
¨aksi
H A A S T A T T E L U � M A S S I M O T I S TA R E L L I
Robottisuunnittelija kertoo uskostaan
Professori Massimo Tistarelli toimii tutkijana Sassarinyliopistossa Italiassa. H
¨an on kolmen kansainv
¨alisen
tiedelehden apulaisp¨a
¨atoimittaja ja on ollut mukana laa-
timassa yli sataa tieteellist¨a artikkelia. H
¨an tutkii sit
¨a,
miten ihmiset tunnistavat kasvot ja kykenev¨at tekem
¨a
¨an
sellaisia n¨aenn
¨aisesti yksinkertaisia asioita kuin siep-
paamaan pallon lennosta. T¨am
¨an pohjalta h
¨an suunnit-
telee roboteille n¨ak
¨oj
¨arjestelmi
¨a, jotka j
¨aljittelev
¨at ihmi-
sen n¨ak
¨oj
¨arjestelm
¨a
¨a. Her
¨atk
¨a
¨a!-lehti pyysi h
¨ant
¨a
kertomaan uskostaan ja tutkijan ty¨ost
¨a
¨an.
paljon muutakin, muun muas-sa kyky tulkita n
¨akem
¨a
¨amme.
Ajatellaanpa esimerkiksi, mit¨a
tapahtuu, kun otamme pallonkiinni ilmasta. Juostessammeottamaan koppia silm
¨an my-
ki¨o tarkentaa pallosta kuvan
verkkokalvolle. Se, miten t¨am
¨a
kuva liikkuu verkkokalvon poik-ki, riippuu sek
¨a pallon ett
¨a sil-
m¨an liikkeest
¨a. Tavallisesti pi-
d¨amme tietenkin katseemme
pallossa. T¨all
¨oin sen kuva py-
syy verkkokalvolla paikallaan,samalla kun tausta ”liikkuu”.
Samaan aikaan n¨ak
¨oj
¨arjes-
telm¨a laskee pallon nopeuden
ja liikeradan. H¨amm
¨astytt
¨av
¨a
¨a
kyll¨a laskeminen alkaa jo
verkkokalvolla silm¨an arvioi-
dessa pallon liikett¨a suhteessa
taustaan. N¨ak
¨ohermo v
¨alitt
¨a
¨a
verkkokalvon l¨ahett
¨am
¨at im-
pulssit aivoihin, jotka analysoi-vat saamaansa informaatiotaja ohjaavat meid
¨at ottamaan
pallon kiinni. Koko prosessi onhenke
¨asalpaavan mutkikas.
Mik¨a sai sinut
uskomaan Luojaan?
Vuonna 1990 tein joitakinkuukausia tutkimusty
¨ot
¨a Trini-
ty Collegessa Dublinissa. Koti-matkalla mietin vaimoni Bar-baran kanssa lastemme tule-vaisuutta. P
¨a
¨atimme my
¨os
vierailla sisareni luona, joka oliJehovan todistaja. H
¨an antoi
minulle todistajien julkaise-man kirjan El
¨am
¨a maan p
¨a
¨all
¨a
– kehityksen vai luomisen tu-los? Kirjaa varten tehty huo-
lellinen tutkimusty¨o teki mi-
nuun vaikutuksen. Silloinoivalsin, ett
¨a olin uskonut evo-
luutioon mit¨a
¨an kyselem
¨att
¨a.
Olin esimerkiksi olettanut, ett¨a
fossiilisto tukee sit¨a. N
¨ain ei
kuitenkaan ole. Mit¨a enem-
m¨an tarkastelin evoluutioteo-
riaa, sit¨a selvemmin tajusin,
ett¨a vaikka siit
¨a puhutaan suu-
reen¨a
¨aneen, sill
¨a ei ole todel-
lisuuspohjaa.
Sitten ajattelin robottien paris-sa tekem
¨a
¨ani ty
¨ot
¨a. Kenen
t¨oist
¨a otin mallia? En kykenisi
milloinkaan suunnittelemaanrobottia, joka osaisi ottaa pal-lon kiinni niin kuin ihminen.Robotin voi ohjelmoida otta-maan kopin, mutta se onnis-tuu vain tarkoin valvotuissaoloissa – ei oloissa, joissa sit
¨a
ei ole ohjelmoitu toimimaan.Oppimiskykymme on ylivertai-nen koneisiin verrattuna, jakoneillakin on tekij
¨ans
¨a! T
¨am
¨a
oli yksi monista seikoista, jot-ka saivat minut p
¨a
¨attelem
¨a
¨an,
ett¨a ihmisell
¨a t
¨aytyy olla Suun-
nittelija.
Miksi sinusta tuliJehovan todistaja?
Osittain syyn¨a oli se, ett
¨a Bar-
bara ja min¨a pidimme todista-
jien perusteellisista tutkimis-menetelmist
¨a. Erityisesti ihai-
lin sit¨a, kuinka hyvin heid
¨an
julkaisuissaan olevat asiat on
tutkittu. Sellainen vetoaa kal-taisiini ihmisiin, jotka halua-vat perehty
¨a yksityiskohtiin.
Esimerkiksi Raamatun monetennustukset kiinnostivat mi-nua kovasti. Niihin perehtymi-nen sai minut vakuuttumaansiit
¨a, ett
¨a Raamattu on Juma-
lan sana. Vuonna 1992 Barba-ra ja minut kastettiin Jehovantodistajiksi.
Onko tieteellinen tutkimus-ty
¨osi heikent
¨anyt uskoasi?
Tiede on p¨ainvastoin lujittanut
uskoani. Hyv¨a esimerkki on
se, miten tunnistamme kas-vot. Vauva kykenee siihen jomuutaman tunnin ik
¨aisen
¨a.
Me pystymme tunnistamaanjonkun tutun hetkess
¨a vaikka
n¨akisimme h
¨anet suuressa
v¨akijoukossa. Saatamme jopa
havaita h¨anen mielialansa.
Emme ehk¨a kuitenkaan tule
edes ajatelleeksi, ett¨a k
¨asitte-
lemme t¨all
¨oin
¨allistytt
¨av
¨an no-
peasti suunnattoman m¨a
¨ar
¨an
tietoa.
Uskon vakaasti, ett¨a n
¨ak
¨o-
j¨arjestelm
¨amme on kallisarvoi-
nen lahja Jehova Jumalalta.Kaikki h
¨anen antamansa lah-
jat, Raamattu mukaan lukien,saavat minut kiitt
¨am
¨a
¨an h
¨ant
¨a
ja kertomaan h¨anest
¨a toisille.
Oikeustajuni sanoo, ett¨a h
¨a-
nen tulisi saada kunnia siit¨a,
mit¨a h
¨an on tehnyt. ˛
Ajattelin robottien parissatekem
¨a
¨ani ty
¨ot
¨a.
Kenen t¨oist
¨a otin mallia?
Her¨atk
¨a
¨a! Helmikuu 2013 11
PLATON matkusti V¨alimeren alueella ja osallistui po-
liittiseen el¨am
¨a
¨an Syrakusan kaupungissa, joka si-
jaitsee Kreikkaan tuolloin kuuluneessa Sisiliassa. T¨am
¨an
j¨alkeen h
¨an palasi Ateenaan ja perusti sinne Akate-
mian, jota sanotaan usein Euroopan ensimm¨aiseksi yli-
opistoksi. Siit¨a tuli matematiikan ja filosofian tutkimuk-
sen keskus.
MIT¨
A MERKITYST¨
A MEILLE?
Platonin opetukset ovat vaikuttaneet syv¨asti miljoonien
ihmisten, my¨os kristityiksi tunnustautuvien, uskonnolli-
siin n¨akemyksiin. Monet ajattelevat virheellisesti, ett
¨a
n¨am
¨a n
¨akemykset perustuvat Raamattuun. Platonin ope-
tuksista merkitt¨avin on oppi kuolemattomasta sielusta,
joka j¨a
¨a eloon fyysisen ruumiin kuollessa.
Platon oli eritt¨ain kiinnostunut kuolemanj
¨alkeisest
¨a
el¨am
¨ast
¨a. Kirjassa Body and Soul in Ancient Philosophy
sanotaan, ett¨a ”sielun kuolemattomuus on Platonin suo-
sikkiaiheita”. H¨an oli lujasti vakuuttunut siit
¨a, ett
¨a ”sielu
el¨a
¨a pitemp
¨a
¨an kuin sen t
¨am
¨anhetkinen ruumiillistuma
ja saa asianmukaisen palkinnon tai rangaistuksen” tuon-puoleisessa – sen mukaan, miten ihminen on el
¨anyt
el¨am
¨ans
¨a maan p
¨a
¨all
¨a.�
� Vaikka Platon teki tunnetuksi ajatuksen kuolemattomasta sielusta, h¨an ei
omaksunut sit¨a ensimm
¨aisen
¨a. Se oli eri muodoissaan kuulunut jo paljon
aiemmin muun muassa Egyptin ja Babylonian pakanauskontoihin.
H I S T O R I A N L E H D I L L¨
A � P L AT O N
PLATONPlaton (n. 427–347 eaa.) oli kreikkalainenpakanafilosofi. H
¨an syntyi yl
¨aluokkaiseen per-
heeseen luultavasti Ateenassa, ja h¨an sai hyv
¨an
koulutuksen, kuten muutkin parempiosaisetkreikkalaisnuoret. H
¨an sai paljon vaikutteita
maineikkaalta filosofilta Sokrateelta samoin kuinPythagoraan, tunnetun filosofin ja matemaati-kon, seuraajilta.
LYHYESTI
( Platonia pidet¨a
¨an yhten
¨a
l¨ansimaisen kulttuurihistorianvaikutusvaltaisimmistaajattelijoista.
( H¨an kiinnostui nuorukaisena
politiikasta, mutta se tuottih
¨anelle karvaan pettymyksen.
( My¨ohemmin h
¨an kirjoitti muun
muassa etiikasta, oikeuden-mukaisuudesta, tiedosta,sielusta, kohtuullisuudesta,jumalanpelosta ja urheudesta.
( Platonin tunnetuin oppilas oliAristoteles, josta tuli opettaja,filosofi ja tiedemies.
PLATONIN OPETUKSET LEVI¨
AV¨
AT
Platonin perustama Akatemia oli toiminnassa yhdek-s
¨ansataa vuotta, vuodesta 387 eaa. vuoteen 529 jaa.,
ja se oli hyvin vaikutusvaltainen laitos. Platonin ajatuk-set saivat suosiota Kreikan ja Rooman valtakuntiin kuulu-vissa maissa. Juutalainen filosofi Filon Aleksandrialainenomaksui platonilaisuuden, ja samoin tekiv
¨at monet kristi-
kunnan uskonnolliset johtajat. N¨ain pakanafilosofia, oppi
sielun kuolemattomuudesta mukaan lukien, tunkeutuijuutalaisuuteen ja kristillisyyteen.
Kirjassa The Anchor Bible Dictionary sanotaan: ”Kokokristillinen teologia perustuu ainakin jossain m
¨a
¨arin – –
kreikkalaiseen filosofiaan, etenkin platonilaisuuteen,mutta jotkut kristityt ajattelijat – – ansaitsevat jopa tullakutsutuiksi kristityiksi platonisteiksi.”
Mit¨a Platon sanoi: ”[Kuolemassa] meid
¨an todellinen
olemuksemme on se, jota sanomme kuolemattomaksisieluksi ja joka menee tekem
¨a
¨an tili
¨a muiden jumalien
edess¨a – –. T
¨am
¨an kohtalon hyv
¨a ihminen kohtaa roh-
keasti, mutta pahalle se on pelottava.” (Lait, 12. kirja.)
Mit¨a Raamattu sanoo: Sielu tarkoittaa ihmist
¨a it-
se¨a
¨an tai el
¨am
¨a
¨a, joka h
¨anell
¨a on. Jopa el
¨aimet ovat sie-
luja. Kuolemassa sielu lakkaa olemasta.� Seuraavassaon joitakin t
¨at
¨a selvent
¨avi
¨a raamatunkohtia:
ˇ ”Ensimm¨aisest
¨a ihmisest
¨a Aadamista tuli el
¨av
¨a
sielu.” (1. Korinttilaisille 15:45.)
ˇ ”Jumala sanoi edelleen: ’Tuottakoon maa el¨avi
¨a sie-
luja lajiensa mukaan, kotiel¨aimi
¨a ja muita liikkuvia
el¨aimi
¨a sek
¨a maan villiel
¨aimi
¨a.’ ” (1. Mooseksen
kirja 1:24.)
ˇ ”Kuolkoon sieluni.” (4. Mooseksen kirja 23:10.)
ˇ ”Se sielu, joka tekee synti¨a, se tulee kuolemaan.”
(Hesekiel 18:4.)
Raamattu ei selv¨astik
¨a
¨an opeta, ett
¨a sielu j
¨a
¨a eloon
fyysisen ruumiin kuollessa. Meid¨an on siksi hyv
¨a mietti
¨a,
perustuvatko omat k¨asityksemme Raamattuun vai Plato-
nin filosofiaan. ˛
� Raamattu opettaa, ett¨a kuolleet ovat ik
¨a
¨an kuin unessa ja odottavat yl
¨os-
nousemusta (Saarnaaja 9:5; Johannes 11:11–14; Apostolien teot 24:15). Niinkutsuttu kuolematon sielu ei sit
¨a vastoin voisi kuolla eik
¨a siksi tarvitsisi yl
¨os-
nousemusta.
”Sielun kuolemattomuuson Platonin suosikkiaiheita.”(Body and Soul in Ancient Philosophy.)
”Se k¨asitys, ett
¨a sielu j
¨a
¨a
eloon kuoleman j¨alkeen, ei
ole helposti havaittavissaRaamatusta.” (New CatholicEncyclopedia.)
”Selv¨a ja luja usko sielun kuo-
lemattomuuteen vakiintuu– – ja siit
¨a tulee juutalaisen
ja kristillisen uskon kulma-kivi
¨a vasta Raamatun ajan
j¨
alkeen.” (Kursivointi mei-d
¨an.) (Encyclopaedia Judaica.)
”K¨asitys siit
¨a, ett
¨a sielu jat-
kaa olemassaoloaan ruu-miin kuoleman j
¨alkeen, on
pikemminkin filosofisen taiteologisen teorioinnin – –asia, eik
¨a t
¨at
¨a k
¨asityst
¨a sik-
si opeteta selv¨asti miss
¨a
¨an
p¨ain Raamattua.” (The Jewish
Encyclopedia.)
Her¨atk
¨a
¨a! Helmikuu 2013 13
MITEN JUMALA ILMAISEE V¨
ALITT¨
AV¨
ANS¨
A? Kun Jehova Jumalanpalvoja kohtaa vaikeita aikoja, Jumalan huolenpito voi ilmet
¨a
monella tavalla. Esimerkiksi toiset kristityt voivat antaa rakkau-dellista tukea.� Jaakobin kirjeen 1:27:ss
¨a sanotaan: ”Palvonta-
muoto, joka on Jumalamme ja Is¨amme n
¨ak
¨okannalta puhdas
ja saastumaton, on t¨am
¨a: orvoista ja leskist
¨a huolehtiminen
heid¨an ahdistuksessaan.”
Varhaiskristityt auttoivat toisiaan. Esimerkiksi kun ennustettiin,ett
¨a Juudean maahan tulisi ankara n
¨al
¨anh
¨at
¨a, Syyriassa Antio-
kian kaupungissa asuvat kristityt p¨a
¨attiv
¨at ”l
¨ahett
¨a
¨a palvelukse-
na avustusta Juudeassa asuville veljille” (Apostolien teot 11:28–30). N
¨ain heid
¨an puutteenalaiset kristityt toverinsa saivat
perustarpeensa tyydytetty¨a. Vapaaehtoiset lahjoitukset olivat
osoitus kristillisest¨a rakkaudesta (1. Johanneksen kirje 3:18).
� Joissakin maissa yhteiskunta tukee puutteenalaisia taloudellisesti. Jos t¨allaista j
¨arjeste-
ly¨a ei ole, p
¨a
¨avastuu avun antamisesta on sukulaisilla (1. Timoteukselle 5:3, 4, 16).
R A A M A T U N N¨
A K¨
O K A N T A � P U U T T E E N A L A I S E T
P U U T T E E N A L A I S E T
V¨alitt
¨a
¨ak
¨o Jumala puutteenalaisista?
”Olkoon el¨
am¨
antapannevailla rahanrakkautta – –.Sill
¨a h
¨an [Jumala] on
sanonut: ’En miss¨
a¨
antapauksessa j
¨at
¨a
sinua enk¨
a suinkaanhylk
¨a
¨a sinua.’ ”
(Heprealaisille 13:5)
r Lis¨a
¨a vastauksia raamatullisiin kysymyksiin osoitteessa www.jw.org/fi
JUMALA AUTTAA MEIT¨
A AUTTAMAAN ITSE¨
AMME Miljoonat ihmi-set ovat havainneet, ett
¨a Raamatun viisaus on k
¨ayt
¨ann
¨ollist
¨a ja
ylivertaista. Sananlaskujen 2:6, 7:ss¨a sanotaan: ”Jehova itse
antaa viisautta, h¨anen suustaan tulee tieto ja tarkkan
¨ak
¨oisyys.
Ja oikeamielisille h¨an tallettaa k
¨ayt
¨ann
¨ollist
¨a viisautta.” T
¨ah
¨an
viisauteen turvautuvat voivat saada ”hy¨oty
¨a itselleen”. Miten?
He esimerkiksi karttavat haitallisia ja kalliiksi k¨ayvi
¨a tapoja,
kuten huumeidenk¨aytt
¨o
¨a ja alkoholin liikak
¨aytt
¨o
¨a (2. Korinttilai-
sille 7:1). He ovat my¨os rehellisi
¨a, tunnollisia ja luotettavia, min-
k¨a ansiosta heill
¨a on paremmat ty
¨onsaantimahdollisuudet ja
he ovat arvostettuja ty¨ontekij
¨oit
¨a. Efesolaiskirjeen 4:28 kehot-
taa: ӬAlk
¨o
¨on varastaja en
¨a
¨a varastako, vaan tehk
¨o
¨on ennemmin
kovasti ty¨ot
¨a – –, jotta h
¨anell
¨a olisi jotakin annettavaa tarpeessa
olevalle.”
TULOKSET PUHUVAT PUOLESTAAN Ghanalaisen Wilsonin tila-p
¨ainen ty
¨osuhde oli p
¨a
¨attym
¨ass
¨a. Viimeisen
¨a ty
¨op
¨aiv
¨an
¨a
¨an h
¨an
pesi johtajan autoa ja l¨oysi takakontista rahaa. H
¨anen esi-
miehens¨a kehotti h
¨ant
¨a pit
¨am
¨a
¨an rahat. Wilson on kuitenkin
Jehovan todistaja, joten h¨an ei suostunut varastamaan vaan
palautti rahat niiden omistajalle. Niinp¨a sen sijaan ett
¨a h
¨an
olisi joutunut j¨att
¨am
¨a
¨an ty
¨opaikkansa, h
¨anet vakinaistettiin ja
nimitettiin my¨ohemmin esimiesteht
¨aviin.
Ranskassa asuva G´eraldine menetti ty
¨opaikkansa, koska h
¨anen
ty¨onantajansa ei pit
¨anyt Jehovan todistajista. Ty
¨onantajan
¨aiti
kuitenkin sanoi, ett¨a tyt
¨ar teki pahan virheen, ja lis
¨asi: ”Jos ha-
luat ty¨ontekij
¨an, joka on luotettava ja suhtautuu ty
¨oh
¨ons
¨a vaka-
vasti, et voi l¨oyt
¨a
¨a Jehovan todistajaa parempaa alaista.” Nainen
hankki todistajista lis¨a
¨a tietoa, ja G
´eraldine sai ty
¨ons
¨a takaisin.
Kun etel¨aafrikkalaisella yksinhuoltajalla Sarahilla oli vaikeaa,
h¨anen seurakuntansa j
¨asenet osoittivat h
¨ant
¨a kohtaan kristillis-
t¨a rakkautta antamalla perheelle ruokaa ja kyyditsem
¨all
¨a heit
¨a.
My¨ohemmin h
¨anen lapsensa totesivat: ”Meill
¨a on seurakunnas-
sa monia isi¨a ja
¨aitej
¨a.”
Vastaavia kokemuksia on lukuisia. Ne tuovat mieleen Sananlas-kujen 1:33:n, jossa on Jehovan sanat: ”Joka minua kuuntelee,saa asua turvassa.” T
¨am
¨a totisesti pit
¨a
¨a paikkansa! ˛
Mit¨a puutteenalaiset voivat itse tehd
¨a?
”Min¨
a, Jehova, olen sinunJumalasi, joka opetansinua hankkimaanhy
¨oty
¨a itsellesi.”
(Jesaja 48:17, 18)
Onko Raamatun viisaudesta todella apua puutteenalaisille?
”Jumalan viisaudentodistavat oikeaksisen tulokset.”(Matteus 11:19,”The New English Bible”)
Her¨atk
¨a
¨a! Helmikuu 2013 15
KYL¨AAGAMA hypp
¨a
¨a vaivatta
vaakasuoralta pinnalta pysty-suoralle sein
¨alle. Jos pinta on liu-
kas, liskon jalat lipe¨av
¨at, mutta
siit¨a huolimatta hyppy onnistuu.
Miten? Vastaus piilee sen h¨an-
n¨ass
¨a.
Mieti: Kun agama hypp¨a
¨a kar-
healta pinnalta, jolloin sen jalat ei-v
¨at lipsu, se ensin vakauttaa ruu-
miinsa ja pit¨a
¨a h
¨ant
¨ans
¨a alhaalla.
T¨am
¨a auttaa sit
¨a hypp
¨a
¨am
¨a
¨an oi-
keassa kulmassa. Liukkaalla pin-nalla sen jalat kuitenkin tahtovatluiskahdella, jolloin hyppy l
¨ahtee
v¨a
¨ar
¨ass
¨a kulmassa. T
¨all
¨oin se
asettaa itsens¨a ilmassa oikeaan
kulmaan heilauttamalla h¨ant
¨a
¨an-
s¨a yl
¨osp
¨ain. Prosessi on mutki-
kas. ”Liskon on jatkuvasti korjatta-va h
¨ant
¨ans
¨a asentoa pysy
¨akseen
suorassa”, kerrotaan Berkeleyss¨a
sijaitsevan Kalifornian yliopistontutkimuksessa. Mit
¨a liukkaampi
pinta, sit¨a enemm
¨an liskon on
nostettava h¨ant
¨a
¨ans
¨a voidakseen
laskeutua turvallisesti.
Agaman h¨ann
¨ast
¨a voi olla hy
¨o-
ty¨a suunniteltaessa ketter
¨ampi
¨a
robotteja, joiden avulla voidaan et-si
¨a eloonj
¨a
¨aneit
¨a maanj
¨aristysten
tai muiden luonnononnettomuuk-sien j
¨alkeen. Tutkija Thomas Libby
sanoo: ”Robotit ovat paljon k¨om-
pel¨ompi
¨a kuin el
¨aimet, joten mik
¨a
tahansa, mik¨a tekee niist
¨a va-
kaampia, on edistysaskel.”
Mit¨a ajattelet? Onko kyl
¨aaga-
man h¨ant
¨a evoluution vai suunnit-
telun tulos? ˛
S U U N N I T T E L U N T U L O S ?
Kyl¨aagaman
h¨ant
¨a
�A
riad
ne
Van
Zan
db
erg
en
g13 02-FIs
T¨am
¨a lehti ja aiempia
numeroita ladattavissailmaiseksi
Kirjoituksia ja teht¨avi
¨a
vanhemmille, nuorille jalapsille
Raamattu verkossanoin 50 kielell
¨a
no
mq
p