Sosiaalinen pääoma
Sosiaaliselle pääomalle ei ole olemassa yhtenäistä
määritelmää
sosiaaliset verkostot
vastavuoroisuuden normit
luottamus
Keskeisiä sosiaalisen pääoman tutkimuksen
pioneereja Pierre Bourdieu, James Coleman ja
Robert D. Putnam
Sosiaalisen pääoman ulottuvuudet:
Robert D. Putnam (2000)
Silloittava (bridging)
Heikoille siteille ominainen sosiaalinen pääoma
Koskee yli ryhmärajojen ulottuvia sosiaalisen
toiminnan mahdollisuuksia ja lisää yhteiskuntatason
sosiaalista koheesiota
Sitova (bonding)
Toimii kytköksenä keskenään samankaltaisten
ihmisten, kuten sukulaisten ja ystävien välillä
Sosiaalisen tuen lähde
24.2.2015Riitta Hanifi
Sitova sosiaalinen pääoma (bonding)
Sitovan sosiaalisen pääoman avulla saatava
sosiaalinen tuki:
Tietoa työpaikoista ja muista mahdollisuuksista
Henkistä tukea kriiseissä
Taloudellinen tuki
Itseisarvoisesti tärkeä jäsenyyden, hyväksynnän ja
arvostuksen antaja
Sitova sosiaalinen pääoma luonteeltaan kasautuvaa:
osa ihmisistä yksinäistyy sosiaalisten suhteiden
ulkopuolelle
24.2.2015Riitta Hanifi
Onko sosiaalinen pääoma heikentynyt?
Robert D. Putnam on todennut sosiaalisen pääoman
heikentyneen Yhdysvalloissa:
Silloittava sosiaalinen pääoma: yhdistystoiminnan,
vapaaehtoistyön ja äänestysaktiivisuuden
väheneminen
Sitova sosiaalinen pääoma: kyläilyn väheneminen
Heikentää mahdollisuutta saada sosiaalista
tukea
Miten Suomessa? Yhdessäoloon käytettyä aikaa on
selvitetty Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen
avulla24.2.2015Riitta Hanifi
Mikä on ajankäyttötutkimus?
Ajankäyttötutkimus on päiväkirjamenetelmään
perustuva tutkimusala, jolla tutkitaan ihmisten
kaikkia toimintoja tietyn ajan, yleensä vuorokauden,
aikana.
Aikaa käytetään mittarina, jolla saadaan tarkkaa ja
monipuolista tietoa ihmisten käyttäytymisestä.
Tutkimus ei kohdistu vain joihinkin tiettyihin
toimintoihin, vaan kaikkiin aktiviteetteihin
vuorokauden ajalta.
7
Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukset
1. Syksy 1979
10–64-vuotiaat
6 000 henkeä, 12 000 tutkimuspäivää
2. Huhtikuu 1987 – maaliskuu 1988: koko vuoden ajankäyttö
10+ vuotiaat, ei yläikärajaa => myös eläkeläiset
7 700 henkeä, 15 300 tutkimuspäivää
3. Maaliskuu 1999 – helmikuu 2000
10+ vuotiaat kotitalouden jäsenet => perheiden ajankäyttö
5 300 henkeä, 10 500 tutkimuspäivää
EU-harmonisoitu
8
Ajankäyttötutkimus 2009–2010
Huhtikuu 2009–toukokuu 2010
10+ vuotiaat kotitalouden jäsenet
3 800 henkeä, 7 480 tutkimuspäivää
42 % käynti- ja 58 % puhelinhaastatteluina:
jokaiselle vastaajalle tehdään henkilöhaastattelu,
yhdelle kotitalouden jäsenelle myös kotitaloutta
käsittelevä haastattelu
Kaksi päiväkirjanpitopäivää: arkipäivä ja viikonlopun
päivä
Lisäksi työssä käyville ansiotyötä koskeva
”viikkopäiväkirja”
Vähintään kahden hengen kotitaloudessa asuvien naisten
yhdessäoloaika perheenjäsenen kanssa iän mukaan,
10 vuotta täyttäneet
24.2.2015Riitta Hanifi
Vähintään kahden hengen kotitaloudessa asuvien miesten
yhdessäoloaika perheenjäsenen kanssa iän mukaan,
10 vuotta täyttäneet
24.2.2015Riitta Hanifi
Yhdessäolo valveillaoloaikana kotitalouden koon ja sukupuolen
mukaan 2009-2010, minuuttia/vuorokausi
24.2.2015Riitta Hanifi
Vanhempien yhdessäolo alle 10-vuotiaiden lastensa kanssa
sukupuolen mukaan arki- ja viikonlopun päivinä 1999-2000 ja
2009-2010, minuuttia/vuorokausi
24.2.2015Riitta Hanifi
Työssäkäyvien vanhempien yhdessäolo alle 10-vuotiaiden lastensa
kanssa sukupuolen mukaan työ- ja vapaapäivinä 1999-2000 ja
2009-2010, minuuttia/vuorokausi
24.2.2015Riitta Hanifi
Naisten yhdessäoloaika muualla asuvien sukulaisten, ystävien ja
tuttavien kanssa valveillaoloaikana iän mukaan 1999-2000 ja 2009-
2010, minuuttia/vuorokausi
24.2.2015Riitta Hanifi
Miesten yhdessäoloaika muualla asuvien sukulaisten, ystävien ja
tuttavien kanssa valveillaoloaikana iän mukaan 1999-2000 ja 2009-
2010, minuuttia/vuorokausi
24.2.2015Riitta Hanifi
Miksi yksinolo on lisääntynyt?
Yksin asuminen on lisääntynyt
Ansiotyöhön käytetty aika on vähentynyt
Työelämässä rakentuu merkittävästi sosiaalista
pääomaa
Työttömät osallistuvat kansalaisyhteiskuntaan kuten
vapaaehtoistyöhön työllisiä vähemmän
Yli 65-vuotiaat naiset viettävät eniten aikaa yksin
Naisten elinikä keskimäärin korkeampi kuin miesten
Yli 75-vuotiaista naisista leskiä lähes 60 %,
miehistä noin 20 %
Tietokoneen käyttö lisääntynyt runsaasti
24.2.2015Riitta Hanifi
Onko sosiaalinen pääoma vähentynyt Suomessa?
Internet mahdollistaa uusia sosiaalisuuden tapoja
Verkkoyhteisöpalvelun seuraaminen liittyy
useimmiten sukulaisuus-, ystävyys- tai
tuttavuussuhteisiin
Tällöin voidaan sanoa sosiaalisten suhteiden
järjestäytyvän uudelleen
Koko väestön tasolla sosiaalinen pääoma ei näytä
olevan alenemassa
Yksinolon lisääntyminen saattaa altistaa jotkut
väestöryhmät yksinäisyydelle ja sosiaalisen tuen
puutteelle24.2.2015Riitta Hanifi
Yksinäisyydelle altistavia tekijöitä (Saari 2009)
Sekä nuoret että vanhat kokevat yksinäisyyttä
enemmän kuin työikäiset
Yksin asuminen altistaa yksinäisyydelle
Asuinpaikka: suurissa kaupungeissa ja haja-
asutusalueella eniten yksinäisyyttä
Etniset ryhmät ja maahanmuuttajat kokevat
yksinäisyyttä enemmän kuin valtaväestö
Miten sosiaaliset suhteet muokkautuvat
tulevaisuudessa?
24.2.2015Riitta Hanifi