1
Teknologioiden käyttöönotto,
leviäminen ja hyödyntäminen
Heli Koski
28.10.2010
Innovaation ja toimialan taloustiede
2
Luennon runko
1. Teknologian määritelmä
2. Miksi uudet teknologiat ovat tärkeitä?
3. Teknologian erityispiirteet
4. Teknologioiden leviäminen: teoria
5. Teknologioiden leviäminen: empiirinen
tutkimus
6. ICT:n hyödyntäminen yrityksissä
7. Teknologiapolitiikka
3
1. Teknologian määritelmä
Taloustieteen määritelmä: teknologia tarkoittaa tietoa siitä, kuinka tuotetaan jokin tuote (tavara tai palvelu) tietyillä tuotantopanoksilla
- teknologialla käsitetään usein koneiden ja laitteiden sekä tuotantoprosessien lisäksi liiketoimintaosaaminen ja tuntemus markkinoista, yrityskulttuuri ja johtaminen sekä luovuus.
Teknologian kehitys
- Uusi tuote (esim. pesukone)
- Uusi tapa tehdä tuotteita (esim. liukuhihnatuotanto) tai tuottaa palveluita (esim. uusi palvelukonsepti kuten verkkokauppa)
4
2. Miksi uudet teknologiat ovat tärkeitä?
Yrityksille: menestys ja hengissä säilyminen perustuvat onnistuneeseen uusien teknologioiden käyttöönottoon ja hyödyntämiseen
Poliittisten päätöksentekijöiden näkökulmasta: Teknologisen kehityksen ymmärtäminen tärkeää, jotta pystytään suunnittelemaan järkeviä ja toimivia politiikkatoimenpiteitä
Kansantaloudelle: teknologian kehitys on aineellisen elintason kasvun tärkein lähde. Talouskasvu mahdollista vain teknologian kehittyessä
Ellei teknologia kehittyisi, voisi kansantalouden kokonaistuotanto eli bruttokansantuote (BKT) kasvaa vain siten, että tuotantopanosten määrä kasvaa. Teknologia vaikuttaa henkeä kohti laskettuun bkt:hen välillisesti tuotannontekijöiden eli työn ja pääoman tuottavuuden kautta.
5
Teknologia ja talouskasvu
Työn tuottavuus = tuotos/työtunti
BKT = (BKT/työtunti) x tehdyt työtunnit
BKT = työn tuottavuus x työn määrä
BKT:n kasvu = työn tuottavuuden kasvu + työn määrän kasvu.
Työikäisen väestön määrä vähenee jo vuoden 2010 jälkeen
talouskasvu on jatkossa pelkästään työn tuottavuuden kasvun varassa.
6
BKT henkeä kohti v. 1981-2006
Source: OECD Main Science and Technology Indicators 2007-2.
GDP per capita 1981-2006
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
Finland
Italy
USA
Total OECD
EU-15
7Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).
8
Keskustelua:
Mittaako BKT hyvinvoinnin kehitystä ja
minkälaisia ongelmia (pelkästään) sen
käyttöön liittyy?
Jos BKT:n kasvuvauhti 1% (2%) per vuosi,
BKT kaksinkertainen 70 v. (35 v. kuluttua).
Tarkoittaako tämä tavaratuotannon
kaksinkertaistumista?
Miksi eläkeiän korotuksella on relevanssia
talouskasvun näkökulmasta?
9
Teknologinen kehitys
Suuri osa teknologisesta kehityksestä tapahtuu pienten, aiempia innovaatioita täydentävien keksintöjen ja uudistusten muodossa.
Schumpeterin kolmivaiheinen malli: keksintö (uusien ideoiden kehittäminen; tutkimus) - innovaatio (kehitystoiminta) – teknologioiden leviäminen
Pienillä lisäinnovaatioilla voi olla merkitystä esim. yksittäisen yrityksen tai tuotteen tuotantoprosessin tehostamisessa tai tuotteiden laadun parantamisessa, mutta niiden vaikutus ei ylety tarpeeksi laajalle eri sektoreilla vaikuttaakseen taloudelliseen kasvuun koko kansantalouden tasolla.
10
Investoinnit teknologiseen kehitykseen
Lähde: Pajarinen–Rouvinen–Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247).
11
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan
menojen osuus bkt:sta (%)
12
T&K-investoinnit Suomessa sektoreittain
(milj. euroa)
13
Teknologinen kehitys
Merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun voi olla vain
teknologioilla, joilla on monia käyttötarkoituksia ja
joita voidaan hyödyntää laajamittaisesti talouden eri
sektoreilla. Tällaisia laajalle levinneitä teknologioita,
joille tyypillisesti kehitetään lukuisia täydentäviä
innovaatioita, kutsutaan yleiskäyttöisiksi
teknologioiksi (general purpose technologies).
- Höyry, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia (ICT),
tulevaisuudessa: bio- ja nanoteknologia?
14
Internetin käytön kasvu
maailmanlaajuisesti
Source: Miniwatt
Marketing Group
15
Yleiskäyttöiset teknologiat
Yleiskäyttöisten teknologioiden vaikutus kokonaistuottavuuteen on tyypillisesti vähäinen niiden käytön alkuvaiheessa ja usein niistä seuraava tuottavuuskasvun huippu nähdään vasta vuosikymmenten päähän niiden synnystä.
Esim. sähkön ja siihen liittyvien innovaatioiden laajamittainen hyödyntäminen toimi merkittävänä tuottavuuskasvun lähteenä vasta 1920-luvulla, vaikka sähköteollisuus oli kehittynyt jo 1800-luvun loppupuolella
Höyryvoiman taloudelliset vaikutukset aggregaattitasolla ovat materialisoituneet vieläkin suuremmalla viiveellä: höyryvoiman vaikutus työn tuottavuuden kasvuun Englannissa oli vähäistä ennen 1830-lukua ja sen kasvuvaikutuksen huippu ajoittui noin 100 vuotta höyryvoiman keksimisen jälkeen
16
Yleiskäyttöiset teknologiat
Meneillään oleva 1950-l. transistorin keksimisestä alkanut ja 1970-l. mikroprosessorin kehittämisen vauhdittama ns. ”kolmas teollinen vallankumous” tapahtuu suurella viipeellä kuten aiempienkin yleiskäyttöisten teknologioiden.
Jotta uuden teknologian leviäminen vaikuttaisi talouskasvuun aggregaattitasolla, tarvitaan paitsi sen laajamittaista käyttöönottoa ja hyödyntämistä, mutta myös monia muita (esim. organisatorisia) muutoksia talouden eri toimialoilla ja toimijoissa kuten yrityksissä.
17
3. Teknologian erityispiirteet3.1 Hyödyketyypit
i) Missä määrin hyödykkeen omistaja voi estää jotakin tahoa käyttämästä sitä ja laskuttaa sen käytöstä (excludable vs. non-excludable)?
Jos käyttäjiä ei voida pois sulkea, syntyy usein ulkoisvaikutuksia (externalities)
- positiiviset ulkoisvaikutukset yhteiskunnan näkökulmasta tuotteen tai palvelun liian pieni tuotanto (politiikkatoimenpide: esim. julkishyödykkeiden tuotanto)
- negatiiviset ulkoisvaikutukset yhteiskunnan näkökulmasta tuotteen tai palvelun liian suuri tuotanto (politiikkatoimenpide: esim. saasteiden tuotannon rajoittaminen)
18
Hyödyketyypit
Vaikuttaako yhden yksilön kulutus muiden mahdollisuuksiin käyttää teknologiaa (rival vs. non-rival)?
Ei-kilpailulliset (non-rival) hyödykkeet ovat sellaisia, joiden kulutus ei vähene yhden yksilön kulutuksesta
- Tarvitsee tuottaa vain kerran
- Korkeat kiinteät tuotantokustannukset, rajakustannukset nolla (kasvavat skaalatuotot)
19
Mihin kategoriaan sijoittaisit seuraavat hyödykkeet:
DVD-soitin, julkinen terveydenhuolto, kalat meressä, laskento,
maanpuolustus, maksulliset tv-kanavat, ruoka, yksityinen puisto
Kilpailullinen Ei-kilpailullinen
Käytön esto
mahdollista
Käytön esto
ei
mahdollista
20
Hyödykkeiden luokittelu
Kilpailullinen Ei-kilpailullinen
Käytön
esto
mahdollista
Yksityishyödyk-
keet
Klubihyödykkeet
Käytön
esto ei
mahdollista
Yhteisomaisuus Julkishyödykkeet
21
3.2 Teknologian luonne
Tieto siitä, kuinka tuotetaan jokin hyödyke tietyillä tuotantopanoksilla
i) ei-kilpailullista
ii) sen käyttö voidaan toisinaan estää, esim:
- coca-colan resepti (liikesalaisuus)
- ohjelmisto (immateriaalioikeuksia koskeva lainsäädäntö)
mutta ei kaikissa tapauksissa, esim:
- laskento, avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot
22
4. Teknologioiden leviäminen: teoria
Teknologioiden leviämiseen vaikuttavat seikat paitsi teknologiakohtaisia, mutta myös maat eroavat eri teknologioiden leviämisvauhdin suhteen niin, ettei mikään yksittäinen maa johda muita kaikkien teknologioiden leviämisessä
Empiirinen fakta: uusien teknologioiden leviäminen yli ajan potentiaalisessa käyttäjäpopulaatiossa noudattaa yleensä S-muotoista käyrää. Miksi?
23
Esimerkki: matkapuhelinten leviäminen
Lähde: HS
26.10.2010
24
Taloustieteelliset diffuusioteoriat
I. Epideeminen leviämismalli (Epidemic effects)
II. Hyötyjen rankkaus (Rank effects)
III. Peliteoreettiset mallit, ”stock & order effects”
IV. Verkostoteknologioiden leviämiseen liittyvät
erityispiirteet
25
I. Epideeminen diffuusiomalli
Yksinkertaisin selitysmalli
Malli lainattu epidemiologiasta: teknologian leviäminen mallinnettu kuten tarttuvien tautien leviäminen
Teknologian leviämisnopeus riippuu pelkästään siitä kuinka moni potentiaalisista käyttäjistä on kosketuksissa teknologian kanssa eli tietää teknologiasta
Kun tieto leviää, teknologia leviää: aluksi vain harvojen tietäessä teknologiasta, teknologian leviäminen on hidasta. Mitä useampi saa “tartunnan”, sitä nopeammin tauti “tarttuu” eli teknologia leviää.
26
Epidemiamallin kritiikkiä
Tieto teknologiasta johtaa sen välittömään
käyttöönottoon. Miksi ihmiset/yritykset, joilla
molemmilla informaatio teknologiasta ottavat sen
käyttöön eri aikaan?
Tieto siirtyy vain käyttäjien kautta (mainonta?)
Tiedon saajat homogeeninen ryhmä, jossa ei
tapahdu muutoksia yli ajan
Tiedon saajat passiivisia vastaanottajia, eivät
aktiivisia tiedon etsijöitä
27
II. Hyötyjen rankkaus
Teknologian arvo vaihtelee yksilöittäin/ yrityksittäin ne, joille teknologia on arvokkainta, ottavat sen ensin käyttöön. Hinnat alenevat → yhä enemmän käyttäjiä eli niitä, joille
teknologiasta saatava hyöty >teknologian hinta
Päätöksenteko perustuu teknologian käyttöönoton kustannuksiin vs. siitä saataviin hyötyihin
Teknologian asteittainen leviäminen on seurausta voiton (tai hyödyn) maksimoinnista
28
III: Peliteoreettiset leviämismallit
i) Käyttäjäkunnan koon vaikutus (”Stockeffects”): kun käyttäjien määrä kasvaa,hyöty teknologian käyttöönotosta vähenee.
ii) Käyttöönoton järjestyksen vaikutus (”Ordereffects”): Teknologian käyttöönotostasaatava hyöty riippuu sen käyttöönotonjärjestyksestä (yrityksen sijoitus 1, 2, …, n)
- ”1st mover advantage” dominoi parempien teknologioiden odottamisesta saatavaa hyötyä
29
IV. Verkostoteknologioiden leviämiseen
liittyvät erityispiirteet
Verkostoteknologiat ovat teknologioita,
joiden käytöstä saatava hyöty riippuu
positiivisesti käyttäjien määrästä
(verkostovaikutukset, network effects)
Verkostovaikutukset
i) Suorat (esim. sähköposti, facebook)
ii) Epäsuorat (esim. tietokone&ohjelmistot)
30
Verkostovaikutus (VV) vs.
verkostoeksternaliteetti (VE)?
VE:iin sisältyy markkinahäiriö, esim. olisi optimaalista, että kaikki siirtyisivät uuden teknologian käyttäjiksi, mutta VE:n takia suurin osa käyttäjistä pysyy vanhan teknologian käyttäjinä, odottaa muiden siirtymistä
VV:n ja VE:n erossa ei ole kyse pelkästään oikean terminologian käytöstä vaan myös tärkeää käytännön politiikkatoimenpiteiden tarpeen määrittämiseksi
31
Verkostoeksternaliteettien vaikutus
kysyntään
Kuluttajat yrittivät ennakoimaan, mikä
teknologia otetaan yleisesti käyttöön
Mahdolliset tehottomuudet:
- Uuden tekn. liian hidas käyttöönotto (”excess
inertia”); paremman teknologian
käyttöönottoa siirretään turhan pitkään
- Uuden teknologian liian nopea käyttöönotto
(”excess momentum”); parasta vaihtoehtoa
huonompi teknologia otetaan käyttöön
32
Esimerkki 1: Oletetaan, että on 2 kuluttajaa, jotka käyttävät vanhaa
teknologiaa ja saavat siitä hyödyn v(2).
Uusi teknologia tulee markkinoille, hyöty siitä u(q), where q= käyttäjien lukumäärä. Oletetaan, että
- v(2)>v(1) and u(2)>u(1), kun verkostovaikutukset ovat positiivisia
- v(2)>u(1), u(2)>v(1), eli kuluttajien kannattaa koordinoida valintojaan.
Kuluttajat tekevät ostopäätöksen samanaikaisesti. Mitä kuluttajat tekevät? Mikä on dominoiva strategia (= paras valinta riippumatta siitä, mitä toinen pelaaja tekee)? Nash tasapaino (= valinta, jota kummankaan pelaajan ei kannata muuttaa, ottaen huomioon toisen pelaajan valinta)?
33
Paras vastaus riippuu siitä, mitä toinen pelaaja tekee (ns. koordinaatiopeli)
Ei dominoivaa strategiaa
Uuden tekn. liian hidas käyttöönotto (”excess inertia”), jos u(2)>v(2) & kuluttajat pitäytyvät vanhassa teknologiassa
Uuden tekn. liian nopea käyttöönotto (”excess momentum”), if v(2)>u(2) & kuluttajat vaihtavat uuteen teknologiaan
Kuluttaja B
Vanha Uusi
Vanha v(2), v(2) v(1), u(1)
Kuluttaja A
Uusi u(1), v(1) u(2), u(2)
34
Esimerkki 2: Oletetaan, että kuluttajat eivät tiedä
toistensa preferenssejä ja
- Kuluttajien preferenssit uuden tekn. suhteen
vaihtelevat parametrin z mukaan (suurempi
z merkitsee teknologian suurempaa arvoa
käyttäjälle)
- Oletetaan, että kuluttaja voi ottaa
teknologian käyttöön nyt, huomenna tai ei
koskaan eli vaihtoehdot kuluttaja A:lle ovat:
35
Esimerkki 2:
Vaihtoehdot:
1) Kuluttaja A ei ota tekn. koskaan käyttöön.
2) Kuluttaja A siirtyy käyttämään teknologiaa huomenna, jos kuluttaja B ottaa sen käyttöön tänään.
3) Kuluttaja A ottaa teknologian käyttöön tänään.
4) Kuluttaja A siirtyy käyttämään teknologiaa huomenna, vaikkei kuluttaja B käyttäisi sitä.
Onko vaihtoehto 4) mahdollinen?
Kuluttajat joiden z on alhainen: strategia __?
”keskiverto”: strategia __?
korkea: strategia __?
Milloin liian hidas käyttöönotto?
36
Epävarmuuden ja odotusten merkitys
Epävarmuus: uusien innovaatioiden markkinoilletulon nopeus, teknologisten parannusten merkittävyys ja ajoitus, hintakehitys, hyödyllisyys ym. + verkostovaikutukset
Epävarmuus käyttäjämäärästä tulevaisuudessa
Käyttäjämäärällä (historialla) ja ostajien odotuksilla suuri merkitys; markkinoilla taipumus suosia alun perin menestynyttä teknologiaa
tietotuotteen 1. tarjoaja voi kaapata markkinat (esim. Microsoft) strateginen käyttäytyminen
- Ilmiö johtua/vahvistua myös kasvavista skaalatuotoista tuotantopuolella (esim. isot T&K-kustannukset, pienet tuotannon yksikkökust.)
37
Tekijät, jotka rajoittavat yhden teknologian
valta-asemaa markkinoilla
1) Kuluttajien heterogeenisuus
- Erot kuluttajien preferensseissä, maksukyvyssä ja -halukkuudessa
- Markkinat niche-tuotteille
2) Hyödyt uusista täydentävistä teknologioista (epäsuorat verkostovaikutukset) eivät kasva lineaarisesti (esim. käyttäjille tietyt ohjelmistot ovat arvokkaita ja ohjelmistojen lisätarjonta ei hyödytä heitä lainkaan tai vain vähän)
3) Paikalliset verkostovaikutukset
- kielet, alueelliset teknologiset standardit
38
Vaihtokustannukset ja kiinnittyminen
(switching costs and lock-in) Teknologian vaihtaminen uuteen ei ole ilmaista (esim. oppimiseen
liittyvät kustannukset)
Kiinnittyminen (lock-in): tiettyä laitetta täydentävät teknologiat sopivat yhteen pelkästään ko. laitteen kanssa (esim. Blue-raylaite ja -dvdt )
Kiinnittyminen voi tapahtua yksilötasolla (esim. ostetut dvd:t), yritystasolla (esim. ohjelmistot) ja yhteiskunnan tasolla (esim. Windows käyttöjärjestelmä)
On mahdollista kiinnittyä standardiin, joka ei ole paras
Yritysten käyttämät strategiat:
i) Edulliset laitteet & kalliit oheispalvelut/-tuotteet (esim. printterit ja väripatruunat)
ii) Päivitykset
Markkinajohtajat pyrkivät usein pitämään vaihtokustannukset korkeina
39
Esimerkki: QWERTY-näppäimistö
Ensimmäisissä kirjoituskoneissa aakkoset järjestyksessä neljällä ensimmäisellä rivillä
→ kun vierekkäisiä näppäimiä lyötiin nopeasti peräkkäin, ne juuttuivat toisiinsa
→ Christopher Sholesin kehittämä ja v. 1873 patentoima QWERTY-järjestys: useimmin peräkkäin käytetyt näppäimet eri puolilla näppäimistöä, joten kirjoitusnopeus hidastuu ”automaattisesti”
→ August Dvorak kehitti ja patentoi v. 1936 uuden nopeamman näppäimistön, jossa 9/10:sta engl. kielisissä sanoissa käytetyimmästä kirjaimista on sijoitettu näppäimistön keskelle
→ Miksi QWERTY yhä maailmanlaajuinen standardi?
40
QWERTY
41
DVORAK
42
Esimerkki: QWERTY-näppäimistö
David (1985) syynä QWERTY:n säilymiseen standardina:
- Tarvittava tekninen yhteensopivuus oli olemassa laitteen ja käyttäjien taitojen (näppäinjärjestyksen oppiminen) välillä
- Odotukset; QWERTY-koulutuksen saanut käyttäjämassa loi odotuksia laajasta käyttöönotosta
- Dvorakiin siirtymisen kustannukset suuret (quasi-irreversibility); sekä koko laitekanta uusittava että käyttäjien opeteltava uusi näppäinjärjestys
Polkuriippuvuus, lock-in, ”pienillä historian tapahtumilla suuri merkitys”
43
5. Teknologioiden leviäminen: empiirinen
tutkimus
Empiirisissä tutkimuksissa selitettävä muuttuja on tyypillisesti teknologian käyttäjien osuus populaatiosta (aggregaattimallit) tai tekn. käyttöön oton ajoitus (yritystason analyysi)
Empiiriset yritystason tutkimukset tukeneet eniten epidemiamallia & hyötyjen rankkaukseen perustuvaa teoriaa (ts. yrityskohtaiset tekijät selittävät yritysten eriaikaista teknologioiden käyttöönottoa)
Myös verkostovaikutusten olemassaololle löytynyt vahvistusta
44
Maakohtaisia uusien teknologioiden
leviämiseen vaikuttavia tekijöitä
Elintaso ja koulutus
Kilpailun voimakkuus, markkinoiden avaaminen kilpailulle/uusien yritysten markkinoille tulo
Standardisointi (esim. matkapuhelinten leviämisessä)
Käyttäjämäärä (’installed base’)
Hinnoittelu (esim. 2G kännykät: varhaisen vaiheen monopolistit: aggressiivinen hinnoittelu, muita edullisemmat hinnat)
45
Esimerkki: miksi 2G-matkapuhelimet levisivät
USA:ssa hitaammin kuin Euroopassa?
Figure 1. Analogue mobile telephones per capita (%), 1983-2003
0,00
0,02
0,04
0,06
0,08
0,10
0,12
0,14
0,16
0,18
0,20
1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
EU ANAPOP USA ANAPOP Nordic ANAPOP
Lähde: Koski (2006)
46
2G-matkapuhelinten leviäminen 1990-2003: EU,
USA ja Pohjoismaat
Lähde: Koski (2006)
Figure 2. Digital mobile phone subscribers per capita, 1990-2003
0,000
0,100
0,200
0,300
0,400
0,500
0,600
0,700
0,800
0,900
1,000
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
EU DIGIPOP USA DIGIPOP Nordic DIGIPOP
47
Miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa
hitaammin kuin Euroopassa?
Usa:ssa regulaattori (FCC) valitsi ensin analogisen (1G) matkapuhelinstandardin, AMPS:n, kun taas se antoi markkinoiden ratkaista standardikilpailun digitaalisen 2G-teknologian tapauksessa (Euroopassa yhteinen 2G-standardi, GSM)
AMPS-teknologialle annettiin pitkäaikainen erityisasema lainsäädännössä: langattomia palveluita tarjoavien operaattoreiden piti tarjota palveluita 1G-matkapuhelimia käyttäville asiakkaille vielä 2000-l. puolivälissä, kun taas 2G-palveluiden tarjoamisesta ei asetettu minkäänlaista velvoitetta. Maantieteellisesti hajanaisilla USA:n markinoilla tämä tuki analogista käyttäjäkuntaa ja lisäksi sen luoma epävarmuus antoi operaattoreille kannustimen odottaa ennen kuin päättivät 2G-verkkoinvestoinneista.
48
Miksi 2G-matkapuhelimet levisivät USA:ssa
hitaammin kuin Euroopassa?
USA:n kuluttajilla oli lisäksi kaksi kannettavaa substituuttiteknologiaa 2G-palveluille, analoginen 1G-teknologia ja myös 1990-l. suositut paging –palvelut, joilla oli molemmilla maanlaajuinen roaming -kattavuus. 2G-roaming ei ollut mahdollista ensimmäisinä vuosina, jolloin 2G-teknologiaa oli tarjolla ja roaming pysyi rajoitettuna pitkään.
Myös langattomien palveluiden ja niiden substituuttien hinnoittelu oli suotuisampaa matkapuhelinten käytölle Euroopassa kuin Usa:ssa (esim. kiinteässä lähiverkossa USA:ssa paikallispuheluista vain kuukausimaksu, ei lainkaan käyttömaksua)
Mitä tästä voimme oppia: Standardoinnin merkitys!Erityisesti siirryttäessä teknologiasukupolvesta toiseen ja muutettaessa standardointikäytäntöä (ex-ante standardointi → standardoinnin aste markkinoiden päätettävissä)
49
Yrityskohtaisia teknologioiden
käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä Koko (yleensä isot yritykset varhaisia
käyttöönottajia, poikkeuksia esim. OSS)
Innovatiivisuus (T&K-toiminta)
Henkinen pääoma (esim. henkilökunnan koulutustaso)
Kumuloitunut tai aiemmin käyttöön otettu teknologia
50
6. ICT:n hyödyntäminen yrityksissä
Taloustieteellisessä kirjallisuudessa on argumentoitu 1990-l. puolivälistä asti, että ICT on yleiskäyttöinen teknologia, joka edesauttaa täydentävien innovaatioiden syntymistä, ja että yritysten ICT:n käytöstä saamat hyödyt liittyvät likeisesti täydentävien organisatoristen käytäntöjen implementaatioon
Taloustieteellinen kirjallisuus tarjoaa runsaasti todistusaineistoa ICT-investointien positiivisista vaikutuksista yr. toimintaan/tulokseen yleensä, mutta vain harvoissa tutkimuksissa on käsitelty yrityksen ICT-kannan liikkuvuuden and liitettävyyden taloudellisia vaikutuksia
51
Tietotekniikan käyttö yrityksissä
kokoluokittain keväällä 2009
Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus
52
Internetin käytön kasvu suomalaisissa
yrityksissä
Lähde: Tietotekniikan käyttö yrityksissä 2009, Tilastokeskus
53
Koski (2010): “Firm growth and
profitability: The role of mobile IT and
organizational practices”
Vaikuttaako “mobiili” IT, liikkuvuus ja
liitettävyys, yhdessä organisatoristen
innovaatiotoimintaa ja henkilöstönhallintaa
koskevien toimintatapojen kanssa
vaikuttavat yrityksen suoritukseen?
54
Miksi liikkuvuudella ja liitettävyydellä on
merkitystä? Päämies-agenttiteoria: taloudellisten
kannustinmekanismien ansiosta johtajat ja työntekijät saattavat työskennellä kovemmin työpaikan ulkopuolella (esim. liikematkoilla ja kotona) erityisesti, kun heillä on käytössään kannettavia, Internetiin liitettyä laitteita.
Transaktiokustannusteoria: Internetiin liitetty tietotekniikka saattaa merkittävästi vähentää yr. transaktiokustannuksia, koska se mahdollistaa informaation tehokkaan koordination, hallinnan ja käytön. Kannettavat Internet-yhteyksin varustetut laitteet saattavat vähentää transaktiokustannuksia vielä enemmän, koska työntekijöillä on myös työpaikan ulkopuolella pääsy yrityksen sisäisiin tietokantoihin.
55
Aineisto
Aineisto: Puhelun haastattelulla kerätty
kyselyaineisto 398 vähintään 50 henkilöä
työllistävästä suomalaisesta.
teollisuusyrityksestä syksyllä 2005
Noin 38% otospopulaatiosta (eli 1,054
yrityksestä).
Kyselyaineisto yhdistetty yritysten
tilinpäätösaineistoihin.
56
Teollisten yritysten osuus, joilla Internet and laajakaistayhteys
2003-2009: EU-15 maat vs. Suomi
Data source: Eurostat, Information Society Statistics
(http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/statistics/search_database)
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
EU15: broadband Finland: broadband EU15: Internet access Finland: Internet access
57
Pöytäkoneita ja läppäreitä käyttävien
työntekijöiden osuus aineiston yrityksissä
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
share of (only) desktop users with
no LAN connection
share of (only) desktop users with
LAN connection
share of laptop users with no LAN
connection
share of laptop users with LAN
connection
%
SME
LARGE
ALL
58
Estimoitu ekonometrinen malli
Selitettävä muuttuja (suoritus tai tulosmittari):
i) Liikevaihdon kasvu, ii) kannattavuus
Malli 1:
Malli 2:
i
l
illik
k
kij
j
ji CONTROLORGITEPERFORMANC 0
i
l
illim
m
mik
k
kij
j
ji CONTROLITORGORGITEPERFORMANC *0
59
Selittävät muuttujat: ICT
IT: IT-muuttujat, jotka mittaavat yrityksen
työntekijöiden osuutta, jotka käyttävät
i) Vain pöytäkonetta ilman lähiverkko- eli Intranet-
yhteyttä (DESKTOP)
ii) Vain pöytäkonetta, jossa lähiverkkoyhteys
(DESKTOP+LAN)
iii) Läppäriä ilman lähiverkkoyhteyttä (LAPTOP)
iv) Läppäriä, jossa lähiverkkoyhteys (LAPTOP+LAN)
60
Selittävät muuttujat: organisatoriset tekijät
ORG; muuttujajoukko:
i) Tehtävien uudelleenorganisointi: %-osuus yrityksen tehtävistä, jotka on uudelleenorganisoitu vuoden 2002 alun jälkeen
ii) Palkkiojärjestelmien käyttö: 1/0 muuttujat, jotka indikoivat käyttääkö yritys
- tulospalkkausta
- optioita
- omistavatko yrityksen työntekijät ja/tai johtajat sen osakkeita
61
iii) Työntekijöiden osallistuminen yrityksen päätöksentekoon
iv) Laatu ja valvonta: 1/0 muuttujia, jotka indikoivat käyttääkö yritys
- erilaisia laadunvalvontajärjestelmiä
- tuloskortteja tai bechmarking-vertailua (= oman organisaation suorituksen vertailua jonkin viiteryhmän parhaisiin suorituksiin) tuloksen valvontaan
- tulospalkkausta yhdistettynä systemaattiseen tulosseurantaan, jonka tulokset raportoidaan työntekijöille
62
Empiiriset tulokset: kannustimet
Yksittäiset ICT:n käyttöä mittaavat muuttujat eivät
liity merkittävästi yrityksen kasvuun tai
kannnattavuuten.
Tulospalkkaus parantaa kannattavuutta
Yrityksissä, joissa suurempi osa yrityksen
työntekijöistä käyttää Internet-yhteyksin varustettuja
läppäreitä JA tulospalkkausta yhdistettynä
tulosseurantaan on suurempi liikevaihdon kasvu.
Yritykset, joissa on suhteellisen suuri kiinteä IT-
kanta, jota ei ole liitetty Internetiin JA käytössä
tulospalkkaus kasvavat selvästi muita hitaammin
63
Empiriiset tulokset: onnistunut
ulkoistaminen
Yritykset, joissa on suhteellisen suuri kiinteä IT-
kanta, joka on liitetty Internetiin ja jotka ovat
ulkoistaneet toimintojaan lähimenneisyydessä ovat
sekä kannattavampia että nopeammin kasvavia kuin
yritykset keskimäärin
Liitettävyys (connectivity) täydentää – mahdollisesti
ulkoistamiseen liittyvien merkittävien
transaktiokustannusten pienenemisen kautta –
menestyksekästä, kasvua edistävää
ulkoistamisstrategiaa.
64
Empiiriset tulokset: tehtävien
uudelleenorganisointi Tehtävien uudelleenorganisoinnin laajuus ei
itsessään liittyy merkittävästi yrityksen kannattavuuteen tai liikevaihdon kasvuun.
Tehtävien uudelleenorganisointi on toteutettu parhaiten, kannattavuutta parantavasti, kun strategiaan liittyy mobiilin Internet-yhteyksin varustetun IT-kannan käyttöönotto Muutos kohti joustavampia työkäytäntöjä, jotka pitävät mukanaan paikasta riippumattoman työnteon on hyödyttänyt merkittävästi niitä yrityksiä, joissa on otettu myös käyttöön laajempi kannettava, Internet-yhteyksin varustettu tietokonekanta
65
Yhteenveto aineistoanalyysin tuloksista
Hyödyt, joita yritys voi saada organisatoristen muutosten ja ulkoistamisstrategioiden toteuttamisesta sekä taloudellisten kannustinjärjestelmien käyttöönotosta riippuvat merkittävästi yrityksen käytössä olevan ICT-kannan ominaisuuksista.
- Sekä IT-laitteiden liikkuvuus että liitettävyys ovat tärkeitä.
Aineisto tukee erityisesti päämies-agenttiteoriaan perustuvaa argumenttia: Tietoliikenneyhteyksien suurempi liikkuvuus yhdistettynä sopiviin taloudellisiin kannustinmekanismeihin ja systemaattiseen tulosseurantaan näyttää lisäävän yrityksen kasvua.
66
Yhteenveto aineistoanalyysin tuloksista
Vanhentunut ICT-kanta voi estää taloudellisista kannustinjärjestelmistä saatavat hyödyt (eli kannustimet ovat hyvät, mutta välineet eivät)
67
7. Teknologiapolitiikka Miksi teknologiapolitiikka voidaan tarvita vaikuttamaan
teknologioiden leviämisnopeuteen?
- Markkinoilla voi olla tehottomuutta
Esim. verkostovaikutusten takia yksittäisen markkinatoimijan hyöty yhteiskunnan hyöty
teknologian käytön leviäminen voi olla hitaampaa/nopeampaa kuin olisi optimaalista koko yhteiskunnan näkökulmasta verkostovaikutusten takia
julkisvallan toimenpiteet: tehokas resurssien allokointi
- esim. teknologiapolitiikka: ICT:n käytön leviämisen tukeminen:
- ICT-investoinnit yritysten tuottavuus & taloudellinen kasvu
68
Teknologiapolitiikka: leviämisnopeuteen
vaikuttavia politiikkakeinoja Standardit: varmistaa järjestelmän eri osien toiminnan
yhteensopivuuden (epävarmuuden poistuminen)
- merkitys korostuu verkostomarkkinoilla, joilla tekn. käytön arvo riippuu käyttäjämäärästä ja toisiaan täydentävien teknologioiden yhteensopivuus tärkeää (yksittäiset teknologiat muodostavat käytössä teknologiajärjestelmiä) (Standardeista enemmän Sääskilahden luennoilla)
Julkisen sektorin investoinnit/teknologiahankinnat
Teknologiaan liittyvän tiedon lisääminen ja koulutuksen tukeminen
Suora tuki teknologian leviämiselle (esim. laitteiden jakaminen ilmaiseksi käyttäjille, Ranska: Minitel)
69
Teknologiapolitiikka: ongelmia
Päätöksentekijöillä ei markkinatoimijoita
parempaa tietoa parhaasta teknologiasta
Toimenpiteiden pitäisi olla teknologisesti ja
kilpailullisesti neutraaleja
Julkisen sektorin rooli: luoda suotuisat
puitteet yrityksille, innovaatioita edistävä
ympäristö
70
KYSYMYKSIÄ?