Toimeentulo työstä ja eläkkeestä
– hyvä keksintö, mutta miten se toimii?
Seija Ilmakunnas
Palkansaajien tutkimuslaitos
TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015
Tässä esityksessä
Eläketurvan tavoitteista
Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu …
Eläkejärjestelmän uudistumiskyvystä
Kestävyysvaje, julkinen talous ja eläkeuudistus
Loppuhuomioita
1) Kulutusmahdollisuuksien tasoittaminen elinkaarella
2) Toimeentulon vakuuttaminen työkyvyn menetyksen
varalle
3) Vanhusköyhyyden vähentäminen
*Nicholas Barr (2001): The Welfare State as Piggy Bank
Onko eläkejärjestelmän tavoite työurien pidentäminen? Entä
julkisen talouden kestävyysvajeen purkaminen?
Eläkejärjestelmän tavoitteet à la Barr*
Eläkepolitiikka - monta näkökulmaa
Sosiaalipolitiikkaa - eläkkeet toimeentulon turvaajana (yli 40 % sosiaalimenoista):vanhuus, työkyvyttömyys, perheenhuoltajan kuolema
- yli 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa
Talouspolitiikkaa- eläkkeet, eläkemaksut ja eläkerahastot vaikuttavat kansantalouden toimintaan (kulutus, säästäminen, työllisyys…) - mikä on eläkejärjestelmälle kuuluva osa julkisen talouden
kestävyysvajeen purkamisessa?
Ei enää Työvoimapolitiikkaa?- varhaiseläkkeitä on käytetty yritysten saneerausten välineenä - varhaiseläkkeillä vauhtia elinkeinorakenteen muutokseen 1980-l. - ”varhaiseläkekulttuurista” työnteon kannustamiseen 1990-
Sosiaalinen kestävyysRiittävän tasoinen eläketurva nykyisille ja tuleville sukupolville
Taloudellinen kestävyys Eläkkeiden rahoittamisesta aiheutuvat kustannukset säilyvät kansantalouden kantokyvyn mukaisina
Miten eläkemenojen kasvua rajoitetaan ”oikein” väestön ikääntymisen vuoksi?
- mm. siten, että luottamus eläketurvan riittävyyteen säilyy
Eläketurva
Seuraavaksi
Viimeiset 10 vuotta: keskimääräinen vanhuuseläke suhteessa
keskipalkkaan on lievästi noussut, työkyvyttömyyseläkkeet jääneet
jälkeen
Eläkeläisten osuus pienituloisista kotitalouksista on suunnilleen
samalla tasolla kuin vuonna 2000
Työeläkeindeksissä on nähty suuria vuosittaisia vaihteluja
Eläketulojen verotusta on kevennetty reilusti viimeisen 10 vuoden
sisällä
Näköpiirissä oleva eläkkeiden korvaussuhteen lasku ruokkii
jatkossakin verotuksen kevennyspaineita
Eläkkeillä on kuitenkin kasvava merkitys veropohjana
Keskimääräinen kokonaiseläke ja sen suhde keskiansioon vuosina 2000–2013
Lähde: Eläketurvakeskus
Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma 31.12.2013
Lähde: Eläketurvakeskus
Pienituloisuusaste: eläkeläiskotitaloudet ja kaikki kotitaloudet
0
5
10
15
20
25
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Kaikki50% Eläkeläiset50% Kaikki60% Eläkeläiset60%
%
Lähde: Tilastokeskus
Pienituloinen: tulot alle 60% (50%) mediaanituloista
Rajat 2013: 1190 euroa/kk (60 %), 990 euroa/kk (50%)
Ansiotasoindeksin ja työeläkeindeksin vuosimuutokset 2000 – 2015*
-1
0
1
2
3
4
5
6
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014*
Palkat Eläkkeet
Lähde: Tilastokeskus, STM (2014 ja 2015 TUKUSETOn ansioennusteet), TEL:n taitettu indeksi ennen v. 2005
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015*
Palkat Eläkkeet
Ansiotasoindeksin ja työeläkeindeksin* kehitys 2000-
2000=100
Lähde: Tilastokeskus, STM (2014 ja 2015 TUKUSETOn ansioennusteet), *TEL:n taitettu indeksi ennen v. 2005
41,439,9
38,737,8 37,2 36,9
36,0 35,5 35,234,4 34,0 33,9 34,0
36,0 36,4 36,5
34,032,5
31,430,7 30,3 30,1 29,5 29,0
27,6
25,626,3 26,1 26,2 26,7 27,2 27,3
30,8
29,2 28,2 27,7 27,4 27,2 26,7 26,1
23,322,4 22,9 22,8 22,9 23,6 24,0 24,2
27,2
25,324,2 23,9 23,9 23,5 23,0 23,0
19,818,9 18,7 18,7 18,5
19,2 19,4 18,817,2
15,3 14,7 14,7 14,9 15,0 15,1 15,114,4
13,612,1 12,1
11,0 11,6 11,8 11,2
7,2 6,7 6,4 6,4 6,5 6,6 6,6 6,65,9 5,5
3,5 3,52,0 2,6 2,6
1,9
0
5
10
15
20
25
30
35
40
4520
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
20
11
20
12
20
13
20
14
20
15
Eläketuloja tarkistettu vuosittain eläkeindeksien mukaisesti
4799
2740
2193
1645
1236
952
%
Eläketulo
vuonna 2015
€/kk
Veronmaksajat:
Tuloverojen osuus veronalaisista eläketuloista
Lähde: Tiedot saatu Veronmaksajien keskusliitolta.
Eläkeläisen ja palkansaajan tuloveroasteet eri tulotasoilla vuonna 2015
0,0 %
5,0 %
10,0 %
15,0 %
20,0 %
25,0 %
30,0 %
35,0 %
40,0 %
45,0 %10
00
40
00
70
00
10
000
13
000
16
000
19
000
22
000
25
000
28
000
31
000
34
000
37
000
40
000
43
000
46
000
49
000
52
000
55
000
58
000
61
000
64
000
67
000
70
000
73
000
76
000
79
000
Eläkeläinen Palkansaaja
Lisää eläkeläisen ja palkansaajan tuloverotuksen kehityksen vertailua
15
17
19
21
23
25
27
29
31
33
35
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
Eläkeläinen Palkansaaja
%
Samalla tulotasolla vuonna 2015 olevat: eläke- ja palkkatulo n. 2200 euroa/kk
Lähde: Veronmaksajien keskusliiton laskelmat
TULOVEROASTEET
Keskieläke suhteessa keskipalkkaan 2010 -2050
30,0
35,0
40,0
45,0
50,0
55,0
60,0
2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050
Ilman uudistusta Uudistus huomioiden
Lähde: ETK:n arvio eläkeuudistuksesta, data18.12.2014
%
Eläketulojen osuus veronalaisista ansiotuloista
0
5
10
15
20
25
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
%
Eläkkeillä kasvava merkitys veropohjana
Lähde: Veronalaiset tulot, Tilastokeskus
Muutoksen iso kuva: muutos on iso
Työeläkemenot suhteessa palkkasummaan
Lähde: Pekkarisen eläketyöryhmän raportti (ETK)
Yksityisen sektorin työeläkemenon ja -maksujen toteutunut ja ennakoitu kehitys
0
5
10
15
20
25
3019
64
19
67
19
70
19
73
19
76
19
79
19
82
19
85
19
88
19
91
19
94
19
97
20
00
20
03
20
06
20
09
20
12
20
15
20
18
20
21
20
24
20
27
20
30
20
33
20
36
20
39
20
42
20
45
20
48
Maksu Meno
% suhteessa palkkasummaan
Lähde: Eläturvakeskus, arvio eläkeuudistuksen vaikutuksista 18.12.2014
Väestörakenteen muutos ja työeläkemenon ja –maksun kehitys
0
10
20
30
40
50
601980
1983
1986
1989
1992
1995
1998
2001
2004
2007
2010
2013
2016
2019
2022
2025
2028
2031
2034
2037
2040
2043
2046
2049
Eläkemaksu Eläkemeno Ikäsuhde
%Ikäsuhde = 65 + / 20-64-vuotiaat
Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja –ennuste, Eläketurvakeskus (18.12.2014 arvio)
Vastasyntyneen elinajanodotteen muutos ja eläkkeellesiirtymisiän muutos* vuodesta 1983,
toteutunut ja ennakoitu kehitys
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
1983 1993 2003 2013 2023* 2033* 2043*
Eläkkeellesiirtymisikä Elinajan odote
* 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote, tulevien vuosien osalta ETK:n arvio 30.9.2014
Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja ETK
Julkisen talouden kestävyysvaje eläkeuudistuksen tahdittajana
”Sopimuksen valmistelussa hallituksella oli ohjaava rooli,
joka perustui työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtyyn
sopimukseen ja valtiovarainministeriön aktiivisuuteen
selvitystyössä. Ratkaisu sidottiin julkisen talouden
kestävyyteen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Tällä
mallilla kolmikanta osoitti kykynsä saada aikaan
politiikkatavoitteiden mukaisia päätöksiä, mikä saattaa
ennakoida myös tulevaa päätöksentekoa.”
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
Eläkejärjestelmä osana julkista taloutta
Osa lakisääteisen sosiaaliturvan kokonaisuutta
- eläkeajan toimeentulo: kokonaisuus ratkaisee (eläkkeet, verotus, muu sosiaaliturva)
- työnteon kannustimet: kokonaisuus ratkaisee (eläkejärjestelmä, verotus)
Kytkökset muuhun julkisen sektorin rahoitukseen
- työn verotuksen kokonaistaso, työeläkemaksut vähennyskelpoisia verotuksessa
Budjettikurisäännöt euroalueella koko julkisen sektorin tasolla
- alijäämäkriteeri: eläkesektorin ylijäämä pitänyt julkisen sektorin sallituissa rajoissa
- velkakriteeri: työeläkesektorin sijoitukset valtion joukkovelkakirjoihin sulattavat
julkisen sektorin velkaa EMU-velan laskennassa
Kysymys: Kuinka suuri on eläkesektorin vastuu muun julkisen talouden ongelmista?
Julkisen EMU-velan vuosimuutokset ja julkisen sektorin sisäisten velkojen rooli
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2014
Velan muutos EMU-velan muutos Sisäisten velkojen muutos
Mrd euroa
Muutokset työeläkelaitosten sijoituksissa valtion joukkovelkakirjalainoihin
heijastuvat julkisen talouden EMU-velan kehitykseen
Lähde: Tilastokeskus
Kestävyysvajeen (S2) laskenta
S2 = r D0 - PB0 + r ∑∞(1/(1+r))i (Ii - I0) - r ∑∞(1/(1+r))i (Oi - O0)
lähtötila ikämenojen kasvu omaisuustulojen vaikutus
D velka/BKT
PB jäämä/BKT (ilman korkomenoja)
I ikämenot/BKT
O omaisuustulot/BKT
r = (R - G)/(1 + G), missä R julkisen velan korko
G BKT:n kasvuvauhti
10,0
11,0
12,0
13,0
14,0
15,0
16,0
17,0
uusi arvio
vanha arvio
Eläkemenot suhteessa bruttokansantuotteeseen
valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmissa
Lähde: VM:n aineisto
%
* Uusi arvio pitää sisällään eläkeuudistuksen vaikutuksen (ETK:n arvio)
Kestävyysvaje ja eläkeuudistus
Osatekijä
Ilman
eläkeuudistusta
Vaikutus
Eläkeuudistus
huomioiden
Vaikutus
Velan hoitomenot 0,9 0,7
Perusjäämä -1,8 -1,8
Ikäsidonnaiset menot● eläkkeet
● hoito&hoiva
● muut
2,2
-0,5
2,5
0,2
1,2
-1,2
2,2
0,2
Omaisuustulot (väheneminen) 1,7 1,9
Kestävyysvaje 3,0 % 2,0 %
Lähde: ministeriöltä saatu aineisto, omat laskelmat
Eläkemenojen kehitys pienentää kestävyysvajetta uudistuksen
jälkeen 1,2 %-yksikköä, aikaisemman arvion mukaan 0,5 %-yksikköä
Eläkeuudistuksen
vaikutus yhteensä:
-0,6 + -0,4 = 1,0
Mikä on riittävästi: mikä on kohtuullinen eläkejärjestelmän tuottama ”kestävyysylijäämä”?
Kestävyysvajearviot: isoja eroja vuodesta toiseen- kannattaako kuitenkaan sitoa eläkeuudistukset desimaaleihin?
0
1
2
3
4
5
6
2006 2007 2008 2009 2011 2012 2013 I 2013 II 2014 I 2014 II
% suhteessa bruttokansantuotteeseen
Valtiovarainministeriön kestävyysvajearviot 2006 -
Muodostuuko politiikkatoimien kokonaisuus pelkästään
kovista työn tarjonnan lääkkeistä?
“Kova politiikka”:
Varsinaiset eläkejärjestelmän uudistukset
- varhaiseläkereittien karsiminen, vanhuuseläkeiän nostot
- karttumien ja indeksien heikennykset, elinaikakerroin
“Pehmeä politiikka”:
Työelämän laadun parantaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen
- kansallinen ikäohjelma, Työssä jaksamisen ohjelma, …(aiemmin)
- työeläkekuntoutuksen laajennukset, työterveyshuollon tehostaminen
Huomiota myös työvoiman kysyntään:
Lähtökohta: työnantajat pikemminkin penseitä eläkeiän korotukselle
- jatkossa työuria pidennetään todennäköisesti heikomman työvoiman kysynnän
tilanteessa kuin esimerkiksi 2000-luvun alussa
- uudistusten kohteena yli 60-vuotiaat, joiden uudelleen työllistyminen vaikeampaa
kuin 55-60 -vuotiaiden
- esimerkki uudistuksista: ikääntyneiden työttömien pitkäaikainen palkkatuki
- työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusmallin vaikutukset rekrytoineihin syytä arvioida
Työllisen ajan, työttömyys- ja eläkeajan odotteet eri palkansaajaryhmissä vuonna 2007, 50-vuotiaat miehet
Lähde: Myrskylä et al. (2013), ETK Working Papers 2/2013
Ikääntyneiden työttömyydestä
”Työttömille tai muusta syystä työtä vailla oleville
vanhuuseläkeikärajan nousulla ei välttämättä ole suurta
merkitystä. Eläkepäivät siirtyvät, mutta muu sosiaaliturva
säilyy.”
Johtaja Mikko Kautto, Eläketurvakeskus
Vastaväite:
Työttömyys on yhteydessä moniin hyvinvointivajeisiin:
- toimeentulo-ongelmat, terveys, yksinäisyys, itsetunto, …
3 POINTTIA
Eläketulojen verotukseen kohdistuu huomattava paine
tulevina vuosina
Julkisen talouden kestävyysvaje on huojuva tienviitta
eläkejärjestelmälle
Työn tarjonnan politiikan rinnalle tarvitaan ikääntyneen
työvoiman kysyntää lisäävää politiikkaa
Kiitos!