f
Työpaja 3
SerAPI-työpajaseminaari 6.2.2006, Kuopio
Juha Mykkänen, Heli Luostarinen,
Pasi Riikonen, Assi Pöyhölä, Esa Paakkanenversio julkiseen jakeluun
Tietokanta
komponentti komponentti
Komponentti (sovellus)
komponentti
Web-selain
Yhdenkäyttäjänpalvelut
komponentti
J/ASPJ/ASP
J/ASP
Sovellus-palvelin
Sovellus-kohtaisetpalvelut
Eri sovellustenyhteisetpalvelut
Webpalvelintai
asiakas
Tietokanta-palvelin
Toimintalogiikkataso (kerros)
Järjestelmätaso (kerros)
Dialogitaso (kerros)(työpöytätaso)
Käyttöliittymätaso (kerros)
f
Työpajan runko
aamupäivä (prosessit, sisällöt, käsitteet, tiedot, toiminta) Prosessit ja palvelut-kohde: tavoitteet, tilanne jne. Työpajan ja osallistujien tavoitteet ProPa-tuotoksista lyhyesti Prosessikuvausesimerkkejä eri lähteistä:
äitiyshuolto (lyhyesti) / SerAPI, VSshp ja ydintietomäärittelyt endoskopia, leikkaussali / Satshp gastroskopia / SerAPI/PlugIT
eri mallien vertailu suhteessa tavoitteisiin, keskustelu mm. työtoiminnan kuvaus, toimintojen linkitys ja kuvaaminen
iltapäivä (arkkitehtuuri, palvelualusta, integraatio) palvelualustojen käyttö prosessimoottorin käyttömahdollisuudet palvelujen luokittelu ja arkkitehtuuri tarkempaa esimerkin läpikäyntiä / Satshp jatkotyön tarkennukset ja tarpeet
f
ProPa-tavoitteet
Mitä tehdään: toimintaprosessien ja sovelluspalvelujen tunnistamista,
nimeämistä, määrittelyä ja kuvaamista Tavoitteet: ratkaisuja ja esimerkkejä:
prosessien ja toiminnan ymmärtämiseen palvelujen tunnistamiseen ja erottamiseen
prosessimallinnuksesta
SerAPI-määrittelykohteet keskittyneet rajapintojen bottom-up määrittelyyn, tässä prosessilähtöinen palvelumäärittely (top-down)
f
Osapuolten tavoitteita
esimerkkejä palvelupohjaisista ratkaisuista esimerkkejä prosessien mallinnuksesta osastojärjestelmien liittämisen toistettava malli palvelupohjaisen arkkitehtuurin "blueprint" prosessimoottorin kokeilu palvelualustan käytön ja käyttökohteiden tarkennus Business Activity Monitoring -tiedon kerääminen
palvelualustan kautta yleiskuva terveydenhuollon / sairaalan prosesseista
mihin keskitymme tänään?
f
ProPa-tuotokset
prosessien ja sovelluspalvelujen kuvauksia tilanteessa, joka liittyy konkreettiseen terveydenhuollon prosessiin ja palvelu/järjestelmähankintaan
ratkaisuja ja esimerkkejä - prosessien mallintamisesta, välineistä ja tekniikoista
tietoa prosessimallinnuksesta ja palveluarkkitehtuurin suunnittelusta terveydenhuollossa
Prosessikartta Prosessiesimerkit (endoskopia ja äitiyshuolto) Sovelluspalvelujen tunnistaminen + toiminnalliset määrittelyt (Sairaalan) SOA-arkkitehtuuri (siirtymä- ja migraatiovaihtoehdot, ohjeet jne.)
f
Tilanne
09/06 SerAPIn Prosessit ja palvelut-työpaja -> soveltamiskohteen käynnistys + tavoitteiden 1. tarkennus ->
ProPa-kohdekuvaus 11/06 esimerkkiprosessien valinta tuotettu prosessikartan ja -esimerkkien luonnoksia koottu materiaalia (palvelupohjaisen määrittelyn menetelmät ja
ratkaisut, esimerkkiprosessit, palveluarkkitehtuurin mallit) 02/07 tavoitteiden 2. tarkennus, ProPa-työpaja yhteyksiä (osapuolten lisäksi)
ZipIT-hanke: toimintalähtöinen vaatimusmäärittelymenetelmä, työtoiminnan kuvaaminen
Healthcare Services Specification Project (SOA4HL7) -työ etenkin SOA-lähestymistavassa
SerAPI:n SOA- ja web services-soveltamisopas kansallisen Ajanvarauksen esiselvityshanke
f
Työpajan tavoitteet
tarkentaa tavoitteita ja toimenpiteitä osallistujien kannalta: nimettyihin soveltamistarpeisiin yleisesti prosessimallinnukseen ja palvelujen
määrittelyyn prosesseista arkkitehtuurimäärittelyyn prosessimoottorin ja alustan käyttöön
yleisistä kysymyksistä kohti "kuinka sovellamme käytännössä" -suunnittelua
jatkoa 09/06 työpajan asioille
f
Terveydenhuollon yleistetyt prosessit
TERVEYDENHUOLLON HOITO-ORGANISAATIO
Hoito
Tieteellinen tutkimus
Opetus
Yleinen tukipalvelu
Hoidollinen tukipalvelu
Hallinto
f
Prosessikartta - yleinen taso (esh organisaatiossa)
Tukipalvelu-yksikkö
Hallinto-yksikkö
Toimenpide-yksikkö
Hoito-yksikkö
Tutkimus-yksikkö
TERVEYDENHUOLLON HOITO-ORGANISAATIO
Hoito
Tieteellinen tutkimus
Hallinto
Yleinen tukipalvelu
Opetus
Hoidollinen tukipalvelu
f
Prosessikartta - pohja tarkennuksille
tarkempia esimerkkejä mm. gastroskopiaan ja äitiyshuoltoon myöhemmin aamupäivällä
ApteekkiSiivousVäline-huolto
Kiinteistö-huolto
Talous-osasto
Tekstiili-huolto
KeittiöATK-osasto
Apuväline-yksikkö
Päi-vystys
Ensi-hoito
Teho-hoito
Keskus-varasto
HallintoLeikkaus-osasto
Herää-mö
Polikli-nikka
Vuode-osasto
Labo-ratorio
Radio-logia
Vastaan-otto
Hoito
Tutkimus
Johtaminen
Viestintä
Taloushallinto
Henkilöstöhallinto
Tietohallinto
Kiinteistöhallinto
Materiaalihuolto
jne.
Opetus
SAIRAALA
f
Prosessimallinnuksen esimerkit
äitiyshuolto (laaja) ja endoskopia (rajattu) valittu osapuolten aloitteesta tarkemmiksi esimerkeiksi molemmissa myös valmiin materiaalin hyvä saatavuus
vaikuttanut valintaan lisäksi osapuolten kuvauksia (esim. leikkaussali) äitiyshuolto aamupäivällä lyhyesti esimerkkinä (kaikki tarvittavat
osapuolet ei paikalla) endoskopiasta tarkempaa esimerkkiä
aamupäivällä prosessimallien ja -tuotosten vertailua (Satshp endoskopian ja leikkaussalin mallinnus ja -integraatio + SerAPI / PlugIT-gastroskopia prosessikartta ja -kuvaukset)
yleistettävyys ja käyttökelpoisuus ratkaisujen + arkkitehtuurin + alustan suunnittelussa
iltapäivällä samoja esimerkkejä integrointi-, alusta- ja arkkitehtuurinäkökulmista?
f
Prosessikuvausten tuottaminen 1
1. Kuvataan prosessin tavoitteet
2. Nimetään prosessin omistaja (jos mahdollista)
3. Määritellään, mistä prosessi alkaa, mihin se loppuu ja mitä prosessi "tuottaa"
4. Tunnistetaan alustavasti prosessin päävaiheet (toiminnot) ja niiden järjestys, hyödyntäen esim. yleisiä hoito- ja tutkimus/toimenpideprosesseja
5. Tunnistetaan prosessin osallistujat
6. Kuvataan vaihe vaiheelta prosessin eri vaiheiden yhteydet muihin prosesseihin ja toimintoihin
7. Tuotetaan prosessikuva (esim. BPMN-notaatiolla), kuvassa esitetään keskeiset toimijat/yksiköt, prosessin vaiheet ja prosessin eteneminen eri vaiheiden välillä
f
Prosessikuvausten tuottaminen 2
8. Tarkennetaan, mitä tietoa prosessin eri vaiheissa liikkuu.
9. Tarkennetaan, onko jokin prosessin osa (aliprosessi) kuvattava tarkemmin omana prosessinaan. Aliprosesseille kuvataan edeltävät askeleet siten kuin ne soveltuvat.
10. Kuvataan vaihe vaiheelta prosessin eri vaiheissa tapahtuva tietotekniikan käyttö ja tapahtumat, jotka ovat rajapinta käyttäjän/prosessin ja tietotekniikan välillä.
11. Tunnistetaan / nimetään yleiset tietojärjestelmä- ja sovelluspalvelut, jotka liittyvät vaiheen 10 tapahtumiin.
12. Tunnistetaan tietojärjestelmät ja sovellukset, joista sovelluspalveluja voidaan tarjota
13. Tunnistetaan valmiit palvelumääritykset tai rajapinnat, joita voidaan hyödyntää tai soveltaa
14. Siirrytään tarkempaan sovelluspalvelujen määrittelyyn tai soveltamiseen
f
Prosessiesimerkkien läpikäyntiä
äitiyshuolto SerAPI: toimintatarina äitiyshuollon
palvelukokonaisuudesta (taustamateriaalina), synnytys-hoitokokonaisuuden prosessikartta
VSshp: palvelukokonaisuus- ja palvelutapahtuma-esimerkit endoskopia ja leikkaussalijärjestelmät
Satshp: endoskopian ja leikkaussalin prosessit SerAPI: gastroskopian prosessikartta, toimintatarina,
prosessikuvaukset
pohjana jatkokeskustelulle, palvelujen määrittelylle, yleistämiselle, parhaiden käytäntöjen + tarkkuustason valitsemiselle jne.
f
Äitiyshuollon palveluketjun tärkeimmät osat
[Äitiyshuollon prosessi ja tietotarpeet: Saumattoman palveluketjun tietoteknisen tuen malliratkaisu - hankesuunnitelma, Silvennoinen, Korpela 2004]
f
Äitiyshuollon prosessikartta (esh)
Hoito-/tutki-mus-/toimen-pideyksikkö
Ap-teekki
Labo-ratorio
Ensi-apu
Vasta-syntyneidenteho-osasto
Teho-osasto
Lapsivuodeosasto(synnyttäneidenvuodeosasto)
He-räämö
Synny-tysvas-taanotto
Synny-tyssali
Leik-kaus-sali
Synnyttä-mättömien
vuodeosasto
Äitiys-poli-
klinikka
Potilas-toimisto
ERIKOISSAIRAANHOIDON HOITO-ORGANISAATIO
Synnytys
Ravitsemuspalvelut
Laboratoriopalvelut
Keskenmenoepäily / keskenmeno
Raskaudenaikaisten ongelmien seuranta
Konsultaatio
Lääkintäpalvelut
Kuvantamispalvelut
f
Synnytys-hoitokokonaisuuden prosessikartta
Hoito-/tutkimus-/
toimenpideyksikkö
ApteekkiLaboratorioHeräämö Lapsivuode-osastoTeho-osasto Vastasynty-neiden teho-
osasto
Synnytysvastaanotto Synnytyssali Leikkaussali
ERIKOISSAIRAANHOIDON HOITO-ORGANISAATIO
Synnytys(hoitopros.) Synnytykseen
saapuminen
Laboratorio-palvelut
Lääkintä-palvelut
Synnytys
Konsultaatio
Synnytyksenetenemisen
seuraaminen
Tietojen hake-minen raskau-
den kulusta
Arvio synnytyk-sen käynnisty-
misen vaih.
Peseytyminenja
esivalmistelut
Äidin ja sikiönvoinnin
tarkastaus
Lapsenkylvetys
Synnytyksestätoipumisenseuranta
Lääkintä,epiduraali
Äidin ja lapsenvoinnin
tarkastus
Lapsenensimmäinen
rokotus
Verikokeentutkimus ja
tulokset
Lääkkeidentoimitus
Konsultointi
Lapsen hoidonopetus
vanhemmille
Verinäytelapsesta
Verinäyteäidistä
f
KANSALAISEN KOKONAISUUDET (case raskaus)
PO
TIL
AS
ES
HT
ER
VE
YS
-KE
SK
US
SO
SIA
AL
I-A
LA
3. raskaus
EI LÄHETETTÄ Tikkien poisto ja Hbtarkastus
Saa puhelinajanneuvolaan
ILMOITUS HOIDON
PÄÄTTYMISESTÄ
Neuvola teki ilmoituksen äidin pynnöstäsosiaalitoimeen, että tarvetta lastenhoidontukeen on odotettavissa
Kotona ollessa iskee virtasatulehdus ja hakeutuu tk:hon ja saalääkityksen joka ei tehoa heti, vaan vaatii 2 kontorllinäytettä ja
yhden puhelun lääkärille
PALVELUKOKONAISUUS ”3.RASKAUS”
Nainen, jolla on jo pari lasta,toteaa olevansa raskaana.Puoliso on matkatöissä ja
käy kotona vainviikonloppuisin.
UUSITERVEYS-
TAI SAIRAUS-ONGELMA
Virtsa kirvelee
Soittaa terveyskeskukseen japyyntää yhdistää omanpostipiirinsä neuvolaan
ONGELMATAI
ELÄMÄN-TILANNE
Hoivapalvelulita, kun puoliso on matkalla ja isovanhemmat muualla käymässä VHoivapalveluita, kun puoliso on työmatkalla
Luetaan lähete ja tehdään suunnitelma: kiireellinen aikapkl:lle, jossa yhteydessä tehdään uä. Suunnitelma:
neuvolakontrollit, mutta vielä toinen tarkastusäitiyspkl:lla.
LÄHETE
Tilaa ambulanssin ja viedäänsynnytyspäivystykseen
Otetaan synnytysvastaanotonkautta osastolle seurantaan. Kaikkihyvin raskauden suhteen, muttaonkin umplisäkkeen tulehdus, jonkatakia leikataan kirurgian puolella.
= PALVELUTAPAHTUMA
YHTEYDENOTTO
Tehdään lablähete ja uä lähete
ja sovitaanlääkäriaika
Uä:n ja lääkärintutkimuksenperusteella
tehdään läheteäitiyspkl:lle
lisätutkimuksiin
HOITOKOKONAISUUS”alkuraskaudenongelmaepäily”
HOITOKOKONAISUUS ”VTI”
8-10 vk10-12 vk 16-18 vk
22-24 vk26-28 vk 30-32 vk
SAMANYLEISTILAN-TEEN UUSITERVEYS-
TAI SAIRAUS-ONGELMA
hoitojakso
hoitojakso
HOITO-KOKONAISUUS ”
keskenmeno epäily”
HOITO-KOKONAISUUS”umpilisäkkeen tulehdus”
SAMANYLEISTILAN-TEEN UUSI
TERVEYS- TAISAIRAUS-ONGELMA
Mahakipuaja
kuumetta
ESITIEDOT
SAMANYLEISTILAN-TEEN UUSI
TERVEYS- TAISAIRAUS-ONGELMA
Synnytys
ILMOITUS HOIDON
PÄÄTTYMISESTÄ
HOITOKOKONAISUUS SYNNYTYS
Hoitajan jalääkärin
jälkikontrollit
äitiysvalme
nnus
Synnytys äitiyspkl -synnytyssali-osasto
ILMOITUS HOIDON
PÄÄTTYMISESTÄ
HOITOKOKONAISUUS ”3. raskaus”
Esitietojen vastaanottovoi olla pelkkä tekninenprosessitapahtuma, muttajos ne luetaan, kyse onpalvelutapahtumasta(hoidon tarpeen arvio)aiheuttavat pal
Puhelimessaantaa esitietojaja sovitaan 1.
käynti
[Pirkko Kortekangas, 2006]Esimerkki äitiyshuollon palvelukokonaisuudesta
f
[Pirkko Kortekangas, 2006]
Esimerkki hoitokokonaisuuden tapahtumista/toiminnoista ja niiden tehtävistä
f
Äitiyshuollon rakenteiset tiedot
äitiyshuollon palveluketjun keskeiset rakenteiset tiedot
kuvaa myös äitiyshuollon tyypillisen palveluketjun
dokumentti sisältää prosessikuvauksia (eri lähteistä + päivitetty) esim.
synnytysvastaanotto ja synnytyksen hoito ->
[Äitiyshuollon sähköisen potilaskertomuksen rakenteiset tiedot, luonnos v1.1, 25.10.2006]
f
Prosessikuvausten esimerkkejä
Satakunnan shp: endoskopian prosessit leikkaussaliprosessit
ks. Satshp esitys endoskopiaosion vertailu: gastroskopian
prosessikuvaus -esimerkki / SerAPI gastroskopian prosessikartta gastroskopian prosessikaavioiden luonnokset gastroskopian hoitoprosessin kuvaus / PlugIT
f
Gastroskopia-esimerkin kokemuksia ja pohdintaa
työpajan pohjamateriaalina hoitoprosessin kuvaus lähdemateriaalin prosessikuvauksissa ei ole erittelyä, mitä loppujen
lopuksi hoidetaan missäkin tarkalleen olisi mahdollista jaotella organisaatiota toiminnallisesti tarkemmin esim.
gastroenterologiassa, mitä missäkin (poliklinikka - mm. esitutkimus, vuodeosasto ja toimenpideyksikkö) - voi poiketa paikallisesti
prosessikartan "organisaatioyksiköt" voivat käytännössä sisältää useita toimipisteitä esim. sisätautien poliklinikka - tutkimusosasto
esi- ja jälkitoimenpiteet voivat poiketa, esim. tarvitseeko potilaan aina käydä poliklinikalla ennen ajanvarausta toimenpiteeseen
lääkityksen tilaus on tehtävä "jossain vaiheessa ennen tutkimusta", mutta ei välttämättä esim. heti ajanvaraukseen liittyen
tarvitaanko esim. skopiatoimenpiteen tarkempaa kuvausta? hallinnolliset järjestelyt (esim. kuvataanko aina ilmoittautumisen tarkastus
omana vaiheenaan ennen toimenpidettä) jatkotarkennuksia mm. tietokokonaisuuksien erittely, tapahtumat,
palvelujen, järjestelmien ja rajapintojen tunnistaminen
f
Keskusteluaiheita
nykytila vs. tavoitetila: nykytilan ymmärtäminen välttämätöntä - mutta kuinka tarkalla
tasolla? miten syvälle on uppouduttava työtoiminnan kuvaamiseen? onko SOA-lähestymistavassa itse asiassa kyseessä "hiukan
parannetun nykytilan" mallinnus + toteuttaminen + jatkossa pienillä parannuksilla kehittäminen?
yleistäminen välttämätöntä, jotta tietotekninen ratkaisu saadaan aikaan +
etenkin jos pyritään sovelluspalvelujen uudelleenkäyttöön hyvät käytännöt
kuvataanko prosessin käynnistävät tapahtumat osana prosessia? prosessien ohjaus -> guideline, malli josta pitää voida poiketa? prosessikartan toiminnallinen jaottelu esim. yksiköiden suhteen -
pitäisikö "missä" erottaa "mitä"-kysymyksestä?
f
Keskustelu: työtoiminnan kuvauksen suhde prosessikuvauksiin
työtoiminta = esim. organisaatioyksikön, ammattiryhmän tai henkilön tekemät toiminnot tai tehtävät
poikkeaa prosessikuvauksesta: prosessi kulkee monien työtoimintojen läpi, työtoiminnassa toistuvat pienet osat useista eri prosesseista ja saman prosessin instansseista
työtoiminnan kuvaukseen eri kuvaustavat kuin prosessin (työnkulku, tiedonkulku, henkilöiden, materiaalin kulku) kuvaukseen
työtoiminnan kautta toisistaan täysin irralliset eri prosessit liittyvät toisiinsa ja vaikuttavat toisiinsa
työtoimintaa ei automaattisesti huomioida työnkulkujen ja tietovirtojen optimoinnissa ja automatisoinnissa
f
Keskustelu: tapahtuma/toiminto-käsitteen suhde prosessien kuvauksiin ja toteutuksiin
"palvelutapahtuma"-käsite on tietyn palvelun järjestäminen tai toteuttaminen - kansallisia määritelmiä liittyen mm. lainsäädäntöön, hoitojaksoihin ja ydintietoihin
prosessimallinnuksen kannalta tarvitaan toiminto (/ tapahtuma), joka kuvaa tietyn palvelun toteuttamiseksi tarvittavat tehtävät terminä "toiminto" [JHS 152] tai "palvelutoiminto"? ei "tapahtuma" (jolla prosessimallinnuksessa yleensä
käännöksenä "event")? jos yksi toiminto kuvataan tehtävinä, päästään riittävälle
tarkkuustasolle palvelujen tunnistamista (/prosessin koordinointia?) varten?
toinen vaihtoehto keskittyä vain yksiköiden / toimintojen / ihmisen ja sovelluksen rajapintoihin
myös eri asiakirjat on saatava liittymään toisiinsa palvelutoiminnon sisällä, hoitojakson, palvelukokonaisuuden
sisällä...
f
[kansallinen ajanvarauspalvelu - käsitemalli (yleinen)]
Toiminto
f
Työpajan runko
aamupäivä (prosessit, sisällöt, käsitteet, tiedot, toiminta) Prosessit ja palvelut-kohde: tavoitteet, tilanne jne. Työpajan ja osallistujien tavoitteet ProPa-tuotoksista lyhyesti Prosessikuvausesimerkkejä eri lähteistä:
äitiyshuolto (lyhyesti) / SerAPI, VSshp ja ydintietomäärittelyt endoskopia, leikkaussali / Satshp gastroskopia / SerAPI/PlugIT
eri mallien vertailu suhteessa tavoitteisiin, keskustelu mm. työtoiminnan kuvaus, toimintojen kuvaaminen
iltapäivä (arkkitehtuuri, palvelualusta, integraatio) viitearkkitehtuuri tarkempaa esimerkin läpikäyntiä / Satshp <- tässä kohden? palvelujen luokittelu palvelualustojen käyttö prosessimoottorin käyttömahdollisuudet jatkotyön tarkennukset ja tarpeet
f
Iltapäivän lähestymistapa
viime kerralla keskityttiin mallinnusnotaatioiden lisäksi palvelupohjaiseen kehitysprosessiin
nyt prosessin sijaan (/ lisäksi) eri arkkitehtuurinäkökulmien pohjalta etenemistä
viitearkkitehtuurin kerrokset / näkökulmat
erityishuomion kohteena tänään: palvelualustat prosessimoottori palvelujen luokittelu
sovelluspalvelut järjestelmät järjestelmien komponentit /
rajapinnat
prosessikerros käyttöliittymät integraatioarkkitehtuuri hallintamekanismit
f
Kertausta: vaiheet (soddm)tavoitteet, mittarit, lähtökohdat, suunnitelma
vaihtoehtojen tarkastelu prosessien toteuttamiseksi
web-sovelluspalveluiden ja prosessien tunnistaminen ja määrittely asteittain
web-sovelluspalveluiden ja prosessien kehittäminen ja kuvaaminen, teknisten rajapintojen kuvaaminen, palveluja käyttävien osien kehittäminen
kehitettyjen palveluiden ja prosessien toiminnallisen oikeellisuuden ja täydellisyyden sekä yhteentoimivuuden testaaminen
hallinta- (keskitetty/hajautettu), sertifiointi-, mittaus- ja laskutusmallien määrittely
palveluiden ja prosessien käyttöönotto sovelluksissa, käyttäjillä ja kumppaneilla
palvelutason seuranta, mittaus, raportointi, parantaminen
web-sovelluspalveluiden käyttö, prosessien määrittelyjen mukainen suorittaminen
[Michael P. Papazoglou ja Willem-Jan van den Heuvel. International Journal of Web Engineering and Technology (IJWET), 2006.]
f
Viitearkkitehtuuri-käsittelyn runkona
Operationalsystems
Mainframe
Enterprisecomponents
Services
Business processChoreography
Presentation Portlets WSRP
Composite services
Project or enterprise components
Object-oriented
CRM,ERP
Businessintelligence
Inte
gra
tion
arch
itectu
re
Se
curity, M
an
ag
em
en
t,M
on
itorin
g, Q
ua
lity of se
rvice
f
Viitearkkitehtuuri: perusteet
viitearkkitehtuuri ohjaa miettimään ja ratkaisemaan tietyn tyyppisiä seikkoja kerrallaan, ei kaikkea yhtä aikaa
myös muiden seikkojen kuin "palvelut" huomiointi "riittävän vähäinen" määrä kerroksia ja näkökulmia pohjana useita arkkitehtuurikuvauksia, mukana useissa kuvauksissa
näkyvät kerrokset / näkökulmat esimerkkejä
ei "ainoa oikea" lähestymistapa lisäksi tarvitaan mm. kehitysprosessin ja hallinnan näkökulmia esim. CBDI "meta model for service architecture and engineering"
-näkökulmat: business modelling, solution modelling, specification of BSA, service
specification detail, planning and provisioning policy, implementation, deployment, runtime
tässä vaiheessa kuitenkin keskitytään vielä lähinnä analyysi- ja suunnitteluvaiheeseen
f
Viitearkkitehtuuri: ehdotus
Operationalsystems
Mainframe
Enterprisecomponents
Services
Business processChoreography
Presentation Portlets WSRP
Composite services
Project or enterprise components
Object-oriented
CRM,ERP
Businessintelligence
Inte
gra
tion a
rchite
cture
Se
curity, M
ana
ge
me
nt,
Mo
nitorin
g, Q
ua
lity of service
[Arsanjani A. Service-oriented modeling and architecture.]
f
Viitearkkitehtuurin soveltaminen:sovelluspalvelut (services)
-palvelujen luokittelu
-hiukan määrittelyprosessista
-palvelujen tunnistamisesta lisää "alakerrosten" yhteydessä
Operationalsystems
Mainframe
Enterprisecomponents
Services
Business processChoreography
Presentation Portlets WSRP
Composite services
Project or enterprise components
Object-oriented
CRM,ERP
Businessintelligence
Inte
gra
tion
arch
itectu
re
Se
curity, M
an
ag
em
en
t,M
on
itorin
g, Q
ua
lity of se
rvice
f
Palvelujen luokittelun perusteet
luokittelun tarkoitus: samantyyppisiä ratkaisuja samantyyppisiin tarpeisiin
kaikki palvelut eivät voi olla samantyyppisiä (ja ratkaisuissa tarvitaan muutakin kuin palveluja)
erilaisia luokittelulähtökohtia teknisyys ja yleiskäyttöisyys: infrastruktuuri / ydinpalvelut /
lisäpalvelut arkkitehtuurin kerrokset + karkeajakoisuus: järjestelmäpalvelut,
business services, process services palvelun kattamien integrointivaatimusten ensisijainen luonne:
tietopalvelut, toiminnalliset palvelut, käyttäjäkeskeiset palvelut, prosessipalvelut
toiminnallinen luokittelu: tekniset palvelut (viestinvälitys), yleispalvelut (ajanvaraus), toimintokohtaiset palvelut (radiologian sovelluspalvelut)
rakenteisuuden ja "epävarmuuden" aste
f
Palvelujen luokittelu - ehdotus
luokittelu tehty lähinnä services-kerrosta varten hyödyntäjänäkökulmasta luokitellaan tunnistettavat palvelut kahden erillisen näkökulman mukaisesti
[SOA4HL7, Herzum&Sims, CBDI, RM-ODP, Linthicum] palvelun integrointitapa - koska tarvitaan erilaisia palveluita
prosessipalvelu: toteuttaa suoraan prosessia tai osaprosessia tietopalvelu: liittyy suoraan tietokokonaisuuteen, tietyn tyyppisiin
dokumentteihin jne. toiminnallinen palvelu: keskeistä tarjottava toiminnallisuus (business
capability) tukipalvelu
palvelun yleiskäyttöisyys - koska on määriteltävä uudelleenkäyttöä yleispalvelut - hyödynnettävissä hyvin monien eri tyyppisten palvelujen,
sovellusten ja prosessien toteutuksissa (utility service) ydinpalvelut - monissa prosesseissa ja yksiköissä / sovelluksissa
hyödynnettäviä toiminnallisia tai tietopalveluja (common service) erikoispalvelut - tiettyihin erikoistilanteisiin vastaavia toimintoja, voi olla
osasto/sovellus/tehtäväkohtainen (specialized service)
f
Esimerkkejä (eri kokoisia)
kansallinen arkistopalvelu (tieto- ja ydinpalvelu) DRG-ryhmittelijä (toiminnallinen- ja erikoispalvelu) viestinvälityspalvelu (tuki- ja yleispalvelu) kontekstinhallinta (toiminnallinen- ja yleispalvelu) kansallinen koodistopalvelu (tieto- ja yleispalvelu) koodistojen CodeAPI-rajapinnan toteuttava palvelu sairaalassa
(toiminnallinen- ja ydinpalvelu) alueellinen viitetietopalvelu (tieto- ja yleispalvelu) ajanvarauspalvelu (toiminnallinen- ja ydinpalvelu) diabetes-hoitoketjua ohjaava käypä hoito-palvelu (prosessi- ja
erikoispalvelu) sosiaalihuollon yleinen asiointiprosessin ohjauspalvelu (prosessi- ja
yleispalvelu) keskitetty käyttöoikeuksien hallintapalvelu (toiminnallinen- ja
ydinpalvelu)
f
Lähtökohtana vaatimukset ja olemassa olevat sovellukset + ratkaisut
tarvittavan toiminnallisuuden kartoitus (vaatimukset, prosessit)
palvelun rajaus ja päävaatimusten valinta sisällöllisten standardien ja valmiiden mallien tutkiminen +
valinta osallistuvien sovellusten vastuiden määrittely
keskittyminen vain palvelun tarjoajaan - uudelleenkäyttö? rajapintojen tunnistaminen ja toimintojen ryhmittely niihin
Palvelujen suunnittelu: vaiheet (1/2)
f
Palvelujen suunnittelu: vaiheet (2/2)
toimintokohtaisesti operaatioiden "koko" + tarvittava / käytettävissä oleva infrastruktuuri
vuorovaikutuksen määrittely (rajapinta + käyttäjä) palvelukuvauksen määrittely (rajapinnat, toiminnot,
tiedot) pakollisten ja vapaaehtoisten ominaisuuksien ja
sallittujen laajennusten määrittely vaatimusten tarkentaminen teknisille määrittelyille ja
toteutuksille
tuloksena palvelun rajapinnan määrittely ja suuntaviivat teknisille ratkaisuille
f
palvelu- ja viestimäärittelyn toimenpiteet (valkea) ja tuotokset (värillinen)
A generic process for HL7 Messaging Dynamic Model and SOA approach (viestinvälityksen ja palvelulähestymistavan lähentämistä)
[Healthcare Services Specification Project: Services and the HL7 V3 Messaging Dynamic Model, v. 0.98]
f
Viitearkkitehtuurin soveltaminen:integrointiarkkitehtuuri+ hallintamekanismit
-erityisesti palvelualusta (ESB)
Operationalsystems
Mainframe
Enterprisecomponents
Services
Business processChoreography
Presentation Portlets WSRP
Composite services
Project or enterprise components
Object-oriented
CRM,ERP
Businessintelligence
Inte
gra
tion
arch
itectu
re
Se
curity, M
an
ag
em
en
t,M
on
itorin
g, Q
ua
lity of se
rvice
f
Integrointiarkkitehtuurin rajapintojen ja liitäntöjen tyyppejä
1. keskitetyt, jaetut palvelut (ydinpalvelut)
2. lisäpalvelut, kontekstinhallinta jne.
3. löysästi kytketyt, yksiköiden ja organisaatioiden väliset palvelut
Administration and management
Financials
Materialsmanagement
Personnelmanagement
Property andinfrastructuremanagement
Sales, CRM,marketing, PR
Clinical subsystems
Surgery
Neonatal
Cardiology
Pathology
Anaesthesiology+ ICU
Gastroenterology
Clinical core
Patient andprovider id
Decisionsupport
Pharmacy
Terminology
Etc
EHR repository
Administrative core
Patient / providerdemographics
Invoicing
Admisstion,discharge,
transfer
Inpatient andoutpatient
management
Resource /operationsplanning
Materials& meal
ordering
Orders / referrals,prescriptions,consultations
Scheduling,Resouce
Management
Patientgrouping,
DRG
User management, security and access control
Integration, data access
Workflow and process management
Professional front-endsPatient/citizen front-end
Lab
Radiology+ PACS
Medication
Results
Problems
Population /community health
Insurance
Reporting, Data warehousing, Management
Workstations Web Mobile Ubiquitous
Statisticalreporting
Research
Guidelines,protocols
Equipment
Diseasemanagement
1. 2. 3.
1. Common, shared and centralized services2. Context management, added value services3. Loosely-coupled messages, documents, cross-facility invocations
Identification User role Care relationship Consent
[Mykkänen, Korpela, Ripatti, Rannanheimo, Sorri. Local, Regional and National Interoperability in Hospital-Level Systems Architecture. Meth Inf Med, 2007, under revision]
f
Palvelualustojen käyttö
palvelualusta (ESB) perusteet [mukaillen Gartner + Bea + Chappell]: lähettäjien ja vastaanottajien välissä (intermediary) ohjelmistojen välinen kommunikointi
aina SOAP/http yleensä myös viestipohjainen middleware (MOM) eri viestinvälitysmallit: synkroninen, ei-synkroninen, publish/subscribe
tukee Web services-standardeja (XML, WSDL, SOAP, http) reititys (mm. palveluntarjoajien löytäminen / korvaaminen,
ajonaikainen sidonta) muunnokset (tietomuotojen + viestinvälitysprotokollien välillä) metatietojen käyttö (osoitteet, rajapinnat, skeemat, policy-määrittelyt) seuranta (esim. Business Activity Monitoring, tekninen toimivuus,
SLA-valvonta), turvallisuusominaisuudet (usein) prosessimoottorin käyttö ESB ei ole yhtä kuin hub and spoke-integrointialusta: myös
integrointikomponentit hajautettu palveluiksi palveluväylän kautta
f
Palvelualusta: Basic SOA [SOA4HL7]
Service Consumer Endpoint
Application
Services Registry
Service Provider Endpoint
Application
Ad
apter
Ad
apterPublishLook Up
Security Manager /
Service
Logging / Audit Service
Message Persistence
Store / Service
Transaction Manager /
Service
f
Palvelualusta: Orchestrated (& statically
& dynamically intermediated) SOA [SOA4HL7]
Orchestration Engine / Service
Service Consumer Endpoint
Application
RoutingIntermediary
Services Registry
Service Provider Endpoint
Application
Policy Manager / Service
Ad
apter
Ad
apter
Subscription Manager
Transformation Intermediary
PublishLook Up
Security Manager /
Service
Logging / Audit Service
Message Persistence
Store / Service
Transaction Manager /
Service
Dynamicintermed.
Staticintermed.
f
Palvelualustan vaikutukset suunnittelupäätöksiin
vaikuttaa protokollasopimukset
rajapintojen syntaksi, kommunikaatioprotokollat, vaatimukset sovellusten teknisille adaptereille, joskus myös eri viestintämuotojen mäppäys mahdollista
reititys oikealle palvelulle vs. palvelurekisteri loogisten osoitteiden asettaminen viestiin vs. palvelun käyttäjän vastuu
paikallistaa vastaanottaja
ympäristön hallittavuus keskitetty yhteys-, valvonta- (ja virhetilanne-) piste vai hajautetut
integrointipalvelut
lisää joustavuutta ja erilaisia soveltamismahdollisuuksia, mutta myös uuden kerroksen järjestelmään ja eri soveltamistapoja
ei vaikuta semanttiset ja toiminnalliset perusratkaisut (tietoelementtien ja
kokonaisuuksien merkitykset, pl. yksinkertaiset yhdistelyt ja jaot, toiminnallisten vaatimusten perusluonne (integrointitapa))
f
Filosofinen ero (tai USA-Ruotsi-maaottelu)
Palvelualusta Yhteinen integrointimäärittely
pyrkimys kaaoksen hallittavuuteen pyrkimys järjestyksen luomiseen
mediaattori: reaktiivisesti eri osapuolten protokolliin mukautuminen
silta: proaktiivinen ulkoinen protokolla, johon molemmat sopeutuvat
"väline, jolla saa nopeasti tehtyä integrointia"
"tarkasti sovitut rajapinnat ja soveltamisoppaat"
"helpota paikallista integrointia" "vähennä paikallista räätälöintiä"
integroijan ja tilaajan vastuu toimittajan ja tilaajan vastuu
sisällöstä sopiminen + osin tuote/välinekohtaiset tekniikkamäppäykset?
sisällöstä ja tekniikasta sopiminen
install & tweak & configure & play agree & plug & configure & play
USA: oman onnensa seppä Ruotsi: sovitaan yhdessä
f
Palvelualustojen käyttöön liittyviä kysymyksiä
palvelujen (toiminnallisessa) määrittelyssä tehtävät oletukset alustan hoitamista seikoista esim. "pyynnön vastaanottajan" määrittelyn eri tasot - onko osa
palvelun rajapintaa vai alustan / hakemiston hoidettava asia? kulkeeko "kaikki" palvelualustan kautta, vai tehdäänkö suoria liitäntöjä
esim. ydinpalveluihin - esim. kontekstinhallinta ei ole ESB-palvelu? vaatimusten luonne
esim. vuorovaikutteisuus vs. viestipohjaisuus infrastruktuuriresurssit vs. sovellushankintaresurssit
policy-määritysten suhde toiminnallisiin määrityksiin periaatteessa kaikki voi olla joko rajapintaa tai konfiguraatiota
arvio [Bea]: 20 palvelun sovellukset onnistuvat vielä point-to-point-tavalla, laajemmat sovellukset vaativat keskitetyn väylän
mitä erityisesti jää "yhteisesti sovittavaksi" palvelualustoja käytettäessä sisältö ja perusratkaisut toiminnalliset palvelumäärittelyt
f
Viitearkkitehtuurin soveltaminen:prosessikerros (business process / choreography)
-erityisesti prosessimoottori
Operationalsystems
Mainframe
Enterprisecomponents
Services
Business processChoreography
Presentation Portlets WSRP
Composite services
Project or enterprise components
Object-oriented
CRM,ERP
Businessintelligence
Inte
gra
tion
arch
itectu
re
Se
curity, M
an
ag
em
en
t,M
on
itorin
g, Q
ua
lity of se
rvice
f
Viitearkkitehtuurin soveltaminen: business process / choreography
vaihtoehtoja prosessimoottori - orchestration
keskitetty prosessin ohjaus, oma kerros arkkitehtuurissa, prosessin osana olevien palvelujen ei tarvitse tuntea prosessimäärittelyä
prosessin dokumenttien kunkin osapuolen tuntemat prosessimäärittelyt - choreography hajautettu prosessin ohjaus, kaikkien osapuolten
mukauduttava määrittelyihin prosessimäärittelyjä voi myös kuljettaa dokumenttien
"mukana"? erikseen rakennetut prosessipalvelut osana arkkitehtuuria -
kuten prosessimoottori käyttöliittymäsovellus (myös vanhat sovellukset) /
asianhallintasovellus / portaali prosessin ohjaajana
f
Prosessimoottorin käyttökohteet ja edellytykset
prosessimoottori: keskitetty prosessin kontrolloija ohjaa ennalta määritellyllä tavalla viestien ja vastausten
liikkumista säilyttää tiedon prosessin tilasta
prosessin seuranta, poikkeamien hallinta ym. teknistä tietoa prosessien etenemisestä, virhetilanteista jne. toiminnallista tietoa prosessien kulusta, läpimenoajoista,
määristä jne. prosessin askelten deterministinen määrittely
tunnettava, kuinka prosessi etenee ottaa usein kantaa sekä tiedonkulun että työnkulun
etenemiseen prosessimäärittelyn hienojakoinen karkeustaso
f
Esimerkki: prosessimoottori kansallisessa arkistossa
prosessien suorittaminen, arkiston osajärjestelmien riippuvuuden vähentäminen, uusien osien helppo lisääminen, prosessien muuttaminen, prosessien tilan ylläpito ja valvonta
arkistopalvelun sisäisen toimintalogiikan määrittelyt, suorittaminen ja valvonta
[KANTA - Kokonaisarkkitehtuuri, Arkkitehtuurimäärittely v0.9]
f
Prosessimoottorin käyttöön liittyviä kysymyksiä
määrittely prosesseihin, joita kontrolloivat ihmiset tai joita kontrolloivat olemassa olevat järjestelmät määritelläänkö terveydenhuollon prosesseja niin tarkasti, että niistä
saadaan "koordinoituja"? vai luodaanko prosessimoottoriin "kehysprosessit", joiden yksityiskohtiin
ei kiinnitetä prosessitasolla huomiota? logiikan päällekkäinen toteutus prosessimoottorissa ja
tietojärjestelmissä? BPEL:in käyttö prosessien kuvauskielenä?
BPEL4WS: rajoittuminen web-palvelujen kutsumiseen (myös prosessi on web-sovelluspalvelu) - palvelualustoihin voidaan liittää myös muilla tavoin teknisesti toteutettuja palveluita
saatavilla myös välinekohtaisia kuvaustapoja ja yhteisiä notaatioita, joilla ei yhtä vahvaa tekniikkasidontaa
esim. BPMN:stä ja useista välineistä määritelty siirtymä ja vastaavuudet BPEL:iin
keskitetylle orkestroinnille myös vaihtoehtoja: koreografia / itinerary, jossa viestin mukana kulkee "prosessimäärittely", portaalit, prosessipalvelut?
f
Johtopäätöksiä etenemiseen prosessimoottoreista
prosessimoottorin käyttökohteeksi on suosiolla valittava sähköisen tiedon käsittelyprosessi, EI terveydenhuollon organisaation työnkulku tai asiakasprosessi? "prosessikuvaukset" tarkennettava / muunnettava hienojakoisiksi
tiedonkäsittelyprosesseiksi keskittyminen tiedonkäsittelytapahtumiin, työtehtävien erottaminen
tiedonkäsittelytehtävistä tavoite tiedonkäsittelyn ja välityksen ohjaus, seuranta, mahd.
automatisointi TAI yleistetyn työnkulun kuvaus prosessimoottoriin?
ja monien manuaalisten vaiheiden ja poikkeustilanteiden huomiointi abstraktit prosessit, joiden yksityiskohdista ei välitetä
prosessimoottoritasolla, asianhallintaprosessit? tavoite "saumakohtien" seuranta, risteämispisteiden hallinta, ei
automatisointi ei niinkään kyse, tarvitaanko CT-kuva vai ei, vaan milloin se
tarvitaan?
f
Viitearkkitehtuurin soveltaminen:järjestelmät (operational systems)ja niiden rajapinnat (enterprise components)
-lyhyesti
-perustuen edellisen kerran materiaaliin
Operationalsystems
Mainframe
Enterprisecomponents
Services
Business processChoreography
Presentation Portlets WSRP
Composite services
Project or enterprise components
Object-oriented
CRM,ERP
Businessintelligence
Inte
gra
tion
arch
itectu
re
Se
curity, M
an
ag
em
en
t,M
on
itorin
g, Q
ua
lity of se
rvice
f
Viitearkkitehtuurin soveltaminen: enterprise components
bottom-up -palvelujen tunnistaminen pohjana esim. järjestelmäkartta tarvittavaan prosessiin liittyvien toimintojen ja tietojen
tunnistaminen sovelluksista käytettävissä olevat palvelut tarvittavien muutosten tai laajennusten määrittely
top-down -palvelujen tunnistaminen pohjana riittävälle tasolle kuvatut tavoitetilan prosessit palvelujen, rajapintojen ja operaatioiden määrittely
prosessikuvauksista toteutusstrategiat
hankinta, osto, vuokraus, mukauttaminen (adapteri)... "sen pitää pyöriä meillä"?
f
"Käytettävissä oleva"?
tuotteeseen toteutettu "palvelurajapinta" Web service-rajapinta
edelleen tarvitaan WS-I ja yhdenmukainen arkkitehtuuri
http/XML ja (HL7-)viestirajapinnat saatavilla oleva rajapintamäärittely
rajapintastandardit teknisellä tai "vain toiminnallisella" tasolla määritellyt
saatavilla olevat WSDL-kuvaukset (toimittajat, käyttäjät) tuotteesta löytyvä "valmis" toiminnallisuus ilman
rajapintaa käyttöön integrointialustalla "sopivasta kohdasta"? adapteritoteutus, sovelluksen muokkaaminen?
tunnistetut palvelutarpeet, roadmap-dokumentit
f
"Käytettävissä olevat palvelut"? - tilanne
tuotteeseen toteutettu "palvelurajapinta" Web service-rajapinta
edelleen tarvitaan WS-I ja yhdenmukainen arkkitehtuuri
http/XML ja (HL7-)viestirajapinnat saatavilla oleva rajapintamäärittely
rajapintastandardit teknisellä tai "vain toiminnallisella" tasolla määritellyt
saatavilla olevat WSDL-kuvaukset (toimittajat, käyttäjät) tuotteesta löytyvä "valmis" toiminnallisuus ilman
rajapintaa käyttöön integrointialustalla "sopivasta kohdasta"? adapteritoteutus, sovelluksen muokkaaminen?
tunnistetut palvelutarpeet, roadmap-dokumentit
PALJON PALJON SOVELLUKSIA, SOVELLUKSIA,
TARVITAAN TARVITAAN INTEGROINTI INTEGROINTI
/ SOVITUSTYÖTÄ/ SOVITUSTYÖTÄ
VÄHÄN VÄHÄN SOVELLUKSIA, SOVELLUKSIA, PLUG AND PLAYPLUG AND PLAY
f
Operational systems-esimerkki (HUS)
Invoicing, monitoring, reporting
Organizationalinvoicing
Orders, personnel
Datawarehouse
FinancialsInvoice handling,
analysisDaily reporting
Statisticalreporting, QA
Patient billing
Legacy systems, integration platform
Patient registry
Patient billing, Procedure statistics,Radiology, Case management
Psychiatry and drug abuse, outpatientEPR
Core HIS: Referrals, Bookings,Inpatient and outpatient management,
orders, population registry
Core EPR: electronic patient record,discharge summaries, medication
management, digital dictation
Laboratory, Pathology,Blood orders
Radiology ISPACS
Pharmacy IS
Hospital infections reg.
Anaesthesiology + ICU IS
Surgery operations management
Neonatal & maternity ISPatient group specific
quality assurance
Research statistics and reporting IS
Care and operationssupport systems
Meal orderingMaterials
managementTelephone
network servicesDuty, personnel andsalary management
Education,passage control
Administrativesystems
Authority networks etc.Forms repositoryCase and archive management Intranet and internet systems
RegionalIS
Billing and administrativeinformation grouping
Gastroenterology, otherdepartmental systems
[Mykkänen, Korpela, Ripatti, Rannanheimo, Sorri. Local, Regional and National Interoperability in Hospital-Level Systems Architecture. Meth Inf Med, 2007, under revision]
f
Sovellustasolta toimintojen tunnistaminen: Musti/Upo
UPO
Henkilötietojenkäsittely Lähetetietojen
käsittelyAjanvaraus Työohjelmat
Potilaan
vallinta
entisillä
tiedoilla
haku
Uuden potilaa
n valintaUuden potilaa
n tietojen kirjaami
nen
Potilaan tietojen katseluEntisten muutos-
ten käsittely
Potilaan tietojen muutta-minen
Potilaan
tiedot
Lähet-teen muut tiedot
Ajan-varaus
Ajan sito-
minen / vapaut-taminen
Vastaan-otto-
aikojen siirto
Ennakkoajanvaraus
potilaskohtainen
kiinnittäminen
Vapaat ajat
Resurssit
mm. huonelaite
henkilö
Kalenterimm.
kuukausi, viikko, päivä,
klo
Lisäksi muita
toimintoja yhteensä 13 kohtaa
f
Viitearkkitehtuurin soveltaminen: presentation
-lyhyesti
Operationalsystems
Mainframe
Enterprisecomponents
Services
Business processChoreography
Presentation Portlets WSRP
Composite services
Project or enterprise components
Object-oriented
CRM,ERP
Businessintelligence
Inte
gra
tion
arch
itectu
re
Se
curity, M
an
ag
em
en
t,M
on
itorin
g, Q
ua
lity of se
rvice
f
Käyttöliittymät ja SOA: vaihtoehtoja
suosikkivastaus: portaali (usein integroituna ESB-infrastruktuuriin) uusissa sovelluksissa usein suositeltavaa? portletit tarjolla "pikkukäyttöliittymiksi" palveluihin
vanhat järjestelmät sellaisenaan? muutoksia / hyötyjä vain muualle kuin sinne,
missä järjestelmää käytetään? muokattuna? mitä ulkoiseen prosessilogiikkaan, mitä jää
järjestelmään? integrointi mahdollista myös käyttöliittymätasolla - ohittaa SOA-
palvelut asiainhallintajärjestelmä yhdistettynä prosessin ohjaukseen? siirtyminen "yhteisestä työasemasta" henkilökohtaiseen
käyttöliittymään (tilanteeseen sopivalla laitteella)? työpöydän hallinta - edelleen useita sovelluksia yhtä aikaa? mistä voi ostaa sovelluspalveluja sovellusten sijaan?
f
Yhteenveto + jatkotyö
f
Jatkotarkennukset ja keskeisimmät tarpeet?
tässä esitetyn viitearkkitehtuurin pohjalta tarkennus osapuolten käytännön tarpeisiin? arkkitehtuuripelisääntöjen tarkennus esimerkkien kautta palvelu- ja alustamäärittelyjen tarkennus
eteneminen prosessimäärittelyistä palvelujen tunnistamiseen ja määrittelyyn? siirtyminen tietokantakeskeisestä ratkaisujen tuottamisesta
tehtäväpohjaiseen? riittävä tarkkuustaso, tasapaino työnkulun, tiedonkulun, työtoiminnan
välillä? näkökulmat: käyttäjä, tietohallinto, sovellustuottaja, integraattori sovelluspalvelujen luokittelun toimivuus ESB-ratkaisujen vaikutus määrittelytasoon (toiminnallinen / tekninen) palvelulistaus esimerkkikohtaisesti, top-down ja bottom-up palvelukohtaisesti hankinta- ja toteutusvaihtoehdot
migraatio, nyky- ja tavoitetilakuvaukset moniin osioihin paljon valmista pohjaa!
f
Kiitos
SerAPI-osapuolet: TEKES, Medici Data Oy, Datawell Oy, Fujitsu Services Oy, Pohjois-Savon shp, WM-data Oy, Commit; Oy, Intersystems B.V. Finland, Mediconsult Oy, Microsoft Oy, Oracle Finland Oy, Satakunnan shp, Bea Systems Oy, Helsingin ja Uudenmaan shp, Kuopion kaupunki, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Mawell Oy, Oy Prowellness Ltd.
www.centek.fi/serapi/
vs.