Valtakunnallisenliikennejärjestelmä-suunnitelmanvalmistelu
Sabina Lindström
6.11.2019
1
Liikennejärjestelmää kehitetään käyttäjien tarpeisiin vastaamiseksi
2
Ihmisten liikkumis- ja kuljetustarpeet(eri väestöryhmät, erityyppiset alueet)• Työ- ja opiskelumatkat• Asiointi ja vapaa-aika• Tavarankuljetus
Elinkeinoelämän tarpeet• Työmatka-alueiden toimivuus• Tarpeet kuljettaa tavaraa Suomessa ja
kansainvälisesti
Lisäksi yhteiskunnallisia tarpeita:liikennejärjestelmän turvallisuus kestävyys
Liikennejärjestelmän kokonaiskuva
3
Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen
4
Mihin valtakunnallisella liikenne-järjestelmäsuunnitelmalla pyritään
5
• Nostetaan esille liikennejärjestelmän merkitys käyttäjille ja yhteiskunnallisesti. Kansallisesti merkittävien liikennejärjestelmäasioiden tunnistaminen.
• Pitkäjänteinen näkymä yli hallituskausien liikennejärjestelmän kehittämiseen –yhdensuuntainen kehittäminen eri suunnittelutasoilla ja eri politiikkasektoreiden välillä.
• Yhteisen tilannekuvan luominen liikennejärjestelmän kehittämistarpeista (nykytila ja toimintaympäristön muutokset)
• Vaikutusten arvioinnin menetelmien kehittäminen ja yhdenmukaistaminen eri suunnittelutasoilla. Päätöksenteon tietopohjan kehittäminen.
• Tavoitelähtöinen tekeminen –vaikuttavimpien toimenpiteiden valinta
• Vuorovaikutteinen suunnitelman valmistelu – yhteistyö ja asioista keskustelu
• Jatkuvan liikennejärjestelmätyön tekemisen malli valtakunnallisella tasolla ja suunnitelman toteutumisen seuranta.
Mitä suunnitelmassa voitaisiin käsitellä?
• Väyläverkon kehittämisen kokonaiskuvaa ja valtakunnallisia kriteereitä, joilla voitaisiin ohjata hankkeiden suunnittelua, rakentamista sekä rahoittamista.
• Perusväylänpidon toimien suuntaamista ja priorisointia. Pääväyläasetuksen muutostarpeiden arviointia.
• Julkisen henkilöliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja liikkumispalveluiden kehittämisen painopisteitä.
• Liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamista edistäviä toimenpiteitä.
• Tiedon hyödyntämisen edistämistä.
• Myös kuntien ja kaupunkiseutujen toimenpiteitä, jotka toteuttavat suunnitelman tavoitteita.
Valmisteluryhmät
7
LVM
• Vastaa suunnitelman valmistelusta
• Tiivis yhteistyö hallinnonalan virastojen kanssa
Parlamentaarinen
ohjausryhmä
• Ohjaa sisältövalmistelua
• Rooli keskeinen erityisesti päämäärien ja tavoitteiden asetta-misessa, toimenpide-ohjelman valmistelussa ja suunnitelmaa hyväksyttäessä
• Toimikausi 10/2019-4/2021
Yhteistyöryhmä
• Vastaa vuorovaikutuksen koordinoinnista
• Osallistuu sisällönvalmisteluun
• Ministeriöt, keskeiset virastot, maakuntien liitot, suurimmat kaupunkiseudut, kunnat
• Toimikausi 10/2019-4/2021
Parlamentaarinen ohjausryhmä
8
Puheenjohtaja liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin
Jäsenet, kansanedustajat:
Suna Kymäläinen (varapuheenjohtaja) ja Raimo Piirainen (varajäsen Seppo Eskelinen), SD
Jari Ronkainen ja Sheikki Laakso (varajäsen Jussi Wihonen), PS
Antti Rantakangas ja Ari Torniainen (varajäsen Eeva Kalli), KESK
Markku Eestilä ja Anna-Kaisa Ikonen (varajäsen Ilkka Kanerva), KOK
Mirka Soinikoski (varajäsen Mari Holopainen), VIHR
Merja Kyllönen (varajäsen Juho Kautto), VAS
Mikko Ollikainen (varajäsen Sandra Bergqvist), R
Antero Laukkanen (varajäsen Päivi Räsänen), KD
Pääsihteeri:
Ylijohtaja Sabina Lindström, LVM
Varapääsihteerit:
Yksikön johtaja, viestintäneuvos Timo Kievari, LVM
Yksikön johtaja, viestintäneuvos Sini Wirén, LVM
Pysyvät asiantuntijat:
Erityisasiantuntija Tuire Valkonen, LVM
Johtava asiantuntija Niko-Matti Ronikonmäki, LVM
Budjettineuvos Kati Jussila, VM
Pääjohtaja Kirsi Karlamaa, Liikenne-ja viestintävirasto
Pääjohtaja Kari Wihlman, Väylävirasto
Yhteistyöryhmä
9
Työryhmän puheenjohtajisto:
Ylijohtaja Sabina Lindström, LVM (puheenjohtaja)
Yksikön johtajat Timo Kievari ja Sini Wirén, LVM (varapuheenjohtajat)
Työryhmän jäsenet:
Ympäristöneuvos Petteri Katajisto, YM
Johtava asiantuntija Katja Palonen, TEM
Neuvotteleva virkamies Niina Suutarinen, VM
Neuvotteleva virkamies ChristellÅström, MMM
Neuvotteleva virkamies Anu Sallinen, PLM
Johtaja Jarno Ilme, Liikenne- ja viestintävirasto
Toimialajohtaja Mirja Noukka, Väylävirasto
Suunnittelujohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan liitto (2019–2020) / suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen, Kainuun liitto (2021)
Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Etelä-Savon maakuntaliitto (2019–2020) / maakuntajohtaja Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2021)
Vs. Maakuntajohtaja Antti Saartenoja, Etelä-Pohjanmaan liitto
Maakuntajohtaja Laura Leppänen, Päijät-Hämeen liitto
Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna, Kuntaliitto
Pormestari Lauri Lyly, Tampereen kaupunki
Kaupunginjohtaja Ari Nurkkala, Raahen kaupunki
Työryhmän pysyvät asiantuntijat:
Erityisasiantuntija Tuire Valkonen, LVM
Johtava asiantuntija Niko-Matti Ronikonmäki, LVM
Liikenne- ja viestintäviraston rooli
10
• Liikenne- ja viestintävirasto koordinoi ja valvoo valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnittelun valmistelua ja toimeenpanoa sekä tuottaa ja ylläpitää valtakunnallisen tason strategisia ohjelmia, toimenpidekokonaisuuksia ja tilatietoa liikennejärjestelmän eri toimijoille. Virasto osallistuu liikennejärjestelmä-suunnitteluun ja toimenpiteiden valmisteluun liikenteen palveluiden, markkinoiden toimivuuden, tiedon hyödyntämisen ja automaation edistämisen asiantuntijana. Virasto osallistuu myös alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun maakuntien liittojen, kuntien, kaupunkiseutujen ja muiden toimijoiden kanssa.
• Osallistuu valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnitelman laatimiseen.
• Liikennejärjestelmän tilannekuva (nykytila ja toimintaympäristön muutokset)
• Liikennejärjestelmää koskevan tiedon tuottaminen
• Valtakunnallisen liikenne-ennustemallin kehittäminen ja käyttäminen
• Kansalliset selvitykset (kansalaisten tyytyväisyys liikennejärjestelmään, saavutettavuus, henkilöliikennetutkimus..)
• Vaikutusten arviointi ja sen menetelmien kehittäminen valtakunnallisella tasolla
• Valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnitelman seuranta
Väyläviraston ja ELY-keskusten rooli
11
• Väylävirasto osallistuu liikennejärjestelmä-suunnitteluun ja liikenneverkkojen toimenpiteiden valmisteluun sekä maankäytön yhteistyöhön väylänpidon asiantuntijana ja väyläomaisuuden haltijana. Virasto osallistuu myös liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen sekä valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnitelman laatimiseen ja alueelliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun maakuntien liittojen, kuntien, kaupunki-seutujen ja muiden toimijoiden kanssa.
• ELY-keskusten tehtävänä on liikenne-järjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen.
Suunnittelun osa-alueet ja vaiheet
12
Suunnittelun eteneminen
13
Suunnitelma-luonnoksen
viimeistely ja vaikutusten
arviointi
Toimenpide-ohjelma-
luonnosten käsittely
Päämäärät, tavoitteet ja
taloudellinen raami
Kevät2020
Loppuvuosi 2019
Syksy 2020
Selonteko eduskunnalle ja valtioneuvoston
päätös
Kevät 2021
Seuranta
Yhteiskunnalliset päämäärät (VNS 8/2018 vp)
14
Ilmastonmuutoksen torjunta
Alueiden elinvoima ja saavutettavuus
Suomen kilpailukyvyn edistäminen
Laissa määritellyt tavoitteet liikennejärjestelmäsuunnittelulle
Turvallisuus
Liikennejärjestelmä mahdollistaa turvalliset matka- ja kuljetusketjut
Toimivuus
Liikennejärjestelmä edistää liikkumisen ja kuljetusten toimivuutta
Kestävyys
Liikennejärjestelmä on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä
Vaikutusten arvioinnin viisi osa-aluetta
16
Lausunto-kierroksia,
kyselyjä
Alueellisia tilaisuuksia
Valtakunnallisia tilaisuuksia
Olemassa olevatyhteistyömuodotAlueellinen lj-työNeuvottelukunnatYhteistyöryhmät
Verkostot
Keskusteluja eri toimijoiden kanssa
KunnatMaakuntien liitotKaupunkiseudut
YrityksetJärjestöt, liitot
Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa valmistelusta
Yhteistyöryhmä
Parlamentaarinen ohjausryhmä ohjaa valmistelua
Valmisteluun liittyvä aineisto: valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM018:00/2019
17
Jatkuva ja rullaava prosessi
• 12-vuotinen suunnitelma päivitetään jatkossa hallituskausittain. Lisäksi hallituskausien alussa julkisen talouden suunnitelmasta johtuvat tarkistukset.
• Prosessi kehittyy koko ajan esimerkiksi vaikutusten arvioinnin menetelmien kehittyessä. Tietopohjan jatkuva kehittäminen.
• Luodaan menettelyjä suunnitelman toteutumisen seurantaan ja jatkuvaan vuorovaikutteiseen liikennejärjestelmätyöhön kaikilla tasoilla.
Hallitusohjelman linjauksia 1/3
19
• Perusväylänpitoon tehdään vuodesta 2020 eteenpäin 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus, jolla varmistetaan, että korjausvelkaa pystytään purkamaan.
• Talvikunnossapitoon tehdään 20 miljoonan euron pysyvä korotus tasokorotuksen sisällä.
• Korjataan perusväylästöä, poistetaan pullonkauloja, toteutetaan päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia investointeja, jotka hyödyttävät niin joukkoliikenteen kehittämisen, alueellisen saavutettavuuden kuin elinkeinoelämänkin tarpeita. Myös alemman tieverkon kuntoon panostetaan.
• Perusväylänpidon tasokorotusta ohjataan alueellisesti tasapainoisella tavalla elinkeinoelämän tarpeet huomioon ottaen ennen 12-vuotisen liikennejärjestelmä-selonteon valmistumista matkustajaliikenteen matka-aikojen nopeuttamiseen, tavaraliikenteen pullonkaulojen poistamiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen, akselipainojen korottamiseen sekä väyläverkkojen päällysteisiin ja siltoihin.
Hallitusohjelman linjauksia 2/3
20
• Väyläverkoston kokonaiskuva kootaan ja arvioidaan laaja-alaisesti. Kokonaiskehittäminen linjataan osana parlamentaarisen työryhmän esittämää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.
• Pääväyliä ja niiden palvelutasoa koskevan asetuksen toimivuus ja muutostarpeet arvioidaan liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön yhteydessä, jotta yhteys lähekkäisten maakuntakeskusten välillä toimii ja vientisatamat sekä rajanylityspaikat tulevat huomioon otetuksi. Teollisuuden ja elinkeinoelämän kannalta infran kriittiset erityistarpeet otetaan huomioon ja rautateiden terminaaleja kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan.
• Raideinvestointien määrää kasvatetaan nykytasosta investoimalla enemmän raiteisiin. Toteutetaan rautateiden nopeutus- ja turvallisuustoimenpiteitä perusväylänpidon tasokorotuksen sisällä. Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen on varattu lisärahoitusta 22 miljoonaa euroa vuosina 2020–2022.
• Edistetään Suomen liikenneverkon kytkeytymistä Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T:n ydinverkkokäytäviin.
• Yksityisteiden peruskorjausmäärärahat turvataan.
Hallitusohjelman linjauksia 3/3
21
• Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn yhteenlaskettua matkasuoritetta on kasvatettava selvästi. Joukkoliikennetuki ja joukkoliikenteen ostot saavat ilmastoperusteisen tasokorotuksen, vuosittain 20 miljoonaa euroa.
• Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Suunnitteluun ja hankkeiden edistämiseen varataan 41 miljoonaa euroa 2020-2022.
• Kävelyn ja pyöräilyn infratarpeet otetaan huomioon väyläverkon kehittämishankkeiden yhteydessä 10 miljoonan euron osuudella kokonaisrahoituksesta.
• Liikenteen digitalisaation, palveluistumisen ja yhteiskäytön mahdollisuudet käytetään täysimittaisesti järjestelmän kehittämiseksi, päästöjen vähentämiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Liikenneturvallisuuden parantaminen otetaan uudelleen mukaan liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen.
• Suoran budjettirahoituksen rinnalle nostetaan erillisrahoituksen ratkaisuja hankekohtaisesti. Hankkeita ei eroteta koko väyläverkoston kehittämisestä ja 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnittelusta, jotta kustannustehokkaimmat ja toimivimmat ratkaisut tulevat käytäntöön.
Talousarvioehdotus 2020
22
• LVM:n hallinnonalan budjetiksi 3,5 mrd. euroa. Liikenne- ja viestintäverkkoihin 2,1 md. euroa, liikenteen ja viestinnän palveluihin 771 milj. euroa.
• Perusväylänpitoon lisäystä 362 milj. euroa, josta teiden talvikunnossapitoon 20 milj. euroa. Tasoristeysten poistoon 12 milj. euroa.
• Osana perusväylänpidon rahoituksen nostoa alueellisesti kattava pienten parantamishankkeiden kokonaisuus.
• Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen yhteensä ennätykselliset lähes 25 milj. euroa.
• Joukkoliikenteeseen 20 milj. euron pysyvä ilmastoperusteinen tasokorotus.
• Turun tunnin junan ja Suomi-radan suunnittelun rahoittaminen yhteensä 115 milj. eurolla, mikäli kuntien kanssa päästään sopimukseen.
• Pääradan liitännäisiä raideyhteyksiä/suunnitelmia väleilläTampere-Pori, Tampere-Jyväskylä ja Seinäjoki-Vaasa parannetaan.
• Hangon ja Hyvinkään välinen rata sähköistetään. Kemin Ajoksen meriväylän syventämisen suunnittelu.
• Yksityisteiden avustuksiin 20 milj. euroa.
• Lisäksi vuoden 2019 toisessa lisätalous-arviossa käynnistettyjen hankkeiden jatko.
Kiitos!
valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM018:00/2019
lvm.fi @lvmfi #liikenne12
23