Tampere University of Technology
WIN-WINTER - Tie- ja katuverkon talvihoidon tutkimusohjelma. Esiselvitys
CitationKarhula, K., Pöllänen, M., Mäntynen, J., Rauhamäki, H., Leppäniemi, M., & Luukkonen, T. (2015). WIN-WINTER- Tie- ja katuverkon talvihoidon tutkimusohjelma. Esiselvitys: Raportti tuloksista. Tampereen teknillinen yliopisto.Liikenteen tutkimuskeskus Verne.Year2015
VersionPublisher's PDF (version of record)
Link to publicationTUTCRIS Portal (http://www.tut.fi/tutcris)
Take down policyIf you believe that this document breaches copyright, please contact [email protected], and we will remove accessto the work immediately and investigate your claim.
Download date:02.10.2020
WIN‐WINTER — Tie‐ ja katuverkon talvihoidon tutkimusohjelma
Esiselvitys
RAPORTTI TULOKSISTA
Kaisa Karhula, Markus Pöllänen, Jorma Mäntynen, Harri Rauhamäki, Marika Leppäniemi & Terhi Luukkonen
Toukokuu 2015
2
Ohjausryhmä
Pekka Rajala, Liikennevirasto
Tuovi Päiviö, Pohjoismaiden e‐ ja liikennefoorumi/Uudenmaan ELY‐keskus
Eetu Pilli‐Sihvola, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki
Anna Keskinen, Helsingin kaupunki
Pasi Leimi, Lappeenrannan kaupunki
Jaakko Rahja, Tieyhdistys
Tutkimusryhmä
Jorma Mäntynen, Projek n vastuullinen johtaja
Kaisa Karhula, Projek päällikkö
Markus Pöllänen
Harri Rauhamäki
Marika Leppäniemi
Terhi Luukkonen
Julkaistu toukokuussa 2015
3
Alkusanat 4
Johdanto 5
Tausta 5
Tavoi eet 5
Esiselvityksen toteu aminen 6
Esiselvityksen tulokset 6
Taustaprojek : Pohjoismainen talvihoito‐osaaminen 7
Ehdotuksia tulevaisuuden tutkimusprojekteiksi 8
Muita esiselvityshankkeessa esiin nousseita tutkimustarpeita 13
Loppusanat 15
LIITTEET
Liite 1: Talvihoidon kehi äminen suomalaisissa kunnissa—Lappeenrannassa, Jyväskyläs‐
sä, Helsingissä ja Oulussa järjeste yjen työpajojen tuloksia
Liite 2: Talvihoidon kehi ämistyöpaja 12.2.2015—koon tuloksista
Liite 3: Talvihoidon kehitystarpeet Suomen kunnissa—Talvihoitokyselyn koon
2015
Liite 4: Talvihoidon kehitystarpeet ELY‐keskuksissa—Talvihoitokyselyn koon 2015
Liite 5: Talvihoidon kehitystarpeet urakoitsijoiden näkökulmasta—Talvihoitokyselyn
koon 2015
Liite 6: Kirjallisuuskatsauksen tulokset
Sisällysluettelo
4
Alkusanat
Tie‐ ja katuverkon talvihoidolla on merki äviä vaikutuksia yhteiskunnan toimivuuteen. Kaiken sujuessa
ongelmi a liikkuminen on turvallista ja sujuvaa niin yksi äisen liikkujan kuin elinkeinoelämän näkökul‐
masta. Mu a kun talvihoidossa on ongelmia, voivat vaikutukset liikennejärjestelmälle ja liikkumiselle olla
merki äviä. Talvihoidolla ei ole vaikutusta ainoastaan ihmisten liikkumiseen ja liikkumisen turvallisuuteen,
vaan se vaiku aa myös muun muassa liike‐elämän toimivuuteen ja luo merki äviä taloudellisia vaikutuk‐
sia.
Esiselvityshankkeen tavoi eena oli selvi ää, mitkä ovat tärkeimmät kehitys‐ ja tutkimustarpeet talvihoi‐
toon lii yen Pohjoismaissa eri sidosryhmien näkökulmasta. Tietoa kerä in haasta eluiden, verkko‐
kyselyiden, työpajojen sekä kirjallisuuskatsauksen avulla. Hankkeen idea on lähtöisin Jaakko Rahjalta ja
hänen Tie & Liikenne ‐lehdessä julkaistusta kirjoituksestaan (Tie & Liikenne 1/2014), jossa painote in yh‐
teispohjoismaisen talvihoitoon lii yvän tutkimusohjelman tarve a.
Haluamme kii ää kaikkia hankkeeseen osallistuneita tahoja ja henkilöitä. Mielenkiintoisten haasta elui‐
den ja keskustelujen avulla kerä in paljon etoa tutkimustarpeista eri näkökulmista Pohjoismaissa. Hank‐
keen aikana selvisi, kuinka eviranomaiset tekevät jo talvihoitoon lii yvää yhteistyötä Pohjoismaiden e‐
ja liikennefoorumin kau a. Jo a talvihoito‐osaaminen säilyy vahvana Pohjoismaissa ja jo a voidaan taata
turvalliset liikkumismahdollisuudet ja elinkeinoelämän toimintavarmuus, on meidän kuitenkin työskennel‐
tävä yhä vahvemmin yhdessä ja tartu ava talvihoidon luomiin haasteisiin nyt ja tulevaisuudessa.
Tampereella 5.5.2015
5
Kuva 1. Esiselvityksen aikana selvite in mahdollisuudet
toteu aa yhteispohjoismainen talvihoidon tutkimusohjel‐
ma.
Tausta
Teiden ja katujen talvihoidolla on merki äviä
sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, jotka hei‐
jastuvat muun muassa kulkutavan valintaan, lii‐
kenneturvallisuuteen sekä liike‐elämän toimin‐
tavarmuuteen. Hyvällä suunni elulla ja talvihoi‐
don toteu amisella voidaan saavu aa merki ä‐
viä taloudellisia säästöjä muun muassa oikeat
menetelmät ja kalusto valitsemalla sekä lumilo‐
gis ikkaa op moimalla.
Vaikka talven sääolosuhteet voivat vaihdella yh‐
den maankin sisällä paljon, ovat talvihoitoon
lii yvät haasteet Pohjoismaille yhteisiä. Yhteis‐
työlle on siis tarve a ja korkeampi talvihoidon
taso on mahdollista saavu aa tar umalla ongel‐
miin yhdessä, jakamalla etoa ja oppimalla toi‐
siltamme.
Tavoi eet
Esiselvityksen tarkoituksena oli selvi ää tärkeimmät talvihoitoon lii yvä tutkimuskysymykset ja ‐tarpeet
eri sidosryhmien näkökulmasta Pohjoismaissa. Projek n tärkeimpänä tavoi eena oli valmistella laajaa yh‐
teispohjoismaista e‐ ja katuverkon talvihoidon tutkimusohjelmaa. Tutkimustarpeiden selvi ämisen lisäk‐
si esiselvityksen aikana kartoite in mahdollisia tutkimuskumppaneita, rahoitusmahdollisuuksia sekä tut‐
kimusohjelman käytännön toteu amista. Tutkimuksen tavoi eena oli:
Kartoi aa eri osapuolten tutkimustarpeita talvihoitoon lii yen Suomessa ja muissa Pohjois‐
maissa.
Perehtyä jo olemassa olevaan tutkimus etoon talvihoidon kehi ämiseen lii yen.
Suunnitella tutkimusohjelman käytännön toteu aminen: tutkimuskumppanit, rahoitusmallit ja
projek n hallinnoin .
Varmistaa, e ä tutkimusohjelman aikana keskitytään olennaisiin asioihin, joista on aitoa hyö‐
tyä eri toimijoille.
Esiselvityksen rahoi vat Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi sekä Jyväskylän, Lappeenran‐
nan ja Helsingin kaupungit. Projek toteute in iviissä yhteistyössä Pohjoismaiden e‐ ja liikennefooru‐
min sekä Suomen Tieyhdistyksen kanssa. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillisestä yli‐
opistosta vastasi hankkeen käytännön toteu amisesta.
Johdanto
6
Esiselvityksen aikana kerä yihin etoihin pohjautuen luo in ehdotus yhteispohjoismaisen e‐ ja katuver‐
kon tutkimusohjelman toteu amiseksi. Tutkimusohjelman käynnistämiseksi on tavoi eena toteu aa niin
sano u taustaprojek , jonka aikana kerätään e‐ ja katuverkon talvihoitoon lii yvä eto yhteen portaa‐
liin sekä kartoitetaan “state of the art” valikoiduista talvihoidon osa‐alueista tulevaisuuden tutkimusten
pohjaksi. Yksi päätavoi eista on tukea pohjoismaisen talvihoito‐osaamisen kehi ymistä sekä osaamisen
vien ä ulkomaille.
Taustaprojek n lisäksi myös muita tutkimusprojekteja on mahdollista käynnistää hankkeen aikana. Tässä
rapor ssa on esitelty eräitä mahdollisia tulevaisuuden tutkimusprojekteja, joiden ideat nousivat esille esi‐
selvityksen aikana käydyissä haasta eluissa ja keskusteluissa. Projek en kuvaukset ovat alustavia ja niitä
tullaan tarkentamaan tarpeen mukaan esiselvityshankkeen pääty yä.
Esiselvityksen toteu aminen
Esiselvitys koostui neljästä pääosasta: haasta eluista, verkkokyselyistä, sidosryhmätyöpajoista sekä kirjal‐
lisuuskatsauksesta. Osat on kuva u tarkemmin kuvassa 2. Haasta eluiden, verkkokyselyiden sekä työpa‐
jojen päätavoi eena oli selvi ää eri sidosryhmien näkökulmasta tärkeimmät talvihoitoon lii yvät eto‐ ja
tutkimustarpeet Pohjoismaissa sekä kartoi aa, miten yhteispohjoismainen tutkimusohjelma voisi parhai‐
ten vastata näihin tarpeisiin.
Kuva 2. Esiselvitys koostui neljästä pääosasta: haasta elut, verkkokyselyt, työpajat sekä kirjallisuuskatsaus.
Esiselvityksen tulokset
7
Taustaprojek : Pohjoismaisen talvihoito‐osaamisen edistäminen
Tavoi eet
Tarjotaan talvihoitoon lii yvä tutkimus eto helpos saataville kaikille sidosryhmille.
Kartoitetaan tutkimusaukot e‐ ja katuverkon talvihoitoon lii yen.
Mahdollistetaan talvihoitoon lii yvä edonvaihto laajas Pohjoismaiden välillä.
Kannustetaan tutkijavaihtoon sekä vahvistetaan pohjoismaista talvihoitotutkimusta.
Markkinoidaan pohjoismaista talvihoito‐osaamista kansainvälises .
Muuta
Hankkeen kesto noin 2 vuo a
Rahoitus NordFoU:n kau a (Pohjoismaiset eviranomaiset)
TP 1 State of the art
Kartoitetaan Pohjoismassa (ja kansainvälises ) tehty tutkimus talvihoi‐
toon lii yen. Kerätään edot eri osa‐alueisiin lii yvästä “state of the art”
‐ edosta hyödynne äväksi tulevaisuuden projekteissa.
TP 2 Tiedon jakaminen kansainvälises
Luodaan portaali pohjoismaisen talvihoito‐osaamisen markkinoimiseksi
kansainvälises ja edon jakamiseksi eri sidosryhmille. Kerätään eto
portaaliin helpos saatavaan ja lue avaan muotoon.
TP 3 Yhteistyöverkoston vahvistaminen
Kartoitetaan olemassa olevat yhteistyö‐ ja keskusteluverkostot talvihoi‐
toon lii yen Pohjoismaissa ja luodaan uusia keinoja yhteistyön vahvista‐
miseksi.
Lyhyt kuvaus
Taustaprojek n tarkoituksena on koota pohjoismainen eto talvihoidosta yhteen paikkaan niin, e ä se on
helpos eri yhteistyötahojen hyödynne ävissä. Projek n aikana kerätyt edot raportoidaan englanniksi,
mikä palvelee pohjoismaisen talvihoito‐osaamisen markkinoin a kansainvälises . Myös edonvaihtoa
sekä avointa keskustelua eri osapuolten välillä kehitetään. Hankkeen aikana kerätään etoa ja “state of
the art” talvihoidon eri osa‐alueisiin lii yen tulevaisuuden tutkimuksen pohjaksi. Taustaprojek jakautuu
kolmeen työpake in:
8
Ehdotuksia tulevaisuuden tutkimusprojekteiksi
1) Talvihoidon taloudelliset vaikutukset
Lyhyt kuvaus
Talvihoidon taloudelliset vaikutukset kiinnostavat niin val on eviranomaisia, kun a
kuin myös päätöksentekijöitä ja polii kkoja. On tärkeää etää, millaisia vaikutuksia hy‐
vällä tai heikolla talvihoidon tasolla on, jo a voimme paremmin ymmärtää sen kokonais‐
vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen. Tietoa vaikutuksiin lii yen on jo olemassa, mu a
on tärkeää pyrkiä saamaan yhä laajempi kuva talvihoidosta o aen huomioon erilaiset
näkökohdat, kuten
turvallisuus
ympäristö
liike‐elämä
talvihoidon organisoin tavat.
Tavoi eet
Luoda kokonaisvaltaisempi kuva talvihoidosta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja
talouteen.
Laskea talvihoidon hyödyt ja kustannukset laajas niin, e ä todelliset kustannuk‐
set voidaan esi ää yhä tarkemmin.
Tarjota kunnille ja eviranomaisille enemmän etoa talvihoidon suunni elun tuek‐
si.
Tarjota päätöksentekijöille ja polii koille enemmän etoa talvihoidon kokonaiskus‐
tannuksista päätöksenteon tueksi.
Mahdolliset osallistujatahot
Pohjoismaiset eviranomaiset
Kunnat
Erityisalat tutkimuksessa: talous, hyöty‐kustannusanalyysi
9
2) Talvihoidon kehi äminen pyöräilyn ja jalankulun näkökulmasta
Lyhyt kuvaus
Talvihoidolla on merki äviä vaikutuksia kävelyyn ja pyöräilyyn talvikautena. Hyvin suun‐
niteltu ja toteute u talvihoito, joka o aa huomioon lihasvoimaisen liikkumisen tarpeet,
luo hyvät mahdollisuudet kävellä ja pyöräillä. Paljon on jo tehty jalan ja pyörällä tehtyjen
matkojen helpo amiseksi, mu a yhä edelleen tarvitaan uu a etoa, jo a kävelystä ja
jalankulusta saadaan houku elevampia ja turvallisempia tapoja liikkua. Erityises van‐
husten, lasten, liikuntaesteisten ja näkörajoi eisten tarpeet tulee o aa huomioon yhä
kokonaisvaltaisemmin.
Tavoi eet
Selvi ää, mitkä ovat eri liikkujaryhmien merki ävimmät syyt olla kävelemä ä tai
pyöräilemä ä talvella.
Tutkia, mitkä ovat tehokkaimmat menetelmät esimerkiksi pyöräkatujen, pyöräkais‐
tojen, jalkakäytävien tai jalankulkualueiden kunnossapitoon.
Kartoi aa, millaisia vaikutuksia infrastruktuurilla on talvihoitoon ja millainen infra‐
struktuuri tukee tehokkaimmin kävelyä ja pyöräilyä.
Tarjota kunnille, val on eviranomaisille sekä urakoitsijoille enemmän etoa, mi‐
ten kävelijöiden ja pyöräilijöiden tarpeet voitaisiin o aa ka avammin huomioon
talvihoidossa.
Mahdolliset osallistujat
Kunnat
Pohjoismaiset eviranomaiset
Erityisalat tutkimuksessa: terveyssektori, edistämissää öt (kuten vanhusjärjestöt,
näkövammaisten keskuslii o)
10
3) Tehokkaampi lumilogis ikka
Lyhyt kuvaus
Lumilogis ikka on oleellinen osa talvihoitoa, ja usein talvihoitoon varatusta budje sta
suuri osa kuluu lumilogis ikasta aiheutuviin kustannuksiin erityises kunnissa. Lumen
kulje aminen keskustasta ja asuinalueilta lumenkaatopaikoille ei ole ainoastaan kallista,
vaan sillä on myös merki äviä ympäristövaikutuksia. Lumilogis ikan kokonaisvaltaisem‐
malla suunni elulla on mahdollista vähentää talvihoidon kustannuksia. Erityises kun‐
nissa on tarve a uudelle edolle lumilogis ikan suunni eluun lii yen, sillä ivis rakenta‐
minen usein hankaloi aa lumen säilytystä katujen varsilla.
Tavoi eet
Kartoi aa lumilogis ikan parhaimpia käytäntöjä kun en katuverkolla ja val on e‐
verkolla.
Verrata erilaisten lumilogis ikan keinojen kustannuksia ja tehokkuu a, esimerkiksi
sulatuskoneita ja lähisiirtoalueiden hyödyntämistä.
Luoda visuaalinen ja käytännöllinen opas lumilogis ikan suunni eluun.
Tarjota kunnille, val on eviranomaisille sekä urakoitsijoille etoa lumilogis ikan
suunni eluun turvallisuus huomioiden ja pyrkimällä mahdollisimman vähiin kus‐
tannuksiin.
Mahdolliset osallistujat
Kunnat
Pohjoismaiset eviranomaiset
Urakoitsijat
Erityisalat tutkimuksessa: kaavoitus, katusuunni elu, lumensulatuskaluston val‐
mistajat
11
4) Laadunvarmistus talvihoitourakoissa
Lyhyt kuvaus
Talvihoidon organisoinnin suunni elua on viime vuosina tehty voimakkaas taloudelli‐
sesta näkökulmasta laatunäkökulman jäädessä samaan aikaan vähemmälle huomiolle.
Taloudellisen lanteen ukentuessa monissa maissa ja kunnissa on tärkeää keski yä tal‐
vihoidon laadun varmistamiseen ja mie ä, kuinka korkea laatutaso voidaan saavu aa
annetuilla resursseilla. Laadusta ei tulisi nkiä, sillä laatutason alenemisella voi olla voi‐
makkaita vaikutuksia muun muassa liikkumisen turvallisuuteen ja elinkeinoelämän toi‐
mintavarmuuteen.
Tavoi eet
Kartoi aa, kuinka talvihoidon laadunvarmistus on järjeste y val on everkolla ja
kunnissa ja kuinka laatua voitaisiin kehi ää o aen huomioon erilaiset talvihoidon
organisoin tavat.
Luoda malli talvihoidon laadun varmistamiseen ja testata sitä todellisissa talvihoi‐
tourakoissa.
Tutkia kuinka ITC:tä voitaisiin hyödyntää yhä tehokkaammin laadunvarmistamises‐
sa.
Tarjota kunnille ja val on eviranomaisille etoa, kuinka laadunvarmistus voidaan
o aa yhä tehokkaammin huomioon talvihoidossa.
Vahvistaa laajan ja urakoitsijan välistä yhteistyötä korkean laatutason takaami‐
seksi.
Mahdolliset osallistujat
Pohjoismaiset eviranomaiset
Kunnat
Urakoitsijat
Laadunvarmistuskonsul t
12
5) Informaa oteknologian ja kommunikoinnin hyödyntäminen talvihoi‐
dossa.
Lyhyt kuvaus
Tie‐ ja katuverkon kunto vaiku aa liikkumiseen ja liikkumismahdollisuuksiin. Jos everk‐
ko on hyvässä kunnossa myös talvella, liikenne on sujuvaa ja jalankulkijoiden sekä pyö‐
räilijöiden on turvallista liikkua. Yksi turvallisen liikkumisen osatekijöistä on ennakoin .
Jos liikkujille tarjotaan etoa liikenneolosuhteista everkolla, on heidän mahdollista
suunnitella matkansa ja o aa talvihoidon lanne paremmin huomioon. Tiedon jakami‐
nen onkin tärkeää, jo a elläliikkujat voivat huomioida talven aiheu amat viivytykset
tehokkaas . Reaaliaikaista etoa everkon kunnosta ja talvihoidon lanteesta on har‐
voin saatavilla, vaikka tämän mahdollistavaa teknologiaa on jo olemassa. Talvihoitoon
lii yvä informaa o ei hyödytä ainoastaan liikkujia vaan myös kun a ja eviranomaisia,
jotka ovat vastuussa teiden ja katujen kunnossapidosta.
Tavoi eet
Kehi ää menetelmä, jonka avulla talvihoidon reaaliaikaiseen seurantaan lii yvää
etoa voidaan jakaa kaikille sidosryhmille.
Parantaa turvallisuu a kun liikkujat ovat etoisia mitä e‐ ja katuverkolla talvihoi‐
toon lii yen tapahtuu.
Tarjota kunnille ja val on eviranomaisille hyvä kuva talvihoidon vallitsevasta ‐
lanteesta.
Tarjota liikkujille etoa talvihoidosta, jo a he olisivat paremmin varuillaan talvella
ellä liikkuessa.
Mahdolliset osallistujat
Pohjoismaiset eviranomaiset
Kunnat
Urakoitsijat
Erityisalat tutkimuksessa: ICT ja liikenneturvallisuus
13
Muita esiselvityshankkeessa esiin nousseita tutkimustarpeita
Viiden edellä kuvatun projek ‐idean lisäksi myös muita tutkimustarpeita tunniste in
esiselvityshankkeen aikana. Nämä tarpeet on lueteltu alla olevassa listassa. Monet tutki‐
mustarpeista ovat hyvin laajoja, minkä vuoksi ne ovat ennemmin alustavia projek aluei‐
den kuvauksia kuin yksi äisiä, valmiita tutkimushankkeita. Nämä ideat on kuitenkin hyvä
tunnistaa ja poh a niitä tarkemmin taustaprojek n aikana. Tutkimustarpeet on jae u
kolmen otsikon alle: talvihoidon organisoin , menetelmät ja kalusto sekä yhteiskunnalli‐
nen merkitys.
Talvihoidon organisoin
Talvihoidon organisoin val on everkolla Pohjoismaissa
Talvihoidon organisoin tapojen tutkiminen ja vertaaminen (esim. budje , todelliset kustannukset, käyte‐
tyt menetelmät)
Talvihoidon organisoin kunnissa Pohjoismaissa
Talvihoidon organisoin tapojen tutkiminen ja vertaaminen (esim. budje , todelliset kustannukset, käyte‐
tyt menetelmät)
Kannustejärjestelmien kehi äminen kulje ajille
Kannustejärjestelmien käy ö talvihoitokaluston kulje ajille laadun ja tehokkuuden takaamiseksi talvihoi‐
dossa (koulu amisen lisäksi)
Talvihoidon seurannan parhaat käytännöt
Parhaat käytännöt talvihoidon seurannan organisoin in kunnissa ja val on everkolla kustannustehok‐
kuus ja laatu huomioiden
Hoitotoimenpiteisiin lii yvän päätöksenteon kehi äminen
Miten päätöksenteko olisi mahdollisimman tehokasta ja oikea‐aikaista? (mm. keli edon hyödyntäminen,
seurantapisteverkon laajentaminen)
Menetelmät ja kalusto
Loskan poiston menetelmät
Olemassa olevien menetelmien kartoi aminen ja kalustokehityksen aloi aminen
Talvihoitotoimenpiteiden seurannan kehi äminen
Menetelmien ja kaluston kehi äminen talvihoito toimenpiteiden ja laadun reaaliaikaiseen seurantaan
Talvihoidossa käyte yjen menetelmien tehokkuuden vertaaminen
Talvihoidossa käytössä olevien menetelmien tehokkuuden vertailu ja kartoi aminen, mitkä menetelmät
soveltuvat parhaiten millekin etyypeille ja sääolosuhteisiin
Suolauksen ajoituksen op moiminen
Mikä on tehokkain ajankohta käy ää suolaa (esim. ennen ruuhkatun a vai johonkin muuhun aikaan)
Talvihoitomenetelmiin lii yvän edon kokoaminen
Tietojen kerääminen käytössä olevista menetelmistä, niiden soveltuvuudesta eri olosuhteisiin, kustannuk‐
sista, tehokkuudesta, käy ötavoista jne.
14
Talvihoidossa käytössä olevat materiaalit
Talvihoidossa käytössä olevien materiaalien kartoi aminen (mm. suola, hiekka, sora) ja tarpeet uusien
materiaalien kehi ämiselle eri lanteisiin
Parhaat menetelmät pyöräkaistojen ja ‐väylien talvihoitoon
Tehokkaimmat menetelmät pyöräväylien ja ‐kaistojen talvihoitoon erilaisissa ilmasto‐olosuhteissa.
Yhteiskunnallinen merkitys
Talvihoidon ympäristövaikutukset
Talvihoidosta aiheutuvat ympäristövaikutukset, kuten teiden suolaus, lumen läji ämisen vaikutus maape‐
rään, lumen kulje amisen ympäristövaikutukset ja niiden taloudelliset vaikutukset
Talvihoidon vaikutus erilaisten väylien turvallisuuteen
Erityyppisten väylien turvallisuustarkastelu huomioiden sää‐ ja keliolosuhteet ja tehdyt toimenpiteet
Talvihoidon vaikutukset pyöräily‐ ja kävelytapaturmiin
Onne omuuksien tarkastelu, esim. paikantaminen kartalle
Talvihoidon toimintaympäristön muutokset ja niihin varautuminen
Sää ja ilmasto, everkon kunto, ajoneuvo‐ ja rengasteknologia, väestön ikääntyminen jne.
Talvihoidon vaikutukset estee ömyydelle
Miten estee ömyys voitaisiin o aa laajemmin huomioon talvihoidossa erityises jalankulkuväylillä?
15
Esiselvityshankkeen aikana kerä in laajas etoa talvihoitoon lii yvistä kehitys‐ ja tutkimustarpeista
Pohjoismaissa eri sidosryhmien näkökulmasta. Hankkeen tavoi eena oli näiden etojen pohjalta valmis‐
tella yhteispohjoismaisen talvihoidon tutkimusohjelman sisältöä ja toteu amistapaa.
Vaikka tutkimusta talvihoitoon lii yen onkin tehty Pohjoismaissa yhdessä ja erikseen jo pitkään, on talvi‐
hoidossa edelleen mahdollisuus yhteistyön ivistämiseen eri osapuolten välillä ja hyvien käytäntöjen jaka‐
miseen. Talvihoito vaiku aa merki äväs yhteiskunnan toimivuuteen, minkä vuoksi sen kehitykseen ja
tehokkaaseen toteu amiseen on tärkeää panostaa. Yhteistyötä on tehty erityises Pohjoismaiden e‐ ja
liikennefoorumin kunnossapitojaoston kau a, joka antaakin hyvät edellytykset yhteistyölle. Jaoston toi‐
minta paino uu kuitenkin eviranomaisten näkökulmaan, minkä vuoksi tarve kun en väliselle yhteistyön
ja tutkimuksen kehi ämiselle on edelleen olemassa.
Esiselvityshankkeen tuloksena on tavoite käynnistää yhteispohjoismaisen tutkimusohjelman taustaprojek‐
, jonka aikana pyritään vahvistamaan talvihoidossa tapahtuvaa yhteistyötä Pohjoismaiden välillä, kerää‐
mään etoa talvihoidon tutkimuksesta yhteen paikkaan helpos saataville sekä luomaan pohjaa tutkimus‐
yhteistyölle, jo a talvihoidon huippututkimusta olisi jatkossakin Pohjoismaissa. Näin myös varmistetaan
talvihoitoon lii yvän osaamisen vahvistaminen laajas eri osapuolten näkökulmasta.
Loppusanat
16
LIITTEET
Liite 1: Talvihoidon kehi äminen suomalaisissa kunnissa—Lappeenrannassa, Jyväskylässä,
Helsingissä ja Oulussa järjeste yjen työpajojen tuloksia
Liite 2: Talvihoidon kehi ämistyöpaja 12.2.2015—koon tuloksia
Liite 3: Talvihoidon kehitystarpeet Suomen kunnissa—Talvihoitokyselyn koon 2015
Liite 4: Talvihoidon kehitystarpeet ELY‐keskuksissa—Talvihoitokyselyn koon 2015
Liite 5: Talvihoidon kehitystarpeet urakoitsijoiden näkökulmasta—Talvihoitokyselyn koon
2015
Liite 6: Kirjallisuuskatsauksen tulokset
Talvihoidon kehittäminen suomalaisissa kunnissaLappeenrannassa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Oulussa järjes-
tettyjen työpajojen tulemia
Työpajojen tavoitteena oli kartoittaa kaupunkien näkemyksiä talvihoitoon liittyvis-tä tutkimus– ja kehitystarpeista. Tulokset on raportoitu neljän eri teeman mukaan:
talvihoidon organisointi, menetelmät ja kalusto, lumilogistiikka ja yhteiskunnallinenmerkitys.
Työpajat liittyvät tutkimushankkeeseen ”Win-winter, Tie– ja katuverkon talvihoidon tutkimusohjel-ma”, jota rahoittavat Helsingin, Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupungit, Liikennevirasto sekä Lii-kenteen turvallisuusvirasto Trafi. Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää eri sidosryhmien talvi-hoitoon liittyviä kehitys– ja tutkimustarpeita Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kerättyä tietoahyödynnetään laajan yhteispohjoismaisen tutkimusohjelman ja sen osaprojektien valmistelussa.Hanke toteutetaan yhteistyössä Pohjoismaiden tie– ja liikennefoorumin sekä Tieyhdistyksen kans-sa. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillisestä yliopistosta vastaa hankkeen käytän-nön toteuttamisesta.
Lisätietoja:
Tutkija Kaisa KarhulaLiikenteen tutkimuskeskus Vernep. 050 300 [email protected]
Talvihoidon järjestäminen
¨ Talvihoidon toteuttamisessa oma työ vs. ulkopuoliset urakoitsijat
· Mikä olisi (kustannus)tehokkain ja laadun kannalta paras organisointita-pa?
¨ Kilpailuttamiseen talvihoidon lisäksi kesähoito ja puhtaanapito
¨ Tilaajan mahdollisuudet ottaa suurempi rooli toimenpiteiden aloittamisen päätök-sistä
· Tarve olisi kelitietopisteiden lisäämisestä kuntien alueelle
¨ Reittikohtaisia kunnossapitoa voisi olla mahdollista toteuttaa erityisesti tärkeimmillä(pyöräilyn) pääväylillä
¨ Urakoiden rajapintoihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota
¨ Lean-periaatteen hyödyntäminen talvihoidossa
¨ Työn valvonnan haasteet: Resurssien riittävyys valvontaan, jotta laatutaso säilyy
¨ Pienemmät urakka-alueet voisivat mahdollistaa pk-yritysten toimintaedellytyksiätalvihoidossa
Talvihoidon organisointi (1/2)
Talvihoidon seurannan ja valvonnan kehittäminen
¨ Talvihoitotoimenpiteiden oikea-aikaisuus tulisi pystyä varmistamaan
¨ Talvihoitokaluston seurantajärjestelmiä tulisi kehittää, jotta tietoa olisi saatavanareaaliaikaisesti
¨ Käytettävien järjestelmien tulee olla luotettavia
¨ Älykkäiden järjestelmien hyödyntäminen ja kehittäminen yhä merkittävämpää
Sopimusten sisältö
¨ Laadun parantamiseksi urakka-asiakirjoissa voitaisiin määritellä kalustovaatimuksettarkemmin
¨ Bonusten käytön lisäämisen mahdollisuudet
¨ Porrastetun sanktion käytön mahdollisuudet
· Sanktio ei saa olla niin pieni, että urakoitsijan on edullisempaa jättää työtekemättä kuin maksaa sakko
¨ Urakkasopimusten tulisi olla riittävän pitkiä
¨ Kilpailutuksessa tulisi pystyä varmistaa oikea kalusto oikeille
väylille
Talvihoidon organisointi (2/2)
Talvihoidon toimijat ja vastuut
¨ Lainmukaiset vastuut eivät ole tällä hetkellä tasavertaisia
¨ Eri tilaajien ja toimijoiden alueet risteävät ja aiheuttavat epäjatkuvuuskohtia (esim.kunta vs. ELY)
· Yhteistyötä tulisi kehittää
¨ Kaupungin sisällä toimijoilla voi olla erilaisia tavoitteita, jotka ovat joskus ristiriidassa,jolloin kokonaiskuva hämärtyy
¨ Yhteistyötä kiinteistönhoitajien kanssa tulisi kehittää
Talvihoidosta tiedottaminen sidosryhmille
¨ Talvihoitoon liittyvää tietoa tulisi jakaa sidosryhmille
· Tietoa tehdyistä kunnossapitotöistä asukkaille esimerkiksi mobiilisovelluk-sen tai internetsivuston avulla
· Asukkailla ei tällä hetkellä käsitystä talvihoidon vastuutahoista
· Yhteistyö joukkoliikennetoimijoiden kanssa
¨ Talvihoidon markkinoinnin ja viestinnän kehittäminen tärkeää
Muuta talvihoidon organisoinnista
¨ Ylläpidon koulutusta tulisi kehittää
¨ Tietoa kadun reuna-alueiden merkitsemisen muista keinoista kepityksen lisäksi
¨ Kuntien välinen vertailutieto talvihoitoon liittyen olisi mielenkiintoista
· Talvihoitoon käytetyt eurot, katukilometrit, sattuneet onnettomuudet jne.
¨ Lainsäädännön tulisi tukea talvihoidon järkevää toteuttamista
Tarpeet uusille menetelmille ja kalustolle
¨ Sohjon poistoon olisi tarvetta uusille menetelmille ja kalustolle
¨ Suolaus katualueella
· Suolauksen haitat/hyödyt tarkemmin tietoon
· Suolauksen lisääminen kuntien alueilla mielenkiintoinen kysymys
¨ Lingon käyttömahdollisuudet aurauksen yhteydessä
¨ Liukkaudentorjuntamenetelmien vertailu (kustannukset ja ympäristövaikutukset)
¨ Monikäyttökoneiden kehittäminen (hyödyntäminen kesällä ja talvella)
¨ Kaluston kehittäminen tasoeroteltujen pyörä- ja kävelyväylien talvihoitoon
¨ Mahdollisuudet auran leveyden säätämiseen esimerkiksi metristä kahteen
¨ Laadun valvonnan menetelmien kehittäminen
¨ Uusia menetelmiä lumen sulattamiseen
¨ Pakkaavien lavojen kehittäminen suuremman lumimassan pois kuljettamiseksi
¨ Sää– ja kelipalveluiden kehittäminen
¨ Käytössä olevien ja kehitettyjen uusien menetelmien kartoitus, jotta niistä saataisiinlisää tietoa
¨ Tilaajan ja urakoitsijan yhteistyön lisääminen menetelmäkehityksessä
· Asiakirjojen kehittäminen hankintalain puitteissa
· Kannustimien käyttö
Menetelmät ja kalusto (1/2)
Kaluston ja menetelmien vaikutus suunnitteluun
¨ Kunnossapitokaluston suuri koko rajoittaa kevyen liikenteen alueiden suunnittelua
· Mitoitetaanko väylät kaluston mukaan vai valitaanko kalusto väylän mu-kaan?
· Käytettävät menetelmät ja kalusto tulisi suunnitella jo kaavoitusvaiheessa
¨ Pyöräkaistojen talvihoidon parhaista käytännöistä kaivataan tietoa
¨ Katujen pituuskaltevuuden aiheuttamat haasteet kunnossapidolle selvitettävä
¨ Kokeiluidea: Talvella autoton asuinalue/kortteli
· Asukkaat saisivat kannustimiksi esim. bussi– ja taksilippuja
Tarpeet uusille menetelmille ja kalustolle
¨ Kaluston varaaminen erilaisten talvien vaatimuksiin haastavaa
¨ Pienkaluston käytön lisäämismahdollisuudet kilpailuttamalla se erikseen
¨ Tilaajan tulisi määritellä tarkemmin suunnat kaluston kehittämiselle
¨ Suomen kuntien kalustokartoitus
· Millaisia menetelmiä ja miten kunnat käyttävät eri talvihoitotöihin?
¨ Talvikunnossapitokalustolle soveltuvuuskatsauksen kehittäminen
· Urakoitsijan tulee todentaa, että käytetty kalusto on vaatimusten mukais-ta
Menetelmät ja kalusto (2/2)
Lumilogistiikan huomioiminen suunnittelussa
¨ Talvihoidon tarpeet huomioon katusuunnittelussa ja kaavoituksessa
· Mm. lumitilat, lähisiirtoalueet, hulevedet, istutukset, pyörätelineet, va-laisinpylväiden sijoittaminen katupoikkileikkauksessa
· Asemakaavoituksessa mahdollistettava riittävät lumitilat ja lumen välisäi-lytyspaikat aina kun mahdollista
· Riittävät lumitilat tulisi varmistaa tonteille
¨ Riittävien lumitilojen selvittäminen Suomessa alueellisesti ja eri katutyypeille
¨ Uuden asuinalueen toteuttaminen, joka suunniteltu ja brändätty talviulkoilulle
¨ Suunnitelmien havainnekuvat tulisi piirtää talvimaisemaan
¨ Umpikatujen kääntöpaikat huomioon suunnittelussa
¨ Lumen kasaamisessa huomioitava erityisesti joukkoliikennepysäkit ja liittymien nä-kemät
¨ Lumilogistiikan/lumitilojen työkalupakki
· Tarve havainnolliselle esittelymateriaalille
· Lumitilan järjestelyistä vaihtoehtoratkaisupakki, joka toimisi ohjeenamaankäytön ja katutilan suunnittelussa
Lumilogistiikka (1/2)
Uutta tietoa lumilogistiikasta
¨ Uudet innovaatiot ja niiden mahdollisuudet lumen hävittämiselle ja varastoinnille
· Lumensulatuskone
· Maanalaiset säiliöt lumelle
· Lumensulatuskentät
· Lumen puhdistaminen, mahdollistaisiko lumen varastoinnin useampiinkohteisiin?
¨ Kustannusvertailu: millä maan arvolla lumen kuljettaminen muuttuu kannattavam-maksi kuin lumen säilyttäminen esim. keskustassa?
¨ Sulanapitojärjestelmien ja perinteisen talvihoidon kustannuserot ja ympäristövaiku-tukset
¨ Auratun lumen hyödyntäminen
· Mahdollisuudet kylmäenergian hyödyntämisessä, kaukolämmöntuottamisessa, lumen käytössä hiihtoreittien taipulkkamäen rakentamiseen
Lumilogistiikka (2/2)
Muuta lumilogistiikasta
¨ Lumen kuormauksesta aiheutuva melu yöaikaan häiritsee asukkaita
¨ Työmenetelmien turvallisuus lumensiirtotöissä
¨ Lumilogistiikan ympäristökysymykset
· Määräykset ovat usein tiukkoja ja vaikeuttavat mm. läjittämistä puistoihin
¨ Hallittu hule– ja sulamisvesien poisto tulisi suunnitella
¨ Pysäköintijärjestelyillä voisi olla mahdollista saada lisää lumitilaa
¨ Asukkaiden ymmärtämättömyys talvihoitoa kohtaan
¨ Joissain tilanteissa tarvitaan edelleen perinteistä lumenpoistoa käsityönä (mies jalapio)
Vaikutukset kävelyyn ja pyöräilyyn
¨ Jalankulun ja pyöräilyn houkuttelevuus talvella
· Pyöräilijöiden sekä jalankulkijoiden talvivarustuksen kehittäminen
· Mahdollisuudet pyöräteiden kattamiseen talvella
· Jalankulkureittien ja tärkeiden puistoreittien hoidon tason nostaminen
· Jalankulun ja pyöräilyn pääreiteistä tiedottaminen
· Iäkkäiden tarpeiden ymmärtäminen ja huomioiminen
Yhteiskunnallinen merkitys
Terveys– ja ympäristövaikutukset
¨ Talvihoidolla merkittäviä terveysvaikutuksia
· Hengityselinsairaudet katupölyn takia
· Liukastumisten aiheuttamat kustannukset kunnille
· Vanhukset liikkuvat usein talvella taksilla jos kävely koetaan vaikeaksi taipelottavaksi (liukastuminen)
Taloudelliset vaikutukset
¨ Talvihoidon terveyshyötyjen laskeminen olisi tarpeellista
¨ Liikennehaittojen ja onnettomuuksien kustannukset vs. talvihoidon kustannukset
¨ Talvihoidon kannalta ongelmallisten kohteiden selvittäminen ja kartoittaminen esi-merkiksi paikkatiedon avulla. Missä tapahtuu eniten onnettomuuksia/liukastumisia?
¨ Kuntien vastuu esimerkiksi liukastumistapauksissa kohtuuton
¨ Vakuutuskustannuksiin voi kohdistua nousupaineita onnettomuuksien kasvun seu-rauksena
¨ Talvihoidon laadun imagovaikutukset
· Markkinointi olisi tärkeää, mutta toteuttaminen haasteellista
Talvihoidon kehittämistyöpaja12.2.2015
Koonti tuloksista
Työpajan tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat talvihoidon kehittämisen kannalta merkittävimmät tutkimus-tarpeet ja -kysymykset suomalaisten sidosryhmien näkökulmasta ja miten näihin tarpeisiin voitaisiin tulevai-
suudessa vastata yhteispohjoismaisella talvihoidon tutkimusohjelmalla. Työpaja oli osa laajempaa Win-winter-tutkimushanketta, jota rahoittavat Liikennevirasto ja Trafi sekä Jyväskylän, Lappeenrannan ja Helsin-gin kaupungit. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pohjoismaiden tie– ja liikennefoorumin sekä Suomen Tieyh-
distyksen kanssa.
Työpaja liittyy tutkimushankkeeseen ”Win-winter, Tie– ja katuverkon talvihoidon tutkimusohjelma”, jota rahoittavat Helsingin, Lap-peenrannan ja Jyväskylän kaupungit, Liikennevirasto sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Tutkimushankkeen tavoitteena onselvittää eri sidosryhmien talvihoitoon liittyviä kehitys– ja tutkimustarpeita Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kerättyä tietoa hyö-dynnetään laajan yhteispohjoismaisen tutkimusohjelman ja sen osaprojektien valmistelussa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Poh-joismaiden tie– ja liikennefoorumin sekä Tieyhdistyksen kanssa. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillisestä yliopis-tosta vastaa hankkeen käytännön toteuttamisesta.
Lisätietoja:
Tutkija Kaisa KarhulaLiikenteen tutkimuskeskus Vernep. 050 300 [email protected]
Osallistujat
Ryhmä 1
Aki AapaojaHeidi JokinenJari KortelainenTarja MyllerJyrki PaavilainenTuovi Päiviö
Ryhmän vetäjä:Kaisa Karhula
Ryhmä 2
Raine HautalaJanne MäkipääJouko NiskanenTimo PaavilainenTuula SmolanderAnders Östergård
Ryhmän vetäjä:Harri Rauhamäki
Ryhmä 3
Meri HelinPasi LeimiKatja LevolaHeikki MantsinenJorma MäntynenEetu Pilli-Sihvola
Ryhmän vetäjä:Markus Pöllänen
Työpajan 1 vaihe:Projektiaihioiden tärkeyden määrittäminen
Talvihoidon organisointi
Menetelmät ja kalusto
Yhteiskunnallinen merkitys
Työpajan 2 vaihe:Tärkeimpien projektiaihioiden jatkotyöstö
Projekti 2:Laadun varmistaminen ja seuranta
KuvausLaadun varmistaminen ja seuranta talvihoitourakoi-den aikana eri näkökulmista ja tilaajan ja urakoitsijanyhteistyönä. Miten voidaan tehokkaimmin taata hyvätalvihoidon laatu ja miksi laatua kannattaa kehittääeri toimijoiden näkökulmasta?
Laajuus¨ Melko laaja projekti, kesto useamman vuoden
Osallistujat¨ Kaikki Pohjoismaat, valtio, kunnat, urakoitsijat
¨ Käyttäjäryhmät mukaan: mm esteettömyys, tal-vipyöräily, ammattiautoilijat
Tarkennuksia sisältöön¨ Otettava huomioon mm. ITS:n hyödyntäminen,
kannustimien käyttö, organisointi ja hankinta
¨ Erilaiset pilotit ja näistä eteneminen käyttöönot-toon
¨ Laatuvastuu ja miten se saadaan toimimaan?
Muuta¨ Miten nykyresurssein (tai eri resurssimäärillä)
päästään haluttuun laatutasoon?
¨ Sanktiot vai jokin muu keino saada parempaalaatua?
Talvihoidon organisointi
Projekti 1:Tiedon keruu, jalostaminen ja jakaminen
KuvausTalvihoitoon liittyvän tiedon kokoaminen ja jakaminenkaikille osapuolille. Projektien tuloksista tiedottaminenkootusti. Keskusteluyhteyden mahdollistaminen eriosapuolten välillä.
Laajuus¨ Tietoa kerätään ja jaetaan koko tutkimusohjel-
man ajan
Osallistujat¨ Kaikki Pohjoismaat, liikenneviranomaiset ja kun-
nat
¨ mm. PTL, TTY, Trondheimin yliopisto, VTI
Tarkennuksia sisältöön¨ Olemassa olevan tiedon analysointi ja jakami-
nen sekä käynnistyneiden pilottien seuranta jatuloksista tiedottaminen
¨ Opiskelija– ja tutkijavaihdon sekä koulutusvien-nin kehittäminen
Muuta¨ Foorumi, jolla vaihdetaan tietoa ja kokemuksia.
Some-yhteisön luominen ja verkostoituminen
¨ Tiedon jakaminen sähköisesti esim. tietokanta taitietopankki
Projekti 2:Menetelmät loskan poistoon
KuvausLoskan poistossa käytössä olevien menetel-mien kartoittaminen ja uusien menetelmienkehittäminen ja kokeilu.
Laajuus¨ Pohjoismaat, Baltia, Venäjä
Osallistujat¨ mm. laitevalmistajat
Muuta¨ Kattava kirjallisuusselvitys käytössä ole-
vista ja kehitetyistä menetelmistä
¨ Käytössä olevien ja kehiteltyjen mene-telmien kartoitus
¨ Uusien menetelmien kokeilu käytän-nössä
Menetelmät ja kalusto
Projekti 1:Menetelmät liukkauden torjuntaan
KuvausLiukkaudentorjunnassa käytössä olevienmekaanisten ja kemiallisten menetelmienkartoittaminen ja uusien menetelmien kehit-täminen ja kokeilu.
Laajuus¨ Pohjoismaat
Osallistujat¨ Tilaajat, urakoitsijat, laitevalmistajat,
materiaalien tuottajat
Muuta¨ Kattava kirjallisuusselvitys käytössä ole-
vista ja kehitetyistä menetelmistä
¨ Käytössä olevien ja kehiteltyjen mene-telmien kartoitus
¨ Uusien menetelmien kokeilu käytän-nössä
Projekti 3:Seurantamenetelmien kartoitus jakehittäminen
KuvausOlemassa olevien seurantamenetelmienkartoittaminen ja niiden kehittäminen yh-dessä eri toimijoiden kanssa.
Laajuus¨ Pohjoismaat
¨ Projektin vaiheistaminen kartoituksestakehittämiseen ja testaukseen
Osallistujat¨ Kehitetään yhdessä: tilaajat, urakoitsi-
jat, palveluntuottajat
¨ Rahoittajien kokoaminen ml. Tekes,Sitra jne.
Tarkennuksia sisältöön¨ Tiedon laatu tärkeä tekijä sisältäen
mm. toimenpiteet, laatu, toteaminen
¨ Eri toimijoille soveltuva yhteinen järjes-telmä monien eritasoisten sijaan
¨ Automaation hyödyntäminen
Projekti 1:Tieto– ja viestintätekniikan mahdol-lisuuksien hyödyntäminen
KuvausKehitetään järjestelmä, jonka avulla onmahdollista tarjota kaikille toimijoille reaali-aikainen tilannekuva.
Laajuus¨ Pohjoismaisuus
¨ Eri tarpeita palvelevien sovellustenkehittäminen Suomessa ja myynti ul-komaille
Osallistujat¨ Erityisesti kunnossapitäjät
¨ Rahoittajien tarkastelu myös perinteis-ten tahojen ulkopuolelta (esim. SITRA)
Tarkennuksia sisältöön¨ Sääennusteet huomioitu uusissa navi-
gointisovelluksissa, mutta ei hoitotie-toa
¨ Markkinat laajat, tilannekuva käytet-tävissä laajasti
¨ Tiedon kerääminen, jalostaminen jajakaminen käyttäjille
Yhteiskunnallinen merkitys
Projekti 2:Talvihoidon taloudelliset vaikutukset
KuvausTalvihoidon vaikutuksien tutkiminen laajastija mahdollisuuksien mukaan vaikutustentaloudellinen arviointi.
Laajuus¨ Yhteispohjoismaisuus mahdollistaa
pääsyn kiinni laajempaan aineistoon
Osallistujat¨ Talvihoitotoimijoiden lisäksi myös va-
kuutusyhtiöt, THL, henkilö– ja tavaralii-kenne, isot logistiikka– ja kuljetusyrityk-set, metsäteollisuus, maitotilat jne.
Tarkennuksia sisältöön¨ Makrotason ymmärryksen lisääminen,
makrolukujen esittäminen myös Poh-joismaisesti
¨ Mikä on talvihoidon optimitaso?
¨ Huonon talvihoidon vaikutukset mm.liikenteen sujuvuudelle, elinkeinoelä-mälle jne.
¨ Mikä osuus liukastumisista olisi vältettä-vissä?
¨ Paljonko yksi lumisade maksaa Suo-melle?
¨ Paljonko auraukseen käytetään ra-haa eri tieluokissa?
Muuta¨ Motivaatio/tavoite: päätöksentekijöi-
den herättäminen, resursointi, laatu-vaatimukset
¨ Talvihoidon todellisten kustannustenselvittäminen laskemalla yhteen kunti-en ja tieviranomaisten talvihoitoonkäytetyt eurot
¨ Jos talvihoidon tasoa joudutaan las-kemaan, paljonko kustannuksia tuleelisää muille sektoreille?
¨ Liittyy muuhunkin kuin talvihoitoon,ylipäätään infran pito (vrt. korjausvel-ka)
Talvihoitoon liittyvät tietotarpeet ELY-keskuksissa
Jokin kiva kuva!
Talvihoidon kehitystarpeet Suomen kunnissa
Talvihoitokyselyn koonti 2015
Kyselyn tausta
Suomalaisten kuntien talvihoidosta vastaaville lähetetty kysely liittyy ”Win-winter, Tie- ja katuverkon talvihoidon tutkimusohjelma” -hankkeeseen, jonka tavoitteena on selvittää eri sidosryhmien talvihoitoon liittyviä kehitys- ja tutkimustarpeita Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kerättyä tietoa hyödynnetään laajan yhteispohjoismaisen tutkimusohjelman ja sen osaprojektien valmistelussa. Tutkimushanketta rahoittavat Helsingin, Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupungit, Liikennevirasto sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumin sekä Tieyhdistyksen kanssa. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillisestä yliopistosta vastaa hankkeen käytännön toteuttamisesta.
Lisätietoja tutkimushankkeesta ja kyselystä: Tutkija Kaisa Karhula Liikenteen tutkimuskeskus Verne p. 050 300 9053 [email protected]
Yleistä kyselystä
• Kysely lähetettiin 95 kunnalle, joista 57 vastasi kyselyyn
12
10
18
14
3
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20
alle 10 000
10 000-20 000
20 000-50 000
50 000-150 000
yli 150 000
Vastausten lukumäärä kunnan asukasluvun mukaan
• Suomen kunnille suunnattu talvihoitokysely toteutettiin marras-joulukuussa 2014 • Vastaajia pyydettiin arvottamaan neljään eri teemaan liittyviä talvihoidon osa-alueita sen mukaan,
kuinka tärkeäksi he kokivat kyseisen osa-alueen kehittämisen – Osa-alueet merkittiin asteikolla erittäin tärkeä – jokseenkin tärkeä – ei kovin tärkeä – ei ollenkaan tärkeä – Tämän jälkeen vastaajat valitsivat annetuista osa-alueista kaksi kehittämis- ja tutkimustarpeiden
näkökulmasta tärkeintä osa-aluetta – Vastaajan oli mahdollista antaa myös avointa palautetta jokaiseen teemaan liittyen
• Teemat: – 1) Talvihoidon järjestäminen ja organisointi – 2) Menetelmät ja kalusto – 3) Lumilogistiikka – 4) Yhteiskunnalliset vaikutukset
Kyselyn tulokset teemoittain
Talvihoidon järjestäminen ja organisointi – osa-alueiden tärkeys
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Talvihoidon järjestämisen ja suunnittelun organisointikunnan sisällä
Talvihoidon suunnitteluun ja tilaamiseen liittyvänosaamisen vahvistaminen
Urakkasopimusten laadinta
Talvihoitourakoiden kilpailuttaminen
Talvihoidon laadun seuranta
Talvihoidon budjetointi
Talvihoidon järjestämisen kustannustehokkuus
erittäin tärkeä
jokseenkin tärkeä
ei kovin tärkeä
ei ollenkaan tärkeä
en osaa sanoa
Talvihoidon järjestäminen ja organisointi – kahden tärkeimmän osa-alueen valinta
3
9
11
12
17
28
34
0 10 20 30 40
Talvihoidon budjetointi
Urakkasopimusten laadinta
Talvihoidon suunnitteluun ja tilaamiseen liittyvän osaamisenvahvistaminen
Talvihoitourakoiden kilpailuttaminen
Talvihoidon järjestämisen ja suunnittelun organisointi kunnansisällä
Talvihoidon laadun seuranta
Talvihoidon järjestämisen kustannustehokkuus
Vastausten lukumäärä osa-alueittain
Menetelmät ja kalusto – osa-alueiden tärkeys
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Uusien menetelmien tai kaluston kehittäminenajoradoille
Uusien menetelmien tai kaluston kehittäminen pyörä-ja kävelyväylille
Uusien menetelmien tai kaluston kehittäminen lumenpoistoon ja kuljettamiseen
Nykyisten menetelmien tai kaluston kehittäminentehokkaammiksi
Nykyisten tai uusien menetelmienkustannustehokkuuden selvittäminen ja vertaaminen
erittäin tärkeä
jokseenkin tärkeä
ei kovin tärkeä
ei ollenkaan tärkeä
en osaa sanoa
Menetelmät ja kalusto – kahden tärkeimmän osa-alueen valinta
11
15
16
30
42
0 10 20 30 40 50
Uusien menetelmien kehittäminen ajoradoille
Uusien menetelmien ja kaluston kehittäminen lumen poistoon jakuljettamiseen
Uusien menetelmien kehittäminen pyörä- ja kävelyväylille
Nykyisten menetelmien kehittäminen tehokkaammiksi
Menetelmien kustannustehokkuus
Vastausten lukumäärä osa-alueittain
Lumilogistiikka – osa-alueiden tärkeys
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Lumilogistiikan huomioiminen kunnossapitotöidensuunnittelussa (esim. työsuunnitelmat)
Lumilogistiikasta aiheutuvat kustannukset
Lumensiirtotarpeen vähentämisen keinot
Lumilogistiikan huomioiminen kaavoituksessa
Lumilogistiikan huomioiminen katu- jaaluesuunnittelussa
erittäin tärkeä
jokseenkin tärkeä
ei kovin tärkeä
ei ollenkaan tärkeä
Lumilogistiikka – kahden tärkeimmän osa-alueen valinta
4
9
16
34
51
0 10 20 30 40 50 60
Lumilogistiikan suunnittelu
Lumilogistiikasta aiheutuvat kustannukset
Lumensiirtotarpeen vähentämisen menetelmät
Lumilogistiikan huomioiminen kaavoituksessa
Lumilogistiikan huomioiminen katu- ja aluesuunnittelussa
Vastausten lukumäärä osa-alueittain
Yhteiskunnalliset vaikutukset – osa-alueiden tärkeys
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Talvihoidon vaikutukset liikkumisen tasavertaisuudelle
Talvihoidon vaikutukset kävely- ja pyöräilymääriin
Talvihoidon vaikutukset ajoneuvojen onnettomuusmääriin
Talvihoidon vaikutukset jalankulkijoiden ja pyöräilijöidentapaturmiin
Talvihoidon vaikutukset autoliikenteen sujuvuuteen
Talvihoidon vaikutukset elinkeinoelämäntoimintavarmuudelle
Laadukkaan talvihoidon kustannushyödyt
erittäin tärkeä
jokseenkin tärkeä
ei kovin tärkeä
ei ollenkaan tärkeä
Yhteiskunnalliset vaikutukset – kahden tärkeimmän osa-alueen valinta
2
3
9
14
15
27
44
0 10 20 30 40 50
Talvihoidon vaikutukset autoliikenteen sujuvuuteen
Talvihoidon vaikutukset elinkeinoelämän toimintavarmuudelle
Talvihoidon vaikutukset kävely- ja pyöräilymääriin
Talvihoidon vaikutukset liikkumisen tasavertaisuudelle
Talvihoidon vaikutukset onnettomuusmääriin
Laadukkaan talvihoidon kustannushyödyt
Talvihoidon vaikutukset jalankulkijoiden ja pyöräilijöidenonnettomuusmääriin
Vastausten lukumäärä osa-aluettain
Talvihoidon järjestäminen ja organisointi • ”On tärkeää, että kunnan oma suorittava porras kilpailee urakoitsijoiden kanssa työn laadussa ja
kustannustehokkuudessa. Tulee kehittää suorittavan portaan työtä. Pitäisi pyrkiä välttämään, että työaika menee erilaisten papereiden ja meileihin tekemiseen. ”
• ”Talvihoidon tehokas toteuttaminen ja kustannustehokkuus / työn laatu ovat tärkeitä. ”
Menetelmät ja kalusto • ”Katujen suunnitteluvaiheissa pitää enemmän ratkaista nämä ongelmat. Esim. jokaisessa kujassa voi olla yksi
kaistale, johon voidaan työntää lumet, eikä kuten nyt on monessa paikoissa pakko ajaa kaikki lumet pois.” • ”Kalusto ja menetelmät ovat jo nyt melko pitkälle kehitettyjä meidän olosuhteisiimme nähden.”
Lumilogistiikka • ”Pitäisi saada rakentaa helpommin lumenkaatopaikkoja. ” • ”Kaavoittajat eivät jätä juuri tilaa lumikasoille.”
Yhteiskunnalliset vaikutukset • ”Moni liukastumistapaturma johtuu osittain siitä, että ihmiset käyttävät vääräntyyppisiä kenkiä talviliukkailla.” • ”Täytyisi julkisesti painottaa enemmän yksilön vastuuta omista onnettomuuksistaan talviolosuhteissa, kuin että
syyllistä etsitään siitä porukasta, joka kuitenkin asialle edes jotain tekee.”
Avoimet vastaukset teemoittain
Talvihoitoon liittyvät tietotarpeet ELY-keskuksissa
Jokin kiva kuva!
Talvihoidon kehitystarpeet ELY-keskuksissa
Talvihoitokyselyn koonti 2015
Kyselyn tausta
ELY-keskusten kunnossapidosta vastaaville lähetetty kysely liittyy ”Win-winter, Tie- ja katuverkon talvihoidon tutkimusohjelma” -hankkeeseen, jonka tavoitteena on selvittää eri sidosryhmien talvihoitoon liittyviä kehitys- ja tutkimustarpeita Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kerättyä tietoa hyödynnetään laajan yhteispohjoismaisen tutkimusohjelman ja sen osaprojektien valmistelussa. Tutkimushanketta rahoittavat Helsingin, Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupungit, Liikennevirasto sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumin sekä Tieyhdistyksen kanssa. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillisestä yliopistosta vastaa hankkeen käytännön toteuttamisesta.
Lisätietoja tutkimushankkeesta ja kyselystä: Tutkija Kaisa Karhula Liikenteen tutkimuskeskus Verne p. 050 300 9053 [email protected]
Yleistä kyselystä • ELY-keskusten kunnossapidosta vastaaville suunnattu kysely toteutettiin joulukuussa 2014 • Vastaajia pyydettiin arvottamaan neljään eri teemaan liittyviä talvihoidon osa-alueita sen
mukaan, kuinka tärkeäksi he kokivat kyseisen osa-alueen kehittämisen – Osa-alueet merkittiin asteikolla erittäin tärkeä – jokseenkin tärkeä – ei kovin tärkeä – ei ollenkaan
tärkeä – Tämän jälkeen vastaajat valitsivat annetuista osa-alueista kaksi kehittämis- ja tutkimustarpeiden
näkökulmasta tärkeintä osa-aluetta – Vastaajan oli mahdollista antaa myös avointa palautetta jokaiseen teemaan liittyen
• Teemat: – 1) Talvihoidon järjestäminen ja organisointi – 2) Menetelmät ja kalusto – 3) Lumilogistiikka – 4) Yhteiskunnalliset vaikutukset
• Vastauksia kyselyyn kertyi 9
1 1 1
2 2
1 1
0
1
2
3
Vastaajamäärät
Kyselyn tulokset teemoittain
Talvihoidon järjestäminen ja organisointi – osa-alueiden tärkeys
5
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Talvihoidon järjestämisen ja suunnittelun organisointi ELY-keskuksen sisällä
Yhteistyön kehittäminen eri tilaajapuolten välillä
Talvihoidon suunnitteluun ja tilaamiseen liittyvän osaamisenvahvistaminen
Urakkasopimusten laadinta
Urakoiden kilpailuttaminen
Talvihoidon laadun seuranta
Hoitourakoiden budjetointi
Talvihoidosta tiedottaminen
Talvihoidon järjestämisen kustannustehokkuus
Hoitourakoissa hyödynnettävien tietojärjestelmienkehittäminen
erittäin tärkeä
jokseenkin tärkeä
ei kovin tärkeä
ei ollenkaan tärkeä
Talvihoidon järjestäminen ja organisointi – kahden tärkeimmän osa-alueen valinta
6
1
2
3
5
7
0 1 2 3 4 5 6 7 8
Talvihoitourakoiden kilpailuttaminen
Talvihoidon järjestämisen ja suunnittelun organisointi ELY-keskuksen sisällä
Hoidossa hyödynnettävien tietojärjestelmien kehittäminen
Talvihoidon laadun seuranta
Talvihoidon järjestämisen kustannustehokkuus
Vastausten lukumäärä osa-alueittain
Menetelmät ja kalusto – osa-alueiden tärkeys
7
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Uusien menetelmien tai kaluston kehittäminen ajoradoille
Uusien menetelmien tai kaluston kehittäminen pyörä- ja kävelyväylille
Uusien menetelmien tai kaluston kehittäminen lumen poistoon jakuljettamiseen
Uusien menetelmien tai kaluston kehittäminen liukkaudentorjuntaan
Nykyisten menetelmien tai kaluston kehittäminen tehokkaammiksi
Nykyisten tai uusien menetelmien laaduntuottokyvyn selvittäminen javertaaminen
Nykyisten tai uusien menetelmien kustannustehokkuudenselvittäminen ja vertaaminen
Kaluston tekemien toimenpiteiden seurannan kehittäminen
Käytettyjen materiaalien (kuten suola, hiekka) kulutuksen seurannankehittäminen
erittäin tärkeä
jokseenkin tärkeä
ei kovin tärkeä
ei ollenkaan tärkeä
Menetelmät ja kalusto – kahden tärkeimmän osa-alueen valinta
8
1
1
1
3
3
3
6
0 1 2 3 4 5 6 7
Uusien menetelmien kehittäminen pyörä- ja kävelyväylille
Uusien menetelmien tai kaluston kehittäminenliukkaudentorjuntaan
Käytettyjen materiaalien (kuten suola, hiekka) kulutuksenseurannan kehittäminen
Nykyisten menetelmien kehittäminen tehokkaammiksi
Nykyisten tai uusien menetelmien tuottaman laadunselvittäminen ja vertaaminen
Kaluston tekemien toimenpiteiden seurannan kehittäminen
Menetelmien kustannustehokkuus
Vastausten lukumäärä osa-alueittain
Lumilogistiikka – osa-alueiden tärkeys
9
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Lumilogistiikan huomioiminen kunnossapitotöidensuunnittelussa
Lumilogistiikasta aiheutuvat kustannukset
Lumensiirtotarpeen vähentämisen keinot
Lumilogistiikan huomioiminen kaavoituksessa
Lumilogistiikan huomioiminen katu- jaaluesuunnittelussa
erittäin tärkeä
jokseenkin tärkeä
ei kovin tärkeä
ei ollenkaan tärkeä
Lumilogistiikka – kahden tärkeimmän osa-alueen valinta
10
1
2
4
5
6
0 1 2 3 4 5 6 7
Lumilogistiikan suunnittelu
Lumilogistiikasta aiheutuvat kustannukset
Lumensiirtotarpeen vähentämisen menetelmät
Lumilogistiikan huomioiminen katu- jaaluesuunnittelussa
Lumilogistiikan huomioiminen kaavoituksessa
Vastausten lukumäärä osa-alueittain
Yhteiskunnalliset vaikutukset – osa-alueiden tärkeys
11
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Talvihoidon vaikutukset autoliikenteen sujuvuuteen
Talvihoidon vaikutukset elinkeinoelämäntoimintavarmuudelle
Talvihoidon vaikutukset ajoneuvoliikenteenonnettomuusmääriin
Talvihoidon vaikutukset kävely- ja pyöräilymääriin
Talvihoidon vaikutukset jalankulkijoiden ja pyöräilijöidentapaturmiin
Talvihoidon vaikutukset liikkumisen tasavertaisuudelle
Laadukkaan talvihoidon kustannushyödyt
Talvihoidon rahoituksen pienenemisestä aiheutuvatvaikutukset
erittäin tärkeä
jokseenkin tärkeä
ei kovin tärkeä
ei ollenkaan tärkeä
Yhteiskunnalliset vaikutukset – kahden tärkeimmän osa-alueen valinta
12
1
1
4
6
6
0 1 2 3 4 5 6 7
Talvihoidon vaikutukset autoliikenteen sujuvuuteen
Talvihoidon vaikutukset onnettomuusmääriin
Talvihoidon vaikutukset elinkeinoelämän toimintavarmuudelle
Laadukkaan talvihoidon kustannushyödyt
Talvihoidon rahoituksen pienenemisestä aiheutuvat vaikutukset
Vastausten lukumäärä osa-alueittain
Talvihoidon järjestäminen ja organisointi • ”Eri osapuolien yhteisissä asioissa (esim. kunnan ja ELY-urakan) voisi kehittää urakoiden
kilpailuttamista.” Lumilogistiikka • ”Aihe on merkittävämpi kaupungeille, ei niinkään valtion tieverkolle.” Yhteiskunnalliset vaikutukset • ”Sellaista tutkimusta pitäisi välttää, jota on tehty paljon tai jossa on päällekkäisyyksiä. Nyt
on kriittistä selvittää muun muassa rahoituksen pienenemisen vaikutuksia laatuun ja onnettomuuksiin, jos hoidon tasoa lasketaan. On tärkeää huomata, että esimerkiksi talvihoidon toimenpideajat ovat teoreettisia vaatimuksia, eivätkä merkittävältä osin vastaa sitä, millaisin toimenpideajoin työ käytännössä nyt toteutuu tai toteutuisi, jos tasovaatimuksia laskettaisiin. Samoin nykyisin ei ole enää seurantatietoa siitä, miten suurelta osin kitkavaatimukset ajallisesti tieverkolla täyttyvät, kun talla-mittauksia ei enää tehdä.”
Avoimet vastaukset teemoittain
13
Talvihoitoon liittyvät tietotarpeet ELY-keskuksissa
Jokin kiva kuva!
Talvihoidon kehitystarpeet urakoitsijoiden näkökulmasta
Talvihoitokyselyn koonti 2015
Kyselyn tausta
Talvihoidon parissa työskenteleville urakoitsijoille lähetetty kysely liittyy ”Win-winter, Tie- ja katuverkon talvihoidon tutkimusohjelma” -hankkeeseen, jonka tavoitteena on selvittää eri sidosryhmien talvihoitoon liittyviä kehitys- ja tutkimustarpeita Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kerättyä tietoa hyödynnetään laajan yhteispohjoismaisen tutkimusohjelman ja sen osaprojektien valmistelussa. Tutkimushanketta rahoittavat Helsingin, Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupungit, Liikennevirasto sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumin sekä Tieyhdistyksen kanssa. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillisestä yliopistosta vastaa hankkeen käytännön toteuttamisesta.
Lisätietoja tutkimushankkeesta ja kyselystä: Tutkija Kaisa Karhula Liikenteen tutkimuskeskus Verne p. 050 300 9053 [email protected]
Yleistä kyselystä • Urakoitsijoille suunnattu kysely toteutettiin joulukuun 2014 ja tammikuun 2015 aikana • Vastaajia pyydettiin arvottamaan neljään eri teemaan liittyviä talvihoidon osa-alueita sen
mukaan, kuinka tärkeäksi he kokivat kyseisen osa-alueen kehittämisen – Osa-alueet merkittiin asteikolla erittäin tärkeä – jokseenkin tärkeä – ei kovin tärkeä – ei ollenkaan
tärkeä – Tämän jälkeen vastaajat valitsivat annetuista osa-alueista kaksi kehittämis- ja tutkimustarpeiden
näkökulmasta tärkeintä osa-aluetta – Vastaajan oli mahdollista antaa myös avointa palautetta jokaiseen teemaan liittyen
• Teemat: – 1) Talvihoidon järjestäminen ja organisointi – 2) Menetelmät ja kalusto – 3) Lumilogistiikka – 4) Yhteiskunnalliset vaikutukset
• Kysely lähetettiin urakoitsijoille Infra ry:n kunnossapitojaoston kautta
• Vastauksia kyselyyn kertyi 14
Kyselyn tulokset teemoittain
Talvihoidon järjestäminen ja organisointi – osa-alueiden tärkeys
5
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Päätöksenteko talvihoitotoimenpiteisiin ryhtymisestä (mm.kelitiedon hyödyntäminen)
Talvihoidon organisointiin liittyvän osaamisenvahvistaminen
Yhteistyön vahvistaminen urakoitsijan ja tilaajan välillä
Urakkasopimusten laadinta
Talvihoitourakoiden kilpailutusperiaatteet
Talvihoidon laadun seuranta
Talvihoidosta tiedottaminen
Talvihoidon järjestämisen kustannustehokkuus
erittäin tärkeä
jokseenkin tärkeä
ei kovin tärkeä
ei ollenkaan tärkeä
Talvihoidon järjestäminen ja organisointi – kahden tärkeimmän osa-alueen valinta
6
2
3
3
3
3
6
8
0 2 4 6 8 10
Päätöksenteko talvihoitotoimenpiteisiin ryhtymisestä (mm.kelitiedon hyödyntäminen)
Talvihoidon järjestämisen ja suunnittelun organisointi
Urakkasopimusten laadinta
Talvihoitourakoiden kilpailuttaminen
Talvihoidon laadun seuranta
Talvihoidon järjestämisen kustannustehokkuus
Talvihoidon suunnitteluun ja tilaamiseen liittyvän osaamisenvahvistaminen
Vastausten lukumäärä osa-alueittain
Menetelmät ja kalusto – osa-alueiden tärkeys
7
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Uusien menetelmien tai kaluston kehittäminen ajoradoille
Uusien menetelmien tai kaluston kehittäminen pyörä- jakävelyväylille
Uusien menetelmien tai kaluston kehittäminen lumen poistoonja kuljettamiseen
Uusien mentelmien tai kaluston kehittäminenliukkaudentorjuntaan
Nykyisten menetelmien tai kaluston kehittäminentehokkaammiksi
Nykyisten tai uusien menetelmien laadun-tuottokyvynselvittäminen ja vertaaminen
Nykyisten tai uusien menetelmien kustannus-tehokkuudenselvittäminen ja vertaaminen
Kaluston tekemien toimenpiteiden seurannan kehittäminen
erittäin tärkeä
jokseenkin tärkeä
ei kovin tärkeä
ei ollenkaan tärkeä
Menetelmät ja kalusto – kahden tärkeimmän osa-alueen valinta
8
1
2
2
3
4
5
5
6
0 1 2 3 4 5 6 7
Uusien menetelmien ja kaluston kehittäminen lumenpoistoon ja kuljettamiseen
Uusien menetelmien kehittäminen pyörä- ja kävelyväylille
Kaluston tekemien toimenpiteiden seurannan kehittäminen
Uusien menetelmien kehittäminen ajoradoille
Menetelmien kustannustehokkuus
Uusien mentelmien tai kaluston kehittäminenliukkaudentorjuntaan
Nykyisten tai uusien menetelmien laaduntuottokyvynselvittäminen ja vertaaminen
Nykyisten menetelmien kehittäminen tehokkaammiksi
Vastausten lukumäärä osa-alueittain
Lumilogistiikka – osa-alueiden tärkeys
9
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Lumilogistiikan huomioiminen kunnossapitotöidensuunnittelussa
Lumilogistiikasta aiheutuvat kustannukset
Lumensiirtotarpeen vähentämisen keinot
Lumilogistiikan huomioiminen kaavoituksessa
Lumilogistiikan huomioiminen katu- ja aluesuunnittelussa
erittäin tärkeä
jokseenkin tärkeä
ei kovin tärkeä
ei ollenkaan tärkeä
Lumilogistiikka – kahden tärkeimmän osa-alueen valinta
10
3
4
5
6
10
0 2 4 6 8 10 12
Lumilogistiikasta aiheutuvat kustannukset
Lumilogistiikan suunnittelu
Lumensiirtotarpeen vähentämisen menetelmät
Lumilogistiikan huomioiminen katu- ja aluesuunnittelussa
Lumilogistiikan huomioiminen kaavoituksessa
Vastausten lukumäärä osa-alueittain
Yhteiskunnalliset vaikutukset – osa-alueiden tärkeys
11
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Talvihoidon vaikutukset autoliikenteen sujuvuuteen
Talvihoidon vaikutukset elinkeinoelämän toimintavarmuudelle
Talvihoidon vaikutukset ajoneuvojen onnettomuusmääriin
Talvihoidon vaikutukset kävely- ja pyöräilymääriin
Talvihoidon vaikutukset jalankulkijoiden ja pyöräilijöidentapaturmiin
Talvihoidon vaikutukset liikkumisen tasavertaisuudelle
Laadukkaan talvihoidon kustannushyödyt
erittäin tärkeä
jokseenkin tärkeä
ei kovin tärkeä
ei ollenkaan tärkeä
en osaa sanoa
Yhteiskunnalliset vaikutukset – kahden tärkeimmän osa-alueen valinta
12
1
3
4
5
7
8
0 2 4 6 8 10
Talvihoidon vaikutukset kävely- ja pyöräilymääriin
Talvihoidon vaikutukset autoliikenteen sujuvuuteen
Talvihoidon vaikutukset jalankulkijoiden ja pyöräilijöidenonnettomuusmääriin
Talvihoidon vaikutukset onnettomuusmääriin
Talvihoidon vaikutukset elinkeinoelämän toimintavarmuudelle
Laadukkaan talvihoidon kustannushyödyt
Vastausten lukumäärä osa-alueittain
Talvihoidon järjestäminen ja organisointi • ”Talvihoidon laatuun on saatava parannus, tilanne on ala-arvoinen vakituisia tienkäyttäjiä
kohtaan.” Menetelmät ja kalusto • ”Lisää vastuullisuutta liukkaudentorjuntaan ja yleisesti talvikunnossapitoon. Jonkun
(henkilön) on oltava vastuussa siitä, että tiet ovat turvallisesti liikennöitävässä kunnossa. Raskas liikenne kärsii koko ajan. ”
Lumilogistiikka • ”Asia ei ole merkityksellinen maanteiden talvihoidossa, mutta varsinkin Etelä-Suomen
kaupunkiolosuhteissa logistiikan kehittämisessä on huomattava mahdollisuus laatutason parantamisessa ja kustannusten pienentämisessä.”
Yhteiskunnalliset vaikutukset • ”Nykyisellä surkealla kunnossapidolla aiheutetaan koko ajan lisäkustannuksia raskaalle
liikenteelle ja elinkeinoelämän toimintavarmuudelle. Kärsijänä ovat väärät osapuolet.”
Avoimet vastaukset teemoittain
13
WIN-WINTER — Tie- ja katuverkon talvihoidon tutkimusohjelma
Esiselvitys
KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOKSET
2
Aineisto 3
Tutkimusteemat 4
Pääteemojen jakautuminen eri osa-alueisiin 5
Kirjallisuuskatsauksen tulokset 6
Julkaisujen jakautuminen maiƩain ja vuosiƩain 6
Julkaisujen jakautuminen teemoiƩain 8
Yhdysvaltalaiset tutkimukset 11
Pohjoismaiset tutkimukset 12
Talvi ja Ɵeliikenne -hanke 14
Sisällysluettelo
3
Aineisto
Tämä kirjallisuuskatsaus on osa Win-Winter – e- ja katuverkon talvihoidon tutkimusohjelman esiselvitys-hanke a. Kirjallisuuskatsauksen tavoi eena oli kartoi aa olemassa olevaa tutkimus etoa talvihoidostaerityises Pohjoismaista mu a myös muualta maailmalta. Aineisto raja in sähköises saatavilla oleviinjulkaisuihin vuosilta 1990–2014. Aineisto kerä in seuraavista etokannoista ja dokumenteista:
· Tieteellinen etokanta Scopus· Ruotsin Statens väg- och transpor orskningsins tut VTI:n Transguide- etokanta· Liikenneviraston Trafiikki-kokoelma etokanta· Pohjoismaiden e- ja liikennefoorumin (PTL) teiden talvihoitoon lii yvät kokoelmarapor t
Li eraturoversikt 2008 ja Li eraturoversikt 2012
Tutkimus raja in vain e- ja katuverkon talvihoitoon lii yviin julkaisuihin. Julkaisuista huomioi in eteel-liset ar kkelit, konferenssipaperit ja tutkimusrapor t. Aineistoa etsi in talvihoitoon lii yvillä hakusanoillaenglanniksi ja suomeksi. Tieteellisessä etokannassa Scopuksesta hakusanoina käyte in ”winter main-tenance” ja ”winter road maintenance”. Myös VTI:n etokannasta hae in englanninkielisellä hakusanalla”winter maintenance”, sillä VTI:n etokannassa julkaisuilla on myös englanninkieliset avainsanat. Li era-turoversikt 2008 ja Li eraturoversikt 2012 sisältävät vuosina 1974–2011 Pohjoismaissa tehdyt talvihoi-toon lii yvät tutkimusrapor t lueteltuina. Li eraturoversikt-raporteista vali in mukaan kaikki lähteetvuosilta 1990–2014, jotka olivat saatavissa sähköises , jo a niiden sisältöön pysty in tutustumaan tar-kemmin pelkän otsikon sijaan. Liikenneviraston Trafiikki-kokoelma etokannasta hae in hakusanalla”talvi”. Suomalaisista tutkimustuloksista tarkastel in erityises Talvi- ja eliikenne -hankkeen tuloksia jane on raportoitu erikseen rapor n lopussa. Kirjallisuuskatsauksen yleisissä tuloksissa on kuitenkin huomi-oitu Talvi- ja eliikenne -hankkeesta vain yhteenvetorapor .
4
Taulukko 1. Kirjallisuuskatsauksen pääteemat ja niihin liiƩyvät alateemat.
Aineisto luokitel in RefWorks-vii eidenhallintaohjelmassa neljän pääteeman mukaan: menetelmät ja ka-lusto, talvihoidon järjestäminen, talvihoidon vaikutukset sekä muut aiheet. Jokainen pääteema sisältäätarkempia alateemoja, joiden mukaan lähteet jaotel in RefWorks-ohjelmassa. Kansioiden lisäksi aineistonkuvailemiseen käyte in avainsanoja, sillä kaikki julkaisut eivät lii yneet vain yhteen aihealueeseen. Esi-merkiksi suolauksen ympäristövaikutuksia käsi elevä julkaisu lii yy niin suolaukseen kuin talvihoidon ym-päristövaikutuksiin. Pääteemat ja niihin lii yvät alateemat on lista u taulukossa 1.
Kirjallisuuskatsaukseen sisällyte in sellaiset julkaisut, joista oli saatavilla koko teks tai pelkkä abstrak .Pelkän otsikon sisältäneitä julkaisuja ei ote u analyysiin mukaan, koska niiden todellista sisältöä ei ainapelkän otsikon perusteella ollut mahdollista päätellä.
Tutkimusteemat
Menetelmät ja kalusto Talvihoidon järjestäminen1) Kaluston kehi äminen 1) Keli etojen hyödyntäminen2) Avustavat menetelmät (ITS:n, GPS-lai eiden jne. hyö-
dyntäminen) 2) Kustannustehokkuus
3) Kitkami aukset 3) Laadun parantaminen4) Liukkaudentorjunta 4) Seurannan kehi äminen
a. Hiekoitus 5) Urakkasopimuksetb. Suolaus 6) Suunni eluc. Kemikaalit a. SuunniƩelukäytännötd. Menetelmävertailut b. LumilogisƟikka
c. ReiƫopƟmoinƟd. Energiatehokkuus
Talvihoidon vaikutukset Muut1) Liikenneturvallisuus 1) Ilmastonmuutos2) Ympäristövaikutukset 2) Asiakastyytyväisyys3) Terveysvaikutukset 3) Tiedo aminen4) Kävely ja pyöräily
5
Menetelmät ja kalusto -teema sisältää talvihoidon menetelmien ja kaluston kehi ämiseen lii yviä tutki-muksia. Teeman alla oleva kaluston kehi äminen -osa-alue koostuu esimerkiksi aurauskaluston paranta-miseen ja uusien menetelmien kehi ämiseen lii yvistä tutkimuksista. Avustavilla menetelmillä tarkoite-taan muun muassa GPS-lai eiden ja älyliikenteen hyödyntämistä talvihoidossa. Kitkami aukset sisältävätkitkami areiden vertailua ja kitkami austen kehi ämistä. Liukkaudentorjunta on jae u pienempiin osa-alueisiin, jotka ovat hiekoitus, suolaus, kemikaalien käy ö liukkaudentorjunnassa ja eri menetelmien väli-set menetelmävertailut.
Talvihoidon järjestäminen -teemassa tutkimus keski yy erityises talvihoidon tehokkaaseen järjestämi-seen. Keli etojen hyödyntäminen sisältää esääjärjestelmien ja keli etojen keräämisen kehi ämistä jahyödyntämistä. Kustannustehokkuudella yritetään op moida talvihoidon kustannuksia ja talvihoidostasaatavia hyötyjä. Laadun parantamisella tähdätään laadukkaampaan talvihoitoon. Seurannan kehi ämi-nen kytkeytyy laadunhallintaan ja raportoinnin kehi ämiseen. Urakkasopimukset käsi elevät urakkasopi-musmalleja ja tapoja kilpailu aa urakkasopimukset. Suunni elu on jae u suunni elukäytäntöihin, lumi-logis ikkaan, rei op moin in ja energiatehokkuuteen. Suunni elukäytännöt sisältävät tapoja suunnitel-la talvihoidon järjestäminen. Lumilogis ikka keski yy lumen poisto- ja siirtotarpeeseen erityises kau-punkialueilla Rei op moinnilla tarkoitetaan matemaa sia malleja esimerkiksi aurausjärjestykseen taisuolauksen toteu amiseen. Energiatehokkuus keski yy energiatehokkaaseen talvihoidon järjestämiseen.
Talvihoidon vaikutukset -teema tarkastelee talvihoidon yhteiskunnallisia vaikutuksia. Liikenneturvallisuussisältää esimerkiksi nastarenkaiden käy öön ja onne omuusmääriin lii yvää tutkimusta. Ympäristövaiku-tukset keski yvät lähinnä suolauksen ympäristövaikutuksiin. Terveysvaikutuksilla tarkoitetaan talvihoidonvaikutuksia ihmisten terveyteen. Vaikutuksilla kävelyyn ja pyöräilyyn tarkoitetaan talvihoidon vaikutuksiakävely- ja pyöräilymääriin sekä estee ömyyteen.
Muita aiheita, jotka nousivat esiin kirjallisuuskatsauksessa, ovat ilmastonmuutoksen vaikutus talvihoidonjärjestämiseen, asiakkaiden tyytyväisyys talvihoitoon sekä talvihoitoon lii yvä edo aminen. Nämä ai-heet on luokiteltu Muut-teeman alle.
Pääteemojen jakautuminen eri osa-alueisiin
6
Kirjallisuuskatsauksen tulokset on analysoitu edellä esite yjen teemojen mukaises . Julkaisuja on tarkas-teltu muun muassa niiden julkaisuvuoden ja tekijämaan mukaan. Tarkemmin on perehdy y Yhdysvallois-sa, Ruotsissa, Norjassa sekä Suomessa tehtyihin tutkimuksiin ja tutkimuksen teemojen jakautumiseennäissä maissa.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset
Taulukko 2. Julkaisujen tekijöiden sijainƟmaat kirjallisuuskatsauksen aineistossa.
Sija Maa ViiƩeitä Osuus Sija Maa ViiƩeitä Osuus1 Yhdysvallat 117 25 % 16 Etelä-Korea 1 0 %2 Ruotsi 111 23 % 17 Iran 1 0 %3 Norja 86 18 % 18 Islan 1 0 %4 Suomi 60 13 % 19 Iso-Britannia & Ranska 1 0 %5 Kanada 41 9 % 20 Iso-Britannia & Ruotsi 1 0 %6 Japani 14 3 % 21 Italia 1 0 %7 Tanska 12 3 % 22 Kiina 1 0 %8 Iso-Britannia 5 1 % 23 Kreikka 1 0 %9 Etelä-Korea & Yhdysvallat 3 1 % 24 Puola 1 0 %10 Kanada & Yhdysvallat 3 1 % 25 Ranska 1 0 %11 Slovenia 3 1 % 26 Ruotsi & Suomi 1 0 %12 Itävalta 2 0 % 27 Sveitsi 1 0 %13 Kansainvälinen 2 0 % 28 Tšekki 1 0 %14 Pohjoismaat yhdessä 2 0 % 29 Turkki 1 0 %15 Espanja 1 0 % 30 Viro 1 0 %
Yhteensä 477 100 %
Kirjallisuuskatsauksen julkaisuista noin kolmasosa on julkaistu Pohjois-Amerikassa ja kaksi kolmasosaa Eu-roopassa. Aasian osuus on 3 % aineistosta. Eurooppalaisista julkaisuista valtaosa on tehty Pohjoismaissa.Kirjallisuuskatsauksen aineistossa on eniten julkaisuja Yhdysvalloista (25 % kaikista julkaisuista), Ruotsista(23 %), Norjasta (18 %), Suomesta (13 %) ja Kanadasta (9 %). Yhdysvaltojen ja Ruotsin julkaisut muodosta-vat melkein puolet koko aineistosta.
Julkaisujen jakautuminen maiƩain ja vuosiƩain
Kirjallisuuskatsaus sisältää 477 julkaisua, joiden julkaisemiseen on osallistunut 23 maata. Osa julkaisuistaon tehty yhteistyössä eri maiden välillä. Taulukossa 2 on esite y julkaisumaat ja julkaisuryhmi ymät sekäniiden osuus kirjallisuuskatsauksen aineistosta. Eniten vii eitä löytyy Yhdysvalloista (117 kpl), Ruotsista(111), Norjasta (86), Suomesta (60) ja Kanadasta (41).
7
Yhdysvaltojen suuri osuus julkaisijana seli yy suurelta osin eteellisistä etokannoista tehdyillä hauilla,sillä Yhdysvalloissa julkaistaan paljon eteellisiä ar kkeleita, jotka nousevat etokannoissa hyvin esille.Pohjoismaissa tehdyt tutkimukset nousevat vahvas esille johtuen Pohjoismaiden e- ja liikennefooruminkokoelmaraporteista vuosilta 2008 ja 2012 sekä VTI:n Transguide- etokannasta, joka sisältää paljon ni-menomaan Pohjoismaissa tehtyjä julkaisuja.
Osa talvihoitoon lii yvästä tutkimuksesta jää helpos kirjallisuuskatsausten ulkopuolelle, sillä kaikistaprojekteista ei tehdä eteellisiä julkaisuja, jolloin ne eivät nouse esille eteellisissä etokannoissa. Kirjalli-suuskatsauksen aineisto koostuu pääasiassa eteellisistä ar kkeleista, konferenssiesityksistä ja kansallis-ten tutkimuslaitosten julkises saatavissa olevista tutkimusraporteista, joten aineistossa eivät näy esimer-kiksi kun en sisäiset ohjeistukset ja tutkimukset. Talvihoitotutkimusta tehdään myös edeorganisaa oi-den ulkopuolella. Usein talvihoitoon lii yvää tutkimusta raportoidaan vain tekijämaan omalla kielellä e-teellisten etokantojen ulkopuolella, jolloin niiden löytäminen voi olla haasteellista.
Julkaisut paino uvat vahvas 2000-luvulle. Kirjallisuuskatsauksen aineistosta 89 prosen a on julkaistu2000-luvulla. Viiden viime vuoden (vuodet 2010–2014) osuus on 27 prosen a. Julkaisuvuodet on esite ykuvassa 1. Kirjallisuuskatsauksen aineisto raja in vain sähköises saatavissa oleviin julkaisuihin, joista olikäyte ävissä koko teks tai abstrak , mikä seli ää osi ain 1990-luvun lähteiden vähäisen määrän. Lisäksijulkaisu etokantoihin sisältyvät ka avimmin uudet julkaisut, eli 2000-luvun julkaisut.
Kuva 1. Kirjallisuuskatsauksen julkaisujen julkaisuvuodet.
8
Julkaisujen jakautuminen teemoiƩain
Kirjallisuuskatsauksen aineistossa paino ui talvihoidon järjestäminen, johon lii yy 218 julkaisua. Menetel-miin ja kalustoon lii yy 146 julkaisua, talvihoidon vaikutuksiin 94 julkaisua ja muihin aihepiireihin 19 jul-kaisua. Aineiston prosentuaalinen jakautuminen eri aihepiireihin on esite y kuvassa 2. Lähes puolet ai-neiston julkaisuista lii yy talvihoidon järjestämiseen, vajaa kolmasosa menetelmiin ja kalustoon, ja viides-osa talvihoidon vaikutuksiin. Muiden aiheiden osuus on neljä prosen a.
Kuva 2. Kirjallisuuskatsauksen julkaisut aihealueiƩain.
Yksityiskohtaiset julkaisumäärät eri osa-alueista on lista u seuraavalla sivulla taulukossa 3.
9
Taulukko 3. Kirjallisuuskatsauksen julkaisujen jakautuminen eri aihealueisiin.
Menetelmät ja kalusto Yht. 1461. Kaluston kehi äminen 322. Avustavat menetelmät 163. Kitkami aukset 254. Liukkaudentorjunta 734.1. Hiekoitus 124.2. Suolaus 454.3. Kemikaalit 104.4. Menetelmävertailut 6
Talvihoidon järjestäminen Yht. 2181. Keli etojen hyödyntäminen 532. Kustannustehokkuus 323. Laadun parantaminen 124. Seurannan kehi äminen 145. Urakkasopimukset 176. Suunni elu 906.1. SuunniƩelukäytännöt 536.2. LumilogisƟikka 66.3. ReiƫopƟmoinƟ 276.4. Energiatehokkuus 4
Talvihoidon vaikutukset Yht. 941. Liikenneturvallisuus 382. Ympäristövaikutukset 413. Terveysvaikutukset 94. Kävely ja pyöräily 6
Muut Yht. 191. Ilmastonmuutos 82. Asiakastyytyväisyys 83. Tiedo aminen 3
YHT: 477
Osa-alueista eniten julkaisuja on tehty suunni eluun (90 kpl), liukkaudentorjuntaan (73) ja keli etojenhyödyntämiseen (53) lii yen. Suunni elussa korostuvat suunni elukäytännöt (53 kpl) ja liukkaudentor-junnassa korostuu suolaus (45).
Julkaisujen jakautuminen pääteemojen mukaan luokiteltuna vuosina 1990–2014 on esite y kuvassa 3.Kuvassa 4 on esite y menetelmät ja kalusto -teeman julkaisujen ja kuvassa 5 talvihoidon järjestämi-nen -teeman julkaisujen jakautuminen eri osa-alueiden mukaises vuosina 1990–2014. Talvihoidon vaiku-tusten ja muiden teemojen osalta julkaisuja on sen verran vähän, e ei vuosien välinen vertailu ole miele-kästä.
10
Kuva 3. Kirjallisuuskatsauksen julkaisujen jakautuminen pääteemoihin luokiteltuna eri julkaisuvuosille.
Kuva 4. Menetelmät ja kalusto -teemaan kuuluvien julkaisujen jakautuminen eri julkaisuvuosille.
Kuva 5. Talvihoidon järjestäminen -teemaan kuuluvien julkaisujen jakautuminen eri julkaisuvuosille.
11
Yhdysvaltalaiset tutkimukset
Yhdysvaltalaisten tutkimusten jakautuminen eri aihepiireihin on esite y taulukossa 4. Vii eiden määrässäon huomioitu myös ne tutkimukset, joissa Yhdysvallat on ollut osallisena toisen maan kanssa. Talvihoidonjärjestämiseen lii yy 49 % julkaisuista ja menetelmiin ja kalustoon 39 %, eli näiden aihepiirien osuus onhieman isompi kuin koko aineistoa tarkasteltaessa. Talvihoidon vaikutuksiin keski yy 11 % yhdysvaltalai-sista julkaisuista ja muihin aiheisiin (ilmastonmuutos, asiakastyytyväisyys ja edo aminen) vain 1 % julkai-suista, mikä on puolestaan vähemmän kuin koko aineiston aiheiden jakautumisessa. Yksityiskohtaiset jul-kaisumäärät yhdysvaltalaisten tutkimusten eri osa-alueista on lista u taulukossa 4.
Taulukko 4. Yhdysvaltalaisten julkaisujen jakautuminen aihealueisiin.
Menetelmät ja kalusto Yht. 481. Kaluston kehi äminen 142. Avustavat menetelmät 103. Kitkami aukset 34. Liukkaudentorjunta 214.1. Hiekoitus 14.2. Suolaus 134.3. Kemikaalit 54.4. Menetelmävertailut 2
Talvihoidon järjestäminen Yht. 601. Keli etojen hyödyntäminen 9
2. Kustannustehokkuus 133. Laadun parantaminen 34. Seurannan kehi äminen 45. Urakkasopimukset 16. Suunni elu 306.1. Suunni elukäytännöt 176.2. Lumilogis ikka 16.3. Rei op moin 126.4. Energiatehokkuus -
Talvihoidon vaikutukset Yht. 141. Liikenneturvallisuus 52. Ympäristövaikutukset 93. Terveysvaikutukset -4. Kävely ja pyöräily -
Muut Yht. 11. Ilmastonmuutos -2. Asiakastyytyväisyys -3. Tiedo aminen 1
YHT: 123
12
Myös yhdysvaltalaisissa julkaisuissa korostuvat suunni elu (30 kpl) ja liukkaudentorjunta (21 kpl). Suun-ni elussa korostuvat suunni elukäytännöt (17 kpl) ja liukkaudentorjunnassa korostuu suolaus (13 kpl). Ylikymmenen osumaa saa myös kaluston kehi äminen (14 kpl), kustannustehokkuus (13 kpl) ja rei op -moin (12 kpl).
Yhdysvaltalaisten julkaisujen osuus koko kirjallisuuskatsauksen aineistosta sisältää seuraavat aihepiirit(suluissa prosentuaalinen osuus koko aineistosta): avustavat menetelmät (63 %), kemikaalit (50 %), kalus-ton kehi äminen (44 %), rei op moin (44 %) ja kustannustehokkuus (41 %).
Pohjoismaiset tutkimukset
Pohjoismaiset julkaisut sisältävät Suomen (62 julkaisua), Ruotsin (115 kpl) ja Norjan julkaisut (86 kpl).Tanskassa ja Islannissa tehdyt julkaisut jäte in tämän analyysin ulkopuolelle, sillä niiden vähäinen määräkirjallisuuskatsauksessa ei mahdollistanut vertailua muihin Pohjoismaihin. Pohjoismaiden julkaisuihin onhuomioitu myös ne julkaisut, jotka on tehty yhteistyössä muiden maiden kanssa. Aihealueiden jakautumi-nen mai ain on esite y kuvassa 4.
Kuva 4. Kirjallisuuskatsauksen aineiston jakautuminen aihealueisiin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Pohjoismaiden välillä on eroja, kun tarkastellaan aihealueiden prosentuaalista jakautumista. Suomessakorostuu talvihoidon vaikutukset muita Pohjoismaita enemmän sekä koko aineistoon verra una, sillä tal-vihoidon vaikutuksiin lii yvien julkaisujen osuus Suomessa on 35 %. Suomessa talvihoidon järjestämiseenlii yy 27 % julkaisuista, menetelmiin ja kalustoon 23 % ja muihin aiheisiin 15 %. Ruotsissa korostuu talvi-hoidon järjestäminen, sillä siihen lii yy 51 % ruotsalaisista julkaisuista. Ruotsissa talvihoidon vaikutuksiinlii yy 25 % julkaisuista, menetelmiin ja kalustoon 17 % ja muihin aiheisiin 7 %. Norjassa puolestaan koros-tuvat menetelmät ja kalusto, joihin lii yy 46 % norjalaisista julkaisuista. Norjassa talvihoidon järjestämi-seen lii yy 33 % julkaisuista, talvihoidon vaikutuksiin 19 % ja 2 % muihin aiheisiin.
13
Kirjallisuuskatsauksen aineistossa Ruotsi oli ak ivisin julkaisija Yhdysvaltojen jälkeen. Kirjallisuuskatsauk-seen sisältyy neljä energiatehokkuuteen lii yvää tutkimusta, jotka on kaikki julkaistu Ruotsissa. LisäksiRuotsi on ollut mukana 83 %:ssa (5 kpl) kävelyyn ja pyöräilyyn lii yvistä julkaisuista, 56 %:ssa (5 kpl) ter-veysvaikutuksiin lii yvistä julkaisuista, 50 %:ssa (3 kpl) lumilogis ikkaan, (4 kpl) ilmastonmuutokseen ja (4kpl) asiakastyytyväisyyteen lii yvistä julkaisuista sekä 42 %:ssa (5 kpl) laadun parantamiseen lii yvistäjulkaisuista.
Yksityiskohtaiset julkaisumäärät suomalaisten, ruotsalaisten ja norjalaisten tutkimusten eri osa-alueistaon lista u taulukossa 5.
Taulukko 5. Pohjoismaisten julkaisujen jakautuminen aihealueisiin.
Suomi Ruotsi NorjaMenetelmät ja kalusto 14 Menetelmät ja kalusto 20 Menetelmät ja kalusto 401. Kaluston kehi äminen 2 1. Kaluston kehi äminen 8 1. Kaluston kehi äminen 42. Avustavat menetelmät - 2. Avustavat menetelmät 4 2. Avustavat menetelmät -3. Kitkami aukset 5 3. Kitkami aukset 1 3. Kitkami aukset 104. Liukkaudentorjunta yht. 7 4. Liukkaudentorjunta yht. 7 4. Liukkaudentorjunta yht. 264.1. Hiekoitus 1 4.1. Hiekoitus 2 4.1. Hiekoitus 84.2. Suolaus 3 4.2. Suolaus 5 4.2. Suolaus 144.3. Kemikaalit 2 4.3. Kemikaalit - 4.3. Kemikaalit 34.4. Menetelmävertailut 1 4.4. Menetelmävertailut - 4.4. Menetelmävertailut 1
Talvihoidon järjestäminen 17 Talvihoidon järjestäminen 58 Talvihoidon järjestäminen 291. Keli etojen hyödyntäminen 5 1. Keli etojen hyödyntäminen 14 1. Keli etojen hyödyntäminen 6
2. Kustannustehokkuus 1 2. Kustannustehokkuus 11 2. Kustannustehokkuus 33. Laadun parantaminen 3 3. Laadun parantaminen 5 3. Laadun parantaminen 14. Seurannan kehi äminen 2 4. Seurannan kehi äminen 3 4. Seurannan kehi äminen 25. Urakkasopimukset 4 5. Urakkasopimukset 6 5. Urakkasopimukset 66. Suunni elu yht. 2 6. Suunni elu yht. 19 6. Suunni elu yht. 116.1. Suunni elukäytännöt 2 6.1. Suunni elukäytännöt 12 6.1. Suunni elukäytännöt 116.2. Lumilogis ikka - 6.2. Lumilogis ikka 3 6.2. Lumilogis ikka -6.3. Rei op moin - 6.3. Rei op moin - 6.3. Rei op moin -6.4. Energiatehokkuus - 6.4. Energiatehokkuus 4 6.4. Energiatehokkuus -
Talvihoidon vaikutukset 22 Talvihoidon vaikutukset 29 Talvihoidon vaikutukset 171. Liikenneturvallisuus 14 1. Liikenneturvallisuus 10 1. Liikenneturvallisuus 52. Ympäristövaikutukset 5 2. Ympäristövaikutukset 9 2. Ympäristövaikutukset 123. Terveysvaikutukset 3 3. Terveysvaikutukset 5 3. Terveysvaikutukset -4. Kävely ja pyöräily - 4. Kävely ja pyöräily 5 4. Kävely ja pyöräily -
Muut 9 Muut 8 Muut 21. Ilmastonmuutos 3 1. Ilmastonmuutos 4 1. Ilmastonmuutos 12. Asiakastyytyväisyys 5 2. Asiakastyytyväisyys 4 2. Asiakastyytyväisyys 13. Tiedo aminen 1 3. Tiedo aminen - 3. Tiedo aminen -
YHT: 62 YHT: 115 YHT: 88
14
Suomalaisissa julkaisuissa korostuvat liikenneturvallisuus (14 julkaisua) ja liukkaudentorjunta (7 kpl). Näi-den lisäksi aineistoista nousevat esiin kitkami auksiin (5 kpl), keli etojen hyödyntämiseen (5), ympäristö-vaikutuksiin (5) ja asiakastyytyväisyyteen (5) lii yvät tutkimukset. Ruotsalaisissa julkaisuissa korostuusuunni elu (19 kpl), ja suunni elun sisällä suunni elukäytännöt (12 kpl). Muita yleisiä tutkimusosa-alueita ruotsalaisissa julkaisuissa ovat keli etojen hyödyntäminen (14 kpl), kustannustehokkuus (11 kpl),liikenneturvallisuus (10 kpl) ja ympäristövaikutukset (9 kpl). Norjassa yksi merki ävimmistä tutkimusalu-eista kirjallisuuskatsauksen mukaan on liukkaudentorjunta (26 julkaisua) ja sen sisällä esiin nousee suola-ukseen lii yvät tutkimukset (14 kpl). Muita yleisiä tutkimusosa-alueita Norjassa ovat ympäristövaikutuk-set (12 kpl), suunni elukäytännöt (11 kpl) ja kitkami aukset (10 kpl).
Talvi- ja Ɵeliikenne -hanke
Tielaitoksen Talvi- ja Ɵeliikenne -tutkimusohjelma toteute in vuosina 1992–1995. Hankkeessa selvite insuolan ja nastarenkaiden käytön vaikutuksia enpitäjän, enkäy äjän, ympäristön ja koko yhteiskunnankannalta. Tavoi eena oli löytää nastarenkaiden käytön ja talvikunnossapidon (erityises suolauksen) yh-teiskuntataloudellinen op mi. Hanke perustuu yli 40 erilliseen tutkimukseen, joiden pääaiheet ja niideneri osa-alueet ovat
1. LIIKENNETURVALLISUUSa. Rengastutkimukset (4 kpl)b. Kulje ajakäy äytyminen (7 kpl)c. Suolan käytön vähentämiskokeilut (3 kpl)
2. YMPÄRISTÖa. Pohjavesi (7 kpl)b. Kasvillisuus (1 kpl)c. Pöly (2 kpl)d. Tiesuolaa korvaavat aineet (2 kpl)
3. KUNNOSSAPITO (9 kpl)4. AJONEUVOKUSTANNUKSET (3 kpl)5. TIENKÄYTTÄJIEN KOKEMUKSET (5 kpl)
Hankkeen keskeisenä tavoi eena oli selvi ää, millaisia vaikutuksia nastarenkaiden käytön ja teiden suola-uksen vähentämisellä olisi lähtökohtana olleeseen lanteeseen verra una. Lähtökohtana oli teiden silloi-nen talvihoitopoli ikka. Hankkeen aikana käyty julkinen ympäristökeskustelu ja epäily suolan haitallisistavaikutuksista muu vat jo hieman silloista talvihoitopoli ikkaa siten, e ä suolan käy öä oli jo vähenne y.Samanaikaises myös muu uneiden nastarengasmääräysten (nastan maksimipaino pieneni 1,8 grammas-ta 1,1 grammaan) vaikutukset alkoivat näkyä käytännössä. Kaikki vaikutukset on muute u kustannuksiksi.Lasketut kustannukset ja arvot ilmoi avat lähinnä suuruusluokkaa ja suuntaa. Osatutkimusten perusteellalaske in eri suolausmäärien ja nastojen käy öasteen kokonaiskustannusten muutos yhdeksässä eri vaih-toehdossa taulukon 6 mukaises . Kustannusten muutos on esite y miljoonina markkoina vuodessa.
15
Taulukko 6. Kokonaiskustannusten muutos perusƟlanteeseen verraƩuna Talvi- ja Ɵeliikenne -hankkeessa.
Kustannusten muutos Mmk/v Suolaus120 000 t/v
Kevyt suolausn. 60 000 t/v
Lähes suolatonalle 30 000 t/v
Nastoja yli 95 % henkilöautoista perus lanne + 160 + 160Nastoja n. 50 % henkilöautoista + 210 + 410 + 440Nastoja alle 20 % henkilöautoista + 450 + 720 + 910
Mikään tutkituista vaihtoehdoista ei ollut edullisempi kuin laskennallinen perus lanne. Yhteiskuntatalou-delliseen op miin pyri äessä tärkeimmäksi tekijäksi nousi onne omuuskustannusten kasvu, joka oneri äin suuri lähes nasta omassa ja suola omassa vaihtoehdossa. Onne omuuskustannukset puoltavatsuolauksen ja nastarenkaiden käy öä niiden hai avaikutuksista huolima a. Nastarenkaat antavat lisä-turvallisuu a epävarmoissa keliolosuhteissa. Suolaus tasoi aa olosuhteiden vaihteluita ja mahdollistaaturvallisen ja sujuvan liikennöinnin myös talvella.
Suolauksen ja nastarenkaiden käytön vähentämisen katso in olevan edullista enpitoviranomaisen kan-nalta. Ympäristö hyötyisi suolauksen ja nastarenkaiden käytön vähentämisestä, mu a lähes suolaton janastaton vaihtoehto ei kuitenkaan ollut edullisin vaihtoehto. Autoilijan kannalta suolan ja nastarenkai-den vähäinen käy ö olisi perusteltua.