Elektroniset kommunikaation apuvälineet

Kommunikaattorit, nauhoituslaitteet ja syntetisaattorit osana

kommunikaatiovaikeuksien ylittämistä

Miika Lehtonen2009

ELT5/EPO4 Puheen, kielen ja kommunikaation häiriötErityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot 2009-2010

Elektroniset kommunikaation apuvälineet

• Elektroniset kommunikointilaitteet ovat elektronisia useimmiten mukana kannettavia apuvälineitä

• Tarkoitettu kommunikaation apuvälineiksi korvaamaan ja tukemaan puuttuvaa tai epäselvää puhetta.

Elektroniset kommunikaation apuvälineet: Terminologiaa

• AAC = Augmentative and Alternative Communication

• Voice Output Communication Aids VOCA

• Yhden viestin laitteet(Single message VOCA)

• Usean viestin laitteet(Multi message VOCA)

Kommunikaattoreiden käyttäjäkunta

• Käyttäjillä vaikeus tai kyvyttömuus puhua tai puhua selkeästi tai muita vakavia puhekommunikaation estäviä kielen alueen ongelmia

• Kommunikaattoreiden käyttäjäkunta (AAC devices, VOCA) on hyvin heterogeeninen ikärakenteeltaan ja erityisvaikeuksiltaan sekä niiden etiologialtaan

• Kommunikaattorilla henkilö voi tuottaa viestin kirjoitettuna, puheena, ääninä, kuvina tai muilla näiden yhdistelmillä

Kommunikaattoreiden käyttäjäkunta

Esimerkkejä– Kielellisen kehityksen viivästymät ja eritysvaikeudet– Laajemmat kehitykselliset viivästymät ja erityisvaikeudet– Älyllinen kehitysvammaisuus– CP– Autismispektrin häiriöt– Puheen apraxia– Traumaattiset pää- ja aivovammat– ALS, MS, Parkinsonin tauti ym.– Afasia– ym.

Kommunikaation tavoitteet

• Kommunikaattorin käytöllä ei ole tarkoitus löytää teknologiaperustaista kokonaisratkaisua kaikkiin yksilön kommunikaatiohaasteisiin vaan tukea häntä yksilöllisesti ja yksilöllisillä tavoilla eri tyyppisissä kommunikaatiotilanteissa, auttaa häntä hoitamaan asioitaan, osallistua sekä saada osallisuuden kokemus hänen valitsemillaan elämänalueilla.

No/Low/Mid/High laitteet

• No Tech systems: Ei tarvitse voimanlähdettä, tekninen luotettavuus

• Low Tech systems: Tarvitsee voimanlähteen, helppo ohjelmoida, rajoituksia siinä mihin voi käyttää

• Mid Tech Systems: Tarvittsee voimanlähteen sekä jossain määrin opiskelua ja oppimista ohjelmoinnin ja käytön osalta, monipuolisempi käyttötilanteiden osalta

• High Tech Systems: Tarvitsee voimanlähteen ja enemmän opiskelua ja oppimista ohjelmoinnin ja käytön osalta, monipuolisimpia käyttötilanteiden osalta

Kommunikointilaitteet

• Kommunikointilaitteet voidaan ryhmitellä ominaisuuksiensa mukaan:– yhden tai usean viestin laitteisiin– yhden tason tai usean tason laitteisiin– askellustoiminnolla varustettuihin laitteisiin– nauhoitettuja puheviestejä tuottaviin tai

kirjoittamiseen perustuviin laitteisiin– puhelaitteen ja käyttökytkimen,– puhelaitteen ja kauko-ohjaimen yhdistelmiin.

Yksi vai useampi viesti

• Usean viestin laitteissa viestimäärä voi vaihdella kahdesta viestistä jopa tuhansiin viesteihin. Viestimäärään vaikuttavat laitteen muistikapasiteetti, viestiruutujen ja tasojen lukumäärä sekä mahdollisuus tallentaa peräkkäisiä viestejä.

Yksi vai useampi taso

• Tasollisuus lisää aina laitteen viestikapasiteettia ja siten käyttömahdollisuuksia eri tilanteissa. Se tarjoaa mahdollisuuden luoda sanastoja tilannekohtaisesti– vrt. manuaaliset toimintataulut

• Laitteessa voi olla erikseen esimerkiksi kauppa- tai kahvila-asioinnissa tarvittavia ilmaisuja tai pelien pelaamisessa käytettäviä ilmaisuja.

Askellustoiminnolla vai ilman

• Askellustoimintoa tarvitaan silloin, kun käyttäjä ei pysty kädellään painamaan viestiruutuja laitteen pinnalla, mutta pystyy pään tai kehon muun liikkeellä hallitsemaan muuta käyttökytkintä.– Laitteeseen liitetyn kytkimen painallus

käynnistää automaattisen askelluksen ja toinen painallus ilmaisee valinnan.

– Askelluksen osoittimena voi olla taustavalo tai muu näkyvä merkki viestiruudukossa.

– Askellus voi perustua myös käyttäjälle tarjottavaan äänitukeen; tällöin laite toistaa puheena kunkin viestiruudun sisällön.

Nauhoitetut puheviestit vai kirjoittaminen

• Silloin kun viestien kirjoittaminen ei onnistu, puhelaitteella toistetaan siihen ennalta nauhoitettuja puheviestejä.

• Jos kirjoittaminen onnistuu, näppäimistöllä varustetut kommunikointilaitteet antavat käyttäjälleen lähes rajattomat viestimisen mahdollisuudet.

• Kirjoittamiseen perustuvat laitteet sisältävät usein myös puhesyntetisaattorin.

Modernit ratkaisut, matka-viestimet ja puhelaitteet sekä kytkimet tai kauko-ohjaimet yhdessä

• Yhä enemmän markkinoille on tullut myös puhelaitteita, jotka toimivat samalla ohjaimina kytkinohjattaville tai kauko-ohjauksella toimiville laitteille. Viestiruudun painaminen käynnistää esim. lelun ja toistaa sille nauhoitetun viestin tai äänen. – Puhelaitteen ja kauko-ohjaimen yhdistelmä vähentää

laitemäärää, kun samalla laitteella voi kommunikoida ja toisaalta ohjata kodin elektroniikkaa.

• Samoin modernit matkapuhelimet, PDA-laitteet ja taskutietokoneet ovat aivan uudentyyppinen DfA (Design For All) -suunnittelun mukainen alusta kommunikaatiolaitteille.

Viestien henkilökohtaiseksi tekeminen

• Kommunikoinnin apuvälineisiin viestit on tärkeää koota yhdessä laitetta käyttävän ihmisen kanssa

• Viestejä nauhoitettaessa puheääneksi tulee valita käyttäjän ikää ja sukupuolta edustava henkilö ja

• viestit tulee esittää minä-muodossa.

Puheen voima…

• Puheena tuotettu viesti herättää kommunikointikumppanin huomion toisella tavoin kuin kuvan tai sanan osoittaminen kommunikointitaulusta.

• Lilienfeld ym. (2002) huomasivat ääntä tuottavan laitteen herättävän vastaanottajassa suopeamman vastaanoton, kuin äänettömän.

…ja rajoitukset

• Puhelaitteella kommunikointi ei voi luonnollisestikaan täysin korvata puhetta, eikä siltä myöskään voida odottaa samanlaista ilmaisemisen vapautta kuin puhumiselta, kirjoittamiselta tai viittomiselta.

• On tärkeää, että laitteen käyttäjä voi tarvittaessa ilmaista esim.: "ei löydy tästä" tai "jotain muuta".

…ja rajoitukset

• Puhelaitteeseen ei myöskään voida tallentaa etukäteen  yksilön jokapäiväisiä  toiveita edes lyhyeltäkään ajalta

• Laitteen avulla puhevammainen ihminen ei voi ilmaista toiveita ja ajatuksiaan siten, kuin ne hän ne mielessään kokee, sillä puhelaitteen viestissä kuuluu aina sen henkilön ”sävy”, joka on tekstin laitteeseen nauhoittanut (Pulli, 2009).

…mutta…

• Elektronisia kommunikoinnin apuvälineitä käyttävien CP-vammaisten nuorten aikuisten yksinäisyyttä tutkineet Cooper ym. (2009) katsovat apulaitteiston ja siihen liittyvän teknologian olevan avaintekijöitä, kun halutaan estää käyttäjän eristäytymistä muusta yhteisöstä.

Esimerkkejä tarjolla olevista välineistä

No/Low Tech Devices

Yhden viestin laitteet

• Kannettavia kommunikointteita

• Äänitulostus

• Viestien valinta tapahtuu painamalla viestiruutua tai painiketta

Yhden viestin laitteet

Usean viestin laitteet

• •Usean viestin laitteissa viestimäärä voi vaihdella kahdesta viestistä jopa tuhansiin viesteihin.

• Viestimäärään vaikuttavat laitteen muistikapasiteetti, viestiruutujen ja tasojen lukumäärä sekä mahdollisuus tallentaa peräkkäisiä viestejä

• Tasollisuus aina laitteen viestikapasiteettia ja siten käyttömahdollisuuksia eri tilanteissa– tarjoaa mahdollisuuden luoda sanastoja

tilannekohtaisesti • Laitteessa voi olla erikseen esimerkiksi

kauppa-tai kahvila-asioinnissa tarvittavia ilmaisuja tai pelien pelaamisessa käytettäviä ilmaisuja.

Muutaman viestin laitteet

Tasolliset vs. yksitasoiset laitteet

Usean viestin laitteet Modernit matkapuhelimet, PDA-laitteet ja

taskutietokoneet ja DfA-suunnittelu

Nauhoitetut puheviestit vai kirjoittaminen

• Silloin kun viestien kirjoittaminen ei onnistu,puhelaitteella toistetaan siihen ennalta nauhoitettuja puheviestejä

• Jos kirjoittaminen onnistuu, näppäimistöllä varustetut kommunikointilaitteet antavat käyttäjälleen lähes rajattomat viestimisen mahdollisuudet

• Kirjoittamiseenperustuvat laitteet sisältävät usein myös puhesyntetisaattorin.

Tietokone kommunikaattorina

• Tietokonepohjainen kommunikoinnin apuväline

• Kokonaisuuteen kuuluu tietokoneen lisäksi kommunikointi- tai kirjoitusohjelma, puhesynteesiohjelma tai digitaalinen puhe sekä yksilöllinen ohjausjärjestelmä.

• Esim ilmainen Click-N-type -näppäimistö.

AAC is not magic!

Just like a piano alone doesn’t make a pianist, nor does a basketball make an athlete. Likewise, an AAC device alone doesn’t make one a competent, proficient communicator. (Beukelman, 1991). Those who rely on AAC strategies begin as AAC novices and evolve in competence to become AAC experts with appropriate SUPPORT, INSTRUCTION, PRACTICE, and ENCOURAGEMENT.

Andrus, J. (n.d.). Introduction to augmentative and alternative communication (AAC). Retrieved from http://www.uatpat.org/resources/training/AAC%20Devices%20Training.ppt

Lähteet ja kirjallisuutta

• Andrus, J. (n.d.). Introduction to augmentative and alternative communication (AAC). from http://www.uatpat.org/resources/training/AAC%20Devices%20Training.ppt

• Beck, A. R., Bock, S., Thompson, J. R., & Kosuwan, K. (2002). Influence of communicative competence and Augmentative and Alternative Communication technique on children's attitudes toward a peer who uses AAC. Augmentative and Alternative Communication, 18(4), 217 - 227.

•  Beukelman, D. R. (1987). When you have a hammer, everything looks like a nail. Augmentative and Alternative Communication, 3(2), 94 – 96. 

• Cooper, L., Balandin, S., & Trembath, D. (2009). The Loneliness Experiences of Young Adults with Cerebral Palsy who use Alternative and Augmentative Communication. Augmentative and Alternative Communication, 25(3), 154 – 164.

Lähteet ja kirjallisuutta

• Lehtonen, M., Ruokamo, H., Page, T., & Hepburn, M. (2006, 15.9.). MobIT: Empowering media environment for all? Paper presented at the International Design for All Conference, University of Lapland. 

• Light, J., & Drager, K. (2007). AAC technologies for young children with complex communication needs: State of the science and future research directions. Augmentative and Alternative Communication, 23(3), 204 - 216. 

• Lilienfeld, M., & Alant, E. (2002). Attitudes of children toward an unfamiliar peer using an AAC device with and without voice output. Augmentative and Alternative Communication, 18(2), 91 - 101. 

• Lund, S. K., & Light, J. (2007). Long-term outcomes for individuals who use augmentative and alternative communication: Part III - contributing factors. Augmentative and Alternative Communication, 23(4), 323 - 335. 

Lähteet ja kirjallisuutta

• Lund, S. K., & Light, J. (2007). Long-term outcomes for individuals who use augmentative and alternative communication: Part II - communicative interaction. Augmentative and Alternative Communication, 23(1), 1 – 15. 

• Pulli, T. (2008, 19.9.). Kommunikointilaitteet. Osoitteesta: http://papunet.net/yleis/apuvalineet/kommunikoinnin-apuvalineet/laitteet.html 

• Shepherd, T. A., Campbell, K. A., Renzoni, A. M., & Sloan, N. (2009). Reliability of Speech Generating Devices: A 5-Year Review. Augmentative and Alternative Communication, 25(3), 145 – 153.