Internetin ja sosiaalisen mediantyökaluja järjestötoimintaan

AVO2 Nettikansa ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry.27.3.2012

KYT ry., JyväskyläKari A. Hintikka, Jyväskylän yliopisto

Lyhyesti puhujasta

• Kari A. Hintikka• väitöskirjan valmistelu Jyväskylän yliopistossa: verkkovoima• Suomen Akatemian Somus -hanke 2009-2010• Aikuisten internet-koulutusta vuodesta 1992• strateginen konsultointi, käytettävyyssuunnittelu sekä internet-

konseptointi mm. Akava, eri ministeriöitä, Etuovi.com, Finnkino, Grey,Helsingin kaupunki, Ilta-Sanomat, Insinööriliitto, Kauppalehti,Lääkäriliitto, ministeriöitä, Nokia, Sitra, Sonera, Tulikivi

• verkkotutkija ja tietokirjailija– uusin teos: maksuton opas osallistumistaloudesta 2008 (TIEKE ry)– edellinen teos: maksuton opas Web 2.0:sta 2007 (TIEKE ry)

• erityissasiantuntija heikoista signaaleista ja ennakoinnista– SanomaWSOY, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.

• MikroBittin pitkäaikainen kolumnisti

Esityksen sisältö 12.11.2010

• Kansalaistoiminta internet-aikana• Sosiaalisen median ominaispiirteitä• Katsaus internetin ja sosiaalisen median työvälineisiin

Linkit päivän koulutukseen:

• linkkeja.wikispaces.com– http://linkkeja.wikispaces.com/

• Etherpad - http://muistio.tieke.fi/ ja http://typewith.me/• nopeaan joukkokirjoittamiseen, kuten kokoukset, agendat ja

muistiinpanot• osallistujat voivat kirjoittaa samanaikaisesti tai silloin kun sopii• Helppo siirtää kopioimalla jatkotyöstettäväksi esimerkiksi wikiin tai

Google Docsiin

• http://typewith.me/p/AVO2-KYT

Internetin roolistayhdistyksille, järjestöille ja liikkeille

• Martti Siisiäinen (2002) esittää

• ”uusien tekniikoiden ja innovaatioiden mullistavan [yhdistysten]työintensiivisen mallin hallitsevan aseman”

• Verkkointensiivisessä mallissa voidaan toteuttaa toimintoja, mobilisoinnistaitse toimintaan, pitkälti tietoverkkojen avulla ja huomattavasti kevyemmilläresursseille kuin perinteisellä toimintatavalla

• ”Internetistä itsessään on muodostunut niin väline, julkisuusareena jaorganisoitumismuoto kuin kasvavassa määrin myös aktioidentapahtumapaikka ja kohde” (vrt. Lappalainen 2005, Hintikka 2007)

• Vegh: Internet-vahvisteiset ja internet-perustaiset liikkeet

Järjestötoiminnan ulottuvuudet (nettiaikana)

• 1) Järjestön sisäinen ja ’hallinnollinen’ toiminta– Uusi yhdistyslaki mahdollistaa pitkälleviedyn etäkokoustamisen– Joukkotyökaluilla voidaan työskennellä eri aikaan paikasta riippumatta

• 2) Järjestö ja jäsenistö– Mahdollistaa epävirallisemman ja monimuotoisemman osallistumisen– Jäsenten osaaminen ja kiinnostus pääsee netissä helpommin esiin– Voidaan organisoida osa toimintaa kevyesti ja nopeasti

3) Järjestö ja muu maailma– Toiminnan avaaminen nettiin voi houkutella uusia jäseniä– Järjestön asiantuntemus pääsee paremmin esiin– Netissä ’pienikin’ järjestö voi olla iso, esimerkiksi Sähköautot - Nyt!

• ’Pelkkä’ nettiläsnäolo ei korvaa järjestön perustoimintaa

Nettiajan julkisuuskenttä

Verkoston päätyypit

• Paul Baran 1964

Case: Facebook-kaverit -ryvästynyt ja aliverkostot

>data>information>knowledge>wisdom ?

Case: Sometu -verkoston jäsenten rooleja -

Sosiaalisen median ominaispiirteitä

Sosiaalinen media organisaation kannalta

• sekä sisällöt että niistä kumpuava sosiaalisuus eduksi organisaatiolle

• käyttäjien luomat / generoimat sisällöt, jaettu sisältötuotanto• sosiaalinen media, sosiomedia, sosiaalinen ja media• internet-yhteisöissä piilevä kollektiivinen asiantuntijuus ja älykkyys• kollektiivinen sisällöntuotanto, kuten Wikipedia

1) osa palveluista korostaa sosiaalisuutta, kuten facebook– sosiaalisuus luo sisältöjä

2) osa palveluista korostaa sisältöjen jakoa, kuten YouTube ja Flickr– sisältö luo sosiaalisia verkostoja

3) osalla luodaan kollektiivihyödykkeitä, kuten wikitekniikat

Sosiaalisen median käsite

• Jukka-Pekka Erkkolan mukaan sosiaalinen media on

• "jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksenkautta vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.

• Samalla sosiaalinen media on teknologiasidonnainen jarakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiämerkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avullavertais- ja käyttötuotannon kautta" (2008, 84)

• sosiaalinen media on siis

• A) joukko nettityökaluja ja -palveluita• B) toiminta- ja työskentelytapa

Sosialisen median keskeisiä ominaispiirteitä työkäytössä

• lähtökohtainen avoimuus: viesti ja toiminta näkyy heti miljoonille

• kommunikointi työvälineen sisällä tai rinnalla (Etherpad + chat,Etherpad + Skype, Skype + chat, Gmail + chat)

• työn osittaminen uudella tavalla: mikrotyö– luokittelu, lajittely, tykkääminen, fanittaminen, reittaaminen, oikoluku,

linkit, kuvat ja kaaviot, taustainformaation etsintä etc.– voidaan tehdä vaikka minuutti kerrallaan mistä tahansa netitse

• vastaa ’perinteistä’ mediajulkisuutta, lisäksi median ja netinyhteistyö, esim. Yleislakko ja Eroa kirkosta > vahvistava kierre– esim. kriisiviestinnällä nykyään kaksi kenttä: valtamedia ja netti

Organisaation vakiintunut toimintamalli: hierarkkinenprojekti

Uusi toimintamalli: kollektiivinen ja iteratiivinen prosessi

Some -viestintä ja -työskentelyorganisaatioissa ja projekteissa

Sosiaalisen median hyötyjä työkaluina (vrt. viestintä)

• helppokäyttöisyys• maksuttomuus• käytettävyys kehittyy nopeammin kuin kaupallisissa sovelluksissa• sovelluksissa keskitytään oleellisiin toimintoihin ja perusasioihin• internet-yhteyden myötä käytettävissä (lähes) kaikilta koneilta

– esimerkiksi (hallinnon) palomuurit voivat rajoittaa käyttöä• ei tarvita asennuksia, romppuja tai muuta, usein www-selain riittää

• trade-off: palvelut voivat loppua tai muuttua• varmuuskopiointi opeteltava ja linkitettävä• samaiset tietoturvakysymykset kuin ulkoisessa viestinnässä

Somus -hankkeen työvälineitä

• Somus: 5-8 tutkijaa 4 paikkakunnalla ja toimipisteessä• iteroiva toimintamalli

• Keskeiset ja tarvittavat komponentit (työkalut voi vaihtaa)

1) Taustakanava (Qaiku, sähköposti, Skype, Twitter)2) Työtila (wiki, Etherpad, Google Docs)3) Tallennus ja dokumentointi (Etherpad, wiki, Google Docs)4) Jakelu (wiki, Slideshare, Flickr)5) Ajanhallinta (Doodle, Sumpli, jaetut kalenterit)6) Lisätyökalut, kuten äänestys, iterointi, mindmap etc.7) Projektin- ja versionhallinta (Basecamp)

1. Taustakanava

• reaaliaikainen viestintä kaikille kiinnostuneille• nettietä- ja yhteistyön edellytys• ensisijainen yhteydenpitoväline eli kaikki tietävät mistä löytyy

ajantasaisin informaatio• helppo pääsy (kannettava, känny, miniläppäri jne.)• Esimerkiksi Twitter, Yammer, FB-sivu

– mikrokanavat pikaviestintään• kokoukset äänikokouksina (Skype, Connect Pro)• viestintä jäsentyy paremmin kuin sähköpostilla• sähköpostia käytetään yleensä vain jos palvelut ovat nurin

• demo Qaikusta

Qaiku - ajantasainen pikaviestin

• pikaviestimiä, johon pääsee internetin kautta tai tekstiviestillä– pöytäkone, kannettava, mobiili

• Perinteisiä keskustelufoorumeita huomattavasti nopeampia ja tehokkaampiaajatustenvaihtoon– kanavat ja aloitusketjut, mutta ei foorumihierarkiaa– käyttäjä näkee vain omien kontaktiensa viestit - ei informaatioähkyä– uusiin ihmisiin tutustuminen on helppoa kontaktiverkostojen myötä

• Käyttäjiä: Sitra, Yle, Otavan opisto, oppilaitokset, verkostot

Skype

• perinteistä puhelinkokousta parempi koska

• pääosin maksuton• toimii hyvin vielä 6-10 ihmiselle• voidaan chatata samaan aikaan kun yksi puhuu• voidaan välittää linkkejä etc.• muodostuu jonkinlainen loki lähes automaattisesti• helpompi kutsua ihmisiä esim. ulkomailta• keskeistä käyttää samalla yhteistä työtilaa (wiki, Etherpad)

Keskustelualustat ja -ryhmät

• Ning, esimerkiksi http://sometu.ning.com• Facebook-ryhmä

2. Työtila ja tallentaminen

• yhteinen työskentelytila sekä online että offline• wikimäinen, kollektiivinen tekstin tuottaminen• toimintamallista riippuen voivat olla täysin avoimia, rajatusti tarjolla

kutsutuille tai ’salaisia’

• demot Etherpadista, Google Docsista ja wikista• muistio.tieke.fi

Wiki on

• kollektiivinen tapa organisoida työtä ja toimintaa dokumentoidusti• julkaisuympäristö, jossa perinteisen valmiin dokumentin ja

versioinnin sijaan kirjoitetaan prosessinomaisesti ja iteratiivisesti• luonnos on koko ajan kaikkien nähtävillä ja lähtökohtaisesti kuka

tahansa voi muokata sitä• toimintamalli on erittäin kätevä ja suosittu kollektiivisten aineistojen

valmisteluun ja varsinaiseen tuotantoon• esimerkkejä:

– suunnitelmat, strategiatyö, toimintasuunnitelma, etc.– ohjesäännöt, kaikkia koskevat yhteiset asiat– tapahtumasuunnittelu, kuten seminaarit, työpajat, kokousagendat ja

pöydäkirjat– kaikenlainen projektitoiminta ja -dokumentaatio– raportointi, kuten osavuosikatsaus, toimintakertomus

Case: wiki-organisointi Somus -hankkeessa

• neljän tutkimuslaitoksen (Jy, TaY, TKK, VTT) Akatemia -hanke• tavoitteena hallinnon, kansalaisten ja joukkoviestinnän yhteistyö

• Somus -wiki• kaikille avoin, kuka tahansa ulkopuolinen voi lukea ja kirjoittaa• kerätään asiat agendalle pitkin viikkoa• perjantaisin Skype-kokouksessa agenda muuttuu pöytäkirjaksi• kuka tahansa voi kirjoittaa pöytäkirjaa• ei-läsnäolijat voivat seurata kokouspäätöksiä ajantasaisesti• linkit yms. tausta-aineisto helposti saatavilla kaikille• luonnostellaan dokumentteja, keskustellaan seassa• automaattisesti päivittyvät tehtävälistat, dokumentit• dokumenttien status: pysyvä beta

Wikin osallistumistapoja

• Wiki-tekniikka tarjoaa esimerkiksi intrassa aiempaamonipuolisempia tapoja osallistua, kuten

• ideointi• raakatekstin tuottaminen• raakatekstin kielenhuolto• linkkien etsintä• kuvien, tilastojen, kaavioiden yms. tuotanto• keskustelu• asiasanojen lisääminen dokumentteihin• äänestäminen• merkitseminen suosikiksi

Google Docs - ryhmätoimisto-ohjelmat

• http://docs.google.com/• maksuttomia

• tekstinkäsittely• taulukkolaskenta• esitysten laadinta• piirrosohjelma (kehitysvaiheessa)• monikäyttöinen www-lomake• yhteinen kalenteri• yhteinen muistilappu, yms.

• dokumentti voi olla suljettu, voidaan kutsua tai näyttää kaikille

3. Jakelu

• Lopulliset tuotokset aineiston sisällön mukaan:

• Tekstit: wiki, Etherpad• Muotoillut tekstit ja asiakirjat: Google Docs• Taulukot: Google Docs• Esitykset: Slideshare• Valokuvat: Flickr• Videot: YouTube

5. Tapaamisten sopiminen

• Doodle.com• Sumpli.com

Kiitos!

Kari A. Hintikkakari . hintikka ät gmail. com