ETNA202Menetelmäopinnot II

Luento 3.

10.2. 2014

Kirsi-Maria Hytönen

Kurssin sisältö

• Tapaamiset ma ja to klo 14-16 H306 helmikuun ajan

• Harjoitustehtävä• Kotitehtäviä• Vierailu• Arkistomatka 13.-14.3.2014Suoritus: läsnäolo, keskustelut, harjoitukset & tehtävät, arkistomatka + raporttiKurssin infosivu: http://etna202jy2014.wordpress.com

Luennot

• 3.2. Aloituspaketti / arkistojärjestelmä / Tutkimusetiikka

• 6.2. Harjoitustehtävän ohjeet / Muistitietotutkimus Kotitehtävä

• 10.2. Kotitehtävän purku / Muistitietotutkimus loppuun

• 13.2. Vierailu: Keski-Suomen museon arkisto (Vapaudenk. 28)

• 17.2. Visuaalinen kulttuuri ja ”valmiit aineistot”. Kotitehtävä.

• 20.2. Kotitehtävän purku Verkkoetnografia ja sähköiset aineistot

• 24.2. Lukutapoja ja näkökulmia arkistoaineistoihin

• 27.2. Lukutapoja edelleen. Kurssin koonti ja valmistautumista arkistomatkaan

Arkistomatka 13.-14.3.2014

• Ilmoittautuminen Korpissa HETI – sitova majoitusten ja Kansatieteen päivien järjestäjien tarpeiden vuoksi

• Kohteena 3 arkistoa Helsingissä sekä Kansatieteen päivät– Museoviraston kansatieteellinen arkisto– Työväen Arkisto– Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran

kansanrunousarkisto

• Hela maksaa matkat, majoituksen ja osallistumisen Kansatieteen päiville

Harjoitustehtävä

• Tavoite on tutustua erilaisiin tapoihin käyttää tekstuaalista, visuaalista tai verkkoaineistoja, hahmottaa lukutapoja ja tutkimuseettisiä kysymyksiä.

• Tehtävänä on lukea tekstejä ja kirjoittaa niiden pohjalta 4 sivun mittainen (riviväli 1,5, fontti 12) essee. Ks. esseen ohjeen Helan nettisivuilta.

• Palautus 21.3.2014 mennessä kurssin opettajalle sähköpostilla.

• Ks. ohjeet kurssin tukisivulta http://etna202jy2014.wordpress.com/2014/02/06/kurssin-harjoitustehtava/

Lue Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta tutkimusetiikasta. Lue teksti, selaa linkkejä ja pohdi lukemaasi kurssilla käsiteltyjen aiheiden yhteydessä. http://www.fsd.uta.fi/fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html (Luettu 5.2.2014.)

Valitse alla luetelluista artikkeleista kaksi erilaista. Lue ne ja pohdi lukiessasi muun muassa:• Mikä on artikkelissa esitetty tutkimuskysymys?• Millaisella aineistolla kysymykseen pyritään vastaamaan?

Millainen muu aineisto voisi tulla kyseeseen ja miten tutkimusasetelma muuttuisi silloin?

• Millaisia eettisiä näkökulmia tuodaan esiin?• Millaisia näkökulmia ja lukutapoja aineistoon suunnataan?• Millainen vastaus/vastauksia tutkimuskysymykseen saadaan?• Millaisia kysymyksiä artikkeli herättää sinussa?• Mitä pidit artikkelista?

Teoksessa Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat. Toimittanut Tuulikki Kurki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004.

Fingerroos, Outi: Sisällissodan arkistoidut muistot ja tulkinnan mahdollisuus. Koski, Kaarina: Monitulkintaisen aineiston ongelmia. Huomioita uskomustarinoiden

luokittelusta. Latvala, Pauliina: Kerrotun ja kertomatta jätetyn jäljillä. Suvun suuri kertomus -keruu ja

tutkimusprosessin vaiheet. Olsson, Pia: Vain lehtohuorat viheltävät. Siveys tyttöjen kasvatuksessa. Teoksessa Sukupuolen

kohtaaminen etnologiassa. Toimittaneet Pia Olsson ja Terhi Willman. Ethnos ry 2007. Hänninen, Vilma ja Timonen, Senni: ”Huoli” ja ”masennus”. Kärsimyksiä ennen ja nyt. Teoksessa

Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä. Toimittaneet Marja-Liisa Honkasalo, Terhi Utriainen ja Anna Leppo. Vastapaino 2004.

Helsti, Hilkka: ”Rakkaat omaiset” Heikkilän sisarusten kirjeet ja perhestrategiat 1901–1919. Teoksessa Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860–1960. Toimittaneet Hilkka Helsti, Laura Stark ja Saara Tuomaala.

Teoksessa Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami Lakomäki, Pauliina Latvala ja Kirsi Laurén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011.

Sorainen, Antu: Laki, sukupuoli ja seksuaalisuus. Oikeudelliset tekstit queer-tutkimuksenlähdemateriaalina.

Saarikoski, Helena: Menneisyyden ruumiinkokemusten tutkiminen kirjoitetuissa aineistoissa.Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin. Toimittaneet Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja Helena Ruotsala. Ethnos ry 2005.

Sinisalo, Hannu: Kuva tutkimuksen välineenä ja kohteena. Räsänen, Riitta: Piika ei oo ihminen eikä ihra voita – sukupuoli ja omakohtainen näkökulmina

kyselyaineiston tulkinnassa. Haverinen, Anna: Trobriand-saarilta internetiin – antropologisen kenttätyön haasteita

virtuaalisessa ympäristössä. J@rgonia vol 7 (2009). Online: < http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia16_haverinen.pdf> (luettu 5.2.2014).

Vierailu 13.2. klo 14-16

• Keski-Suomen museon arkisto

Vapaudenkatu 28

Tule ajoissa paikalle! Kokoontuminen klo 14:05 arkiston oven ulkopuolella.

Jos et löydä perille tms. soita

Kirsi-Maria/050 3404070

”Suulliset lähteet eivät kerro meille vain, mitä ihmiset tekivät, vaan sen, mitä he halusivat

tehdä, mitä he uskoivat tekevänsä ja mitä he jälkikäteen katsovat tehneensä.”

- Alessandro Portelli -

Keruut

• Keruukysely vai kilpakeruu?

• Arkisto + usein yhteistyökumppani

• Teemat rajattuja, mutta käytännössä melkein mitä vaan.

Keruukyselyn käyttö tutkimuksessa

• Huomioitavia asioita esimerkiksi:•Kuka tekee kysymykset?•Kuka vastaa?•Kenelle vastaus on osoitettu?•Miksi vastataan?•Milloin aineisto on koottu?•Ks. Ulla-Maija Peltonen: Punakapinan muistot (1996) tai Outi Fingerroos: Haudatut muistot (2004)

• Kysymysten määrä: vähän vai paljon vaikutus vastaajiin.

• Dialogisuus (vrt. haastattelu!)

Keruita järjestäviä arkistoja

Keruukyselyt myös muista kuin muistelemiseen liittyvistä aiheista!

• Keski-Suomen Muistiarkisto

• Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto

• Työväen Arkisto, Työväen muistitietotoimikunta

• Museoviraston kansatieteellinen arkisto

• Monet muut arkistot ja huom! myös museot (ks. esim. Työväenmuseo Werstas).

Keruuaineistoihin perustuvia tutkimuksia (esimerkkejä)

• Kaija Heikkinen 2012. Yksin vai yhdessä. Rintamanaisen monta sotaa. SKTS.

• Hilkka Helsti 2000. Kotisynnytysten aikaan. Etnologinen tutkimus äitiyden ja äitiysvalistuksen konflikteista. SKS.

• Taija Kaarlenkaski. Kertomuksia lehmästä. Tutkimus ihmisen ja kotieläimen kulttuurisen suhteen rakentumisesta. SKTS.

• Pauliina Latvala 2005. Katse menneisyyteen. Folkloristinen tutkimus suvun muistitiedosta. SKS.

• Ulla-Maija Peltonen 1996. Punakapinan muistot. Tutkimus työväen muistelukerronnan muotoutumisesta vuoden 1918 jälkeen. SKS.

• Jyrki Pöysä 1997. Jätkän synty. Tutkimus sosiaalisen kategorian muotoutumisesta suomalaisessa kulttuurissa ja itäsuomalaisessa metsätyöperinteessä. SKS.

• Teemu Taira 2006. Työkulttuurin arvomuutos työttömien kerronnassa. SKS.

Kokemus

• Onko kokemusta mahdollista tutkia? Vai onko kyse kokemuksen ilmaisuista?

• Kokemukseen liittyy muisti, muistaminen ja kertomisen konteksti.

• Koska kokemuksen tutkimiseen liittyy aina tulkinta, voidaan kysyä kenen kokemusta itse asiassa tutkitaan: tutkijan, kertojan vai jonkun toisen?

Kokemuksen käsitteestä (lähteenä Ville Kivimäki 2006)

• Ero arkikäyttöön. Kaksi eri merkitystä: Erfahrung (kokemus) ja Erlebnis (elämys).

• Kokemus on kielellistetty omakohtainen käsitys elämyksestä tai tapahtumasta.

Esim. tapahtuma: kranaatinsirpaleen osuminen ihmiseen muuttuu kielen avulla kokemukseksi haavoittumisesta ympäröivän kulttuurin ja merkitysten vaikutus

• Kokemusten ja muistojen yhteys: kokemuksia unohdetaan, muistetaan, arvotetaan, uusinnetaan ja muunnetaan muistot ja kokemukset kerrostuvat ja liittyvät toisiinsa erilaisiksi yhdistelmiksi (Reinhart Koselleck)

Seuraavat kerrat:

• Muista vierailu torstaina Keski-Suomen museon arkistoon!

• Ensi maanantaina aiheena visuaalinen kulttuuri.