Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset

/ maakuntakaava ja yleiskaava

Harri Kuivalainen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

19.2.2016

ELY-KESKUS 18 §

Edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Erityisesti valvottava, että

kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalli-set alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset Muut ELY-lain mukaiset tehtävät

Viranomaisten tehtävät (Lähinnä MRL:n järjestelmässä)

KUNTA 20 §

Alueiden käytön suunnit-telu Rakentamisen ohjaus ja

valvonta Maapolitiikka

Kunnalla tulee olla

käytettävissään tehtäviin riittävät voimavarat ja asiantuntemus ja Yli 6000 asukkaan kunnalla

kaavoittaja

2

MAAKUNTALIITTO Maakunnan suunnittelu

(19§)

Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunni-telma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueelli-nen kehittämisohjelma. (25 §).

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17 §

Alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen yleinen kehittäminen ja ohjaus. EU-rakennustuoteasetuksessa jäsenvaltiolle asetetut toimintavelvoitteet. Alan viranomaisten antamien

rakentamista koskevien teknisten vaatimusten yhteensovitta-minenyensovittamisestaRakennusvalvonta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

3

Kaavoituksen tehtäväalue laajentunut

4

Antiikki Keskiaika Uusi aika Esiteollinen 1900-2000

Kaupunkielämä……………………………………………

Globalisaatio

Puolustautuminen………………………………….

Ympäristönsuojelu

Kaupungistuminen Seutusuunnittelu Liikenneverkot

Virkistys

Luonnonsuojelu

Melu Teollisuus ja teknologia

Auto

Loma-asuminen

Yhd.rakenteen kestävyys

Talouskasvu

Kaupunkisuunnittelu ”Asemakaavoitus”

Seutu- ja yleis- Suunnittelu

Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä

5

Liittymäpintana myös ylikansallinen taso… VAT: VN voi hyväksyä

Maakuntakaavojen

vahvistaminen poistunut 1.2.2016 Syrjäyttämisperiaate Tarkentumisperiaate

Kuvalähde: VAT vaikuttavamaksi. YM, 2012.

Alueiden käytön suunnittelun yleiset tavoitteet 5 §

Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:

6

1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista;

2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja toimivan kilpailun kehittymistä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja

kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.

7

Aiemmin: ”Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.”

6.3.2015 alkaen:

”Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus…”

Vaikutusten selvittäminen kaavoituksessa

Tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset.

Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolle kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia

Maakuntakaavoitus

- Maakunnan suunnittelujärjestelmä - Sisältövaatimukset - Oikeusvaikutuksista

19.2.2016

MAAKUNTAOHJELMA Kehittämistoimien

suuntaaminen Aikatähtäin esim. 3.. 5 v

Maakunnan suunnittelun tehtävät MRL 25 §

MAAKUNTAKAAVA Esitetään alueiden käytön ja

yhdyskuntarakenteen periaatteet Osoitetaan maakunnan kehittämisen

kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia vain siltä osin ja sillä

tarkkuudella kuin on tarpeen alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka kuntien alueiden käytön yhteen sovittamiseksi

9

MAAKUNTASUUNNITELMA Maakunnan tavoiteltu kehitys Kehittämislinjaukset Aikatähtäys esim. 20-30 v

Maakuntakaavoitus

10

Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain

Maakuntakaavan sisältövaatimukset (1/3) Suunnittelun tavoitteet lähtevät maakunnan tarpeista MRL 28 § mukaiset sisältövaatimukset velvoittava

oikeusnormi / asettavat ”vähimmäisvaatimukset”:

11

Otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Huomioon maakunnan oloista johtuvat

erityistarpeet Sovitettava yhteen naapurimaakuntien

kaavoihin (mahd. mukaan) LSL:n mukaiset luonnonsuojeluohjelmat ja –

päätökset sekä maisema-aluepäätökset ohjeena laatimiselle

Maakuntakaavan sisältövaatimukset (2/3)

Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota:

12

1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen;

2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen;

3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin;

4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön;

Maakuntakaavan sisältövaatimukset (3/3)

Myös: alueiden käytön taloudellisuus Maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei kohtuutonta

haittaa Selvitettävä kaavan toteuttamisvastuut Em. seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin

kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää.

13

5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja

kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden

riittävyyteen.

Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 32,33 §

Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun: ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleis- tai asemakaavaa; ja muillekin toimenpiteille

Viranomaisvaikutus: toimenpiteiden suunnittelussa ja päätöksen-teossa on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista → suhde erityislainsäädäntöön

Syrjäyttämisvaikutus: mkk:lla on oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja asemakaavan alueella vain ym. ohjausvaikutus

14

Ehdollinen rakentamisrajoitus: rakentaminen ei saa vaikeuttaa virkistys-, suojelu-, liikenne- ja teknisen huollon alueiden toteuttamista / nk. ”rahat tai lupa-periaate”; poikkeaminen mahdollista

Rakennuskielto: kaavan ehdotus-/hyväksymisvaiheessa, max. 2 v

Lunastaminen: erittäin harvinaista

Yleiskaavoitus

- Tarkoitus - Yleiskaavoitus monipuolisena suunnitteluvälineenä - Sisältövaatimukset - Oikeusvaikutuksista - Rannat ja tuulivoima

19.2.2016

Yleiskaavoituksen tarkoitus 35 §

Kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen.

Yleiskaava voidaan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alueella.

Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain.

16

17

Yleiskaavat Etelä-Karjalassa Yleiskaavan laatimistarve (MRL 36 §) Kunnan tulee huolehtia

tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla.

Y-kaava on monipuolinen suunnitteluväline!

18

(Rakennemallit)

Strateginen yleiskaava Yleispiirteinen aluevarausyleiskaava

Yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava

Yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista ja maankäyttöä → mahdollistaa suoraan rakennusluvan

Lähde: Yleiskaavan sisältö ja esitystavat -opas YM, 2001.

Yleiskaavan sisältövaatimukset (1/2)

Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

19

1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys;

2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö;

3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus;

4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; …

Yleiskaavan sisältövaatimukset (2/2)

Em. seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus edellyttävät.

Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.

20

… 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön;

6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset;

7) ympäristöhaittojen vähentäminen;

8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä

9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys

Yleiskaavan oikeusvaikutukset 43 §

Ohjausvaikutus suunnitteluun Viranomaisvaikutus: ei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Syrjäyttämisvaikutus: korvaa aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei

kaavassa toisin määrätä.

Ehdollinen rakentamisrajoitus: Rakennusta ei saa rakentaa siten, että vaikeute-taan yleiskaavan toteutumista. Rakennuslupa on kuitenkin myönnettävä, jos luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai muu julkisyhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. (”rahat tai lupa”)

Rakentamisrajoitus: voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään. Yleiskaavassa voidaan myös määrätä, ettei maisemaa muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman 128 §:ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus).

Määräaikainen rakentamisrajoitus: voidaan erityisellä määräyksellä kieltää käyttämästä rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen verrattavien elinkeinojen tarpeita varten.

21

Rantojen suunnittelutarve

Ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai erityisesti rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Jos kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös.

Sama koskee myös laajempaa ranta-aluetta, jolla pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestäminen muodostaa suunnittelutarpeen. 22

Rantavyöhyke ja ranta-alue

23

Lähde: Rannalle rakentaminen. YM:n esite, 2001.

Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- tai asemakaavan erityiset sisältövaatimukset 73 §

… sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:

24

1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;

2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä

3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

Kyläyleiskaavat 44 §

Kylien kehittämisen lähtökohtana on niiden erilaisuus suunnittelun kohteina.

Usein kyläkeskus on suunnittelutarvealuetta → Kaavoitus tarjoaa keinoja maaseudun asuinrakenta-misen ohjaamiseen olemassa oleviin kyläkeskuksiin.

MRL 44 § mukaisella yleiskaavalla mahdollista suorat rakennusluvat.

25

Sopivia ja sopimattomia rakennuspaikkoja eteläsuomalaisessa kylässä. Eeva Aarrevaara. Kyläyleiskaavoitus, YM 2012

Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena 44 §

Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella vain asuinrakennukselle, joka on enintään kaksiasuntoinen. Kaavassa täytyy olla erityinen

määräys kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Suoraan rakennuslupaan

oikeuttava määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittävää rakentamisen painetta. Yleiskaavan tulee ohjata riittävästi

kyseisen alueen rakentamista ja muuta maankäyttöä. Yleiskaavan määräys voi olla

voimassa enintään 10 v kerrallaan.

26

Esimerkki kyläyleiskaavasta: Kristiinankaupungin Dagsmark. Kristiinankaupungin kaupunki / AIRIX Ympäristö. Oppaasta Kyläyleiskaavoitus, YM 2012.

Tuulivoimayleiskaavat 77 a, 77 b §

Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 §:n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena … sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:

27

1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella;

2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön;

3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää

Kiitos mielenkiinnosta !

Kaakkois-Suomen ELY-keskus Puhelinvaihde: 0295 029 000 Puhelujen hinnat Kirjaamo: kirjaamo.kaakkois-suomi@ely-keskus.fi Postiosoite : PL 1041, 45101 Kouvola Käyntiosoite: Kouvola: Salpausselänkatu 22 Lappeenranta : Kauppakatu 40 D http://www.ely-keskus.fi/

28

Metsä Group

Kaavat puunkorjuussa ja metsänkäsittelyssä Jari Makkonen

Metsä Group, piiripäällikkö

17.2.2016 Jm

1

Metsä Group

Kaavoitustilanne ja tietojen saanti

17.2.2016 Jm

2

‒ Kaavatietojen ajantasainen saatavuus puutteellista: yleis- ja asemakaavojen osalta ei kaavatietoa ole keskitetysti saatavilla.

‒ kaavatilanne olisi oltava tiedossa metsän hakkuu ja hoitotoimenpiteitä sovittaessa.

‒ Vaikutusta esimerkiksi korjuun ja hoitotoimenpiteen ajankohtaan – lupaprosessi vie aikansa

‒ Kaavamääräykset helposti saataville, pelkkä kaavamerkintä ei riitä

‒ Parasta olisi, että saataisiin toimijoiden

tietojärjestelmiin ‒ nettisivut tms ei ole toimijan kannalta toimiva

ratkaisu – ei oikeaa sähköistä asiointia

Metsä Group

Kaavojen rajoitteiden vaikutukset metsätalouteen

‒ Laajat toimenpidekieltoalueet / tiukat maisematyölupaehdot ohjaavat puunhankintaa alueille, joissa ei vastaavaa rajoitetta/hidastetta ole

‒ Toiminta helpompaa = halvempaa kaava-alueiden ulkopuolella

‒ Metsänhoitotoimenpiteitä ei pystytä

suorittamaan metsänhoidollisesti oikeaan aikaan

‒ voivat jäädä kokonaan metsätalouden ulkopuolelle

‒ esim. risukoituminen uhkaa - negatiiviset vaikutukset myös virkistyskäytölle

‒ Kuljetusmatkat voivat pidentyä, kun hankinta-

alue laajenee ‒ lisää kustannuksia ja vähentää

kannattavuutta metsänomistaja, yritys, yhteiskunta)

17.2.2016 Jm

3

Metsä Group

Maisematyölupatarve ‒ Eri kunnissa erilainen tulkinta, mitkä

metsätalouden työlajit vaativat maisematyöluvan eli mitkä työlajit maisemaa muuttavia (esim. harvennushakkuut)

‒ M-alueet varattu maa- ja metsätalouskäyttöön, jolloin toiminta metsälain puitteissa pitäisi olla sallittua ilman erillistä maisemalupakäytäntöä

‒ Lähtökohtaisesti metsälain lisäksi luonnonsuojelulaki, vesilaki, muinaismuistolaki yms voimassa metsätalousalueilla

‒ Maisematyöluvan haku lainsäädännössä määrätty maanomistajalle. Toiveita:

‒ Mahdollisuus helposti tarkistaa, onko alueelle olemassa myönnettyä maisematyölupaa

‒ Sisältö tulisi olla saatavissa toimijoille sähköisesti

17.2.2016 Jm

4

Metsä Group

Maisematyöluvan voimassaolo

‒ Maisematyöluvan kesto: yleensä 3 vuotta ‒ Lupa tai viranomaishyväksyntä on rauennut,

jollei toimenpidettä ole suoritettu luvan voimassaoloaikana

‒ Myös puukauppasopimuksissa aika usein 3 vuotta. Jos lupa haettu ennen kauppaa, niin luvan voimassaolo voi loppua aikaisemmin

‒ Hakkuulle saatavissa maisematyölupa 10 vuodeksi, mutta erikseen haettava

‒ Voisiko olla metsätaloudessa oletuksena?

‒ Luvan saaminen kestää 1 – 6 kk:

‒ Lupatarve tulee tietoon metsänomistajalle usein vasta puukauppaa tehtäessä. Voi siirtää hakkuita tai hakkuut jäävät toteutumatta (esim saarihakkuut)

‒ maksu vaihtelee ja voi olla hakkuutuloihin nähden korkea (esim. pienet ensiharvennukset)

17.2.2016 Jm

5

Metsä Group

17.2.2016 Jm

6

Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja

maanomistajan oikeusturva 17.2.2016, Lappeenranta

Leena Penttinen Lakimies

leena.penttinen@mtk.fi

Kaavoituksesta Päätösvalta ja vastuu kunnan maankäytöstä ja kaavoituksesta on kunnalla

• Kaavojen sisältö lain sallimissa puitteissa • Kaavoihin sisällytettävät alueet • Poikkeusluvat

Kaavoituksella suunnitellaan usein yksityisen ihmisen omaisuuden käytöstä

• Maanomistajalla on oltava erityinen mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön

Valtion rooli on

• edistää ja ohjata kunnan alueidenkäytön suunnittelua ja • valvoa, että otetaan riittävästi huomioon valtakunnalliset

alueidenkäyttötavoitteet ja noudatetaan lakia

PERUSTUSLAIN SUOJA 106 § Perustuslain etusija:

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle

15 § Omaisuuden

suoja

Jokaisen omaisuus on

turvattu

20 § Vastuu

ympäristöstä Vastuu luonnosta

ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä

kuuluu kaikille

6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat

yhdenvertaisia lain edessä.

9 § Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja

maassa laillisesti oleskelevalla

ulkomaalaisella on vapaus liikkua

maassa ja valita asuinpaikkansa

22 § Perusoikeuksien

turvaaminen Julkisen vallan on

turvattava perusoikeuksien ja

ihmisoikeuksien toteutuminen.

Maaseudulle rakentamisen rajoittaminen

Metsien ja peltojen kaavoitus • Kaavamerkintöjä tehdään sellaisiin luonnonolosuhteisiin, jotka muuttuvat jatkuvasti. Kiinteät

kaavamerkinnät eivät kuitenkaan sovi dynaamiseen luontoon. • Kaavat käsittävät usein hyvin laajoja alueita, joihin lähes poikkeuksetta sisältyy paljon

maaseutua. Maaseutunäkökulma on usein hyvin yksipuolinen kaavoituksessa. • Maankäytön suunnittelun perusteeton ohjaaminen muuhun kuin rakennettuun ympäristöön,

voi olla haitallista maanomistajille, elinkeinoille ja maaseudun yleiselle kehittämiselle. • Mikäli kunnalla on paineita maa- ja metsätalousalueiden ottamiselle muuhun käyttöön, siitä

tulee jo ennen kaavaprosessin aloitusta keskustella maanomistajien kanssa ja selvittää heidän tavoitteensa maankäytölle.

• Laaja-alaiset kaavamerkinnät voivat alentaa maan arvoa sekä rajoittaa maankäyttöä tulevaisuuden hankkeilta. Tänä päivänä maanomistajan metsästä saama tulo muodostuu lähes yksinomaan ainespuusta. Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan merkittäviä tulonlähteitä biotalouden, kiertotalouden, monimuotoisuuden suojelun, virkistysarvokaupan, maisema-arvokaupan tai aivan uusien hyödyntämiskeinojen muodossa. Kaavamerkinnät ja määräykset jarruttavat markkinoiden syntymistä. • Hallitsematonta rakentamista ei pääse tapahtumaan, vaikka kaavamerkinnöistä luovuttaisiin. Rakentaminen on aina luvanvaraista myös valkoisilla alueilla ja tarvittaessa valkoisetkin alueet ovat aina kaavoitettavissa. • Virkistys ja ulkoilualueiden kaavoittaminen on ristiriidassa perinteisten jokamiehenoikeuksien kanssa. Varsinaiset ulkoilureittialueet hankitaan kunnalle, jolle myös alueiden hoitovelvoitteet näin ollen siirtyvät tai metsänomistaja tuottaa kunnalle ulkoilualueelle tarpeelliset palvelut, retkeilyreitin ja sitä ympäröivän maisemanhoidon korvausta vastaan.

Onko korvausvelvollisuus syntynyt? Lunastuslaki 98 §(1.9.2011)

Milloin kiinteää omaisuutta koskeva lunastus- tai korvausvelvollisuus ratkaistaan tämän lain mukaisessa toimituksessa, sovelletaan lunastus- tai korvausvelvolliseen hakijan velvollisuuksia koskevia 81 ja 82 §:n säännöksiä siinäkin tapauksessa, ettei toimituksessa lunastusvelvollisuutta tai korvausta määrätä. Kustannukset on kuitenkin määrättävä osaksi tai kokonaan lunastus- tai korvausvaatimuksen esittäjän maksettavaksi, jos vaatimus on tehty ilmeisen aiheettomasti. Jos omistaja luopuu lunastuksesta, hänen on korvattava lunastusvelvolliselle tälle aiheutuneet kustannukset.

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat • merkityksellisen haitan korvauskynnys

Metsälain mukaiset käytönrajoitukset

• vähäisen haitan korvauskynnys

Kaavan aiheuttamat kiinteistönrajoitukset • voiko käyttää kiinteistöä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla?

Maa-aineslain mukaiset luvan epäämiset

• voiko käyttää kiinteistöä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla maa- ja metsätalouteen?

Mihin voidaan ainakin soveltaa?

Maaseutuelinkeinot ja kaavoitusCase LappeenrantaKaavamerkinnät ja -määräykset, maisematyölupa ja luontoselvitykset

Marjo Saukkonen 17.2.2016

Lappeenrannassa laadittavana olevat yleiskaavatLappeenrannassa laadittavana olevat yleiskaavat

Tavoitevuosi 2030 →Oyk-alueiden pinta-alayht. noin 220 km²

Yleiskaavoitetut alueet on osoitettu kartassa violetilla.

Haja-asutusalueet oyk-alueillaHaja-asutusalueita noin 94 km²Haja-asutusalueet

- haja-asutusalueilla yleiskaavatoimii kyläkaavana, jollavoidaan myöntää suoraanrakennusluvat

- haja-asutusalueilla ja ranta-alueilla rakennusoikeus onkäsitelty kiinteistökohtaisestitavoitteena, että rakennusluvatvoidaan myöntää suoraanosayleiskaavan perusteella

• Maaseudun rakentamisen keskittäminen kyliin• Kyläympäristöjen eheyttäminen ja kylien täydennysrakentaminen• Olemassa olevien palvelujen turvaaminen kylissä• Maaseutuelinkeinojen turvaaminen – elävä maaseutu

– Hyvät yhtenäiset peltoalueet – rakennusten sijoittelu– Metsälain ja Maankäyttö- ja rakennuslain päällekkäisyyksien karsiminen

• Rakentamisen ohjaaminen – vesihuollon järjestäminen– Kyläalueilla rakennuspaikan minimikoko 3 000 m²– M-alueilla rakennuspaikan minimikoko 10 000 m² - VESIHUOLTO!

• Rantarakentamisen ohjaaminen– Rannan intressialue noin 200 m, lomarakennuspaikan minimikoko 3 000 m²

Osayleiskaavojen tavoitteita haja-asutusalueilla

ALOITUSVAIHEOsallistumis- ja arviointisuunnitelma• OAS on nähtäville ja sitä päivitetään koko kaavan laadinnan ajan• 1. asukastilaisuus• Viranomaisneuvottelu

LUONNOSVAIHEOsayleiskaavaluonnos nähtäville• Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläoloaika 30 vrk• Mielipiteet nähtävilläoloaikana• 2. asukastilaisuus

EHDOTUSVAIHEOsayleiskaavaehdotus nähtäville• Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläoloaika 30 vrk• Muistutukset nähtävilläoloaikana• 3. asukastilaisuus

HALLINNOLLINEN KÄSITTELYOsayleiskaava vahvistuu• Valitusmahdollisuus 30 vrk KV:n hyväksymispäätöksestä

Osallistuminen ja vuorovaikutus

Yhteistyö Suomen metsäkeskuksen,Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjalan ja MTK:n kanssa

TAVOITTEITA• Kehitetään yhdessä selkeät pelisäännöt metsäalueiden kaavoitukseen.• Yksiselitteiset kaavamerkinnät ja -määräykset.• Osayleiskaavojen kaavamääräyksiä sorvataan niin, että Metsälain ja Maankäyttö-

ja rakennuslain päällekkäisyyksiä pystyttäisiin karsimaan.• Metsäkeskuksen ylläpitämät yksityisten metsäalueiden tarkat luontotiedot ja

yleiskaavojen yleispiirteiset luontoselvitykset sovitetaan yhteen.

TOIMINTATAVAT• Viranomaisneuvottelut• Työpalaverit• Lausuntopyynnöt• Muu yhteydenpito

• Perusselvitykset• Luontoselvitykset• Muinaisjäännösinventoinnit• Rakennettu kulttuuriympäristö• Maisemaselvitys• Kaupan rakenne ja mitoitus• Liikenne-ennuste

LPR OYK 2030Osayleiskaavoitusta varten tehdyt selvityksetLPR OYK 2030Osayleiskaavoitusta varten tehdyt selvitykset

LPR OYK 2030LuontoselvityksetLPR OYK 2030Luontoselvitykset

Selvityksissä käytetyt aineistot ja menetelmät• Aiemmin tehdyt luontoselvitykset• Saatavilla olevat luontotiedot

- Ympäristöhallinto- Metsäkeskus- ELY-keskus

• Ilmakuva- ja karttatarkastelut• Maastokäynnit

Mittakaavaristiriita• Osayleiskaavojen luontoselvitykset tehty

yleiskaavatarkkuudella 1:10 000• Metsäkeskuksen tiedot verrattavissa

asemakaavatarkkuuteen 1:2 000

Edellytyksenä, että kaikki luontoselvityksessäarvokkaiksi havaitut kohteet tulee esittää kaavakartoilla!

LPR OYK 2030LuontoselvityksetLPR OYK 2030Luontoselvitykset

Luontokohteet ja niiden osoittaminen• Kohteita ei voi jättää osoittamatta osalla

kaava-aluetta• Ongelmana mittakaavaristiriita• Metsäkeskuksen tietoja ei saa näyttää

osayleiskaavakartoilla• Vaihtoehtoja luo-alueiden merkitsemiseen

- Samoin kuin muualla –maisematyölupa vaaditaan

- Kohdemerkintä, rajoja ei näytetä- Kaavamääräysten räätälöiminen

maa- ja metsätalousalueilla

LPR OYK 2030Läntisen osa-alueenosayleiskaavaluonnos

LPR OYK 2030Läntisen osa-alueenosayleiskaavaluonnos

Ennakkokuuleminen 8.1. – 9.2.2015

LPR OYK 2030Keskusta-alueenosayleiskaavaluonnos

LPR OYK 2030Keskusta-alueenosayleiskaavaluonnos

Ennakkokuuleminen 16.2.-18.3.2015

LPR OYK 2030Itäisen osa-alueenosayleiskaavaluonnos

LPR OYK 2030Itäisen osa-alueenosayleiskaavaluonnos

Ennakkokuuleminen 26.10.-4.12.2015

LPR OYK 2030Eteläisen osa-alueen 1. vaiheen osayleiskaavaluonnosLPR OYK 2030Eteläisen osa-alueen 1. vaiheen osayleiskaavaluonnosEnnakkokuuleminen 13.5.-15.6.2015

LPR OYK 2030Nuijamaantien osayleiskaavaluonnosLPR OYK 2030Nuijamaantien osayleiskaavaluonnos

Ennakkokuuleminen 8.2.-.18.3.2016

KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETVakituisen ja loma-asumisen aluevarauksetKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETVakituisen ja loma-asumisen aluevaraukset

KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETVakituisen ja loma-asumisen aluevarauksetKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETVakituisen ja loma-asumisen aluevaraukset

KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETMaa- ja metsätalouden aluevarauksetKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETMaa- ja metsätalouden aluevaraukset

KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETMaisema ja kulttuuriympäristöKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETMaisema ja kulttuuriympäristö

KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETLuontoKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETLuonto

KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETYleiset määräyksetKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETYleiset määräykset

KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETYleiset määräyksetKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETYleiset määräykset

KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETYleiset määräykset - maisematyölupaKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSETYleiset määräykset - maisematyölupa

MAISEMATYÖLUPAMAISEMATYÖLUPAMaisematyöluvasta ja sen edellytyksistä määrätäänMaankäyttö- ja rakennuslaissa 128 § ja 140 §

LUVAN TARVE• Lupa tarvitaan maisemaa muuttavaan

- maanrakennustyöhön (esim. kaivaminen, täyttäminen ja louhinta)- puiden kaatamiseen- muuhun näihin verrattavaan toimenpiteeseen

• Asemakaava-alueella ja vahvistetulla yleiskaava-alueella• Alueella, joka on rakennuskiellossa asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan

laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty

MYÖNTÄMISPERUSTEET• Lupa on myönnettävä asema- tai yleiskaava-alueella, jollei toimenpide vaikeuta

alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen tai turmele kaupunki- taimaisemakuvaa

MAISEMATYÖLUPAMAISEMATYÖLUPA

MAISEMATYÖLUPAA EI TARVITA• yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten töiden suorittamiseen (esim.

kunnallisteknisten töiden vaatimat kaivamiset ja puiden kaatamiset)• myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen

- vain välittömästi rakentamiseen liittyvien maanrakennustöidensuorittamiseen ja puiden kaatamiseen

- laajemmista toimenpiteistä on aina neuvoteltava luvan myöntäneenviranomaisen kanssa

• vaikutukseltaan vähäisiin toimenpiteisiin- vähäisyyden arviointi tapauskohtaista- viranomainen harkitsee

• toimenpiteeseen, joka perustuu yleisistä teistä annetun lain mukaiseenhyväksyttyyn tiesuunnitelmaan

MAISEMATYÖLUPAMAISEMATYÖLUPA

MAISEMATYÖLUVAN HAKEMINEN LAPPEENRANNASSA• kuntaliiton lomake tai vapaamuotoinen hakemus• toimitetaan Teknisen toimen kirjaamoon PL 38, 53101 Lappeenranta• selvitettävä ainakin toimenpidealue, toimenpiteen laatu ja laajuus sekä

jälkihoitotoimenpiteet

KÄSITTELY• maisematyölupa käsitellään teknisessä lautakunnassa• lupa on voimassa pääsääntöisesti kolme vuotta• rakennusvalvonta käsittelee tontilla tapahtuvat maisematyöluvat, joissa on kyse

rakentamista edeltävästä puiden kaatamisesta tai muuta maisemaa muuttavastamaanrakennustyöstä

PERITTÄVÄ MAKSU• puiden kaataminen ja muu maisemaa muuttava maanrakennustyö 225 €• jos lupahakemus hylätään, peritään käsittelykuluina 50 % maksusta• poikkeuksellisen suuritöisestä maisematyöluvasta voidaan periä sopimuksen

mukaan aikaveloitukseen perustuvat todelliset kustannukset

MAISEMATYÖLUPAMAISEMATYÖLUPA

MAISEMATYÖLUPA YLEISKAAVA-ALUEILLA• Kohtuullistaminen ottaen huomioon yleiskaavan mittakaava!• Vaikutuksiltaan vähäisiä metsän kasvatukseen liittyviä toimenpiteitä

- yksittäisen puiden tai puuryhmien kaato – maisemapuut jamaisemapuuryhmät avoimilla peltoalueilla?

- taimikonhoito- ensiharvennus- muut harvennushakkuut - myrsky- ja hyönteistuhot

Käytäntönä mahdollisissa myrsky- ja hyönteistuhotapauksissa voisi olla, ettäMetsäkeskus toteaa asian metsänkäyttöilmoituksen saatuaan ja ilmoittaisisiitä kaupungille, jolloin maisematyölupaa ei vaadita eikä hakkuulla olepinta-alarajoitusta.

Marjo SaukkonenYleiskaava-arkkitehti

Lappeenrannan kaupunkiTekninen toimiLappeenrannan kaupungintaloVillimiehenkatu 1 (PL 38)53101 Lappeenranta

Gsm: 040-653 08 22Puhelin (keskus): 05-6161Telefax: 05-616 2559http://www.lappeenranta.fi/

Kaavaseminaari

Lappeenranta

17.2.2016

Mikko Tiirola Metsävaltuuskunnan pj

MHY valtuutettu Kunnanvaltuutettu

Maakuntavaltuutettu

Perusasioita:

Kunta päättää maankäytöstä ja kaavoituksesta (MRL)

Kunnanvaltuusto – ei ELY-keskus - tekee päätökset

Kunta on viranomaisneuvotteluissa neuvotteluosapuoli – ei kiltti kuunteluoppilas

Millaisilla päätöksillä kunnan kaikki asukkaat ja yrittäjät

tulevat tyytyväisiksi ja haluavat asua ja yrittää kunnan eri alueilla?

Vinkki kuntapäättäjälle: Päätösvalta kaavoituksessa kuuluu kunnalle.

Tähän päätösvaltaan sisältyvät muun muassa kaavoitettavan alueen valitseminen ja kaavan sisältö. Kaavan sisällön kannalta on olennaista esimerkiksi, miten rakennusoikeus mitoitetaan ja miten

rakennusoikeuden määrä lasketaan. Valtion rooli kaavoituksessa rajoittuu kahteen asiaan. Valtion

viranomaisten velvollisuus on valvoa, että kaavoituksessa noudatetaan

lakia ja otetaan riittävästi huomioon valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet. Muusta kaavan sisällöstä päättää kunta.

Kaavaa laadittaessa käydään kunnan ja valtion viranomaisten välillä viranomaisneuvottelut. Kunnan pitää käyttää sille annettua valtaa

eikä alistua kuunteluoppilaaksi, sillä lain mukaan kunta on neuvottelussa tasavertainen neuvotteluosapuoli.

Kaavoituksen merkitys metsien käytössä

Maaseutuelinkeinot ja kaavoitus Lappeenranta 17.2.2016

Pekka Vainikka, elinkeinopäällikkö

Suomen metsäkeskus

Taustaa • Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma,

29.5.2015 oPuun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 milj. m3/v ja sen

jalostusarvoa kasvatetaan.

oTurhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen

oKuntien roolia pyritään muuttamaan palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi/ toimintaedellytysten luojaksi

2

Kansallinen metsästrategia 2025

• Kotimaisen puupohjaisen energian tuotanto lisääntyy • Metsiin perustuva monipuolinen palveluliiketoiminta sekä

luonnontuoteala kasvavat • Metsävarat ovat runsaat, terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat

biotalouden lisääntyviin tarpeisiin • Kuljetus- ja tietoliikenneväylien palvelukyky, tehokkuus ja

toimivuus paranevat • Kaavoitusjärjestelmä tukee metsätalouden ja

monipuolisen liiketoiminnan mahdollisuuksia • Metsätalouden ansaintamahdollisuuden lisääntyvät

ekosysteemipalveluja kaupallistamalla

19.2.2016 3

Strategiset hankkeet

4

Hankkeessa kehitetään toimintatapoja metsäalan asiantuntemuksen lisäämiseksi kuntien ja maakuntien liittojen kaavoituksessa, vähennetään hallinnon päällekkäistä ohjausta ja lisätään eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Metsäala osallistuu aktiivisesti kaavoitusprosesseihin ja metsäalueita koskevia uusia kaavoja laadittaessa vaikutukset metsätaloudelle arvioidaan. Kaavoituksen kehittämisen myötä edistetään metsästrategian toista ja kolmatta päämäärää. Yleiskaavoituksen tulee ohjata yleispiirteistä maankäyttöä. Yleiskaava-alueeseen tulee ottaa mukaan vain ne alueet, joilla on tarvetta maankäytön suunnittelulle ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamiselle. Maisematyöluvitusta ja muuta kaavoitustyön ohjeistusta kehitetään ministeriöiden yhteistyönä. Hankkeessa selkeytetään metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain rajapinnat niin, että päällekkäinen ohjaus poistuu. Taajamien lähimetsät ovat keskeisiä metsien saavutettavuuden, niiden hyvinvointi- ja terveysvaikutusten sekä metsäsuhteen kehittymisen kannalta. Hankkeessa selvitetään, miten taajamien lähimetsiä ja virkistysreittejä voidaan turvata kaavoituksessa. Osana hanketta tarkastellaan myös, aiheuttaako uusiutuvan energian lisäkäyttö tarpeita kehittää kaavoitusta.

Kaavojen merkitys metsätalouteen

• Etelä-Suomen metsänomistajien liiton alueella tehty selvitys (Metsäntutkimuslaitos 2013):

› Yleiskaavojen peitto 19 % selvitetystä alueesta

› Kaavoituksen vaikutuksesta rajoitetussa käytössä olevan

alueen osuus 5,5 % › Yksittäisen kunnan (Hyvinkää) alueella jopa 17 %:iin

› Yleiskaavan käytönrajoitukset pienensivät suurimman kestävän hakkuukertymän arviota n. 2 % › Yksittäisen kunnan alueella (Hyvinkää) jopa 7 %

19.2.2016 Suomen metsäkeskus 5

Metsäkeskus ja kaavoitus • Metsälaki 25.§

› kaavoitettavien ja kaavoitettujen alueiden osalta Suomen metsäkeskuksen tulee olla riittävässä yhteistyössä kuntien kanssa tämän lain ja maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden yhteen sovittamiseksi

• Metsäkeskus jatkossa aktiivinen kaavoitusasioissa › välilliseen valtionhallintoon kuuluva toimija › tekee vastaavia julkisia hallintotehtäviä kuin varsinaiseen

valtion tai kuntien hallintoon kuuluvat viranomaiset › osallistuminen viranomaisneuvotteluihin ja kaavojen

valmisteluun – osassa kuntia pyydetään mukaan, osassa ei

• Metsäkeskuksen metsävaratiedot – 10.§, muut arvokkaat luontokohteet › metsätietolain muutos vireillä – kaavoittaja pääsee

rajapintapalvelun kautta metsäkeskuksen järjestelmästä hakemaan luonto-/metsävaratiedot

19.2.2016 Suomen metsäkeskus 6

Kaavoituksen käytännön ”ongelmia” metsätalouden kannalta

1. Yleiskaava-alueen rajaus 2. Maisematyölupa 3. Luo-alueet/luo-merkinnät 4. Vaikutusten arviointi metsätalouden näkökulmasta 5. Kaavamerkintöjen ja -määräysten vaihtelu 6. Kaava-aineistot eivät suurelta osin ole sähköisenä

paikkatietona käytettävissä 7. Kaavoissa käytettyjen selvitysten laadun vaihtelevuus

19.2.2016 Suomen metsäkeskus 7

1. Yleiskaava-alueen rajaaminen

• alueen rajauksen periaatteet vaihtelevat suuresti eri kuntien/kaupunkien välillä

• yleiskaava-alueeseen tulee rajata vain ne alueet, joilla on todellista tarvetta maankäytön suunnittelulle ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamiselle

• turhaa maa- ja metsätalousalueiden mukaanottoa kaava-alueeseen tulee välttää

19.2.2016 Suomen metsäkeskus 8

9

Yleiskaava-alueen rajaaminen

Yleiskaava-alueen rajaaminen

10

2. Maisematyöluvan tarve harkittava tarkkaan

• Lähtökohta: metsälaki riittää metsien hoitoon ja käyttöön yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla

• Hyväksyttyjen yleiskaavojen maankäyttö- ja rakennuslain 128

§:än liittyen kunta linjaa päätöksessään ne metsätalouden työt, jotka ovat vaikutuksiltaan vähäisiä toimenpiteitä

› vähäisyyden määrittelyssä laaja kirjo

• Maisematyölupa oltava hinnaltaan ja kustannusvaikutuksiltaan kohtuullinen (vaihteluväli nyt muutama kymppi – yli tuhat euroa)

• Maisematyölupa käsiteltävä kohtuullisessa ajassa ja voimassa olo oltava riittävän pitkä

19.2.2016 Suomen metsäkeskus 11

Metsälain soveltamisala kaavoitetuilla alueilla

19.2.2016 Suomen metsäkeskus 12

Maakuntakaava M-, MT-, MU-, MY-

ja V-alueilla

Yleiskaava

SL-alue

Asemakaava

M, MU, MT, MY

V, VL, VU, VR

M, MU, MT, MY

M, MU, MT, MY

Maisematyölupa case Sikosalo • Sikosalon saari kuuluu Lappeenrannan Läntisen saariston osayleiskaava-

alueeseen vuodelta 1987 • saari merkitty MU alueeksi, maisematyölupavelvoite • puukaupat tehtiin elokuu 2013, 26 ha/ n. 6 000 m3, kaupan arvo n. 300000 €,

9 metsänomistajaa, kuusikoissa kirjanpainajatuhoja • naapurien kuuleminen talvi 2013/14 • kaupunki teki päätöksen maisematyöluvista toukokuu 2014 • Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri teki valituksen Kuopion hallinto-oikeuteen

kesäkuussa 2014 • Hallinto-oikeus kumosi Lappeenrannan kaupungin myöntämät

maisematyöluvat päätöksessä olevan muotovirheen perusteella syyskuu 2014

• kaupunki teki uudet päätöksen maisematyöluvista marraskuu 2014 • Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri teki Kuopion hallinto-oikeuteen uuden

valituksen joulukuussa 2014 • prosessi kesken – odotetaan edelleen Kuopion hallinto-oikeuden päätöstä • metsänomistajat ja puun ostaja alkavat olla tuskastuneita tilanteeseen

19.2.2016 Suomen metsäkeskus 13

3. Luo-alueet yleiskaavassa • Luo-alueet rajataan usein liian laaja-alaisina ja niille

asetetaan maisematyölupavelvoite (ml-, lsl-, liito-orava- ja muut arvokkaat luontokohteet)

• Kaavamääräysten vaatimukset maisematyöluvasta aiheuttavat turhaa byrokratiaa

• Metsä- ja luonnonsuojelulain noudattaminen ja

sertifiointikriteereiden vaatimukset riittävät turvaamaan kyseiset luontoarvot.

19.2.2016 Suomen metsäkeskus 14

Esitys luo-kohteiden merkinnästä

• Luo-kohteet merkitään pistemäisiä, numeroidaan ja luontoselvitykseen tarkempi kuvaus kohteesta

19.2.2016 Suomen metsäkeskus 15

Ote YM:n yleiskaavaoppaasta • Luo-kohteet

• Esimerkkejä ohjauskeinoista, joilla voidaan tukea monimuotoisuuden säilymistä:

› Alueelle voidaan antaa rakentamisrajoitus (MRL 43.2 §). › Alueelle voidaan määrätä toimenpiderajoitus. Maisemaa muuttavaa

toimenpidettä ei tällöin saa suorittaa ilman maisematyölupaa (MRL 43.2 §.)

• Metsien käyttöä ja hoitoa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeissä elinympäristöissä ohjaa metsälaki, joka suojelee mm. lähteiden, purojen, norojen ja pienten lampien lähiympäristöt.

• Metsälain 10 §:n mukaan monimuotoisuuden ja erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseksi metsiä on hoidettava siten, että edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan.

• Metsälain 6 §:n mukaan silloin kun hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla.

19.2.2016 Suomen metsäkeskus 16

4. Vaikutusten arviointi metsäelinkeinon näkökulmasta MRL 39 §: ”Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle

tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.” MRA 1§: ”…Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta

voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset… luonnonvaroihin…”

Kaavoituksen metsätaloudellisten vaikutusten arviointi yleensä hyvin puutteellista

5. Kaavamerkintöjen ja määräysten vaihtelu Kunnittain, kaavoittain, etenkin vanhemmat

19.2.2016 Suomen metsäkeskus 17

6. Kaava-aineistot eivät (yleensä) sähköisenä paikkatietona käytettävissä › Kuntien nettisivuilla vaihtelevasti, osin paperi- kartoilla › Nykyaikaa olisi, että aineistot olisivat sähköisinä ja

keskitetyssä palvelussa 7. Kaavoissa käytettyjen selvitysten laadun vaihtelevuus

› Esimerkiksi metsälain 10 § -kohteiden tulkinnat › Rajoitteita epävarman tiedon pohjalta?

19.2.2016 Suomen metsäkeskus 18

ELINKEINONÄKÖKULMAMAAKUNTAKAAVASSA JA TAUSTASELVITYKSISSÄ

Maaseutuelinkeinot ja kaavoitus – seminaari 17.2.2016

Aluekehitysjohtaja Satu Sikanen

117.2.2016

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ

217.2.2016

Aluekehityslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Aluekehittämisen

tavoitepäätös

Valtakunnalliset

alueidenkäyttötavoitteet

MAAKUNTAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET

/ maakunnan tarkoituksenmukainen alue* ja yhdyskuntarakenne

/ alueiden käytön ekologinen kestävyys

/ ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon

järjestelyt

/ vesi* ja maa*ainesvarojen kestävä käyttö

/ maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset

/ maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä

/ virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys

317.2.2016

VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET

/ Elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen osoittamalla

elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa

yhdyskuntarakennetta hyödyntäen.

/ Maakunnan suunnittelussa selvitetään maaseudun alue* ja yhdyskuntarakenteen

sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa

olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun

elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä.

417.2.2016

ETELÄ*KARJALAN KOKONAISMAAKUNTAKAAVA 2011

ETELÄ*KARJALAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2015teemana kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne

/ Maakuntakaavoitus tähtää 10*20 vuoden päähän

/ Maakuntakaavalla luodaan alueidenkäytölliset edellytykset ja suuntaviivat

kehittämiselle

/ Käsitellään vain niitä alueidenkäyttökysymyksiä, joilla vähintään ylikunnallista

merkitystä

517.2.2016

70 % MAAPINTA*ALASTA KAAVOITTAMATONTA

617.2.2016

LAATUKÄYTÄVÄN ALUEELLA LÄHES 80 % MAAKUNNAN VÄESTÖSTÄ

717.2.2016

8

MAASEUTUELINKEINOT ETELÄ*KARJALAN MAAKUNTAKAAVASSA/ Maa* ja metsätalousalueet pääosin valkoista aluetta, ei määräyksiä

/ Maa* ja metsätalousvaltaiset alueet

/ Matkailun ja virkistyksen kehittämisalueet ja *kohteet

/ Luontomatkailun kehittämisen kohdealueet ja *kohteet

/ Maa*ainesten ottoon soveltuvat alueet (POSKI*projekti)

/ Turvetuotantoalueet

/ Kehittyvät kyläalueet

1017.2.2016

MAA* JA METSÄTALOUSVALTAISET ALUEET

1117.2.2016

M-alue 773,9 ha (Maa- ja metsätalousvaltainen alue)

MT-alue 183,3 ha (Maa- ja metsätalousalue)

MU-alue 4028,7 ha (Maa- ja metsätalousvaltainen alue,

jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta)

MU/MY 3308,4 ha (Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla

on ulkoilun ohjaamistarvetta sekä erityisiä

ympäristöarvoja)

MY-alue 1088,5 ha (Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on

erityisiä ympäristöarvoja)

Yhteensä 9382,9 ha

16.2.2016 12

RAUTJÄRVI_PARIKKALAParikkalan seutukeskus :Parikkalan seutukeskus :Parikkalan seutukeskus :Parikkalan seutukeskus :

Tilaavievän kaupan alue

Koirniemi

Matkailun kehittämisvyöhykkeitä:

Parikkala * Särkisalmi,

Patsaspuisto – Koitsanlahti.

Rajanylityspaikan kehittäminen

ja laajat tuotantotoiminnan ja

logistiikan*alueet.

Matkailutiet ja luontomatkailun

kehittämisalueet

Rautjärvi:Rautjärvi:Rautjärvi:Rautjärvi:

Kaupan ja matkailun alue

Änkilänmäellä

Hiitolanjoki* Konkalampi

matkailun kehittämisalue +

maa* ja metsätalousvaltainen

alue, jolla ulkoilun

ohjaamistarvetta

KEHITETTÄVÄ LIIKENNEINFRA JA LOGISTIIKKA*ALUEET MAAKUNTAKAAVASSA

1. Raideliikenteen uudet mahdollisuudet2. Kansainväliset yhteydet ja multimodaaliset liikenneyhteydet,

vesiliikenne, maantie* ja raideliikenne3. Tuotantotoiminnan ja palveluiden alueet, logistiikka*alueet 4. Kehitettävät päätiet5. Alempiasteisten teiden merkinnät, kyläkeskusten liikenneyhteydet

1317.2.2016

MAAKUNTAKAAVAN TAUSTASELVITYKSET

/ Etelä*Karjalan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelmat

/ Kaakkois*Suomen maaseudun kehittämisohjelmat

/ Etelä*Karjalan ostovoiman kehitystä, kaupan rakennetta, mitoitusta ja sijoittamista kuvaavat

selvitykset

/ Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen

/ Etelä*Karjalan maisema* ja kulttuurialueselvitys osat 1 ja 2

/ Suur*Saimaan luonto* ja virkistysalueselvitys

/ Etelä*Karjalan elinkeinostrategiat

/ Tavaraliikenteen kehitysnäkymät ja Etelä*Karjalan logistinen asema

/ Kaakkois*Suomen liikennestrategia ja Etelä*Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmat

/ Etelä*Karjalan ulkoilu* ja luonnon virkistyskäyttöselvitys

/ Etelä*Karjalan matkailustrategiat

/ Etelä*Karjalan energiaselvitys

/ Ampumaratoja, moottoriurheilua ja moottorikelkkareitistöjä koskevat selvitykset1417.2.2016

ETELÄ*KARJALAN MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017

1517.2.2016

TULEVAISUUDESSA KASVAVIA TOIMIALOJA ETELÄ*KARJALASSA?

/ sosiaali* ja terveysala sekä hyvinvointiteknologia

/ biotalous, metsätalous ja – teollisuus

/ matkailu, majoitus, ravitsemus ja kauppa

/ cleantech, kiertotalous, vihreä rakentaminen

/ liike*elämän palvelut

16

Kaakkois-Suomen alueellinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 -2020

Strategiset painopisteet:

�Toimiva elintarvikeketju

�Metsätalous ja bioenergia

�Matkailu

�Paikallistalous ja yhteisöt sekä vapaa-ajan asuminen

�Luonnonvarat vahvuutena

�Maaseudun infrastruktuuri

�Yrittäjyyden vahvistaminen.

Läpileikkaavina teemoina rajan läheisyys ja ympäristö

(kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu)

MITÄ SEURAAVAKSI?

/ Päätöksiä uuden vaihekaavan laatimiseksi ei toistaiseksi ole

/ Mahdollisia teemoja:

/ luonto ja luonnonvarat

/ biotalous ja siihen liittyvät logistiikan ja infrarakentamisen tarpeet

/ energia

/ Jatkossa maakunnan liitto vahvistaa maakuntakaavan, ei

ympäristöministeriö

1817.2.2016

ESIMERKKEJÄ VALMISTEILLA OLEVISTA SELVITYKSISTÄ, JOITA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ UUDEN VAIHEKAAVAN VALMISTELUSSA

/ Terminaalitoiminnot energiatehokkaassa

puutavaralogistiikassa (Metsäteho Oy & LUT)

/ Etelä*Karjalan kuntien ympäristöohjelma (LPR:n ja Imatran

seudun ympäristötoimet)

19

KIITOKSET OTA YHTEYTTÄ

Kauppakatu 40 D,

53100 Lappeenranta

Tel +358 (5) 6163 100

etunimi.sukunimi@ekarjala.fi

kirjaamo@ekarjala.fi

www.ekarjala.fi