KUKIN KYKYNSÄ MUKAAN

EKSPLORATIIVINEN KATSAUS OSAOPISKELUKYKYYN

HELSINGIN YLIOPISTOSSA JA

AALTO-YLIOPISTOSSA

Juhani Saari

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöOtus

48/2014

Copyright:Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OtusJuhani Saari

Taitto:Simo Pihlajaniemi

Oikoluku: Simo Pihlajaniemi

Julkaisija: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö OtusLapinrinne 200180 HELSINKIwww.otus.fi

ISBN: 978-952-5282-46-7ISSN: 2341-7307 Otus – julkaisuja

3

Sisältö

Keskeiset tulokset 4

1. Mitä on osaopiskelukykyisyys? 5

2. Osaopiskelukyky ja koetut opiskelutaidot 8

3. Osaopiskelukyky ja opiskeluteho – vuonna 2012 opintonsa aloittaneet

Helsingin yliopistossa 23

4. Tyytyväisyys opetustoimintaan ja kiinnittyminen opintoihin 30

5. Toimeentulo, asuminen ja työssäkäynti 33

4

Keskeiset tulokset

Vertaistuen merkitys osaopiskelukykyisten tyytyväisyydessä opinto-menestykseen korostuu muita opiskelijoita selvästi voimakkaammin: Ero tyytyväisyydessä suhteessa opintojen etenemiseen on osaopiske-lukykyisillä noin kolme kertaa suurempi vertaistuen saamiseen tyy-tyväisten ja tyytymättömien välillä verrattuna muihin opiskelijoihin. Osaopiskelukykyiset toisaalta kokevat muita heikommin kuuluvansa oman alansa opiskelijoiden yhteisöön.

Osaopiskelukykyiset mainitsevat muita useammin ylityölään / liian vaikean kurssin, puutteellisen ohjauksen, toimeentulo-vaikeudet sekä heikon opiskelumotivaation opintojen etenemi-seen vaikuttaneena hidastustekijänä. Lisäksi opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen koetaan useammin haastavaksi.

Osaopiskelukykyiset suhtautuvat opiskeluympäristönsä puuttei-siin muita selvästi kriittisemmin (tarkastelu on ilmiön monimutkai-suuteen nähden kuitenkin niin suppea, ettei voida sanoa, johtuuko kriittisempi suhtautuminen opiskeluympäristöä kuvaaviin väitteisiin ensisijaisesti vastaajien kriittisyydestä vai itse opiskeluympäristöstä: todennäköisesti molemmista).

Osaopiskelukykyiset kokevat toimeentulonsa muita heikommaksi myös työssäkäyvien opiskelijoiden osalta, vaikka vaikutus onkin suu-rempi verrattaessa työssäkäymättömiä osaopiskelukykyisiä muihin. Ero subjektiivisessa tyytyväisyydessä ei selity aineiston perusteella muista eroavalla rahantarpeella, jota tutkittiin malliperusteisesti. Mer-kittäviä eroja esimerkiksi erilaisten asumismuotojen ja ratkaisujen ylei-syydessä ei aineiston perusteella löytynyt.

4

5

1. Mitä on osaopiskelukykyisyys?

Tässä tutkimusraportissa osaopiskelukyky mielletään sellaiseksi opiskelijan terveydenti-laan palautuvaksi tekijäksi, joka haittaa opiske-lun sujuvuutta. Korkeakouluopiskelijoiden vuo-den 2012 terveystutkimuksen mukaan arviolta noin viidellä prosentilla korkeakouluopiskeli-joista on jokin opintojen suorittamista vaikeut-tava sairaus tai vamma, joista yleisin tutkimuk-sen mukaan on lukihäiriö. Lukihäiriö on myös hyvä esimerkki haitasta, joka saatetaan diag-nosoida vasta opiskelijaterveydenhuollossa, kun opinnoista on tullut vaativampia. Erilai-sista tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsii noin 3–4 prosenttia opiskelijoista. Vastaavasti jostakin psyykkisestä oireilusta kärsi tutkimuk-seen vastanneista noin 12 prosenttia päivittäin ja itsensä masentuneeksi ainakin joskus tun-si noin joka kuudes.1 Ahdistushäiriöstä kärsi vuoden 2008 terveystutkimuksen mukaan noin kolme prosenttia opiskelijoista2.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on luo-da eksploratiivinen yleiskuva terveydentilaan liittyvän alentuneen opiskelukyvyn vaikutuk-sista opintojen etenemiseen, koettuihin opis-kelutaitoihin, toimeentuloon sekä asumiseen. Ajallisesti staattisen perustutkinto-opiskelijoi-hin yleistävän näkökulman lisäksi tutkimuk-sessa tarkastellaan edellä mainittujen ilmiöi-den suhteen tapahtuvaa kehitystä opintojen alkuvaiheessa pitkittäisellä seurannalla. Tässä hyödynnetään Otuksen vuonna 2012 opinton-sa aloittaneiden seurantatutkimuksen aineis-toa, jossa on Suomen oloissa ainutlaatuinen pitkittäisasetelma. Muutoksia toimeentulossa ja opintojen etenemistahdissa on mahdollis-ta tarkastella yksilötasolla halutun selitysteki-jän, tässä tapauksessa osaopiskelukykyisyyden, suhteen.

Määritelmät ja aineistoTutkimuksen tilastolliset analyysit perustuvat Opiskelijabarometrin (2012 poikkileikkaus sekä seurantatutkimus) kyselylomakkeessa it-seraportoituihin fyysisen ja psyykkisen tervey-dentilan mittareihin. Näistä tärkeimmät mit-taavat vastaajan kokemaa yleistä terveydentilaa (viisiportaisella asteikolla) sekä psyykkistä hy-vinvointia. Koettua terveydentilaa kartoitet-tiin kysymyksellä ”Millainen on terveydenti-lasi omasta mielestäsi?” (asteikolla 1 Hyvä – 5 Huono) Kysymystä on käytetty samassa muo-dossa Korkeakouluopiskelijoiden terveystutki-muksessa. Fyysisen tai psyykkisen oppimisvai-keuden omaamista kysyttiin muotoilulla Onko sinulla jokin opintojen suorittamista vaikeut-tava fyysinen tai psyykkinen haitta?

Psyykkisen oireilun mittaamisessa pää-dyttiin kyselylomakkeen suunnittelussa muotoiluun, jota on käytetty muun muas-sa kansainvälisessä European Social Survey -tutkimuksessa3. Kysymysmuotoiluun päädyt-tiin kyselylomakkeen rajallisen tilan vuoksi, mutta myös mielenkiinnosta saada mahdolli-suus toteuttaa tarvittaessa Euroopan laajuis-ta vertailua. Masennusta ja muita psyykkisiä oireita tutkitaan itseraportointiin perustuvis-sa kyselyissä useita, joskus kymmeniä alaky-symyksiä käsittävillä moduuleilla, joihin tämän tutkimuksen puitteissa ei ollut mahdollisuut-ta (kyseessä ei ole yksinomaan terveyttä vaan kaikkia opiskelun osa-alueita kartoittava ky-selytutkimus). Siksi on tärkeä tiedostaa, että tutkimuksessa käytettävät mittarit eivät ole missään nimessä diagnostisia työkalu-ja ja että erityisesti itseraportoituihin psyyk-kisen terveydentilan mittareihin on syytä suh-tautua varauksella, sillä niihin liittyy joillekin

1. Kunttu, K. & Pesonen, T. (2013). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012 . Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2013.2. Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K., & Pynnönen, P. (2011). Opiskeluterveys. Porvoo: Duodecim.3. ESS Round 3: European Social Survey Round 3 Data (2006). Data fi le edition 3.4. Norwegian Social Science Data Services, Norway – Data Ar-

chive and distributor of ESS data.

6

vastaajille arkaluontoisiin kysymyksiin liitty-vää vastauskatoa (osa vastaajista ei halua ker-toa masennuksesta tai muusta oireilusta netti-kyselyssä) sekä mittausvirhettä (varmasti osa vastaajista on vastannut kysymykseen ajatel-len hetkellistä alakuloisuutta eikä varsinaista pitkäkestoista diagnosoitua masentuneisuut-ta). Tutkimukseen ja sen tuloksiin kannattaa suhtautua eräänlaisena yleiskatsauksena, joka vastaa kysymyksiin ”Missä osaopiskelukyvyn vaikutukset näkyvät?” ja ”Kuinka hetero- tai homogeenisestä ilmiöstä puhutaan, kun puhu-taan osaopiskelukyvystä?”.

Raportin tilastollisissa tarkasteluissa osa-opiskelukykyisyyttä käsitellään työmääritel-mällä, jossa hyödynnetään itseraportoitua ko-kemusta opintojen suorittamista hidastavasta terveydellisestä haitasta sekä yleisestä tervey-dentilasta ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Tut-kimuksessa osaopiskelukykyiseksi määritellään

vastaaja, joka kyselyvastausten perusteella on jotakin seuraavista:

A) Vastaaja kärsii opintojen suorittamista vaikeuttavasta haitasta (tällä hetkellä).B) Vastaajan itseraportoitu terveydentila on huono tai erittäin huono.C) Vastaaja ilmoittaa kärsivänsä masennuk-sesta usein tai suurimman osan ajasta (ei pidä siis sisällään luokkaa ”joskus”).

Taulukossa 1.1 on esitetty tutkimuksessa käy-tettävien terveydentilan mittarien vastausja-kaumat korkeakouluittain sekä edellä esitetyn työmääritelmän täyttävien vastaajien osuudet korkeakouluittain. Opintojen suorittamista vai-keuttavasta fyysisestä tai psyykkisestä haitasta ilmoitti kärsivänsä noin joka kuudes vastaaja. Väliaikaisesta, ei enää ajankohtaisesta haitasta kärsineitä oli aineistossa noin joka kymmenes.

TAULUKKO 1.1. VASTAUSJAKAUMA YLIOPISTOITTAIN4 TERVEYDENTILAA MITTAAVIIN KYSYMYKSIIN PERUSTUTKINTO-OPISKELIJOIDEN AINEISTOSSA.

Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto

Millainen on terveydentilasi omasta mielestäsi?

Hyvä 35,4 % 31,7 %

Melko hyvä 34,5 % 37,3 %

Keskitasoinen 23,6 % 25,4 %

Melko huono 5,8 % 4,9 %

Huono 0,7 % 0,6 %

Yhteensä 100 % 100 %

Ilmoittaa kärsivänsä masennuksesta (luokkia yhdistelty)

Harvoin tai ei lainkaan 91,1 % 90,8 %

Usein tai kaiken aikaa 8,9 % 9,2 %

Onko sinulla jokin opintojen suorittamista vaikeuttava fyysinen tai psyykkinen haitta?

Kyllä, opintoja merkittävästi vaikeuttava 3,5 % 2,8 %

Kyllä, opintoja jonkin verran vaikeuttava 12,7 % 12,7 %

On ollut väliaikainen haitta, joka ei vaikuta enää 8,9 % 10,5 %

Ei 74,9 % 74,0 %

Yhteensä 100 % 100 %

N 739 1033

Työmääritelmän mukaan osaopiskelukykyisiä: (Jokin ylläolevista täyttyy) 21,5 % 20,4 %

Muut opiskelijat (työmääritelmä ei täyty) 78,5 % 79,6 %

4. Tuloksissa ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja korkeakoulujen välillä.

7

Vastaavasti terveydentilaansa huonoksi tai melko huonoksi kuvaavia oli aineistossa var-sin vähän, noin kuusi prosenttia vastaajista. Masennuksesta usein tai kaiken aikaa ilmoitti kärsivänsä noin yhdeksän prosenttia vastaajis-ta. Terveydentilaa yleensä koskevan väittämän tulkintaa vaikeuttaa toki se, että emme tiedä, kuinka moni vastaaja on tulkinnut kysymyksen koskevan jotakin akuuttia sairautta (esimer-kiksi fl unssa) yleisen terveydentilansa sijaan. Tämä voi osaltaan olla syynä työmääritelmän täyttävien yllättävän suureen osuuteen aineis-tossa, vaikka luku onkin Korkeakouluopiske-lijoiden terveystutkimuksen tuloksiin nähden uskottava.

Kuviossa 1.1 on esitetty hieman mää-ritelmien A–C päällekkäisyyttä aineistossa.

Määritelmän ja mittarin voidaan katsoa toi-mivan hyvin silloin, kun mittarin osa-alueet johdonmukaisesti mittaavat samaa asiaa (osa-alueista saadaan toisistaan riippumat-ta samansuuntaisia tuloksia). Aineistossa jat-kuvasta merkittävästä haitasta kärsivien vas-tausluokassa noin joka kolmas raportoi oman terveydentilansa olevan heikko ja noin 45 pro-senttia ilmoitti kärsivänsä masennuksesta. Huomionarvoista on tietenkin havaita, että osa terveyshaitasta kärsivistä raportoi vain psyyk-kisestä ja osa fyysisestä haitasta ja osa rapor-toi kärsivänsä molemmista. Nämä korreloivat lisäksi vahvasti keskenään: riskiestimaatti ma-sennuksesta kärsimiselle aineistossa on heikos-ta terveydentilasta kärsiville noin 12-kertainen5 terveempiin opiskelijoihin nähden.

KUVIO 1.1. HEIKOSTA TERVEYDENTILASTA TAI MASENNUKSESTA KÄRSIVIEN OSUUDET OPISKELUA HIDASTAVANTERVEYDELLISEN HAITAN OMAAMISTA KUVAAVAN KYSYMYKSEN VASTAUSLUOKITTAIN.

5. Tosin luottamusväli riskiestimaatille on varsin leveä: alaraja 6- ja yläraja 25-kertainen, mikä heijastaa 2x2-taulun solukohtaisen vastaajamää-rän pienuutta.

8

2. Osaopiskelukyky ja koetutopiskelutaidot

Keskeiset tulokset

Vaikka osaopiskelukykyiset näyttävätkin keskimäärin olevan jossain määrin tyy-tymättömämpiä opiskelutaitoihinsa ja mainitsevat puutteelliset opiskelutaidot muita useammin syyksi opintojen hidastumiseen, mahtuu heidän joukkoonsa paljon kykyihinsä sekä opintojensa etenemisvauhtiin tyytyväisiä. Vastaavas-ti opiskelutaitoihin tyytymättömiä löytyy paljon myös verrokkiopiskelijoista.

Muuten osaopiskelukykyiset mainitsevat muita useammin ylityölään / liian vaikean kurssin, puutteellisen ohjauksen, toimeentulovaikeu-det sekä heikon opiskelumotivaation hidastustekijöinä. Opintojen ja muun elämän yhteensovittaminen sekä siitä murehtiminen on myös muita yleisempää osaopiskelukykyisillä.

Osaopiskelukykyisille muilta opiskelijoilta saadun tuen tai sen puutteen merkitys korostuu: vaikka vertaistuki on ilmeisen merkityksellistä myös muil-le, on se sitä osaopiskelukykyisille kertaluokkaa 2–4 enemmän, sillä hyvää ver-taistukea kokeneet ovat huomattavasti tyytyväisempiä opintomenestykseensä kuin sitä vaille jääneet.

Osaopiskelukykyisten kokemuksia opiskelutai-doista sekä tyytyväisyydestä opintojen etene-miseen tarkastellaan tässä luvussa suhteessa opiskelijan omaan kokemukseen. Opintopis-teiden suoritustehoa koskeva tarkastelu seuraa myöhemmissä luvuissa. Tarkastelu aloitetaan tutkimalla osaopiskelukykyisten tyytyväisyyttä opintomenestykseen sekä oppimiseen, minkä jälkeen luodaan katsaus yhteyksistä kolmeen opiskelukyvyn osa-alueeseen: 1) opiskeluin-toon, 2) opiskelutaitoihin sekä 3) opiskelun ja muun elämän yhteensovittamiseen. Luvus-sa neljä luodaan lyhyt katsaus kokemuksiin

opiskeluympäristöstä, mikä pitää sisällään tyy-tyväisyyttä opetusjärjestelyihin sekä opetuksen laatuun kartoittavia mittareita.

Tyytyväisyys opintomenestykseen muo-dostuu luonnollisestikin useasta komponen-tista, joita ei tämän raportin puitteissa lähdetä sen tarkemmin erittelemään. Selvää on aina-kin se, että opiskelijan subjektiivinen tyyty-väisyys ei muodostu ainoastaan helposti mi-tattavissa olevasta opintojen suoritustehosta, kuten kurssien suorituksista tai opintopis-teistä, sillä tätä opintomenestystä opiskelija refl ektoi suhteessa omiin tavoitteisiinsa sekä

9

elämäntilanteeseensa. Tässä suhteessa opis-kelijan subjektiivista kokemusta kuvaava tieto toimii kenties paremmin kuin mikään hallin-nollinen opintopistekertymää kuvaava rekiste-ritieto, sillä opiskelija itse osaa parhaiten suh-teuttaa opintojensa tuloksellisuuden omiin tavoitteisiinsa sekä panoksiin (opintoihin

käytetty työmäärä). Subjektiivinen tyytyväisyys on luonnollisesti yhteydessä opintojen suori-tustehoon, mutta on paljon opiskelijoita, jotka suorittavat 55 opintopistettä vuodessa koke-matta kuitenkaan olevansa tyytyväisyys-astei-kon yläpäässä, ja toisinpäin6.

6. Subjektiivisen tyytyväisyyden tärkeydestä lisää: ks. esim. Elliott, K. M., & Shin, D. (2002). Student satisfaction: An alternative approach to as-sessing this important concept. Journal of Higher Education Policy and Management, 24(2), 197–209.

KUVIO 2.1. TYYTYVÄISYYS OPINTOJEN ETENEMISEEN (1 EN LAINKAAN – 10 ERITTÄIN TYYTYVÄINEN)OSAOPISKELUKYKYI-SILLÄ JA MUILLA VASTAAJILLA.

Osaopiskelukykyiset: Keskiarvo 6,34; Keskihajonta 2,08Muut: Keskiarvo 7,26; Keskihajonta 1,723

10

Kuviossa 2.1 on esitetty osaopiskeluky-vyn määritelmän täyttävien vastaajien sekä verrokkiopiskelijoiden subjektiivisen opinto-jen etenemiseen tyytyväisyyden mittarin vas-tausjakauma. Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa tyytyväisyyttään asteikolla 1–10. Kuvios-sa on esitetty pystypalkein kunkin numeerisen vastauskategorian suhteellinen yleisyys tarkas-teltavissa vastausluokissa. Osaopiskelukyvyn työmääritelmän täyttävät vastaajat ovat vas-tausjakauman perusteella keskimäärin tyyty-mättömämpiä omaan opintomenestykseensä, mutta heillä myös hajonta on muita opiskelijoi-ta suurempaa. Huomattavaa on, että osaopis-kelukykyisistä suhteellisesti suurempi osa on opintomenestykseensä hyvin tai melko tyyty-mätön (vastausluokat 2–4). Opintomenestyk-seensä tyytyväisiä (vastausluokat 6–10) heistä on noin puolet (50,8 %) muiden opiskelijoiden vastaavan osuuden ollessa yli 70 prosenttia.

Edellisen kuvion jakauman tarkastelun perusteella on selvää, että osaopiskelukykyi-set ovat keskimäärin muita tyytymättömäm-piä opintojensa etenemiseen sekä omaan oppi-miseensa. Tosin hajonta näiden opiskelijoiden keskuudessa on myös suurempaa, sillä osaopis-kelukykyisten joukossa on paljon opintomenes-tykseensä ja oppimiseensa tyytyväisiä.

Suoraa tulkintaa vaikeuttaa kuitenkin jois-sain määrin kolmansien opintomenestykseen tyytyväisyyttä selittävien taustatekijöiden ai-heuttama kovarianssi. On mielekästä olet-taa, että tähän tyytyväisyyteen vaikuttaa jouk-ko sellaisia osaopiskelukyvyn kanssa yhteistä varianssia omaavia tekijöitä, joiden vaikutus olisi syytä ottaa tarkastelussa huomioon. Täl-laisia mahdollisia selitystekijöitä ovat esimer-kiksi opiskelijan työssäkäynti opintojen ohessa, opiskelutaitoihin paikantumaton opiskelumo-tivaatio (kokemus oikeasta alasta) tai vastaaji-en ikäjakauma. Näitä tekijöitä yhdistää se, että niillä voi perustellusti olettaa olevan osaopiske-lukyvyn kanssa yhteistä varianssia: esimerkik-si osaopiskelukykyisten työssäkäynnin yleisyys poikkeaa todennäköisesti muista opiskelijois-ta, mikä saattaa vääristää suorien jakaumien tulkintaa.

Tästä syystä tarkastellaan seuraavaksi opintomenestykseen liittyvien indikaattorien

(tyytyväisyys opintojen etenemiseen sekä op-pimiseen) keskiarvoja malliperusteisesti niin, että edellä mainittujen taustatekijöiden mah-dolliset samanaikaiset vaikutukset (kovarians-si) pyritään eristämään. Tarkastelu mahdollis-taa myös paremman estimoinnin suhteessa osaopiskelukyvyn osa-alueisiin, jotka on mah-dollista eriyttää toisistaan (Vaikuttaako masen-nuksen kokeminen yhtä paljon vai enemmän kuin pelkkä terveydellinen haitta?) sekä tar-kastella niiden yhdysvaikutusta (vastata kysy-mykseen ”Kertautuuko tyytymättömyys, kun opiskelija kärsii masennuksesta ja terveydelli-sestä haitasta?”).

Kuviossa 2.2 on esitetty osaopiskelukyvyn kahden osa-alueen malliperusteinen vaikutus tilanteessa, jossa oletetaan opiskelijoiden työs-säkäynnin, ikäjakauman sekä alavalintaan tyy-tyväisyyden jakautuvan osaopiskelukykyisten ja muiden välillä tasaisesti. Kuviossa on esitetty katkoviivoin opintojen etenemiseen sekä oppi-miseen tyytyväisyyden keskiarvot aineistossa, ja näiden leikkauskohta kuvaa siten keskimää-räisen opiskelijan tuntemuksia (tyytyväisyys välillä 7,0–7,5). Vertailuryhmän opiskelijan keskimääräinen tyytyväisyys opintojen etene-miseen on noin 8 ja tyytyväisyys oppimiseen hieman yli 7,5 kymmenportaisella asteikolla. Terveydellisistä syistä alentuneesta opiskeluky-vystä kärsivät ovat noin 0,7–1,2 yksikköä ver-tailuryhmää tyytymättömämpiä opintojensa etenemiseen ja lähes yhtä paljon tyytymättö-mämpiä omaan oppimiseensa.

Tulokset opintojen etenemiseen ja omaan oppimiseen tyytyväisyydessä ovat samansuun-taisia yhdellä merkittävällä erolla: Malliperus-teinen tarkastelu paljastaa tilastollisesti mer-kitsevän yhdysvaikutuksen masentuneisuuden sekä opintoja hidastavan haitan omaamisen välillä. Jos opiskelija kärsii molemmis-ta, negatiivinen vaikutus tyytyväisyy-teen omasta oppimisesta kertautuu ja on suurempi kuin näiden summa (vas-taavasti opintojen etenemiseen tyytyväisyydes-sä tällaista yhteisvaikutusta ei havaittu). Kaiken kaikkiaan malliperusteinen tulos vahvisti aikai-semman suoriin jakaumiin perustuvan tarkas-telun tuloksia, sillä havaittu keskiarvoero pysyi muuttumattomana.

11

KUVIO 2.2. KOVARIANSSIKORJATUT ESTIMAATIT KESKIMÄÄRÄISELLE TYYTYVÄISYYDELLE A) OPINTOJEN ETENEMISEEN SEKÄ B) OMAAN OPPIMISEEN OSAOPISKELUKYVYN FYYSISEN JA PSYYKKISEN INDIKAATTORIN SUHTEEN. VAKIOITU KO-VARIANSSI: TYÖSSÄKÄYNTI, KOKEMUS VÄÄRÄSTÄ ALASTA SEKÄ VASTAAJAN IKÄ (ESTIMAATIT LASKETTU TYÖSSÄKÄY-MÄTTÖMÄLLE ALAVALINTAANSA TYYTYVÄISELLE 23-VUOTIAALLE VASTAAJALLE).

Mihin tekijöihin osaopiskelukykyisten keskimääräistä heikompi tyytyväisyys opin-tomenestykseensä sitten paikantuu? Kysely-aineistossa pyrittiin kartoittamaan heikkoon opintomenestykseen johtaneita syitä kysymys-patterilla, jossa opiskelija sai valita omaa tilan-nettaan parhaiten selittävät vastausvaihtoeh-dot. Kysymyspatterissa oli myös mahdollista valita vaihtoehto kuvaamaan tilannetta, jossa opiskelija ei koe minkään tekijän hidastaneen opintojaan. Tämän vastausvaihtoehdon tulkin-ta on muihin nähden siten käänteinen.

Taulukossa 2.1 on esitetty opintojen koettujen hidastustekijöiden yleisyys suh-teessa opintoja vaikeuttavan terveydentilaan

paikantuvan haitan omaamiseen7 (kaikki vas-tausvaihtoehdot) sekä yleisyys koko vastaaja-joukossa (N~1800). Kysymys opintoja hidas-tavien tekijöiden kokemuksista sekä niiden yleisyydestä on mielenkiintoinen, mutta osa-opiskelukykyisyyttä tutkittaessa kiinnostavam-paa on tässä selvittää, mitkä tekijät esiintyvät osaopiskelukykyisillä vastaajilla muita opis-kelijoita useammin/harvemmin. Taulukossa on esitetty sarakkeissa opintoja vaikeuttavan terveyshaitan vastausluokittain kunkin opin-tojen hidastustekijän mainitsemisen yleisyys. Esimerkiksi opintoja merkittävästi vaikeutta-van haitan omaavista vastaajista noin 31 pro-senttia mainitsee ”henkilökohtaisten syiden”

7. Masennuksen kokemista kuvaava indikaattori on tässä jätetty tarkoituksella pois, koska tämä tieto puuttui erilliskyselyn vastaajilta. Vastaaja-määrä olisi pudonnut harvinaisempien vastausluokkien osalta analyysin kannalta liian pieneksi. Kysymys on kuitenkin esitetty vastaajille niin, että sen on tarkoitus kattaa myös vastaajien psyykkinen terveydentila.

12

TAULUKKO 2.1. KOKEMUKSET OPINTOJA HIDASTANEIDEN TEKIJÖIDEN YLEISYYDESTÄ SUHTEESSA OSAOPISKELUKYKYI-SYYTEEN: OPINTOJEN SUORITTAMISTA VAIKEUTTAVAN FYYSISEN TAI PSYYKKISEN HAITAN OMAAMISEN TILASTOLLINEN YHTEYS JA SEN VOIMAKKUUS OPINTOJA HIDASTANEIDEN TEKIJÖIDEN ESIINTYMISEEN (LASKEVA JÄRJESTYS).

Onko vastaajalla jokin merkittävä opintojen suorittamista vaikeuttava fyysinen tai psyykkinen haitta?

Kyllä, opintoja

merkittävästi vaikeuttava

Kyllä, opintoja

jonkin verran vaikeuttava

On ollut väliaikainen haitta, joka ei vaikuta

enää

Ei Kaikki Tilastollisen yhteyden

voimakkuus (Eta²)

Vahv

a yh

teys Sairaus 50,9 % 21,0 % 12,1 % 1,1 % 6,2 % 0,440

Henkilökohtaiset syyt 30,9 % 32,0 % 21,8 % 8,0 % 13,1 % 0,269

Opintoni ovat edenneet tavoitteiden mukaisesti (ei mikään)

3,6 % 16,1 % 29,5 % 37,3 % 32,8 % 0,188

Koht

alai

nen

yhte

ys Ylityöläs tai liian vaikea kurssi tai tentti. Puutteellinen ohjaus.

30,9 % 24,0 % 13,2 % 12,0 % 14,2 % 0,142

Puutteelliset opiskelutaidot 18,2 % 18,2 % 8,7 % 7,1 % 9,0 % 0,141

Toimeentulovaikeudet 14,5 % 13,3 % 6,3 % 5,6 % 6,9 % 0,113

Heikko motivaatio 29,1 % 22,2 % 19,0 % 15,0 % 16,8 % 0,090

Hei

kko

yhte

ys t

ai e

i lai

nkaa

n yh

teyt

tä

Aikaa vievä harrastus 0,0 % 8,0 % 3,4 % 5,6 % 5,5 % 0,065

Opintojen työläys 20,4 % 20,9 % 20,1 % 15,3 % 16,6 % 0,062

Kurssien pakollinen suoritusjärjestys tai niiden huono aikataulutus

12,7 % 20,4 % 16,1 % 14,6 % 15,5 % 0,055

Työssäkäynti 18,2 % 14,3 % 19,0 % 20,6 % 19,5 % 0,053

Aktiivisuus opiskelijajärjestöissä 0,0 % 5,8 % 5,2 % 6,7 % 6,2 % 0,051

Vaihto-opinnot ulkomailla 0,0 % 1,3 % 2,9 % 1,3 % 1,4 % 0,045

Kokemus väärästä alasta 0,0 % 3,6 % 2,9 % 2,1 % 2,3 % 0,043

Perhe 5,5 % 3,1 % 5,2 % 5,1 % 4,9 % 0,031

Opinnäytetyö 1,8 % 1,8 % 2,9 % 2,0 % 2,1 % 0,019

hidastaneen opintoja, kun taas ”ei mikään (haitta)” vastausluokassa vastaava luku on kahdeksan prosenttia.

Tilastollista yhteyttä osaopiskelukykyisyy-den ja opintojen hidastustekijän välillä tarkas-tellaan Eta²- tunnusluvulla8, joka kuvaa aineis-tossa muuttujilla selitetyn varianssin osuutta. Tunnusluvulla voidaan vertailla osaopiske-lukykyisyyden vaikutusta eri hidastustekijöi-den esiintymiseen: suuri Eta² (lähellä ykköstä)

tarkoittaa, että osaopiskelukykyisyys selittää paljon selitystekijän esiintymisen kokonaisva-rianssista, ja lähellä nollaa olevat arvot puoles-taan selittävät sitä, että yhteyttä ei ole tai että se on hyvin heikko. Suuri Eta²-luku ei siis tässä ennusta minkään selitystekijän yleisyyttä, vaan riippuvuutta sen ja valitun osaopiskelukyvyn mittarin välillä.

Taulukossa 2.1 hidastustekijät on järjes-tetty laskevaan järjestykseen Eta²-tunnusluvun

8. Eta² kuvaa tarkasteltavan muuttujan selitetyn varianssin osuutta tarkasteltavilla muuttujilla aineistossa. Se kuvaa selitetyn varianssin osuutta aineistossa (ei siis perusjoukossa) mutta on perusjoukon suhteen sitä tarkempi, mitä suurempi otoskoko on.

13

suhteen niin, että taulukossa ylhäällä olevil-la tekijöillä on vahvin yhteys osaopiskeluky-kyisyyteen. Suurin havaittu yhteys havaitaan sairastavuuden mainitsemisen ja osaopiske-lukykyisyyden välillä, mikä ei ole lainkaan yllät-tävää, sillä muuttujien voidaan tulkita kuvaa-van käytännössä samaa asiaa eri näkökulmista, vaikka sairastavuus voikin hidastaa opintoja myös muilla kuin osaopiskelukykyisillä opis-kelijoilla (näitä on tosin vain noin yksi pro-sentti muista opiskelijoista). Toiseksi suurin yhteys on henkilökohtaisten syiden mainitse-misella. Osaopiskelukykyiset vastaajat mai-nitsevat vastausvaihtoehdon noin kolme ker-taa useammin verrokkiopiskelijoihin nähden. Merkittävä yhteys havaitaan myös opintojen tavoitteiden mukaisen sujumisen mainitsemi-sen osalta: osaopiskelukykyisillä tämä koke-mus on verrokkiryhmään nähden merkittävästi harvinaisempi.

Tarkastelun perusteella osaopiskelukykyi-syydellä on kohtalainen tilastollinen yhteys ko-kemukseen ylityöläästä / liian vaikeasta kurs-sista tai puutteellisesta opintojen ohjauksesta, puutteellisista opiskelutaidoista, toimeentulo-vaikeuksista sekä heikosta opiskelumotivaa-tiosta. Osaopiskelukykyiset mainitsevat näi-tä tekijöitä noin kaksi kertaa verrokkiryhmää useammin (toimeentulovaikeuksia noin 2,5–3 kertaa). Erityisen huolestuttavana voidaan pi-tää havaittua yhteyttä toimeentulovaikeuksiin, sillä osaopiskelukykyisten mahdollisuus kom-pensoida heikkoa toimeentuloa opintojen aikai-sella työssäkäynnillä on ymmärrettävistä syistä

muita heikompaa. Tilannetta todennäköisesti pahentaa entisestään se, että terveydentilaan liittyvään opiskelukyvyn alentumiseen liittyy suurella todennäköisyydellä taloudellisia lisä-kustannuksia (esim. lääkitys tai muut erityis-tarpeet), joista opiskelija ei voi tinkiä.

Myös osaopiskelukykyisten kokemus hei-kosta opiskelumotivaatiosta sekä koetuista opiskelutaidoista on muita opiskelijoita huo-mattavasti yleisempi ja siksi huolestuttava ha-vainto. Todennäköisesti eri hidastustekijöillä on myös keskinäistä riippuvuutta: heikot opis-kelutaidot saattavat näkyä alentuneena opis-kelumotivaationa. Ainakin joka neljäs osa-opiskelukykyinen kokee tulosten perusteella tarvitsevansa enemmän tai parempaa opinto-jen ohjausta.

Erot muissa taulukon 2.1 hidastustekijöi-den mainitsemisten yleisyyksissä osaopiske-lukykyisten sekä muiden opiskelijoiden välillä ovat niin pieniä, että ne eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Aineistossa osaopiskelukykyisistä muita suhteellisesti suurempi osa kokee opin-tonsa liian työläiksi, mutta eroa ei voida osoit-taa johtuen tilastolliseen päättelyyn liittyvästä epävarmuudesta. Tosin havainto, jonka mu-kaan yksikään osaopiskelukykyisyyden mittarin vaikeimman vastausluokan vastaajista ei koe järjestötoiminnan hidastavan opintojen etene-mistä, on omalla tavallaan myös huolestuttava, sillä terveydentilaan liittyvä opiskelukyvyn ale-neminen on yhteydessä heikompaan opiskeli-jayhteisöön integroitumiseen, kuten kuviosta 2.3 on pääteltävissä.

KUVIO 2.3. OSAOPISKELUKYKY JA OPISKELIJAYHTEISÖÖN INTEGROITUMINEN. VASTAUSJAKAUMA KYSYMYKSEEN ”MISSÄ MÄÄRIN KOET ITSESI OSAKSI OMAN OPPIAINEESI OPISKELIJOIDEN YHTEISÖÄ?”

Tilastollinen yhteys: Eta² ~ 0,162.

14

Koetut opiskelutaidotTässä osiossa tarkastellaan tiiviisti yksittäisiä opiskelutaitoja koskeviin väittämiin vastaamis-ta osaopiskelukykyisten keskuudessa. Opiske-lijabarometrin kyselyssä pyrittiin kartoitta-maan kattavasti opiskelukyvyn ja -taitojen eri osa-alueita niin, että opintosuorituksiin, opis-keluintoon sekä yleiseen elämänhallintaan pai-kantuvia tekijöitä olisi mahdollista tarkastella monipuolisesti. Kysymysmoduuli oli rakennet-tu väittämämuotoon niin, että vastaajia pyy-dettiin ottamaan kuhunkin väittämään kantaa seitsenportaisella asteikolla (1 täysin eri miel-tä – 7 täysin samaa mieltä). Yksittäisten väit-tämien vastausjakauman ohella kokonaiskuvaa pyritään vielä syventämään faktorianalyysillä, jolla tarkastellaan eroja opiskelukyvyn ulottu-vuuksilla yksittäisten väittämäkokonaisuuksien sisältämää informaatiota tiivistämällä.

Kuviossa 2.4 on esitetty kyselyssä opiske-lutaitoihin tyytyväisyyttä mittaavien väittämien

kanssa samaa mieltä olevien vastaajien osuu-det. Merkillepantavaa on, että osaopiskeluky-kyiset näyttäisivät systemaattisesti luottavan omiin kykyihinsä suurin piirtein samassa suh-teessa harvemmin, vaikka väittämät kuvaa-vat varsin toisistaan eroavia opiskelutaitojen osa-alueita, kuten vuorovaikutustaitoa, ajan-hallintakykyä sekä opiskeluintoa. Keskeinen suorien jakaumien tarkastelussa vastaamat-ta jäävä kysymys on kuitenkin se, ovatko eri opiskelutaitojen osa-alueisiin tyytymättömät vastaajat samoja vai ovatko esimerkiksi elä-mänhallintataitoja riittämättöminä pitävät vas-taajat tiedonhakutaitoihin tai kirjallisten töiden tuottamisen taitoihin tyytymättömien suhteen eri vastaajia. Erot muihin opiskelijoihin väit-teiden kanssa samaa mieltä olevien vastaaji-en osuuksissa ovat kuitenkin loppujen lopuksi melko pieniä.

Kuvioissa 2.5a ja 2.5b on esitetty oman alan kirjallisuuden lukemisen sekä kirjallisten

KUVIO 2.4. OPISKELUTAITOJA KOSKEVISTA VÄITTÄMISTÄ SAMAA MIELTÄ OLEVIEN VASTAAJIEN OSUUDET OSAOPISKE-LUKYKYISILLÄ.

15

Taulukossa 2.2 on esitetty opiskelijoiden kokemusta opintoja hidastavista sekä nopeut-taneista tekijöistä. Vastausasteikot on yksin-kertaistettu dikotomisiksi (vastaaja joko on kokenut k.o asian hyödylliseksi opintojensa kannalta tai ei). Yksittäisten kokemusten vaiku-tusta opiskelijan tyytyväisyyteen tutkitaan seu-raavaksi regressioanalyysillä, joka toteutetaan osaopiskelukykyisille ja verrokkiopiskelijoille erikseen. Tämä mahdollistaa erisuuruisten ja/tai suuntaisten vaikutusten paikantamisen ai-neistosta. Tavoitteena on yleisesti selvittää a) selittävätkö taulukossa 2.2 esitetyt tekijät yh-teensä osaopiskelukykyisten kokemusta opin-tojen etenemisestä enemmän tai vähemmän kuin muilla sekä b) näyttäytyykö jokin yksit-täinen tekijä heille merkityksellisempänä tai vähemmän merkityksellisenä kuin muille. Ti-lastolliset tarkastelut hidastustekijöiden esiin-tymistiheyden eroista toteutettiin jo raportin

töiden tekemisen koettua vaikeutta kuvaavien väittämien jakaumat. Järjestysasteikollisten muuttujien tilastollista riippuvuutta selittäjästä mittaavan Kendallin tau-b osittaiskorrelaatio-kertoimen tilastollisesti merkitsevä positiivinen arvo kertoo, että osaopiskelukykyiset kokevat kyseiset opiskelutaidot muita haastavammiksi.

Opiskelukykyiset osaopiskelukykyi-set?Edellä esitetyt tarkastelut kuvaavat koettu-ja opiskelutaitoja osaopiskelukykyisten sekä muiden opiskelijoiden keskuudessa. Tulos-ten perusteella on selvää, että osaopiskeluky-kyisissä on muiden opiskelijoiden tavoin sekä opiskelutaitoihinsa tyytyväisiä että niihin tyy-tymättömiä. Mihin erot sitten paikantuvat? Vaikuttaako jokin opiskelutaitoja edistävä tai heikentävä tekijä voimakkaammin tai heikom-min osaopiskelukykyisiin?

KUVIO 2.5A. OMAN ALAN KIRJALLISTEN TÖIDEN TUOTTAMISEN KOETTU VAIKEUS: OSAOPISKELUKYKYISET VS. MUUT.

Osittaiskorrelaatio Kendallin tau-b ~ 0,122; p < 0,01.

KUVIO 2.5B. OMAN ALAN KIRJALLISUUDEN LUKEMISEN KOETTU VAIKEUS: OSAOPISKELUKYKYISET VS. MUUT.

Osittaiskorrelaatio Kendallin tau-b ~ 0,118; p < 0,01.

16

aikaisemmassa osiossa, joten niihin ei ole ai-heellista palata enää tässä.

Positiivisten opintoja edistäneiden tekijöi-den yleisyydessä ei vaikuttaisi olevan suurta eroa. Ainoastaan tutor-toiminnan hyödylliseksi kokee osaopiskelukykyisistä jonkin verran har-valukuisempi joukko vastaajia. Sairastavuuden ja henkilökohtaisen syyn tekijät on jätetty tar-kastelusta tarkoituksella pois, koska nämä se-littyvät käytännössä kokonaan itse ryhmittelyn perustana olevalla luokittelulla eikä niiden vai-kutusten vertaaminen ole siten tilastollisesti tai tulkinnallisesti tarkoituksenmukaista.

Taulukossa 2.3 on esitetty opiskelijan tyy-tyväisyyttä opintojensa etenemiseen asteikolla 1–10 edellisessä taulukossa luetelluilla selitys-tekijöillä mallintava regressiomalli, joka on las-kettu erikseen osaopiskelukykyisille ja vertai-luryhmälle. Verrattaessa mallien selitysasteita huomataan, että osaopiskelukykyisten tyytyväi-syys selittyy annetuilla tekijöillä joissain määrin muita huonommin (selitysaste 0,085 verrattu-na vertailuryhmän 0,131:een). Tämä tarkoit-taa sitä, että osaopiskelukykyisten tyytyväisyy-teen vaikuttavat tekijät ovat useammin mallin sisältämien selittäjien tavoittamattomissa.

Aikaisemmissa tarkasteluissahan (kuvio 2.1) huomattiin osaopiskelukykyisten tyytyväisyy-dessä olevan muita enemmän vaihtelua, mikä antaisi luvan odottaa parempaa selitysastet-ta (osaopiskelukykyisten tyytyväisyydessä pi-täisi ainakin teoriassa olla enemmän selitet-tävää ja mallin voisi odottaa siksi olla heillä selityskykyisempi).

Edellisistä varauksista huolimatta mallista tekee mielenkiintoisen sen rakenne, sillä kaikki yksittäiset selitystekijät ovat dikotomisia. Tästä seuraa se, että niiden voimakkuuksia voi hyvin verrata paitsi tarkasteltavien ryhmien (osaopis-kelukykyiset ja muut) välillä, niin myös keske-nään (tuloksista voi havaita, että esimerkiksi toimeentulovaikeuden vaikutuksen suuruus on kaiken kaikkiaan noin kolme kertaa heikompi kuin puutteellisten opiskelutaitojen). Tuloksia tulkittaessa täytyy muistaa, että osaopiskeluky-kyisten mallin regressiokertoimiin liittyy suu-rempaa tilastollista epävarmuutta, koska heillä mallin vastaajamäärä (N) on pienempi.9 Jotta taulukko pysyisi helppolukuisena, ei siinä ra-portoida regressiokertoimien luottamusvälejä, joihin vastaajaryhmien välinen vertailu lopulta perustuu. Nollasta tilastollisesti merkitsevällä

9. Toisaalta on myös niin, että tilastollinen epävarmuus on pienempää tutkittavien ollessa jonkin selitystekijän suhteen muita homogeenisempi joukko. Esim. jos olisi niin, että vaikkapa toimeentulovaikeudet näyttäytyisivät osaopiskelukykyisille samankaltaisena vastaajia yhdistävänä ongelmana.

Vastaajista maininnut (tähdellä merkityt osoitettu tilastollisesti merkitseviksi aikaisemmassa luvussa):

Muut opiskelijat % vastaajista

Osaopiskelukykyiset % vastaajista

Hidastustekijät (hitaan etenemisen koettu syy)

Kurssien pakollinen suoritusjärjestys 14 19

Ylityöläs kurssi tai vaikea tentti* 11 25

Puutteelliset opiskelutaidot* 7 17

Työssäkäynti 20 17

Toimeentulovaikeudet* 5 13

Kokemus väärästä alasta 2 3

Edesauttaneet tekijät (hyödyllisyyden kokemus)

HOPS 54 51

Tutor-toiminta 46 36

Oman oppiaineen henkilöstöltä saatu ohjaus 56 50

Opiskelutovereilta saatu tuki 86 78

Ystäviltä tai sukulaisilta saatu tuki 68 69

TAULUKKO 2.2. OPINTOJA HIDASTANEET JA NOPEUTTANEET TEKIJÄT, RYHMITTELY JA ITSERAPORTOITUJEN TEKIJÖIDEN YLEISYYS OSA-OPISKELUKYKYISTEN JA MUIDEN OPISKELIJOIDEN KESKUUDESSA.

17

TAULUKKO 2.3. REGRESSIOMALLIT TYYTYVÄISYYDELLE OPINTOJEN ETENEMISEEN ASTEIKOLLA 1–10 OSAOPISKELUKY-KYISILLE JA MUILLE.

Muutopiskelijat

Osaopiskelu-kykyiset

Regressiokerroin Eroja opiskelijaryhmien välillä?

Vakio 7,21 5,87

Kokee seuraavien hidastaneen opintoja merkittävästi(1 kyllä; 0 ei)

Kurssien pakollinen suoritusjärjestys -0,54 -0,28

Ylityöläs kurssi tai liian vaikea tentti -0,61 -0,49

Puutteelliset opiskelutaidot -1,45 -0,72 Osaopiskelukykyisillä heikompi vaikutus

Työssäkäynti -0,67 0,00 Osaopiskelukykyisillä heikompi vaikutus

Toimeentulovaikeudet -0,46 -0,41

Kokee alan vääräksi -0,83 -0,63

Kokenut seuraavien olleen hyödyksi opintojen etenemisessä suuresti (1 kyllä; 0 ei)

HOPS 0,13 0,32

Tutor-toiminta 0,08 0,37

Oman henkilökunnan ohjaus 0,11 0,19

Tuki opiskelutovereilta 0,19 0,94 Osaopiskelukykyisillä voimakkaampi vaikutus

Tuki muilta ystäviltä tai sukulaisilta 0,22 -0,41 Heikompi vaikutus

R² muut opiskelijat = 0,131; R² osaopiskelukykyiset = 0,085.

tasolla poikkeavat yksittäiset regressiokertoi-met on taulukossa lihavoitu (vaikutus pysty-tään osoittamaan ainakin 0,05-tasolla). Niissä kohdin, joissa vaikutus merkittävästi eroaa tar-kasteltavien ryhmien välillä, on kyseisen muut-tujan rivi värjätty ja pyritty tulkitsemaan auki viimeisessä sarakkeessa. Mallin perusteella tar-kasteltavien tekijöiden vaikutusten suuruudes-sa (tai suunnassa) on merkittäviä eroja ainakin kolmen tekijän kohdalla.

Eri selitystekijöiden vaikutukset osaopis-kelukykyisten kokemukseen opintojen etene-misestä eroavat tulosten perusteella muis-ta opiskelijoista merkittävästi mallin mukaan kolmen tekijän suhteen. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, ettei sisällöllisesti tärkeitä eroja muiden tekijöiden osalta olisi, sillä osa niis-tä varmasti peittyy tilastolliseen epävarmuu-teen. Opintoja hidastavista tekijöistä tyyty-väisyyteen eri tavalla näyttäisivät vaikuttavan kokemukset puutteellisista opiskelutaidoista

sekä työssäkäynnistä. Vastaavasti positiivisis-ta opintoja edistävistä tekijöistä suurin ero pal-jastuu opiskelutovereilta saadun tuen kokemi-sen kohdalla.

Puutteet opiskelutaidoissa näkyvät mallin mukaan osaopiskelukykyisillä muita merkit-tävästi heikompana tyytyväisyyttä selittävä-nä tekijänä. Samoin on työssäkäynnin osalta, vaikkakin heikommin. Mielekäs tulkinta tälle saattaa olla siinä, että malli tarkastelee nimen-omaan opiskelijan subjektiivista tyytyväisyyttä opintojen etenemiseen. Kysymystä pohtiessaan opiskelija osaa varmastikin ottaa huomioon oman elämäntilanteensa ja suhteuttaa koke-muksensa siihen. Tällöin näyttäisi olevan niin, että osaopiskelukykyiset suhteuttavat puutteet opiskelutaidoissa omaan tilanteeseensa, mikä näkyy jo mallin lähtötasossa (vakiotermi ku-vaa aineiston ”kokonaiskeskiarvoa”, joka on ai-neiston ns. grand mean, joka on siis osaopis-kelukykyisillä mallin perusteella merkittävästi

18

heikompi). Kyse on siten todennäköisesti suh-teellisesta erosta. Puutteelliset opiskelutaidot voivat samaistua osaopiskelukykyyn niin, että muilla vastaajilla se voi merkitä esimerkik-si puutteita järjestelmällisyydessä tentteihin valmistautuessa tai muuta ei diagnosoitavis-sa olevaa henkilön ominaisuuksiin palautuvaa tekijää.

Toinen mielenkiintoinen ero paikantuu työssäkäynnin kokemiseen opintoja hidasta-vana tekijänä. Malli ei siis erota vastaajia työs-säkäynnin perusteella vaan sen, kokevatko vastaajat työssäkäynnin hidastaneen opintoja. Mallin perusteella työssäkäynnin hidastavuus näkyy kokonaistyytyväisyydes-sä verrokkiopiskelijoilla mutta ei osaopiske-lukykyisillä. Selitys voi olla osin sama kuin edellä: osaopiskelukykyiset suhteuttavat eri tekijöitä omaan elämäntilanteeseensa eri lo-giikalla. Työssäkäynnin hidastavuuden tun-nustavat osaopiskelukykyiset eivät ole muita osaopiskelukykyisiä tyytymättömämpiä10, kun taas muiden opiskelijoiden osalta työssäkäyn-nin kokeminen hidastustekijänä näkyy myös kokonaistyytyväisyydessä.

Sisällöllisesti ja tulkinnallisesti mielen-kiintoisin ero näyttää lopulta kuitenkin pai-kantuvan opiskelutovereilta saadun tuen merkitykseen. Jälleen kerran malli erottelee vastaajat sen suhteen, ovatko he kokeneet saa-dun tuen edistäneen opintoja vai ei (ei siis suo-raan sitä, onko tukea saatu ylipäätään). Mallin perusteella muilta opiskelijoilta saatu tuki näkyy kokonaistyytyväisyydessä monin verroin muita opiskelijoita suurempana erona. Ilmeinen sisällöllinen tulkinta tälle lie-nee se, että opiskelutovereilta saatu tuki tulee heillä suurempaan tarpeeseen. Myös tutor-toi-minnan osalta näyttäisi olevan havaittavissa sa-mansuuntainen efekti, mutta tämä ero jää vail-le tilastollista merkitsevyyttä. Kannustavan ja opintoja tukevan opiskelijayhteisön merkitystä ei siten voi korostaa liikaa.

Tulkinnallisesti vaikein tulos mallin mu-kaan paikantuu muilta ystäviltä ja/tai su-kulaisilta saadun tuen merkitykseen. Muilla opiskelijoilla tämän tuen merkityksellisenä ko-keminen näkyy kokonaistyytyväisyydessä posi-tiivisena ja osaopiskelukykyisillä negatiivisena

vaikutuksena. (Tähän tosin liittyy tilastollinen epävarmuus. Regressiokertoimen luottamusvä-li pitää sisällään nollan.) On vaikea ottaa kan-taa siihen, miten sisällöllisesti pitäisi tulkita tulos, jonka mukaan osaopiskelukykyiset ovat opintojensa etenemiseen tyytyväisyydessä in-differenttejä tai jopa tyytymättömiä silloin, kun nämä kokevat ystäviltä ja sukulaisilta saadun tuen olleen merkityksellistä. Muilla opiskeli-joilla on havaittavissa merkittävä positiivinen vaikutus. Todennäköisin vaihtoehto lienee se, että ystäviltä ja sukulaisilta saadun tuen tär-keys merkitsee osaopiskelukykyisille eri asiaa kuin vertailuryhmälle, joille tuki voi tarkoittaa vaikkapa taloudellista tukea, kun taas osaopis-kelukykyisille muutakin. Kysymys tulkinnasta on kuitenkin tässä liian vaikea ja spekulatiivi-nen, eikä tarkentaviin analyyseihin ole tämän raportin puitteissa tässä kohdin mahdollisuuk-sia. Tulkinta jätettäköön siten lukijan vastuulle tai mahdollisille jatkotutkimusten tekijöille.

Ovatko opiskelutaitoihin tyytymättö-mät osaopiskelukykyiset homogeeni-nen joukko?Kuinka paljon osaopiskelukykyisissä on opis-kelutaitoihinsa tyytyväisiä? Entä mikä on osaopiskelukyvyn suhde opiskeluintoon ja motivaatioon? Voidaksemme vastata näihin ky-symyksiin on opiskelutaitoja koskevien muut-tujien informaatiota syytä tiivistää, sillä muu-ten analysoitavia muuttujakombinaatioita olisi yksinkertaisesti liian paljon. Faktorianalyysi on sosiaalitieteissä yleisesti käytetty menetelmä, jolla esimerkiksi kyselytutkimuksien aineis-tosta on mahdollista eristää tutkittavan ilmiön kannalta kiinnostavia yleisemmän tason ulot-tuvuuksia, joiden mittaamisessa on tarkoituk-senmukaista käyttää useamman kysymyksen tietoja. Seuraavassa käsitellään opiskelukyvyn osaulottuvuuksien koostaminen faktorianalyy-sin avulla lyhyesti.

Tässä tutkimuksessa opiskelukyvyn voi-daan ymmärtää muodostuvan useammas-ta osaulottuvuudesta, joita on pyritty mittaa-maan kyselylomaketta suunniteltaessa. Näitä ulottuvuuksia ovat 1) yleiset opiskelutaidot (kurssien suorittamiseen ja kirjallisuuden

10. Ehkä siksi, että ovat sitä jo keskimäärin muita enemmän.

19

lukemiseen liittyvät), 2) opiskeluinto sekä 3) elämänhallintataidot (opiskelun ja muun elä-män yhteensovittaminen). Taulukossa 2.4 on esitetty opiskelukyvyn moduulin muuttujille suoritetun konfi rmatorisen faktorianalyysin tu-los, joka tuottaa odotetun kolmen faktorin rat-kaisun. Ensimmäiselle yleisiä opiskelutaitoja kuvaavalle faktorille latautuvat voimakkaim-min kurssien suorittamiseen liittyvät sekä opis-kelun suunnitelmallisuutta sekä ajanhallintaa mittaavat kysymykset. Ulottuvuuden tulkitaan siten mittaavan opinnoista suoriutumisen kan-nalta yleisiä valmiuksia. Toinen faktori puo-lestaan kuvaa opiskeluintoa ja motivaatiota. Tämä ulottuvuus latautuu vahvimmin opiske-luintoa, opintojen koettua hyödyllisyyttä sekä käänteisesti opintojen keskeyttämisen harkit-semista mittaavalla kysymyksellä. Kolmas ja mallin kannalta viimeinen faktori puolestaan mittaa opintojen ja muun elämän yhteensovit-tamisen koettua vaikeutta, ja sitä kutsutaan jat-kossa ”elämänhallinta”-faktoriksi.

Jos halutaan yleiskuva siitä, mihin opis-kelukyvyn osa-alueeseen nähden osaopiskelu-kykyisyydellä on aineiston perusteella suurin

tilastollinen vaikutus, kannattaa turvautua varianssianalyysin Eta²-tarkasteluun, jota on hyödynnetty raportin alkupäässä. Yksittäisistä opiskelukyvyn osa-alueista suurin tilastollinen

TAULUKKO 2.4. OPISKELUKYVYN OSA-ALUEET -FAKTORIANALYYSIN TULOS VARIMAX-ROTAATIOLLA (MAXIMUMLIKELIHOOD -MENETELMÄ).

Faktori

Yleisetopiskelutaidot

Opiskeluinto Elämänhallinta

Minulla on hyvät tiedonhakutaidot omalla alallani. 0,622

Suoriudun hyvin itsenäisistä opintosuorituksista. 0,583

Omaan alaani liittyvien kirjallisten töiden tekeminen tuottaa minulle ongelmia -0,534

Käytän opiskeluun varaamani ajan mahdollisimman hyvin. 0,490

Oman alan kirjallisuuden lukeminen on minusta vaikeaa -0,472

Minulla on hyvät opiskeluun tarvittavat vuorovaikutustaidot. 0,417

Olen innoissani opiskelusta. 0,729

Koen opintoni tulevaisuuteni kannalta hyödyllisiksi. 0,726

Harkitsen toisinaan opintojeni keskeyttämistä. -0,574

Opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen tuottaa minulle jatkuvasti vaikeuksia. 0,702

Murehdin usein opiskeluun liittyviä asioita. 0,550

Ominaisarvo 3,67 1,32 1,2

Selitetyn varianssin osuus (%) 33,5 12 10,9

TAULUKKO 2.5. OSAOPISKELUKYVYN LUOKITTELUN TI-LASTOLLINEN SELITYSVOIMA (EFFECT SIZE – ETA²-TUN-NUSLUKU) KOLMEN OPISKELUKYVYN FAKTORIN KOKO-NAISUUDELLE.

Eta Eta²

Opiskeluinto 0,190 0,036

Opiskelutaidot 0,156 0,024

Elämänhallinta 0,295 0,087

yhteys osaopiskelukyvyn suhteen paikantuu elämänhallintataitoihin. Toiseksi vahvin yh-teys, vaikkakin heikohko, osaopiskelukyvyllä on opiskeluinnon kanssa. Kokemusta opiske-lutaidoista, kuten aikaisemmissa suoriin jakau-miin perustuvassa tarkastelussa jo kävi ilmi, osaopiskelukyky ei juuri selitä.

Vastaajien jakautumista näiden ulottu-vuuksien suhteen on hyvä tarkastella graa-fi sesti. Kuviossa 2.6 vastaajat on kuvattu

20

KUVIO 2.6. KYSELYYN VASTANNEET KOETTUJEN ELÄMÄNHALLINTATAITOJEN (X-AKSELI) JA OPISKELUINNON (Y-AKSELI) OSAOPISKELUKYVYN OSA-ALUEIDEN SUHTEEN (VÄRIKOODI, TUMMIMMISSA PISTEISSÄ ENITEN VASTAAJIA). OSAOPISKE-LUKYKYISTEN JA MUIDEN JAKAUTUMINEN NELIKENTTIEN (KUNKIN ULOTTUVUUDEN KESKIARVON SUHTEEN) MUKAAN PROSENTTEINA.

11. Jos elämänhallintataidot ovat kunnossa vaikkapa 70 % vastaajista, lähellä keskiarvoa oleva vastaaja erottuu vasemman ääripään vastaajasta asteikolla ”erinomainen – hyvä”.

pallukat kuvaavat yksittäisiä vastaajia, jotka eroavat keskiverto-opiskelijoiden massasta enemmän.

Kuvion 2.6 neljässä lokerossa on esitet-ty osaopiskelukykyisten sekä verrokkiopiske-lijoiden jakautuminen kuhunkin elämänhal-lintataitojen sekä opiskeluinnon vahvaan/heikkoon (yli tai alle keskiarvon) luokkaan. Kumpikin ulottuvuus on pistetty nelikentäs-sä poikki keskiarvon kohdalta, mikä ei toki si-nällään anna sisällöllistä tulkintaa11 mutta aut-taa hahmottamaan aineiston rakennetta. Tässä kannattaakin keskittyä enemmän aineiston ra-kennetta kuvaavaan grafi ikkaan. Keskimäärin on niin, että elämänhallinta-faktorilla arvon 0,5 tai suuremman saanut vastaaja on vähin-tään ”samaa mieltä” väitteen ”Murehdin usein opiskeluun liittyviä kysymyksiä vapaa-ajallani”

nelikenttä-hajontakuviossa koettujen elämän-hallintataitojen sekä opiskeluinnon suhteen. Opiskelutaidot jätetään tästä tarkastelusta pois, sillä yhteys osaopiskelukykyyn on varsin heik-ko. Kuvion jakaa neljään osaan elämänhallin-tataitojen sekä opiskeluinnon keskiarvoa (fak-torimuuttujalla määritelmällisesti 0) kuvaava katkoviiva. Kutakin vastaajaa (joista osa menee kuviossa päällekkäin niin, että tummempi vä-risävy kuvaa suurta vastaajien konsentraatiota) kuvataan värikoodatulla pallukalla, jonka vä-ritys kuvaa osaopiskelukykyisyyttä seuraavan luokittelun mukaan: ”ei mikään”; ”terveyshait-ta”; ”(vain) masennus” sekä luokka ”molem-mat (masennus ja terveyshaitta)”. Esimerkiksi tummansinisessä pallukassa on paljon verrok-kiopiskelijoita, joilla on samankaltainen vas-tausprofi ili. Vaaleat toisistaan erillään olevat

21

kanssa. Vastaavasti opiskeluinto-faktorilla yli nollan arvoilla vastaaja on samaa mieltä väit-teen ”Olen innoissani opiskelusta” kanssa.

Osaopiskelukyvyn suhde elämänhallin-ta-opiskeluinto-hajontakuvassa on mielen-kiintoinen. Yhteyden havaitsee tarkastelemalla eroja osaopiskelukykyisten sekä muiden opis-kelijoiden jakautumisessa nelikentän osioi-hin: Erot ovat silmiinpistävän suuria verrat-taessa oikeaa yläkulmaa (vahva opiskeluinto ja heikko elämänhallinta) vasempaan alakul-maan (vahva elämänhallinta ja heikko opiske-luinto). Osaopiskelukykyisistä lähes 40 pro-senttia löytyy kuvion oikeasta alakulmasta, ja valtaosa masennuksesta kärsivistä löytyy juuri sieltä. Suhteessa muihin opiskelijoihin osaopis-kelukykyiset ovat yliedustettuna noin 2,4-ker-taisesti. Toisaalta osaopiskelukykyiset ja muut opiskelijat ovat edustettuina täsmälleen samas-sa suhteessa vasemman alakulman sekä oikean yläkulman lokeroissa. Graafi sta tulkintaa pre-feroivat lukijat voivat ajatella osaopiskeluky-vyn ikään kuin ”vetävän” opiskelijoita kuvios-sa oikealle alas.

Opiskelutaidot ja elämänhallinta -ryh-mittelyanalyysiSeuraavaksi edellä kuvatun faktoriratkaisun tuottamaa informaatiota tiivistetään edelleen. Opiskelukyvyn osa-alueiden ulottuvuudet ovat

jo sinänsä varsin kiinnostavia, mutta analyysin kannalta on hyödyllistä pyrkiä tunnistamaan näiden ulottuvuuksien suhteen eroavia opis-kelijatyyppejä. Voidaan ajatella, että Helsingin yliopiston sekä Aalto-yliopiston opiskelijoissa on havaittavissa tietynlaisia opiskelijaprofi ile-ja, jotka eroavat tarkasteltavan kolmen opis-kelukyvyn osa-alueen suhteen ja että osaopis-kelukykyiset jakautuvat näihin hieman muista opiskelijoista eroavalla jakaumalla. Edellisessä graafi sessa tarkastelussa sivuutettiin kokemus opiskelutaidoista, sillä sitä osaopiskelukykyi-syys selitti yksin varsin vähän. Nyt opiskelu-taidot otetaan mukaan opiskelijaprofi ilien tyypittelyssä.

Ryhmittelyanalyysi on menetelmä, jolla on mahdollista etsiä aineistosta sellaisia vas-tausprofi ileja, jotka eroavat mahdollisimman paljon toisista profi ileista ja ovat samalla sisäi-sesti mahdollisimman homogeenisia. Tarkas-telemalla osaopiskelukykyisten jakautumista eri profi ileihin suhteessa muihin opiskelijoihin saadaan kuvaa opiskelukykyä alentavien terve-ydellisten haittojen vaikutuksesta tarkennettua. Kuviossa 2.7 havainnollistetaan opiskelukyvyn tyypittelyn osaopiskelukykyisyyden suhdetta opiskelukyvyn kolmeen ulottuvuuteen graafi -sesti niin, että taulukossa 2.6 esitetyn ryväs-tyksen muodostamat profi ilit on esitetty hajon-takuvassa ympyröinä piirtämällä niiden koko

TAULUKKO 2.6. OPISKELUKYVYN ULOTTUVUUDET: RYHMITTELYANALYYSIN (SPSS:N TWOSTEP CLUSTER -ALGORIT-MI) NELJÄN RYPÄÄN (KLUSTERIN) RATKAISU. OSAOPISKELUKYKYISTEN JAKAUMA RYPÄISIIN JA RYVÄSRAKENTEENKUVAUS.

Osaopiskelukykyisyys Ryvästyksen kuvaus

Muut opiskelijat

Osaopiskelu-kykyiset

Kaikki vastaajat

Opiskelu-taidot

Elämän-hallinta

Opiskelu-into

Ryväs 1:Keskiverto-opiskelijat 17,6 % 37,0 % 21,6 % Keskitasoa Keskitasoa Heikko

Ryväs 2:Taitoihinsa luottavat hyvät elämänhallintataidot omaavat

41,5 % 19,8 % 37 % Hyvä Hyvä Keskitasoa

Ryväs 3:Heikko elämänhallinta ja hyvä opiskeluinto

16,4 % 17,8 % 16,7 % Keskitasoa Heikko Hyvä

Ryväs 4:Heikot opiskelutaidot, keskimääräinen elämänhallinta

24,4 % 25,3 % 24,6 % Heikko Keskitasoa Keskitasoa

22

suhteessa vastaajien jakaumaan. Kuviossa on lisäksi esitetty kolmen opiskelukyvyn osaulot-tuvuuden keskiarvo suhteessa osaopiskeluky-vyn psyykkisen ja fyysisen terveyden indikaat-toreihin (ruksit).

Kuviota luetaan niin, että lähellä toisiaan olevien merkkien sisältämät vastaajat ovat pro-fi ililtaan keskimäärin samankaltaisia. Kunkin rypään kohdalla etäisyys kuvion akseleista ker-too sen, kuinka paljon rypään vastaajat eroa-vat aineiston keskiarvosta. Ryväs 4 on kau-kana opiskelutaitojen keskiarvosta alhaalla, mikä tarkoittaa heikkoja opiskelutaitoja, ja ly-hyt etäisyys elämänhallintataitojen akselista puolestaan sitä, että nämä vastaajat eivät eroa

elämänhallintataitojen suhteen paljoa aineis-ton keskiarvosta.

Opiskelutaitojen lisääminen ryväsanalyy-siin näyttää paljastavan, että osaopiskeluky-kyiset kokevat itsensä muita useammin opis-kelutaitojen keskikastiin. Merkittävin ero vastaajien jakautumisessa ryvästen välille suh-teessa osaopiskelukykyisyyteen paikantuu tu-losten perusteella rypäisiin 1 ja 2, jotka erot-tavat juuri keskiverto-opiskelijat niistä, jotka ovat kaikkein optimistisimpia ja tyytyväisim-piä opiskeluun. Tässä ryhmässä osaopiskelu-kykyisten edustus on noin puolet siitä, mitä se on vertailuryhmän kohdalla.

KUVIO 2.7. RYHMITTELYANALYYSIN NELJÄN KLUSTERIN RATKAISU OPISKELUTAITOJEN JA ELÄMÄNHALLINTATAITOJEN FAKTOREILLE. OSAOPISKELUKYVYN INDIKAATTORIEN KESKIARVOT FAKTORIULOTTUVUUKSILLA.

23

3. Osaopiskelukyky ja opiskeluteho– vuonna 2012 opintonsa aloittaneetHelsingin yliopistossa

Keskeiset tulokset

Kahden ensimmäisen opintovuoden seurantajakson aikana jatkuvasta heikosta terveydentilasta kärsivät ovat jääneet opinnoissaan noin 10 opintopisteen verran jälkeen muista opiskelijoista. Tulos on sama myös huomioitaessa alakohtainen vaihtelu sekä työssäkäynnin yleisyys.

Lukukausikohtaisessa tarkastelussa suurimmat erot opintojen suorituste-hoon näyttäisivät paikantuvan ensimmäisen vuoden kevääseen (tosin suurella varauksella, sillä havaitun efektin suuruutta selittää myös kyselytiedonkeruun ajoittuminen juuri samaiseen ajankohtaan).

Sairastavuus on vahvasti yhteydessä heikentyneeseen kokemukseen opin-toihin kiinnittymisestä. Sairastavammat opiskelijat ilmoittavat muita useammin ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden aikana tapahtuneen negatiivista kehitys-tä opintoihin kiinnittymisessä.

Osaopiskelukyvyn vaikutuksia opintojen etene-miseen on mahdollista tarkastella aineistolla hyvinkin seikkaperäisesti. Opiskelun ja kou-lutuksen tutkimussäätiön vuonna 2012 aloit-taneiden korkeakouluopiskelijoiden pitkit-täisseurantatutkimuksen aineisto käsittää ajantasaisen opiskelijarekisteripohjaisen tie-don noin 1 07012 Helsingin yliopiston opiske-lijan opintojen etenemisestä niin, että opinto-pistekertymää voidaan tarkastella lukukauden tarkkuudella. Aineisto käsittää myös 117 Aal-to-yliopiston opiskelijaa, mutta näiden osalta tieto opintojen etenemisestä perustuu ensim-mäisen opiskeluvuoden kevään lopulla an-nettuun subjektiiviseen arvioon. Tosin heistä on olemassa opiskelijarekisteristä saatu tieto

hyväksiluetuista opintopisteistä syksyllä 2012 (ennen opintojen alkua suoritetut). Pitkittäis-tiedonkeruun aineistonkeruun tekninen ja me-netelmällinen toteutus kuvataan Otuksen työ-paperissa, joka julkaistaan syksyllä 2014.

Pitkittäisaineistoon perustuvassa tarkas-telussa osaopiskelukykyisyyden määritelmää joudutaan hieman tarkastamaan, koska tie-donkeruu poikkeaa sisällöltään ja asetelmal-taan aikaisemmasta. Ensinnäkin opiskelijan terveydentilaa on mitattu kahdella kysymyk-sellä, jotka on toistettu samanlaisina keväällä 2013 ja 2014. Aineistosta on lisäksi eristettä-vissä tieto siitä, onko opiskelijan terveydentila vaikuttanut opintojen alkamisen ajankohtaan, mitä voidaan pitää heikkona osaopiskelukyvyn

12. Seurantatutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön kanssa ja toteutettiin HY:n osalta kokonaisotoksena.

24

indikaattorina (sairaus ei välttämättä vaikuta enää). Osaopiskelukyvyn operationalisoinnis-sa seurataan vapaasti Suomessa toteutetun työterveystutkimuksen (Occupational Health Care Survey) terveydentilaa koskevaa muut-tujaluokittelua13, joka perustuu faktorianalyy-siin. Ideana on tiivistää psyykkistä ja fyysistä sairastavuutta koskeva tieto (heikko terveyden-tila, masennus, opintojen viivästyminen sairas-tavuuden vuoksi) yhteen faktorimuuttujaan14 (joka selittää lähes 50 % kaikkien sairastavuu-den mittarien varianssista), ja jakaa aineiston vastaajat sen suhteen luokkiin ”tervein 50 pro-senttia”, ”2. sairastavin 25 prosenttia” ja ”sai-rastavin 25 prosenttia”. Sairastavuuden luokit-telu erottelee terveiden verrokkiopiskelijoiden ohella ajoittain heikosta terveydestä tai masen-nuksesta kärsivät pitkäkestoisemman terveys-haitan omaavista. Sairastavimman kvartiilin luokkaan kuuluu lähinnä opiskelijoita, jotka ovat molemmilla kyselyn kierroksilla ilmoit-taneet terveydentilansa olevan alle keskita-son tai jotka kärsivät sekä heikosta terveydes-tä että mielialaongelmista. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä tämän operationalisoinnin ”haaviin” jäävät opiskelijat ovat mittarin sisäl-löllisen tulkinnan kannalta hyvin lähellä en-sisijaisen työmääritelmän opiskelijoita, mutta täydelliseen yhtenevyyteen ei aineistolla ole toi-sistaan poikkeavien kysymysmuotoilujen vuok-si mahdollista päästä. Lisäksi tulkinnassa on jälleen toki syytä muistaa, että tämäkin opera-tionalisointi on luonteeltaan eksploratiivinen eikä perustu mihinkään diagnostiseen työka-luun, vaikka noudatteleekin OHC-tutkimuk-sen ratkaisua.

OpiskelutehoTutkimuksessa hyödynnetään opintojen etene-misen osalta Helsingin yliopiston opiskelija-rekisteristä aineistoa täydentämään keväällä 2014 poimittua päivitettyä tietoa opintopis-tekertymästä. Suoritettujen opintopisteiden määrä on eroteltavissa lukukausittain (syksy 2012, kevät 2013, syksy 2013 sekä alkukevät 2014 maaliskuun loppuun asti). Yksinkertai-simmillaan opiskelijarekisterin tiedoista on laskettavissa sairastavuuden luokituksen suh-teen vuonna 2012 opintonsa aloittaneiden ku-mulatiivinen opintosuoritusten summa, joka kuvaa tarkasteltavana ajanjaksona suoritettu-jen opintopisteiden kertymistä tarkasteltavis-sa ryhmissä. Kuviossa 3.1 esitetty kumulatiivi-nen opintopisteiden kertymä ei ota huomioon hyväksilukuja tai muita ennen syksyä 2012 suoritettuja opintopisteitä. Kun tarkastellaan opintojen suorittamisen kokonaistilannetta, huomataan, että terveimmät opiskelijat ovat ensimmäisen (vajaan) kahden opiskeluvuoden aikana suorittaneet yhteensä keskimäärin noin kymmenen opintopistettä enemmän kuin sai-rastavat kvartiilit.

Alakohtainen vaihtelu opiskelutehossa on kuitenkin suurta, ja se todennäköisesti peittää alleen suuren osan sairastavuuden todellisesta vaikutuksesta opintojen suoritustehoon (osa-opiskelukykyiset ovat myös jakautuneet epä-tasaisesti tiedekunnittain). Tämän tutkimuk-sen puitteissa ei ole valitettavasti mahdollista lähteä tarkastelemaan osaopiskelukyvyn vaiku-tuksia alakohtaisesti, vaikka kysymys olisikin mielenkiintoinen.

13. Lehtonen, R. & Pahkinen, E. (2004). Practical methods for design and analysis of complex surveys. John Wiley & Sons, (OHC-tutkimusta käy-tetään kirjassa esimerkkiaineistona, ja sairastavuuden mittaaminen perustuu kirjassa esitettyyn logiikkaan.)

14. Faktorimallissa kyselykierroksella 2014 vastaamattomien terveydentilaa koskevien indikaattorien kohdalla sovellettiin keskiarvoimputointia, jotta opintojen etenemisen rekisteriaineistoa päästäisiin hyödyntämään kokonaisuudessaan. Tästä johtuen luokittelussa on väistämättä vas-tauskatoon paikantuvaa mittausvirhettä. Terveydentilaa koskevan suurimman faktorin selitysosuus viiden terveysmuuttujan vaihtelusta oli noin 45 %.

TAULUKKO 3.1. SAIRASTAVUUDEN JA PSYYKKISEN OIREILUN LUOKITTELU PITKITTÄISAINEISTOSSA.

TerveysindikaattoriTervein

50 %Toiseksi

sairastavin 25 %Sairastavin

25 %Kaikki

Osuus N Osuus N Osuus N Osuus N

Terveydentila alle keskitasontai masentunut 2013 1 % 600 24 % 197 88 % 261 27 % 1058

Terveydentila alle keskitasontai masentunut 2014 3 % 376 19 % 96 74 % 154 23 % 626

Sairaus viivästyttänyt opintojen alkua 3 % 605 10 % 203 46 % 262 15 % 1070

25

Opintoalakohtainen vaihtelu opintopistei-den suoritustehossa huomioidaan seuraavaksi niin, että kunkin opiskelijan kahden ensimmäi-sen opiskeluvuoden opintopistekertymästä las-ketaan lukuvuoden opintopistekertymän kes-kiarvo (pitäen sisällään hyväksiluvut), joka puolestaan keskitetään alakohtaisesti Helsin-gin yliopiston opiskelijoiden keskimääräiseen suoritustehoon. Opintopisteiden suorituste-hon vaihtelusta merkittävä osa on alakohtais-ta vaihtelua, joka saadaan näin huomioitua jatkoanalyyseissä. Laskelmassa käytetään hy-väksi Opetushallituksen opintosuoritusten Vipunen-tietokantaa15, josta on saatavilla yli-opisto-opiskelijoiden opintojen suoritustehoa koskevaa tilastotietoa alakohtaisesti ja korkea-koulukohtaisesti. Aineistoon lasketaan kullekin vastaajalle erotus opintoalakohtaiseen keskiar-voon, jolloin erotuksena saadaan korkeakoulu- ja alakohtaisesti tieto siitä, montako opintopis-tettä yli tai alle alakohtaisen keskiarvon kukin opiskelija keskimäärin suorittaa. Kuviossa 3.2 on esitetty keskitetyn opintopisteteho-muuttu-jan jakauma, joka näyttää noudattavan likimain normaalijakaumaa.

Opintojen suoritustehoon vaikuttaa ym-märrettävästikin moni asia samanaikaisesti.: sairastavuuden ohella ehkä yleisimmin julki-sessa keskustelussa esiintyvä lukukausien ai-kainen työssäkäynti, jonka vaikutus on hyvä pystyä vakioimaan pois tilastollisista tarkaste-luista. Lisäksi aineistosta on mahdollista tun-nistaa opiskelijan poissaololukukausien määrä, joka luonnollisesti selittää merkittävän osan opintopistetehokkuuden vaihtelusta. Taulu-kossa 3.2 on esitetty progressiivisesti rikastu-va regressiomalli, joka estimoi sairastamisen vaikutusta opintopistekertymään ensin ilman vakioitavia taustatekijöitä (malli 0) ja myöhem-min työssäkäynnin (malli 1) ja poissaololuku-kaudet (malli 2) huomioivana monimuuttuja-estimointina. Syy, miksi mallinnus kannattaa tehdä vaiheittain taustatekijöitä lisäämällä, on siinä, että sairastavuudella on todennäköises-ti kovarianssia työssäkäynnin ja poissaololu-kukausien määrän kanssa. On todennäköistä, että enemmän sairastavat tekevät vähemmän viikkotunteja töitä ja että poissaololukukau-sien määrä olisi yhteydessä sairastavuuteen. Monimuuttujamallinnus osoittaa myös, kuinka

15. Tiedot haettu syksyllä 2013 http://vipunen.csc.fi /fi -fi /yliopistokoulutus/opintosuoritukset/Pages/Yliopistojen-opintopisteet.aspx.

KUVIO 3.1. OPINTOPISTEIDEN KERTYMINEN SYKSYLLÄ 2012 OPINTONSA ALOITTANEILLA TERVEYSLUOKITUKSENSUHTEEN. TARKASTELUSSA EI MUKANA HYVÄKSILUKUJA TAI ENNEN SYKSYÄ 2012 SUORITETTUJA OPINTOPISTEITÄ.

26

KUVIO 3.2. LUKUVUODESSA SUORITETTUJEN OPINTOPISTEIDEN MÄÄRÄN EROTUS ALAKOHTAISESTA KESKIARVOSTA HELSINGIN YLIOPISTOSSA. PITKITTÄISAINEISTO OPINTONSA SYKSYLLÄ 2012 ALOITTANEISTA, OPINTOPISTEKERTYMÄN TILANNE KEVÄÄLLÄ 2014.

TAULUKKO 3.2. REGRESSIOMALLI: KAHDEN ENSIMMÄISEN OPISKELUVUODEN KESKIMÄÄRÄINEN ALAKOHTAISESTI KES-KITETTY OPINTOJEN SUORITUSTEHO SAIRASTAVUUDEN MITTARIEN SUHTEEN. PÄÄVAIKUTUKSET, TYÖSSÄKÄYNTI JA POISSAOLOLUKUKAUDET.

Malli 0:Pelkkä

sairastavuus

Malli 1:Työssäkäynti

Malli 2:Työssäkäyntija poissaolot

Sairastavuus (vertailuryhmänä tervein 50 %)

Sairastavin neljännes (1 kyllä; 0 ei) -5,36 -4,29 -4,14

Toiseksi sairastavin neljännes (1 kyllä; 0 ei) -4,46 -2,09 -2,75

Vakioitavat taustatekijät

Viikkotyötuntien keskiarvo kahtena opiskeluvuotena -0,13 -0,11

Poissaololukukausia kpl -19,35

Vakiotermi 2,58 5,14 6,36

R² 0,021 0,012 0,136

Estimaatin keskivirhe 16,06 15,36 14,36

Lihavoidut estimaatit tilastollisesti merkitseviä 0,01-tasolla.

27

yksinkertainen keskiarvotarkastelu voi joh-taa tulkintavirheisiin, jos taustatekijöitä ei vakioida.

Aloitetaan tarkastelu mallista, jossa on mukana vain sairastavuuden luokittelu. Kun muita tekijöitä ei huomioida, suorittavat eni-ten sairastavat vuodessa keskimäärin noin 5,4 ja toiseksi eniten sairastavat noin 4,5 opinto-pistettä muita vähemmän. Sama tulos saatai-siin tarkastelemalla pelkkiä alakohtaisesti kes-kitettyjen opintojen suoritustehon keskiarvoja sairastavuuden luokissa.

Toisessa mallissa (malli 1) selitystekijöi-den joukkoon lisätään opiskelijan keskimääräi-nen viikiottainen työaika (itseraportoitu), joka on laskettu vuosien 2013 ja 2014 keskiarvo-na. Kun viikoittainen keskityöaika vakioidaan, huomataan mallin selitysasteen jonkin verran heikkenevän. Toiseksi sairastavimman luokan estimoitu opintopisteiden suoritustehon ero pienenee eikä ole enää tilastollisesti merkit-sevä. Syy voisi olla muuttujien kovarianssissa, mutta multikollineaarisuustarkastelun perus-teella (VIF-arvot < 1,1) näin ei välttämättä ole.

Kolmannessa mallissa (malli 2) tuodaan mukaan tieto poissaololukukausista, mikä tar-kentaa estimointia huomattavasti. Ajatukse-na on paitsi pienentää estimaatin keskivirhet-tä, myös testata ajatusta, että sairastavuus olisi poissaololukukausiin merkittävästi yhteydes-sä niin, että sairastavien heikommasta opinto-jen suoritustehosta osa selittyisi yleisemmillä poissaoloilla. Toisaalta tämän tulkinnan suu-rin ongelma on siinä, että kyselyaineisto ei ole pääsääntöisesti tavoittanut poissaolevia opis-kelijoita (nämä eivät kuuluneet syksyllä 2012 kohdejoukkoon, jota tavoiteltiin lisäksi Hel-singin yliopiston sähköpostiosoitteista). Kun poissaololukukaudet ja työssäkäynti otetaan huomioon, saadaan tulokseksi, että ensim-mäisen kahden opiskeluvuoden aikana eniten sairastavan neljänneksen opinto-jen vuosittaisen suoritustehon ero suh-teessa oman alan muihin opiskelijoihin on noin neljä opintopistettä.

Lopuksi tarkastellaan sairastavuuden en-nustamaa opintojen suoritustehon vaihtelua lukukausittain rekisteritiedolla, joka erottaa suoritusten määrän neljässä lukukaudessa.

Tämän tarkastelun osalta on toisaalta tärkeä tiedostaa (pätee myös joissain mää-rin edelliseen), että kyselyaineistossa tieto sairastavuudesta on saatu keväällä 2013 ja uudestaan 2014 toteutetusta kyselystä, jolloin on selvää, että molempia syyslu-kukausia koskeva tieto on hyvin epävar-maa (sairastavuuden kestosta tai ajoittumi-sesta ei tiedetä tämän aineiston perusteella valitettavasti muuta kuin kyselyhetkellä itse-raportoitu tilanne). Osittain tästä syystä seu-raavassa tarkastelussa paikannettavat erot ovat suurempia kevätlukukausina.

Alakohtaiset erot huomioidaan lukukau-sikohtaisessa tarkastelussa aikaisemmasta poiketen malliperusteisesti, koska kuten huo-mataan, opintojen alkuvaiheessa suoritusten määrä lukukausittain poikkeaa merkittävästi toisistaan. Opintojen suoritustehon alakoh-tainen varianssi huomioidaan yhdessä työssä-käynnin ja poissaolojen kanssa niin sanotulla monen muuttujan kovarianssianalyysillä, jon-ka avulla tarkasteltavan vaikutuksen (tässä sai-rastavuuden) suuruus pystytään estimoimaan mainitut taustatekijät huomioiden. Kuviossa 3.3 on esitetty Helsingin yliopiston opiskeli-joille lukukausittainen rekisteritietoon perus-tuva estimaatti, josta on puhdistettu alakohtai-nen vaihtelu. Kuviossa mielenkiinto kohdistuu erityisesti ensimmäisen vuoden kevätlukukau-teen, jolloin fuksit ovat rekisteritietoon perus-tuen suorittaneet huomattavasti muita luku-kausia enemmän opintopisteitä.

Rekisteritietoihin perustuvan estimoinnin perusteella ensimmäisen opintovuoden syksy ei ole opintojen suoritustehon mukaan osaopiske-lukykyisiä suuremmin erotteleva: malli tuottaa syksyn keskimääräiseksi opintojen suorituste-hoksi käytännössä samansuuruisen estimaa-tin kaikille. Erot alkavat mallin mukaan tulla näkyviksi vasta ensimmäisen vuoden keväällä, johon tiedonkeruun ensimmäinen vaihe myös ajoittuu. Sairastavat opiskelijat ovat estimaa-tin perusteella suorittaneet ensimmäisen vuo-den keväällä noin 2–4 opintopistettä muita vä-hemmän. Vastaava ero toisen vuoden syksyllä on noin kahden opintopisteen suuruusluokkaa mutta perustuu osittain siihen, että kaikki ke-väällä 2013 sairastaneet eivät enää välttämättä

28

kärsi opintojen suorittamista vaikeuttavasta terveyshaitasta. Lisäksi tarkastelu on toteu-tettu vain niillä opiskelijoilla, joilla on kaikilta neljältä lukukaudelta vähintään yksi suoritettu opintopiste (N ~ 850). Tällä halutaan kontrol-loida harhaa, jonka opintonsa keskeyttäneet tai poissaolevat (esim. armeijan tai siviilipalveluk-sen takia) muuten tuovat estimaatteihin.

Kevään 2014 tieto on epätarkka, koska se perustuu rekisterin maaliskuun viimeisen päi-vän tietoon perustuvaan opintopistekertymään.

Lopuksi tarkastellaan ensimmäisen ja toi-sen opiskeluvuoden aikana tapahtuneita muu-toksia kokemuksessa opintoihin kiinnittymi-sestä. Pitkittäisaineiston vastaajille esitettiin ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden aika-na kiinnittymiskokemuksessa tapahtunutta

muutosta mittaava kysymys, jonka vastausja-kauma on esitetty kuviossa 3.4. Kaiken kaik-kiaan Helsingin yliopiston opiskelijoista joka kolmas kokee toisena opiskeluvuotena opin-toihin kiinnittymisen vähentyneen, neljännes sen pysyneen samana ja muut sen parantuneen. Sairastavimpien opiskelijoiden osalta tilanne on heikompi: Heistä lähes puolet kokee kiin-nittymisen heikentyneen ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden välillä. Merkillepantavaa tulok-sissa lienee se, että sairastavimpien osalta muu-tos näkyy paikantuvan ”yhtä paljon” -luokan si-sälle. Muutokset suuntaan tai toiseen näyttävät siten olevan osaopiskelukyvyn osalta yleisem-piä kuin muilla. Kokemus opintoihin kiinnit-tymisen lisääntymisestä eroaa yleisyydessään vähemmän vertailuryhmän tuloksista.

KUVIO 3.3. OSAOPISKELUKYKYISTEN (FAKTORIN KAKSI SAIRASTAVINTA KVARTIILIA) KESKIMÄÄRÄINEN OPISKELUTEHON EROTUS LUKUVUOSITTAIN (MUKANA VAIN KAIKKINA LUKUKAUSINA LÄSNÄOLEVAT).

Työssäkäynnin ja aikaisemman tutkinnon suorittamisen kovarianssi mallinnettu SPSS:n GLM-multivariate (monen muuttujan kovarianssianalyysi) -proseduurilla. (Kevään 2014 tieto perustuu maaliskuun lopun tilanteeseen, joka on vertailtavuuden vuoksi kerrottu kahdella).

29

16. Rao, J. N. K., & Scott, A. J. (1981). The analysis of categorical data from complex sample surveys: chi-squared tests for goodness of fi t and in-dependence in two-way tables. Journal of the American Statistical Association, 76(374), 221–230.

KUVIO 3.4. OPISKELIJAN KOKEMUS ENSIMMÄISEN JA TOISEN OPISKELUVUODEN VÄLILLÄ TAPAHTUNEESTA MUUTOKSES-TA SUHTEESSA OPINTOIHIN KIINNITTYMISEEN SAIRASTAVUUDEN SUHTEEN.

Erot tilastollisesti merkitseviä otanta-asetelman huomioivan Rao-Scott16-korjatun Chi²-testisuureen arvolla 36,1; df ~11,9; korjattu F-testin arvo = 3,88; p < 0,01.

30

4. Tyytyväisyys opetustoimintaan ja kiinnit-tyminen opintoihin

Keskeinen tulos

Osaopiskelukykyiset ovat Aalto-yliopistossa muita kriittisempiä suhteessa ope-tusjärjestelyiden toimivuuteen sekä opintosuoritusten arviointiin. Aalto-yliopis-tossa osaopiskelukykyiset ovat tulosten perusteella muita tyytymättömämpiä opetuksen laatuun, kun taas Helsingin yliopistossa ero näyttäisi paikantuvan tyytyväisyyteen saadun palautteen määrästä, mikä ei puolestaan erotellut vas-taajia Aalto-yliopistossa.

Tässä osiossa tarkastellaan tiiviisti osaopiske-lukykyisten ja muiden opiskelijoiden kokemuk-sia opiskeluympäristöstään. Aineistossa opis-keluympäristöä kuvaa joukko väittämiä, joihin vastaaja on voinut ottaa kantaa 7-portaisella asteikolla (1 täysin eri mieltä – 7 täysin samaa mieltä). Kunkin väittämän kohdalla jakaumia tarkastellaan korkeakoulukohtaisesti niin, että osaopiskelukykyisten kokemuksen eroavuutta, sen tilastollista merkitsevyyttä sekä sen suu-ruutta tarkastellaan kunkin kuvion jakauman osalta niin sanotun Kendallin tau-b -osittais-korrelaatiokertoimen avulla. Korrelaatioker-toimella voidaan analysoida sellaisia tauluja, joissa selitettävä muuttuja on vähintään jär-jestysasteikollinen (tässä tapauksessa 7-portai-nen väittämä). Korrelaatiokertoimen nollasta poikkeava (tilastollisesti merkitsevä) negatii-vinen arvo merkitsee sitä, että muut opiskeli-jat ovat väittämän kohdalla osaopiskelukykyisiä enemmän samanmielisiä. Positiivinen arvo taas merkitsee päinvastaista. Kertoimien suuruutta

voi arvioida korkeakoulujen välillä, jolloin saa-daan tietoa siitä, kuinka suuri on osaopiskelu-kykyisten kokemuksen ero muista opiskelijois-ta korkeakoulujen sisällä. Korrelaatiokerroin ei ota kantaa opetusjärjestelyiden tasoon sinänsä, vaan se pitää tulkita kuviosta suoraan. Suoriin jakaumiin perustuva tarkastelu ei tietenkään ole yksin luotettava opetusjärjestelyiden toi-mivuuden mittari, eikä tuloksia pidä siten tul-kita ottamatta huomioon kyselytutkimukseen liittyviä epävarmuustekijöitä sekä kolmansia tarkastelun ulkopuolelle väistämättä jääviä te-kijöitä (esim. alakohtaiset erot tai vastaajan kriittisyys).

Kuviossa 4.1 on esitetty tyytyväisyyttä ope-tusjärjestelyihin kuvaava jakauma. Tulosten perusteella näyttää siltä, että Helsingin yliopis-ton opiskelijat ovat kaiken kaikkiaan hieman Aalto-yliopiston opiskelijoita tyytyväisempiä opetusjärjestelyihin, minkä lisäksi osaopiske-lukykyisten kokemus on kummassakin hieman muita opiskelijoita kriittisempi. Eroa kuvaava

31

kerroin on käytännössä samansuuruinen kum-massakin korkeakoulussa, mikä täytyy toki suhteuttaa kokonaistyytyväisyyden asteeseen.

Tulokset ovat varsin samansuuntaisia ky-syttäessä kokemuksia opintosuoritusten arvi-oinnin oikeudenmukaisuudesta (kuvio 4.2). Osaopiskelukykyiset kokevat arvioinnin mui-ta hieman useammin epäoikeudenmukaisena. Erot opiskelijaryhmien välillä jäävät kuiten-kin Helsingin yliopiston osalta vaille tilastol-lista merkitsevyyttä, kun taas Aalto-yliopis-tossa osaopiskelukykyiset ovat muita selvästi kriittisempiä.

KUVIO 4.1. TYYTYVÄISYYS OPETUSJÄRJESTELYIHIN (OPETUSJÄRJESTELYT OVAT TARKOITUKSENMUKAISET JA JOUSTAVAT) OSAOPISKELUKYVYN JA KORKEAKOULUN SUHTEEN.

Osittaiskorrelaatio Kendallin tau-b: Helsingin yliopistossa -0,076; p < 0,01; Aalto-yliopistossa -0,078; p < 0,05.

KUVIO 4.2. TYYTYVÄISYYS OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTIIN (OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI ON OIKEUDENMUKAIS-TA) OSAOPISKELUKYVYN JA KORKEAKOULUN SUHTEEN.

Osittaiskorrelaatio Kendallin tau-b: Helsingin yliopistossa -0,051; p~0,08; Aalto-yliopistossa -0,082; p < 0,05.

Tarkasteltaessa vastaajien tyytyväisyyttä opetuksen laatuun kiinnittyy huomio todennä-köisesti ensimmäiseksi väitteen suhteen epätie-toisten suureen osuuteen. Tämä on tietenkin ymmärrettävää, sillä yksittäisen opiskelijan voi olla vaikea muodostaa kantaa koko oppiaineen-sa henkilöstön opetuskyvyistä, sillä joukkoon mahtuu varmasti sekä hyviä että huonoja koke-muksia. Mielenkiintoisia eroja korkeakoulujen välillä on kuitenkin havaittavissa: ensinnäkään osaopiskelukykyisten kokemus ei eroa muiden opiskelijoiden tunnoista juuri lainkaan Hel-singin yliopistossa, kun taas Aalto-yliopistossa

32

osaopiskelukykyisten kokemus on huomatta-vasti muita negatiivisempi, lähestulkoon puolet Aalto-yliopiston osaopiskelukykyisistä vastaa-jista on väitteen kanssa erimielisiä.

Kuviossa 4.4 on esitetty tyytyväisyys saa-dun palautteen määrään. Kaiken kaikkiaan noin puolet (Aalto-yliopistossa hieman yli)

KUVIO 4.3. TYYTYVÄISYYS OPETUKSEN LAATUUN (OPETUSHENKILÖKUNTA OSAA OPETTAA) OSAOPISKELUKYVYN JA KORKEAKOULUN SUHTEEN.

Osittaiskorrelaatio Kendallin tau-b: Helsingin yliopistossa -0,043; p~0,14; Aalto-yliopistossa -0,127; p < 0,01.

opiskelijoista ilmoittaa olevansa tyytymättömiä saadun palautteen määrään. Aalto-yliopistossa osaopiskelukykyisten kokemus ei eroa muis-ta opiskelijoista lainkaan, mutta Helsingin yli-opistossa osaopiskelukykyiset ovat palautteen saannin suhteen muita hieman kriittisempiä.

KUVIO 4.4. TYYTYVÄISYYS PALAUTTEEN MÄÄRÄÄN (KOEN SAAVANI RIITTÄVÄSTI PALAUTETTA OPPIMISESTANI)OSAOPISKELUKYVYN JA KORKEAKOULUN SUHTEEN.

Osittaiskorrelaatio Kendallin tau-b: Helsingin yliopistossa -0,082; p < 0,01; Aalto-yliopistossa -0,018; p ~ 0,594.

33

5. Toimeentulo, asuminen ja työssäkäynti

Keskeiset tulokset

Osaopiskelukykyiset kokevat toimeentulonsa muita heikommaksi. Ero toimeen-tulonsa epävarmaksi kokeneiden suhteellisessa osuudessa on suurempi verrat-taessa työssäkäymättömien opiskelijoiden kokemuksia mutta on havaittavissa heikompana myös työssäkäyvien kohdalla.

Seurantatutkimuksen aineistosta havaittiin osaopiskelukykyisten (tässä sai-rastavien opiskelijoiden) toimeentulon kokemuksen muuttuvan ensimmäisen kahden opintovuoden aikana muita useammin heikommaksi.

Tarkasteltaessa yleisimpiä työssäkäynnin muotoja havaitaan osaopiskelu-kykyisten tekevän muita hieman useammin keikkaluonteisia ja/tai palvelualojen töitä opintojensa ohessa. Keskimääräinen viikoittainen työaika on myös hieman muita alhaisempi. Tulosten perusteella ei voida sanoa osaopiskelukykyisten ko-kemuksen eroavuudesta suhteessa työssäkäynnin opintoja mahdollisesti hidas-tavaan vaikutukseen.

Osaopiskelukykyiset ovat muita joissain määrin tyytymättömämpiä asu-miseensa, mutta syytä tähän ei pystytä aineiston perusteella eristämään. Asu-mismuodon, asumismenojen tai koetun minimitoimeentulon tason suhteen tulosten perusteella ei havaittu eroja osaopiskelukykyisten ja muiden opiske-lijoiden välillä.

Toimeentulon kokemusToimeentulon suhdetta osaopiskelukykyisyy-teen tarkastellaan oletuksella, että edellinen on seurausta jälkimmäisestä, vaikka myös päin-vastainen tulkinta voi olla tapauskohtaisesti mahdollista. Toimeentulo siis voi epäsuorasti selittää esimerkiksi psyykkisen toimintakyvyn heikentymistä, mutta selvitys ei luonteensa ja laajuutensa puolesta voi olla näin seikkaperäi-nen. Aikaisemmassa opintojen yleisiä viiväs-tystekijöitä koskevassa tarkastelussa selvisi,

että osaopiskelukykyiset mainitsevat toimeen-tuloon liittyvät ongelmat opintoja hidastava-na tekijänä yli kaksi kertaa muita opiskelijoita useammin.

Luonteva toimeentulon kokemukseen liittyvä lähtökohta on tarkastella osaopiske-lukykyisten tyytyväisyyttä toimeentuloonsa suhteessa muihin opiskelijoihin. Opintojen ai-kainen työssäkäynti on huomioitu jakamalla opiskelijat taulukon 5.1 tarkastelussa työssä-käynnin (osa-aikainen ja päätoiminen yhdessä)

34

suhteen kahteen ryhmään. Kaikista opiskeli-joista työssäkäyvistä hieman yli puolet ilmoit-ti olevansa toimeentuloonsa tyytyväinen ja ei-työssäkäyvistä noin 40 prosenttia. Vastaa-vasti epävarmaksi ja/tai hankalaksi toimeentu-lonsa koki työssäkäyvistä noin 13 ja ei-työssä-käyvistä noin 18 prosenttia. Suurin yksittäinen ero osaopiskelukykyisten ja muiden opiskelijoi-den luokkien välillä on ei-työssäkäyvien luo-kassa. Toimeentulonsa epävarmaksi kokevien osuus on tässä luokassa osaopiskelukykyisil-lä lähes 1,7-kertainen. Ero on samansuuntai-nen mutta pienempi työssäkäyvien luokassa. Tilastollinen tarkastelu osoittaa osaopiskelu-kykyisyyden vaikuttavan toimeentulon koke-mukseen huomattavasti vahvemmin ei-työssä-käyvien opiskelijoiden keskuudessa.

Edellä esitellyn tarkastelun perusteella voidaan sanoa, että osaopiskelukyvyn linkki heikkoon toimeentulon kokemukseen ei selity pelkästään työssäkäynnillä, vaikka tällä on mitä ilmeisimmin merkitystä. Tarkastelua on vielä mahdollista syventää selvittämällä osaopiskelu-kykyisten työssäkäynnin määrää ja laatua kyse-lyaineiston työssäkäyntiä koskevilla mittareilla.

Tarkastelua on lisäksi mahdollista syven-tää ajallisella ulottuvuudella. Pitkittäisaineis-ton osalta on mahdollista tutkia, mitä muu-toksia ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden

aikana on tapahtunut syksyllä 2012 opinton-sa aloittaneiden kohortissa. Taulukossa 5.2 on esitetty toimeentulon kokemusta kuvaavan ky-symyksen vastausjakauma vuosittain (keväällä 2013 sekä 2014). Taulukon kahteen ensimmäi-seen osioon (vuosittainen tarkastelu) liittyy to-sin se epävarmuus, että kaikista keväällä 2013 vastanneista ei ole saatavilla tietoa keväältä 2014 (vastauskato). Muuten vaikuttaisi siltä, että sairastavien opiskelijoiden luokassa hyvin toimeentulevien osuus on pienentynyt noin 10 prosenttiyksiköllä vuoden aikana, ja vastaavas-ti toimeentulonsa niukaksi kokevien osuus on hieman kasvanut. Varmistuaksemme, ettei kyse ole vain vastauskatoon paikantuvasta efektis-tä, tarkastellaan taulukon alalaidassa vastaa-jatason muutosta toimeentulon kokemuksessa. Tulos on saatu laskemalla toimeentulon koke-muksen erotus vastaajatasolla vuosilta 2014 ja 2013. Ne vastaajat, joiden toimeentulo on pa-rantunut, saavat erotuksessa arvon 1, kun taas toimeentulon heikentyessä erotus on negatii-vinen, -1. Vastaajat, joiden toimeentulo on py-synyt muuttumattomana, saavat vastaavasti arvon 0. Kiinnostavaa on, että verrattu-na terveydentilansa hyväksi kokeneisiin sairastavimpien opiskelijoiden luokas-sa toimeentulo on muuttunut useammin heikommaksi ja parantunut harvemmin.

TAULUKKO 5.1. TOIMEENTULON KOKEMUS TYÖSSÄKÄYNNIN JA OSAOPISKELUKYKYISYYDEN SUHTEEN.

Työssäkäynti Osaopiskelukykyisyys

Muut Osaopiskelukykyiset Kaikki

Ei ty

össä

käyv

ät

Tulin hyvin toimeen 40,8 % 36,6 % 39,9 %

Tulin toimeen, kun elin säästäväisesti 43,5 % 37,2 % 42,1 %

Toimeentuloni oli hankalaa ja/tai epävarmaa 15,6 % 26,2 % 18,0 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

N 671 191 862

Työs

säkä

yvät

Tulin hyvin toimeen 55,1 % 46,7 % 53,5 %

Tulin toimeen, kun elin säästäväisesti 33,7 % 35,5 % 34,0 %

Toimeentuloni oli hankalaa ja/tai epävarmaa 11,2 % 17,8 % 12,5 %

Yhteensä 100 % 100 % 100 %

N 713 169 882

Tilastollinen merkitsevyys: Ei työssäkäyvillä Chi² ~11,2; p< 0,01 & Työssäkäyvillä Chi² ~ 6,6; p < 0,05.

35

TAULUKKO 5.2. TOIMEENTULON KOKEMUS SYKSYLLÄ 2012 OPINTONSA ALOITTANEILLA. TILANNE KEVÄÄLLÄ 2013,KEVÄÄLLÄ 2014 SEKÄ MUUTOS VASTAAJATASOLLA.

Sairastavinneljännes

Toiseksi sairastavin neljännes

Tervein 50 % Kaikki

Toimeentulon kokemus ensimmäisenä opiskeluvuotena

Tulin hyvin toimeen 32,0 % 37,2 % 46,2 % 40,4 %

Tulin toimeen, kun elin säästäväisesti

38,5 % 43,9 % 41,4 % 41,3 %

Toimeentuloni oli niukkaa ja/tai epävarmaa

29,6 % 18,9 % 12,4 % 18,4 %

Toimeentulon kokemus toisena opiskeluvuotena

Tulin hyvin toimeen 21,5 % 34,2 % 43,2 % 36,0 %

Tulin toimeen, kun elin säästäväisesti

45,2 % 54,8 % 48,5 % 48,9 %

Toimeentuloni oli hyvin niukkaa ja epävarmaa

33,3 % 11,0 % 8,3 % 15,1 %

Muutos 2013–14

Muuttunut huonommaksi 23,7 % 20,8 % 18,5 % 20,3 %

Pysynyt samana 63,4 % 62,5 % 63,9 % 63,5 %

Muuttunut parempaan 12,9 % 16,7 % 17,6 % 16,2 %

Kysyttäessä viimeisimmän opiskeluaikai-sen työsuhteen muotoa osaopiskelukykyiset ei-vät näyttäisi eroavan muista opiskelijoista suu-resti. Ainoastaan työssäkäyvien ”keikkatyöt ja tarvittaessa työhön kutsuttavat” -luokassa osa-opiskelukykyiset ovat selvästi yliedustettuina. Tämä selittänee osaltaan hyvin sitä, miksi edel-lisessä tarkastelussa näytti siltä, että työssäkäy-vät osaopiskelukykyiset kokivat toimeentulonsa muita useammin heikoksi.

Työn ja opintojen suhdetta on myös mah-dollista tarkastella aineistolla vertaamalla työssäkäyvien opiskelijoiden kokemusta työs-säkäynnin opintoja hidastavasta/edistävästä vaikutuksesta. Kuviossa 5.1 on esitetty osa-opiskelukykyisten ja muiden vastaajien koke-musta työssäkäynnin vaikutuksesta opintojen nopeuteen kuvaava vastausjakauma. Osaopis-kelukykyisten työssäkäynnin ei voida tuloksen perusteella sanoa eroavan tässä suhteessa mui-den opiskelijoiden työssäkäynnistä. Edellisen taulukon havainto keikkatöiden suhteellisesta yleisyydestä ei näyttäisi siten välittyvän tähän kokemukseen. Kuvion 5.2 perusteella osaopis-kelukykyisten viikoittaisten työtuntien määräs-sä on pieni ero alle 20 tuntia viikossa tekevien luokissa. Osaopiskelukykyisillä alle 10 tunnin työssäkäynti viikossa on muita hieman ylei-sempää, mikä on hyvin linjassa keikkatöiden suhteellisen yleisyyden kanssa. Tulosten pe-rusteella vaikuttaisi siten hedelmällisemmältä keskittyä jatkotarkasteluissa osaopiskelukyvyn yhteyksiin opiskelijan toimeentuloon.

TAULUKKO 5.3. OPISKELUAIKAISEN TYÖSUHTEEN MUO-TO (JATKUVAT VS. OSA-AIKAISET SEKÄ MUUT LUOKAT).

Muut Osaopiskelu-

kykyiset

Kaikki

Ei ole koskaan ollut työsuhteessa

21 % 18 % 20 %

Jatkuvat työsuhteet 25 % 23 % 25 %

Määräaikaiset työsuhteet

36 % 33 % 36 %

Keikkatyöt & tarvittaessa työhön kutsuttavat

13 % 23 % 15 %

Yrittäjät ja muut 5 % 3 % 4 %

Chi² ~ 11,2; df = 4; p < 0,05

36

KUVIO 5.2. TYÖTUNTEJA TYYPILLISEN VIIKON AIKANA.

Entä missä määrin työssäkäynnin laadussa on eroja? Edellisten tarkastelujen perusteella erot työajassa sekä työsuhteen muodossa ovat verrattain pieniä. Kuitenkin opiskeluaikaisen työssäkäynnin kannalta merkityksellisempää on tarkastella työssäkäynnin laadullista ulot-tuvuutta. Tähän päästään käsiksi aineistossa kysymyksellä, jolla työssäkäynnin laatua on aineistossa mitattu 10-portaisella asteikol-la ”Rutiininomaiset – Luovat työt” -ääripäi-hin ankkuroituna. Koska on selvää, että työs-säkäynnin laadussa on opiskelukyvyn ohella suurta vaihtelua suhteessa opiskelijan ikään sekä koulutusalaan, on tarkastelu syytä to-teuttaa monimuuttujamenetelmin (joilla muut tutkittavaa ilmiötä selittävät taustatekijät on mahdollista vakioida). Kuviossa 5.3 on esitetty

GLM-estimoidut työssäkäynnin laadun kes-kiarvot korkeakouluittain osaopiskelukykyi-syyden suhteen. Koulutusalakohtaiset erot on pyritty vakioimaan, mutta tämä toimii käytän-nössä ainoastaan korkeakoulujen sisällä, sillä Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa ei ole päällekkäisiä aloja17. Tarkastelussa selvisi, että erot työssäkäynnin laadussa paikantuvat enemmän korkeakoulujen välille kuin osaopis-kelukykyisten eroihin suhteessa muihin opis-kelijoihin: Aalto-yliopiston opiskelijat tekevät keskimäärin luovempia tehtäviä kuin Helsingin yliopiston opiskelijat. Sen sijaan erot osaopis-kelukykyisten työssäkäynnin keskimääräisessä laadussa yliopistojen sisällä jäävät vaille tilas-tollista merkitystä.

17. Alakohtainen vakiointi mahdollistaa korkeakoulujen välisen luotettavan vertailun, jos korkeakouluissa opiskellaan samoja aloja: jos tutkimus koskisi Aalto-yliopiston lisäksi vaikkapa Tampereen teknillistä yliopistoa, voitaisiin teknillistieteellisten alojen opiskelijoiden työssäkäynnistä sanoa korkeakoulukohtaisesti enemmän.

KUVIO 5.1. KOKEMUS TYÖSSÄKÄYNNIN VAIKUTUKSESTA OPINTOJEN NOPEUTEEN (VAIN TYÖSSÄKÄYVÄT VASTAAJAT).

Kendallin tau-b ~ 0,05; p ~ 0,18 (ei tilastollisesti merkitsevää suoraa vaikutusta).

37

KUVIO 5.3. OPINTOJEN AIKAISEN TYÖSSÄKÄYNNIN LAATU (RUTIININOMAISET VS. LUOVAT TYÖT -ASTEIKOLLA).GLM-ESTIMOIDUT KESKIARVOT KORKEAKOULUITTAIN (OPISKELIJAN IKÄ VAKIOITU). KESKIARVOESTIMAATIN 95 %:N LUOTTAMUSVÄLI.

Keskiarvotarkastelu peittää toisaalta taak-seen asteikon ääripäitä koskevaa mielenkiin-toista vaihtelua. Työssäkäynnin laatua voidaan tarkastella edellisen lisäksi joko alakohtaisen jakauman eroina tai kysymällä opiskelijalta suoraan kokemusta koulutusalavastaavuudes-ta. Näitä on eritelty kuvioissa 5.4 ja 5.5. Näistä jälkimmäisessä verrataan työssäkäynnin alojen yleisyyttä työssäkäyvien vastaajien keskuudes-sa. Kuvion 5.4 osittaiskorrelaatiotarkastelu löy-tää pienen tilastollisen yhteyden työssäkäynnin

laadun ja osaopiskelukyvyn välillä. (Testisuu-re mittaa yksisuuntaisen vaikutuksen tilastol-lista merkitsevyyttä. Ts. onko tutkittava ilmiö järjestysasteikolla mitattuna systemaattisesti heikompi/vahvempi.) Osaopiskelukykyiset ko-kevat hieman muita useammin työnsä olevan koulutustaan alhaisemmalla vaativuustasol-la, mikä sopii yhteen aikaisemman havainnon kanssa siitä, että osaopiskelukykyiset tekevät hieman muita useammin keikkaluonteisia pal-velualojen töitä.

KUVIO 5.4. KOKEMUS TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUDESTA.

Osittaiskorrelaatiokerroin Kendallin tau-b ~ 0,053 ; p < 0,1.

38

KUVIO 5.5. YLEISIMMÄT TYÖSSÄKÄYNNIN ALAT OSAOPISKELUKYVYN SUHTEEN.

Työssäkäynnin alaa koskevan kuvion tul-kinnassa on syytä pitää mielessä erityisesti pienten alojen vastaajamäärä, joten tilastolli-nen päättely erojen suuruudesta on mielekäs-tä oikeastaan vain suuremmilla työssäkäynnin aloilla. Työssäkäyvistä opiskelijoista osaopis-kelukykyiset tekevät muita useammin palve-lualojen, muita harvemmin liiketalouden alan sekä joissain määrin useammin humanistisen ja kasvatusalan töitä. Ongelmallista tulkinnas-ta tekee tietenkin alakohtaisen vaihtelun suuri vaikutus: muiden kuin palvelualojen (ja jois-sain määrin logistiikka-alan) töiden tekemisen osalta alakohtainen vaihtelu on todennäköisesti suurempaa kuin vaihtelun se osa , joka paikan-tuu osaopiskelukykyisyyteen (tietyillä aloilla opiskelijat eivät löydä oman alansa opiskeluai-kaisia töitä yhtä helposti).

Asuminen ja menotAsumismuotoa koskeva tarkastelu aloitetaan taulukosta 5.4. Aineistossa oleva tieto opiske-lijan asumismuodosta on siinä tiivistetty kah-den ulottuvuuden ristiintaulukoinniksi. Asu-mismuodot on tyypitelty toisaalta yhteisöllisen

asumisen (solu, kimppakämpät ja parisuh-deasuminen) sekä toisaalta opintososiaalisin perustein tapahtuvaan asumiseen (opiske-lija-asuminen vs. muut asumismuodot niin, että vanhempien luona asuminen omana ryh-mänään). Taulukossa on esitetty osaopiskelu-kykyisten ja vertailuryhmän jakautuminen eri asumistyyppeihin tämän 2 x 3 -luokittelun suh-teen. Tulosten perusteella opiskelijat näyttäisi-vät jakautuvan asumismuodon suhteen opis-kelija-asuntoihin ja muihin asumismuotoihin noin 40–60-suhteessa, eikä tuloksissa ole mer-kittävää eroa osaopiskelukykyisyyden suhteen. Yhteisöllisesti asuu myös noin 40 prosenttia vastaajista, ja hieman alle kolmannes asuu yh-teisöllisesti opiskelija-asunnoissa.

Erot osaopiskelukykyisten asumismuo-tojen yleisyyden välillä ovat taulukossa niin pieniä, että ne mahtuvat tilastollisen epävar-muuden18 sisään eikä osaopiskelukykyis-ten asumisjärjestelyiden voida sanoa eroavan vertailuopiskelijoista tällä luo-kittelulla. Mahdollisten erojen esiin saa-minen edellyttäisi aineiston vastaajamäärän kasvattamista.

18. Erot asumistyyppien jakaumassa ovat niin pieniä, että ne mahtuvat tilastollisen epävarmuuden sisään. Osaopiskelukyky x Yhteisöasumisen Chi² ~ 3,6 p-arvolla ~0,16 ja asumismuodon suhteen Chi²~ 0,16 p-arvolla ~ 0,7.

39

TAULUKKO 5.4. OSAOPISKELUKYKYISTEN JA MUIDEN JAKAUTUMINEN ERI ASUMISMUOTOIHIN JAOTTELULLA ”OPISKELI-JA-ASUNNOT VS. MUUT” & ”YHTEISÖLLINEN ASUMINEN”.

Muut opiskelijat

Yhteisöasuminen (sisältää parisuhdeasumisen)

Vanhempien luona Muut asumismuodot Yhteensä

Opiskelija-asunnot 31,4 % - 8,7 % 40,1 %

Muut asumismuodot 6,3 % 11,8 % 41,7 % 59,9 %

Yhteensä 37,8 % 11,8 % 50,4 % 100,0 %

Osaopiskelukykyiset

Yhteisöasuminen (sisältää parisuhdeasumisen)

Vanhempien luona Muut asumismuodot Yhteensä

Opiskelija-asunnot 32 % - 6 % 38 %

Muut asumismuodot 8 % 7 % 47 % 62 %

Yhteensä 40 % 7 % 53 % 100 %

Vaikka osaopiskelukykyiset näyttäisivät jakautuvan eri asumismuotoihin suurin piir-tein samassa suhteessa muihin opiskelijoihin nähden, on asumistyytyväisyyden osalta ha-vaittavissa eroja aineistossa. Kuviossa 5.6 on esitetty vastausjakauma kysymykseen ”Kaikki tekijät huomioon ottaen, kuinka tyytyväinen

olet nykyiseen asumiseesi?”. Ero on pieni: Osaopiskelukykyisissä on noin 10 prosenttia vähemmän nykyiseen asumiseensa tyytyväi-siä. Erittäin tyytyväisiä osaopiskelukykyisis-sä on huomattavasti vähemmän kuin muissa opiskelijoissa.

KUVIO 5.6. TYYTYVÄISYYS NYKYISEEN ASUMISEEN OSAOPISKELUKYKYISILLÄ JA MUILLA OPISKELIJOILLA.

Tilastollinen yhteys merkitsevä Kendallin tau-b -osittaiskorrelaation arvolla 0,14; p < 0,01.

40

KUVIO 5.7. OPISKELIJAN ARVIO KESKIMÄÄRÄISESTÄ MATKA-AJASTA KODILTA KAMPUKSELLE MINUUTTEINA (MAX 90 MI-NUUTTIA) OSAOPISKELUKYKYISILLÄ JA MUILLA VASTAAJILLA.

Ryhmäkeskiarvojen ero ei tilastollisesti merkitsevä (F-testin arvon perusteella).

Kuviossa 5.7 on tarkasteltu opiskelijan tyy-pillistä matka-aikaa kodilta kampukselle ai-neistossa. Asunnon sijainti suhteessa opiske-lu- tai työpaikkaan selittää varmasti osaltaan asumistyytyväisyyttä, vaikka ei tietenkään ole ainoa tekijä. Tätä tulkintaa monimutkaistaa tieto siitä, että opiskelijat luonnollisesti arvos-tavat asumisessa erilaisia näkökohtia: Toisille luonnon läheisyys on tärkeää toisten preferoi-dessa palveluita tai kaupungin keskustaa. Siksi suoraviivaista yhteyttä asumistyytyväisyyteen on mieletöntä etsiä. Tyypillinen etäisyys opis-kelupaikan ja kampuksen välillä on aineiston mukaan 10–20 minuuttia. Noin puolet kaikis-ta vastaajista ilmoittaa asuvansa 10–30 minuu-tin matkan päässä kampukselta. Osa aineiston vastaajista asui vastausten perusteella varsin kaukana pääkaupunkiseudulta (yli 1½ tunnin matkat, joita on tässä käsitelty korkeintaan 90 minuutin matka-aikoina), ja heidät onkin yhdistetty kuviossa korkeintaan 90 minuutin matka-ajan luokkaan. Mitään selvää yhteyttä osaopiskelukyvyn ja matka-ajan välillä on ai-neistosta kuitenkaan turha etsiä, sillä erot ovat hyvin pieniä ja mahtuvat tilastollisen epävar-muuden sisään.

Kokevatko osaopiskelukykyiset tar-vitsevansa muita enemmän rahaa kuukaudessa?Kyselyssä vastaaja pyydettiin arvioimaan sitä kuukausittaista rahamäärää, jolla tämä kat-soo tulevansa toimeen. Tietoa on mahdollista käyttää arvioimaan sitä, liittyykö osaopiskelu-kykyisten heikompi kokemus toimeentulos-ta suurempaan rahantarpeeseen (esimerkiksi lääkitykseen tai kuntoutukseen liittyvät kus-tannukset). Keskimäärin opiskelija ilmoittaa aineistossa tarvitsevansa elämiseen kuukau-dessa 698 euroa, osaopiskelukykyinen 694 ja verrokkiopiskelija 698 euroa. Tällä erolla ei ole minkäänlaista tilastollista tai muutakaan merkitystä. Toisaalta on selvää, että opiskeli-jan toimeentulo on palapeli, johon vaikuttaa ensisijaisesti opiskelijan elämäntilanne19, jol-loin minimitoimeentulon tarve täytyy suhteut-taa opiskelijan elämäntilanteeseen.

Taulukossa 5.5 on esitetty regressiomalli, joka pyrkii ottamaan elämäntilanteeseen pa-lautuvat taustatekijät huomioon koetun mi-nimitoimeentulon tason estimoinnissa. Yh-teisöllinen asuminen vähentää rahantarvetta mallin mukaan noin 120 euroa kuukaudessa

19. Mikkonen, J; Lavikainen, E. & Saari, J. (2013): Monituloiset. Korkeakouluopiskelijoiden tulonlähteet ja kokemus toimeentulosta erilaisissa elämäntilanteissa. Helsinki: Otus.

41

verrattuna yksinasuviin opiskelijoihin. Perheel-linen opiskelija ilmoittaa keskimäärin tarvitse-vansa noin 60 euroa muita enemmän, ja jokai-nen ikävuosi lisää mallin mukaan rahantarvetta 35 eurolla20. Kaikki tekijät huomioiden näyttää

silti olevan niin, että osaopiskelukykyiset eivät koe tarvitsevansa keskimäärin enemmän rahaa kuin muut (16,90 euron ero kuukausittaisessa minimitoimeentulossa ei ole merkitsevä).

TAULUKKO 5.5. REGRESSIOMALLI OPISKELIJAN KUUKAUSITTAISESTA RAHANTARPEESTA (EUROA KUUSSA). PERHESTATUS, IKÄ, SUKUPUOLI, ASUMISMUOTO SEKÄ OSAOPISKELUKYKY.

Regressiokerroin Estimaatin keskivirhe

Vakiotremi -149,3 114,1

Opiskelijalla lapsia (1 kyllä; 0 ei) 57,2 77,1

Opiskelijan ikä vuosina 35,1 3,8

Sukupuoli (Mies 0; Nainen 1) -29,0 28,3

Osaopiskelukykyinen (1 kyllä; 0 ei) -16,9 35,6

Asuuko yksin (1 yhteisöllisesti; 0 yksin tai ei tiedossa) -122,1 34,2

Asuuko yksityisellä (1 kyllä; 0 ei) 51,3 33,8

Mallin keskivirhe 332 euroa; R²=0,26.

20. Multikollineaarisuuden vaara iän ja asumismuodon sekä perheellisyyden välillä on ilmeinen (vanhemmilla opiskelijoilla on todennäköisesti useammin lapsia ja he asuvat todennäköisemmin yksityisellä) mutta tämän raportin kannalta ei niin kiinnostava, että siihen kannattaisi paneutua tarkemmin.