eskustelu nuorisotyön Yhteis-kunnallisesta merkiryksestä ava-

taan Allianssi-risteilylla loka-

kuun alussa. Silloin ilmesryy nuoriso-

työn arvoa ja merkitystä perusteleva

selvitys, joka on suunnattu erityisesti

päättäjille. Kdytännön nuorisoryötä

tekevien ihmisten on mahdollista seka

omassa ryössään että keskustelussa

osoittaa selvityksen nuorisoryötä kos-

kevat väitteet tosiksi, kumota mieles-

tään epäsopivat väitteet ja tuoda esille

omia perustelujaan. Lähtökohtana on

ajatusten vaihto, vuorovaikutus ja kes-

kustelu. Keskustelu nuorisoryöstä ja

sen monimuotoisuudesta tarjoaakin

mahdollisuuden myös oman ryön jä-

sentämiseen ja kehittämiseen.

Jatkossa on tarkoitus tuoda esiin

nuorisoryön merkirystä mYös kerää-

malla näyttöjä nuorisoryöntekijöiden

ajatuksista ja toiminnasta nuorten pa-

rissa, nuorisotyön "arjestd'. Silloin esi-

tettdvät asiat eivät olisi abstrakteja,

vaan eläm nn ia kaytännön toimintaan

perustuvia. Tällainen eri näkökulmia

valottava työ onlsuunnitteilla, ja se to-'l

teutuu mahdollisesti ensi vuoden aika-

na, mikdli rahoitus hankkeelle loyyy.

V*äems v*ååE*fa*k*e ffi u#rEs#åVåå*...

Nuorisotyölaki velvoittaa kunnatnuorisotyöhön, jolla laissa tarkoite-taan nuorten elinolojen parantamista

ja edellyrysten luomista nuorten kan-

salaistoiminnalle. Nuorten järjestöt ja

heidän muut yhteisönsä vastaavat

nuorisotoiminnasta, jolla tarkoitetaan

nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuk-

sia edistävää kansalaistoimintaa. Nuo-risotyöasetuksen mukaan sekä kunnil-le että järjestöille myönnetään valtionrahoitusta nuorisotyohön. Tämä ra-

hoitus otetaan veikkausasetuksen

mukaan Veikkauksen tuotosta.Vuosina 1989-1998 koko valtionra-

hoitus nuorisotyölle on kuitenkin vä-

henrynyt noin 30%, mikä on Paljonnuorisoryön pienessä budjetissa varsin-

kin, jos tarve nuorisotyölle on kasvussa.

Valtion nuorisotyöhön suuntaama

rahamäärä on noin Puoli tuhannes-

osaa valtion vuosibudjetista. seteleinä

hiukan yli sata miljoonaa markliaa.

Esimerkiksi liikunnan vastaava osuus

budjetissa on nelinkertainen.Tälousongelmien takia toki kaikil-

la aloilla on tehty supistuksia, muttanuorisoryön pienellä alalla ne ovat ol-

leet suhteellisesti suuria. Koko nuori-

soryön valtionrahoitus 1 989 muodos-

ti I3o/o Veikkauksen tuotosta' muttatänä vuonna se oli enää alle 60/o.Yal'

tio on paikannut yleistä rahantarvet-

taan nuorisotyön kustannuksella.

Samanaikaisesti kuntien talous

nävttää olevan suurissa vaikeuksissa,

ja kokemuksesta jo tiedetään, että

säästökohteita etsitään mm. juurinuorisotyön suunnalta.

Talla hetkella kaavaillaan kunnal-

lista peruspalvelustrategiaa, joka saat-

taa kyseenalaistaa kunnallisen nuori-sotyön lakisääteisyyden tai muuntaa

nuorisotyön nuorille ja heidän van-

hemmilleen kalliiksi palvelutarjon-naksi. Kunnallinen nuorisotyön ra-

hoitus on lisäksi lukemattomien pai-

kallisten nuorisojärj estöjen toiminnanperusturva, joten em. suunnitelmatuhkaavat myös niiden tulevaisuutta.

Nuorisotyön tarPeellisuus ja sen

yhteiskunnallinen tukeminen ei siis

ole itsestäänselvää, eikä nuorisotyönmerkityksen esilletuominen siksi ole

turhaa. Merkityksen kirkastaminenon nuorten, nuorisotyöntekijöiden ja

koko nuorisotyön etu. Samalla se on

koko yhteiskunnan etu, edellvttäen

että ajatus nuorisoryön yhteiskunnal-

lisesta merkittävyydestä on totta.

Nuorisotyön mahdollisuuksien yllapi-

to vaatii pitkajannitteisyyttä, jota jo-

kavuotinen leikkausuhka rikkoo.

K*r*fi*u e*Et*k* v*ir:?

Mutta miten nuorisotYötä voidaan

perustella? Ajatuksilla sen tarpeelli-

suudesta? Ajatuksilla sen hlwistä vai-

@ Nuorisotyo 5 6le|

RisteilyÖ nuorisoryönNuorisotyöntekijÖiden enemmistö vormoonkin pitÖÖ

työtöön mielekköönö io merkityksellisenö. Tutkimusten

mukoon myÖs konsoloiset nökevöt kunnollisen nuori-

sotyön torpeelliseno. Nuorisotyön kysyntöö nuorten

keskuudesso osoittocl se, etto kunnollisen nuorisotyön

jo jörjestöjen mohdollistomoon toimintoon osollistuu

vuosittoin yli milioono nuorto. Nuorten ongelmisto ioniiden lisööntymisesto puhutoon. Ongelmien lisöksi

nuorillo on torpeito, ioito nuorisotyo osoltoon pyrkii

tyydyttömöÖn. EikÖ toimiolon osemo olekin siis itses-

töönselvö?llmiselvosti ei, sillö vuosino 1989-1998 koko voltion-

rohoitus nuorisotyölle on vöhentynyt noin 3O 7".

merkitysten meressökutuksista? Nuorisoryö on td,ynnä ar-voja, uskomuksia ja pyrkimyksiä,jotka ovat ehkä rosia, murta joita onvaikea todella osoittaa tosiksi. Esi-merkiksi nuorisotyön vaikutuksia onhyvin vaikea arvioida ja todistaa,vaikka niihin nuorisotyön sisällä us-kottaisiinkin. Vaikuttavuuden osoit-taminen olisi kuitenkin arvokas ainesnuorisotyön puolustuksessa.

Nuorisotyötä voidaan perustellavaikkapa näin: "Nuorisoryohön kuu-luu pyrkimys välittää kasvavasta suku-polvesta, tukea sen mahdollisuuksia,asemaa ja toimintaedellyryksiä yhteis-kunnassa. Samalla tämä pyrkimys tu-kee yhteiskuntaa vaikuttamalla nuor-ten sosialisaatioon ja kansalaisval-miuksiin positiivisesti, sekä ennaltaeh-kaisemalla mahdollisia ongelmia.Nuorisotyö on yleisesti ennaltaehkaise-vää, koska se lisää nuorren mahdolli-suuksia j a elämänhallinnan edellyryk-siä. Ennaltaehkäisevyys painottuu nuo-risoryön kyvyssä katkaista ongelmalli-sia tai riskinalaisia kehityskulkuja.Nuorisotyö on osaltaan kasvatuksellis-ta ja sitä voidaan pitää epämuodollise-na erilaisten elämäntaitojen ja val-miuksien oppimisympäristönä..."

Onko näin? Kuka uskoo tahan?Nuorisopolitiikka ja nuorisotyönstrategia on retoriikkaa. Ehka kau-nista, ehkä tottakin, mutta onko se

todistettavissa? Nuorisotyötä puolus-tava määrittely jeäkin korupuheeksi,ellei se kiinnity nuorisotyön välittö-

I ..maan Kaytantoon nuorten parlssa.Käytännön nuorisotyötä tekevien ih-misten näkokulma ja nuorisopoliitti-nen tai kehirys-strateginen retoriikkaolisi saatava kohtaamaan toisensa.

Nuorisoryön piirissä ei ole toistai-seksi juurikaan pääsry resraamaannuorisopoliittisia ja strategisia kdsittei-tä ja väitteitä käytännön työn yhtey-dessä, eivätkä arkipäivän näkökulmatole jäsentäneet käsitteiden määritte-

lyä. Selkeitä ja varmistettuja havainto-ja nuorisoryön vaikuttavuudesta ei oleolemassa. Nuorisotyötä voidaan rar-kastella teoreettisesti ja siitä on tietryähyöryä, murra todellisia alan asiantun-tijoita ovat käytännön nuorisotyötätekevät ihmiset ja nuoret. Heidän nä-kökulmaansa rarviraan.

Viisas valtio tukee nuorisoryötä.Mutta viisaus toreutuu vain, jos nuori-soryötä tekevät itse suhteuttavat ryö-tään edes periaatteessa myös koko yh-teiskunnan tilanteeseen, ja jos nuori-sotyön merkirystä, tavoitteita ja tulok-sia esittdvä retoriikka rakennetaanedes osittain todellisen "perusnuoriso-

.. i) I ..

ryon , Kaytannon tolmlnnan varaan.Haluamme tukea nuomen osallisuutta,mutra toivottavasti nuorisoryöntekijätosallistuvat myös oman ryönsä mää-rittelyyn, ja antavat oman näkokul-mansa valtakunnalliseen nuorisopoli-tiikkaan ja sen kehittämistyöhön. Stra-tegiset käsitteet, tulosajattelu ja nuori-sotyötä kuvaava retoriikka eivät oleuhka nuorisoryölle, vaan mahdollisuuspeilata ja jäsentää omaa ryötä: vuoro-puhelussa ndmä elementit myös muur-tuvat ja kehitryvär.

Ristiriitaisistakin näkökulmistahuolimatta keskustelu voi pysyäkoossa, jos näköpiirissä on kaikillejossain määrin yhteinen nuorisotyönhenki, eetos.

{€qÅ*r\**tg*re&ffirE*r{z# Åffi *wt#*

Nuorisotyön organisaatiot, sekä senmuodot, sisällöt ja toimintaravar ovarhistoriallisen kehityksen tulosta jaedelleenkin ajan myötä muuttuvia.Mutta ehka naita nuorisotyön ilmen-tymiä kuitenkin yhdistää jokin, jon-ka ansiosta ne kaikki voidaan nahdajuuri nuorisoryönä? Ilman tällaistayhdistävää tekijää ei monenlaistenasioiden yhteydessä käytettäisi samaa

sanaa: "nuorisotyö".

Jonkin käytännön eeros on se,joka mahdollistaa puheen tuolle käy-

.. ..tttännölle ominaisesta toimintakulttuu-rista, sekä sen arvo- ja merkitysilmas-tosta. Sana "nuorisoryö" yleisimmil-lään voi tarkoittaa nuorisoryötä eetok-sena. Tdllöin nuorisoryöllä tarkoitetaanarvotraditiota, asennoitumistapaa,eräänlaista nuorisoryön "sanomaa"

yhteiskunnassa. Tällaisen eetoksen

KESKUSTELUA JATUTKIMUSTA TARVITAAN

Nuorisotyön orvoo jo merkitystö selvil-tonyt Petri Cederlöf kotsoo, etto hö-nen töhönostisto työfoon - mm. Allions-si-risteilylle ilmestyvöö julkoisuo - voi-doon köyttöö oinokin:- nokökulmono/oloiteoineistono siihen,miten nuorisotyötö holutoon morkki-noitovon, milloisto kuvoo nuorisoiyos-fo holutoon luodo.- keskustelusysoyksenö esitettyjen or-gumenttien purkuun, kumoomiseen jotodeksi osoittomiseen, eli yrityksenöherötekeskusteluun toimiolon piirisso.Esimerkiksi:r ovotko nuorisotyöto puolustovot

voitl"eet tosio/hyviö ?o toteutuvotko niiden sisöllöt toimiolon

sisöllo itse kunkin työssö?r miten ne voitoisiin soodo

toteutumoon?o mitkö vöitteet ovot huonoo

retoriikkoo, miksi?o miten nuorisotyön imogoo. retoriik-

koo jo tosiosioperusteluo voitoisiintukevoitloo "kentlötoson työn " edus-tomollo nökökulmollo, eli mitö perus-nuorisotyon köytonto voi torjoto nuo-risotyön yleiseen kehittömiseen jonuorisopoliittiseen retoriikkconjo suunnitteluun?

Cededöf kotsoo myöskin, efio nyttehdyn työn hyödyntöminen toimiolcnsisöllö edellytiöisi edes suunnitelmoosiitö, miten retoriikolle voidoon etsiokiinnekohtio köytönnön työn sisöilostö.Jos nuorisotyötö kehittömoilö voi-doon luodo vuorovoikutus retoriikon joköytönnön tyon volille, esiin nousevotnuorisoiyöto perustelevot nökökohdoteivöt ehko enoö olekoon voin reto-riikkoo, voon löhestyvöt todellisto osi-oin tiloo. Kirjoittojc itse suunnittelee to-hön oihepiiriin liitl'yvöo tuikimustyotö.

Nuorisotyö 5-6le| O

!t.:::c

1!

:i'r:,.

ä

'a:a,a

:!l

,2*ii!

l:

l*i::

a-:i

äi:.

+i.

:r:;Y.

ii;:

Fi

F:

ffi

#iffisg,:

SF:

wFi:'i7-

tre

YEW4wa

ffiW)reffiffiä

ffi&-4;:ffi{;-:i:t"a-?-a

:t,iz

l.:,,,?.:;

,*1:;;

zä:u

'#r+\W:-:Ww.ffi,wffii7:-7

:: ';',;tuäEXrFtsl

iuuret ovat nuorisotyön historiassa,

vaikka toisaaita nuorisoryön eetokselle

on luonteenomaista myös seurata kiin-teästi meneilläolevaa aikaa.

Nuorisotyön eetos on osittainajassa muuttuva, mutta samalla itsel-

leen ominaista arvoilmastoa säilyttä-

vä. Muutokset ilmenevät erilaisina

painotuksina nuorisotyön pyrkimyk-sissä. E,simerkiksi kasvatuksellinen ja

kontrollipoliittinen painotus on ollutnuorisotyössä aikaisemmin voimak-kaampi, kun taas viimevuosina on

korostettu enemmän vapaa-aikaa, hy-

vinvointia ja elinoloja. Nain ainakin

nuorisopoliittisessa retoriikassa.

Nuorisotyötä on monenlaista,mutta nuorisoryön perustelu pakottaa

käyrtämään yhrä ia samaa sanaa. Täs-

sä tarkoituksessa nuorisotyön merki-tystä, sen sisältöä, ei voi mielekkäasti

ymmärtää yhtenä asiana Ymmärtä-mättä sen eetosta. Mutta tämä on teo-

reettinen näkökr"rlma. Käytännössä

nuorison ön merkityksen perusteiuedellyttää erilaisia osaperusteluja eri-

laisten osa-alueiden piirissä. Voidaansanoa, että nuorisotyö on perheyhtä-

läinen käsite: eri nuorisotyön alueilla

on aina jotain selvästi yhteistä jonkinmulln nuorisotyön alueen kanssa,

mutta ei välttämättä kaikkien muiden

kanssa. Tamä haastaa erilaista nuori-sotyötä tekevät pohtimaan kaikilleyhteistä, nuorisoryön yleistä merkirys-

tä, sekä samalla rakentamaan kunkinoman työalueen erityisperustelua.

Lähtöajatus on siis, että nuoriso-

työn eetos on osittain epdyhtenäinenja moninainen, mutta kuitenkin sel-

västi tunnistettavissa. Vai onko näin?

Onko moniarvoinen nuorisotYö

pirstoutunut niin monimerkitykselli-seksi ja yhteydettömäksi, ettei sillä

enää ole mitään yhteistä kokonais-merkitystä?

Mitä yhteistä ja mitä erilaista on

sinun työssäsi verrattuna jonkunmLrun ryöhön nuorisotyön koko alueel-

la? Mikä on nuorisotyötä ja mikä ei?

Onko nuorisotyön merkityksestä

puhuminen sekin vain mainostavaa

retoriikkaa? Poliittinen ja organisato-

rinen puhe nuorisotyöstä epärealistis-

ta ja kaukana työn käytännöstä?

Onko sinulla vastausta, ajatusta,

kysymystä? Kenella pitäisi olla? Kuka

haluaa osallistua nuorisotyöstä annet-

tavan kuvan luontiin ja oman työnsä

kehittämiseen? Tirle Allianssi-risteilyl-le kuuntelemaan ja keskustelemaan.

@ Nuorisotyö 5-61e8

150$

1991

s&&€6*S6&*&&&*&**@&s€&4*€&å &å6S#&@&&&ås6l

tä trffi*VAHXHN KÅYSuomoloisen tieteen, toiteen, urheilun jo nuorisotyÖn rohoi-

tus soodoon pööosin Veikkoul<sen tuoton koutto. Potin joko-

jono toimii eduskunnon pöötosten mukoisesti opetusminis-

teriö.Vuonno 1997 Veikkouksen tuotto oli I 920 miljoonoo

morkkoo, joko luovutettiin lyhentömöttÖmono opetusminis-

teriölle. Tömö löhes 2 miljordio morkkoo joettiin noin

8 200:lle edunsoojotoholle, Eri edunsoojoryhmien osuudet

nökyvöt oheisisto koovioisto.

-$sft Tieteen. kulttuurin,. liihunnal ja nuqrisotyön r.näärlfqhat1990-9S {mililnK}

E Nucriso

DLiikunta

I Kulttuuri

ETirde

E Nuoriso

tr Liikunta

I Kulttuuri

lTiede