Upload
hannu-linturi
View
105
Download
4
Embed Size (px)
Citation preview
• Slideshare http://www.slideshare.net/oraakkeli (kalvot)
• eBarometri http://www.ebarometri.fi/ (tutkimus- ja kokeiluaineistot)
• Oppiminen.fi http://www.oppiminen.fi/ (uudistuvan oppimisen äänenkannattaja)
• eDelfoi https://edelfoi.fi/ (verkko-ohjelmisto)
• Futura 3/2014 Oppimisen tulevaisuus 2030 http://www.tutuseura.fi/julkaisut
• Futura 2/2015 Koulun tulevaisuus 2030 http://www.tutuseura.fi/julkaisut
• Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. Turun yliopisto.
• Lukion tulevaisuus 2030. Toinen koulu, toinen maailma. OPH.
• Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri. 2013. Helsingin opetusvirasto.
• Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2013: Verkko-oppiminen. Okka.
• OPS2016 http://www.oph.fi/ops2016
• Google +: Oppimisen tulevaisuus-ryhmä
• Facebook: Oppimisen tulevaisuus-ryhmä
• OECD: Core Competences
• EU: Key Competences
• 21st Century Learning: 21st Outcomes
Keskustelua aineistojen kanssa
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset
keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan
osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä
rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet.
Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla
kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat
johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
Tulevaisuusteesi (Delfoi)
eDELFOI
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Kiistakysymys
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Nelikenttä
Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pienikoululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, jokavoi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseenvailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin –palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto meneepääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycketojämlik och inte kunna garantera en likvärdiggrundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andrastörre orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligtstörre samhälleliga problem.
Argumentaatio
Teesien kolmijakoTeesien tilat
KIISTA
Näkemykset ja argumentittulevasta kehityksestäpolarisoituvat oppimisen kannalta tärkeässä asiassausein tunnepitoiseksikiistakysymykseksi.
DIALOGI
Käsitykset tulevastakehityksestä jakautuvatmoniksi näkökulmiksi ja tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaayhteiseen keskusteluun.
RATKAISU
Panelistit ovattulevaisuusväitteestäsuhteellisen yksimielisiä. Pääkysymykseksimuodostuukin se, milloin ja miten muutos tapahtuu.
Oppimisen tulevaisuus 2030Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen
tulevaisuuden puolesta
Katsotaan riittävän kauas jotta
intressien vaikutus laimenee
Nuuskitaan käännepisteitä ja
paradigmamurroksia (laadullinen
ennakointi)
Tähyillään ajopuita, liukumia ja
valumisia käytäntöihin, joita
kukaan ei kerro haluavansa
Etsitään systeemisiä malleja,
vuorovaikutuksia, relaatioita ja
vipuvaikutuksia
Lietsotaan, laajennetaan ja
ylläpidetään argumenttien
markkinoita
Käynnistetään dialogeja ja
osallistetaan toimijoita (oppijat,
vanhemmat, koulut, kunnat)
Delfoi-metodi: asiantuntijuus,
asianosaisuus, anonyymisyys
ja iteratiivisuus
eDelfoi-työkalu: internet (pääsy,
saavutettavuus), reaali-
aikaisuus (kohtaaminen,
dialogi), kumulatiivisuus
(aikasarja, paneelit)
Toimintaperiaatteiksi ”open
source”, ”open data” ja ”open
argument”
METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA
Metaforaleikittelyä tulevaisuuskartoilla
• Paineiset pinnanmuodot (muutos ja merkitys)
• Tiet ja polut (systeemiset yhteydet ja reitit)
• Kairaukset (mitä on pinnan alla)
• Leirit (kokeilut ja dialogit)
• Kompassi (suunnat, skenaariot, visiot)
• Maailmankartta (toimintaympäristö
drivereineen, isokuva)
Ajatusten, ohjaavien ideoiden, mentaalisten mallien, systeemiyhteyksien, organisaatioiden ja instituutioiden, toiminnan, tavoitteiden ja pyrkimystenuudelleenasemoituminen.
(tieto-käsitys)
Futures are
1. VÄLINEIDEN VUOROVAIKUTTEINEN KÄYTTÖ
1 A. Kyky vuorovaikutuksessa käyttää kieltä, symboleita ja tekstiä
1 B. Kyky kanssakäymisessä käyttää tietoa ja informaatiota
1 C. Kyky käyttää teknologiaa
2. VUOROVAIKUTUS HETEROGEENISISSÄ RYHMISSÄ
2 A. Kyky olla hyvissä suhteissa toisiin
2 B. Kyky tehdä yhteistyötä
2 C. Kyky hoitaa ja ratkaista ristiriitoja
3. AUTONOMINEN TOIMINTA
3 A. Kyky muodostaa asioista kokonaiskuva ja toimia sen mukaan
3 B. Kyky muodostaa ja toteuttaa elämänsuunnitelmaa
3 C. Kyky puolustaa oikeuksia, pyrkimyksiä, rajoituksia ja tarpeita
OECD:n kompetenssit
EU Recommendation on Key
Competencies for Lifelong Learning
1. Communication in the mother tongue;
2. Communication in foreign languages;
3. Mathematical competence and basic competences in science and technology;
4. Digital competence;
5. Learning to learn;
6. Social and civic competences;
7. Sense of initiative and entrepreneurship; and
8. Cultural awareness and expression.
Recommendation of the European Parliament and of the Council on Key competences for lifelong learning, 18 December 2006.
CfE articulates education purposes as capacities in terms of what students should become rather than what students should learn. The four learner capacities (key competencies) are conceptualized and implemented:
1. Successful learner
2. Confident individual
3. Responsible citizen
4. Effective contributor
Scotland´s Curriculum for Excellence
Priestley, M., Biesta, G. (eds.) (2014) Reinventing the Curriculum: New Trends in Curriculum Policy and Practice. Bloomsbury Academic. ISBN 1472596005.
Pascale Mauclair, a sixth-grade teacher at
P.S. 11 in Queens who was pilloried in the
Murdoch owned tabloid New York Post as
the city’s “worst teacher” based solely on her
TDR reports.
Upon investigation, Mauclair proved to be an
excellent teacher who had the unqualified
support of her school, one of the best in the
city: her principal declared without hesitation
or qualification that she would put her own
child in Mauclair’s class, and her colleagues
met Mauclair with a standing ovation when
she returned to the school after the Post’s
attack.
Pascale Mauclair
Henig, J. (2013) The Politics of
Testing When Measures “Go
Public”. Teachers College Record
Volume 115 Number 9, 2013.
• Standarditestausmalli• demokraatit (Common Core, TDR)
• curriculum-ajattelu
• Markkinakoulu• republikaanit (Hobbesin 10%)
• Ruotsi (avoin järjestämislupa)
• “Suomen tie”• OPS2016
• Kanada, Skotlanti
• Lehrplan-ajattelu
Kolme systeemiparadigmaa
Heikkona signaalina voipitää sitä, miten
kouluasiat nousevat yhäuseammin tärkeiksi
teemoiksi kansallisissaparlamenttivaaleissa.
• Tulevan ajan yleissivistys perustuu osaamisille
(käyttötaidoille)
• Yhteinen ohjaavan opetuksen ja oppimisen
vertikaalinen perusta (yksilöllinen ohjaus ja arviointi)
• Yhteinen lähtökohta horisontaaliselle opetukselle ja
oppimiselle (projektit, tutkimukset, ilmiöt, simulaatiot)
• Välttämätön yleissivistävien osaamisten vastinpari on
sivistysprosessi, jossa “ihminen oppii uutta,
muodostaa oppimaansa itsenäisen suhteen ja käyttää
opittua yhteiseksi hyväksi kansalaisena.” (Seppo
Niemelä)
3. (SYN)TEESI: AVAINTAIDOT
Sivistysdialektiikkaa
2030
Ideaalina muistamisen ja tietämisen yleissivistys, joka painottuu staattiseen tietoon, toimii valikoinnin kriteerinä, ja on kokemuksena reilu.
Työelämä hakee sekä spesialisteja että moniosaajia, jotka eivät vain hallitse tätä ja tuota, vaan ihmisiä, jotka pelaavat kimppaan ja muodostavat systeemi- ja kokonaiskuvaa.
Kompetenssit korvaavat yleisivistyksen! Miten silloin käy sivistyksen? Sivistys on enemmän kuin taitoja. Merkitys monikko-oppimisesta ja sivistys opetuksesta!
Yleissivistys
Kompetenssit
Sivistys
Kolme näkökulmaa kouluun
Koulun NATO-kysymys?
Osaaminen ja arviointi –
osaamislähtöinen arviointi
• Lähtökohtana opiskelijan orientaatio ja
osaaminen
• Case kompetenssiarviointi
• Case laaja-alainen osaaminen
Lähtökohtana opiskelijan orientaatio ja
osaaminen – ei opetus
Opetuksessa perinteisesti osaamisen kehittämisen lähtökohtana
on ollut opetus ja päätekäyttäytymisen arviointi
“Osaamisen kehittymiseen vaikuttavat sekä ne sisällöt, joiden
parissa työskennellään että erityisesti se, miten työskennellään ja
miten oppijan ja ympäristön vuorovaikutus toimii.” (AIPE-luonnos
16.1.2015)
Osaamislähtöinen arviointi oppimisprosessin lähtökohtana• Lähtökohtana opiskelijan osaaminen, osaamisen kehittämisen tarve ja
harjaantuminen jatkuvaan itsearviointiin
• Opiskelijalle rakentuu orientaatioperusta ja hänestä tulee oppimisen
subjekti, joka tarkastelee maailmaa “osaamissilämälasien” läpi
Case kompetenssiarviointi
Case Bändilinja
• Lähtökohtana OECD:n kompetenssiryppäät
• Toteutus:
– Otavan Opiston Bändilinjalla lv 2013-2014
– kahdenkeskisissä ohjauskeskusteluissa opintojen
alussa, keskellä ja lopussa
– kompetenssi kerrallaan opiskelija arvioi
nykyosaamistaan ja tavoiteosaamistaan
Esimerkki - 1. Perusvälineiden vuorovaikutteinen
käyttö (kompetenssirypäs)
1 C. TEKNOLOGIA (kompetenssi)
Kyky vuorovaikutteisesti käyttää teknologiaa
• tietoa uusista tavoista käyttää vuorovaikutteista teknologiaa > Kuinka hyvin
tunnet sosiaalisen median työkaluja (facebook, twitter, googlen työkalut)?
• kyky käyttää uutta teknologiaa vuorovaikutuksellisesti > Käytätkö kyseisiä
työkaluja?
• taito kytkeä arkeen upotettu teknologia omiin tavoitteisiinsa ja
toimintaympäristöönsä > Kuinka hyödynnät kyseisiä työkaluja arjessasi?
Bändilinjalle kohdennettuna…
• taito hyödyntää internetiä musiikillisen osaamisen kehittämisessä (esim.
soittotaidon, musiikkiteknologiataitojen, standardien hallinnan, sävellystaidon
ja musiikin rakenteellisen osaamisen kehittäminen netin avustuksella)
• musiikkiteknologian käyttötaito (esim. taito äänittää harjoituksia ja omia
musiikillisia ideoita)
• tapahtumatekniikan käyttötaito (esim. laulukamojen käyttötaito)
Yksilölliset oppimispolut
• tavoiteosaamisen määrittely rakentaa merkitystä
• suhteuttaminen nykyosaamiseen osoittaa “oppimistarpeen”
Opettajan rooli – opetuksesta mentorointiin
• ohjaa opiskelijaa itsearviointiin ja tukee opiskelijaa aidossa
dialogissa kasvamaan oppimisen subjektiksi maailmassa, joka
tulvii tietoa
Itsearvioinnin työkalu
• ohjaa opiskelijaa tarkastelemaan maailmaa oman osaamisensa
näkökulmasta ja peilaamaan omaa osaamistaan suhteessa
tavoiteosaamiseen
Ohjauksen työkalu
• vahvistaa tai uudelleenohjaa opiskelijan jatkosuunnitelmia
Case laaja-alainen osaaminen
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet orientaatioperustana
kompetenssiarvioinnin tapaan?
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
• “minä oppijana”
• kaikkia osaamisia läpäisevä jatkuva itsearviointi (vrt.
kompetenssiarviointi)
• oppimistyyli ja oppimistekniikat - menetelmät ja työkalut
(oppimispäiväkirja, portfolio jne.)
• oppimisen sisällöt: ainekohtaiset tavoitteet (esim. suomen kieli ja
kirjallisuus, biologia) tai laaja-alaisen osaamisen tavoitteista johdetut
monialaiset oppimiskokonaisuudet
Kulttuurinen osaaminen ja vuorovaikutus (L2)
• “minä kulttuuriolentona” (vrt. mm. uskonnon ja elämänkatsomustiedon
sekä historian ainekohtaiset tavoitteet, paikallinen kulttuuriperintö)
• “minä itseni ilmaisijana” (vrt. mm. suomen kielen ja kirjallisuuden
ainekohtaiset tavoitteet, työskentelytapojen yksilöllinen valinta
Arjen taidot (L3)
• “minä huolenpitäjänä”
• itsestä, toisista, velvoitteista ja ympäristöstä huolehtiminen (elämäntapa)
Monilukutaito (L4)
• “minä tekstien lukijana, tulkitsijana ja tuottajana”
Muut laaja-alaisen osaamisen tavoitteet voisi purkaa samoin ...
• Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
• Työelämässä tarvittava osaaminen ja yrittäjyys (L6)
• Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
(L7)
Pohdintaa …
Osaamislähtöinen arviointi…
• Ohjauskeskusteluissa
• Monialaisten oppimiskokonaisuuksien / projektien alussa
• Ryhmä / yksilö
Soveltuvuus eri kouluasteille
Yhteys toimintakulttuurin kehittämiseen
Resurssointi
Arvioinnin sortit
NFER-MALLI FORMATIIVINEN SUMMATIIVINEN
INFORMAALI Kyselyt, palaute,vertaisarviointi, itsearviointi
Kontrolloimattomat esseet, portfoliot, opettajan arviointikurssisuoritukset
FORMAALI Standarditestien tulokset, testien, kokeiden ja esseidenjatkoanalyysit, tavoitteidenmäärittäminen
Testit, kokeet, kontrolloidutesseet
Crisp (2012) käyttää formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin ohella termiä integroivaarviointi, jonka tavoite on vaikuttaa oppijoihin tulevaisuudessa. Boud (2014) käyttääsamassa tarkoituksessa käsitettä ”kestävä arviointi”. Oppimisesta saadun palautteentulee hyödyttää opiskelijaa pitkäkestoisesti tulevaisuuden oppimistilanteissa. Arviointiin osallistamisen - esimerkiksi itse- ja vertaisarvioinnin - kautta opiskelijatoppivat arvioimaan omaa suoritustaan ja pohtimaan tekemisensä laatua, mistä on aikanaan hyötyä työelämässä (Falchikov 2005)
An epoch “is characterized by a complex of ideas, concepts, hopes,
doubts, values and challenges in dialectical interaction with their
opposites striving towards their fulfilment”. The concrete representation
of these constitute the themes of the epoch. For example, we may say
that in our society some of these themes would include the power of
bureaucratic control or the social exclusion of the elderly and disabled.
In social analysis these themes may be discovered in a concrete
representation in which the opposite theme is also revealed (i.e., each
theme interacts with its opposite).
- Paolo Freire http://www.freire.org/paulo-freire/concepts-used-by-
paulo-freire
“Kansaa pelottaa vapaus ja eliittiä status quon menettäminen.”
Paolo Freire ajan teemoista
Huom. Ylen Hoivakoti kuntoon!
KAUKOTULEVAISUUS