Järjestäjän roolin muuttumisen vaikutukset kunnalliseen

sosiaalipolitiikkaan Kunnallisen sosiaalipolitiikan päivä,

23.11.2014 Saimaan amk Sanna Natunen, Hyvinvointipalvelujen

kehittämispäällikkö

Esityksen sisältö

• Kunnan perustehtävät

• Sote-uudistus

• Kunnan rooli nyt ja tulevaisuudessa sosiaalipolitiikan toteuttajana

– Lappeenrannan monialainen hyvinvointityö

• Yhteenveto

Julkisen vallan on

• turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja

terveyspalvelut

• edistettävä väestön terveyttä

• tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta

vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen

hyvinvointi.

3

Suomen perustuslaki 19 §

Kunta pyrkii

edistämään asukkaidensa hyvinvointia

ja kestävää kehitystä

alueellaan.

Kuntalaki 1 §

4

• Kuntien perustehtävä on hyvin ’’sosiaalinen’’ • Kunnat hyvinvointivaltion rakentajina

SOTE-UUDISTUS Järjestämisvastuu siirtyy pois kunnilta ja kuntayhtymiltä

Uudistuksen keskeinen sisältö

1. Järjestämisvastuu

2. Sote-alueen järjestämispäätös

3. Palvelujen tuottamisvastuu

4. Rahoitus

5. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lähipalvelut

6. Hallinto

7. Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen

8. Voimaanpano

Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2013

HYKS erva 1 887 566 as. 39 kuntaa

KYS erva 817 166 as. 68 kuntaa

OYS erva 741 135 as. 68 kuntaa

TAYS erva 1 109 280 as. 67 kuntaa

TYKS erva 867 457 as. 62 kuntaa

Varsinais-Suomi 474 053 29 kuntaa Satakunta 224 556 20 kuntaa Vaasa 168 848 13 kuntaa

Helsinki ja Uusimaa 1 581 450 24 kuntaa Etelä-Karjala 132 252 9 kuntaa Kymenlaakso 173 864 6 kuntaa

Pohjois-Savo 248 430 20 kuntaa Etelä-Savo 104 407 9 kuntaa Itä-Savo 44 444 4 kuntaa Keski-Suomi 250 773 21 kuntaa Pohjois-Karjala 169 112 14 kuntaa

Pohjois-Pohjanmaa 403 555 29 kuntaa Kainuu 76 782 8 kuntaa Keski-Pohjanmaa 78 284 10 kuntaa Lapin 118 314 15 kuntaa Länsi-Pohja 64 200 6 kuntaa

Pirkanmaa 521 540 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa 198 831 19 kuntaa Kanta-Häme 175 481 11 kuntaa Päijät-Häme 213 428 14 kuntaa

Manner-Suomi 5 422 604 as. 304 kuntaa Ahvenanmaa 28 666 as. 16 kuntaa Koko maa 5 451 270 as. 320 kuntaa

23.10.2014 etunimi sukunimi 7

STM 26.9.2014

11 § Järjestämisvastuu

Järjestämisvastuu sisältää vastuun lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamisesta sekä vastuun palvelujen:

1. Yhdenvertaisesta saatavuudesta ja laadusta; 2. Asianmukaisesta saavutettavuudesta 3. Tarpeen ja määrän määrittelemisestä; 4. Tuotantorakenteesta ja tuotantotavoista päättämisestä; sekä 5. Laadun, määrän ja vaikuttavuuden seurannasta ja kehittämisestä sekä

tuottamisen valvonnasta. 6. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvan julkisen vallan käytöstä 7. Vastuu kielellisten oikeuksien toteutumisesta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

= Oikeudellinen vastuu siitä, että säädetyt palvelut ja velvoitteet tulee säännösten mukaan hoidetuksi = Kunnilla ei ole enää järjestämisvastuuta EKSOTE

23.10.2014 etunimi sukunimi 10

Huomioita järjestämisestä

• Lakiehdotus muuttaa merkittävästi kunnan roolia hyvinvointipalveluiden rahoituksen, järjestämisen ja toteuttamisen kokonaisuudessa. – Kunnille jää rahoitusvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta. – Edustus kuntayhtymässä: tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa

• Lakiehdotuksessa aiemmin kunnilla ollut järjestämisvastuu

siirtyisi viidelle sote-alueelle ja tuottamisvastuu myöhemmin vahvistettavalle kunnalliselle tai kuntayhtymä-malliselle tuottajalle.

• Palveluiden järjestämisestä säätäminen on lausunnolla olevan lain keskeisin sisältö.

STM

Eksote

Omistajaohjaus: - Toimintavapaus

maakunnallisenpalveluverkon suunnitteluun

- Talousvastuu

SOSIAALIPOLITIIKAN TOIMIJAT Mikä ohjaa? Millaisia toimijoita?

Kansallinen ohjaus

• Lainsäädännön ohella painottunut informaatio-ohjaukseen – Kuntien ja valtion välinen suhde kiristynyt rahoituksen näkökulmasta – Kuntien tehtävien karsinta: tosiasallinen mahdollisuus vastat tehtävistä

• Viime vuosina sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevia kansallisia monialaisia yhteistyöohjelmia on ollut runsaasti: – esimerkiksi Terveys 2015 -kansanterveysohjelma (2001—1015), – Terveyden edistämisen politiikkaohjelma (2008—2011) – Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma (2008—

2011) – Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, Kaste

(2008—2011, 2012—2015) – Laatusuositukset

• Valtioneuvoston periaatepäätökset • Oppaat sekä teemakohtaiset ohjelmat.

Paikalliset toimijat

• Sosiaali- ja terveydenhuolto

• Kasvatus- ja opetustoimi

• Nuorisotyö

• Liikunta- ja kulttuuritoimi

• Tekninen toimi

• Ympäristötoimi

• Hyvinvoinnin maakunnalliset ja kunnalliset rakenteet

Sote-uudistuksen vaikutukset toimijoihin

• Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation ohella tulisi puhua erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osin integraatiota tiiviimmästä suhteesta muihin kunnallisiin palveluihin mm. kasvatus-, opetus-, sivistyspalvelut.

• Eli tulisi huomioida myös tiiviimpi yhteistyö :

– Järjestöt, vapaa kansalaistoiminta, kolmas sektori – Kunnan muut toimialat – Yritykset ja ympäristö

• Sosiaali- ja terveyspalveluiden integroitumisesta kunnallisten muiden palveluiden kanssa on lopulta varsin yksinkertainen asia

kunnan strategioiden ja suunnitelmien keskiössä tulisi olla hyvinvoiva ja terve kuntalainen!

• JOHTAMINEN: Lakisääteisten suunnitelmien (mm. lasten ja nuorten

hyvinvointisuunnitelma) yhteen sovittavalla johtamisella ja toimeenpanolla päästään lähemmäs konkretiaa ja kuntalaisten hyvinvointia

HYVINVOINTI NÄKÖKULMA Mitä jää kuntaan?

Sote-järjestämislaki: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

• 8 ja 9 § mukaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuu on ensisijaisesti kunnalla: Järjestämislain mukaan sekä sote-alueen että tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja annettava niille asiantuntija-apua hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

• Huomioita: – Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä pitää olla kunnalla,

jotta horisontaalinen ja vertikaalinen hyvinvoinnin terveyden edistämistehtävä toteutuu.

– Esitykseen sisältyy riski, että kuntien edellytykset selviytyä terveyden edistämisen tehtävästä jäävät heikoiksi ja tavoite jää toteutumatta, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaja ei halua/pysty kohdentamaan riittäviä resursseja ennaltaehkäisyyn.

– Resurssien kohdentamisessa tulee kuulla kuntaa. – Erityistä huomiota tulisi kiinnittääkin kunnan ja tuottamisvastuussa

olevan toimijan horisontaaliseen yhteistyöhön.

Lakisääteisiä tehtäviä hoitava paikallisviranomainen

Omaleimaisia arvoja heijasteleva paikallisyhteisö

Kaupungin strategia

Kuntalais-ten tarpeet

Maan-tieteellinen

sijainti

Toiminta-ympäristön muutokset

Valtion antamat

lakisääteiset tehtävät

Erillislait

Kuntalaki

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Strategia on tulevaisuuden työkalu, jolla rakennamme Lappeenrannan tulevaisuutta ja menestystä. Strategia nousee kaupungin omaleimaisuudesta; paikkakunnan erityispiirteistä ja vahvuuksista.

Kunnan perustehtävät

Hyvinvointi-ohjelma

Kaupunkirakenne- ohjelma

Talous- ja palvelurakenne-

ohjelma

Elinkeino-ohjelma

Venäjä-ohjelma

Muutokset velvoitteissa ja perustehtävien pienkehitystyö

VISIO Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa

Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät

aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto- ja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja

kansainvälistyy rohkeasti.

Tiedostamme myös, että teemme pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia valintoja jo nyt. Julkisten palvelujen kehittäminen on hyvin pitkäjänteistä toimintaa. Tämä vuoksi olemme asettaneet osan tavoitteista vuoteen 2028 asti. Ne ohjaavat vahvasti konsernimme toimintaa.

2028

Tiedostamme vahvasti, ettei kaikkea voi tehdä kerralla. Tämän vuoksi olemme asettaneet kuluvalle valtuustokaudelle tavoitteita tärkeimmistä asioista, jotka pitää hoitaa heti. Nämä tavoitteet ovat keskeisimpiä painopisteitä konsernimme toiminnassa vuoteen 2016 asti. Nykyisen valtuustokauden jälkeiset, tulevat valtuustot asettavat painopisteet ajalle 2017-2028. Samalla arvioidaan, onko toimintaympäristömme muuttunut niin, että vuoteen 2028 asti asetettuja tavoitteita on syytä tarkistaa.

2016

TOIMENPIDEOHJELMAT Olemme analysoineet toimintaympäristömme nykytilaa, arvioineet siinä tapahtuvia muutostrendejä ja

tunnistaneet siihen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Pyrimme strategisiin tavoitteisiimme toteuttamalla viisi toimenpideohjelmaa. Ohjelmilla konkretisoidaan ja vastuutetaan tavoitteet.

Hyvinvointi-ohjelma

Kaupunkirakenne- ohjelma

Talous- ja palvelurakenne-

ohjelma

Elinkeino-ohjelma

Venäjä-ohjelma

Lähtökohdat

• Pääpaino on hyvinvointia vahvistavassa ja ihmisten ja yhteisöjen omia voimavaroja hyödyntävässä lähestymistavassa.

• Varhaisella puuttumisella vaikutetaan hyvinvointiin ennen ongelmien tai sairauksien syntyä niin, että luodaan kuntalaiselle mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä hyvinvoinnista ja terveydestä.

• Matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä kuntalaista lähellä olevien kansalaisjärjestöjen hyvinvointia ja terveyettä edistävä toiminta toimivat ennaltaehkäisevinä keinoina.

Hyvinvointierojen kaventaminen

• Eri väestöryhmille kohdennettuja palveluja

• Huomiota tulee kiinnittää erityisesti heikoimmassa asemessa olevien terveyden ja hyvinvoinnin edellytysten luomiseen!

Hyvinvointiohjelman – Onnellista elämää puhtaan Saimaan äärellä

1.Myönteisiä ja kannustavia kasvu- ja kehittymiskokemuksia läpi elämän

2.Sujuva arki

3.Ikäihmiset aktiivisina toimijoina

4.Vahva ote elämään

5.Aktiivisesti osallistuvat lappeenrantalaiset

6.Kuunnellen ja yhdessä tehden

ONNISTUMISIA

HAASTEITA

Väestö ikääntyy

Lähtötilanne 2013 Ennuste 2030

Yhteenveto

• Sote-uudistuksen kritiikkiä/uhkakuvia:

– sosiaalihuoltoa sivutaan vain pintapuolisesti ja lähinnä vanhuspalveluiden ja -väestön näkökulmasta

– Rahoitusmallin epäselvyys

• Toteutuessaan uhkaa kunnan perustehtäviä

• Onko maaseudun pienimmissä kunnissa tulevaisuudessa vain seurakuntien diakoniatyö ja järjestöjen omaan apuun perustuva työ rakentamassa yhteistä hyvää?

Kunnallinen sosiaalipolitiikka

• Muutoksen voima valtaisa viime vuosina

• Kunnallinen sosiaalipolitiikka murroksessa:

– Kuntayhtymän ja kunnan yhteistyötä meillä jo nyt ja tulevaisuudessa

– Muutos on myös mahdollisuus:

• Suuntaus kohti kansalaista, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

• Hyvinvointipolitiikka?

Kiitos!

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Sanna Natunen Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Villimiehenkatu 1| PL 11 53101 Lappeenranta GSM 040 522 9373 Faksi (05) 616 2075 sanna.natunen@lappeenranta.fi www.lappeenranta.fi