Digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen

hyötyjen mittaaminen

Tero Peltola & Marko Seppänen

CITER / Tampere University of Technology

http://www.tut.fi

30.6.2014

Teollisuuden uusi SYKE

http://www.insyke.fi

Twitter: #insyke

Johdanto

• Tähän esitykseen on kerätty tutkimusmateriaalia digitaalisten työkalujen ja yhteisöllisten toimintatapojen käyttöönotosta teollisuusyrityksissä– Esityksessä referoidaan sekä tärkeimpiä suomalaisia että kansainvälisiä

tutkimuksia ja selvityksiä aiheeseen liittyen– Esiteltäväksi on valittu viimeiseltä 10 vuodelta 18 edustavaa tutkimusta

tai raporttia eri aloilta (yleiset kartoitukset, julkinen sektori, pk-sektori ja suuret yritykset)

– Esityksen tavoite on auttaa teollisuusyritysten johtoa käyttöönottopäätöksissä sekä vaikutusten ennakoinnissa

• Esitys on laadittu osana SYKE-projektia, joka tarjoaa suomalaisille teollisuusyrityksille konkreettisia malleja ja parhaita käytäntöjä, joiden avulla yritykset voivat tehokkaasti hyödyntää digitaalisia toimintatapoja.

• Lisätietoja SYKE-projektista– Verkkosivusto: http://www.insyke.fi – LinkedIn-ryhmä: https://www.linkedin.com/groups/InSyke-6646205/about

10.04.2023

Hyötyjen mittaamisesta

• Digitaalisten ja yhteisöllisten toimintatapojen vaikutuksia on yleensä tutkittu haastatteluin ja/tai kyselytutkimuksin– Suurin osa hyötyjä arvioivista tutkimuksista perustuu

haastatteluihin, minkä vuoksi tulosten käyttökelpoisuutta voi rajoittaa otoksen kuvaavuus

• Tunnistettuja hyötyjä näissä tutkimuksissa ovat esimerkiksi parantuneet edellytykset yhdessä tekemiseen sekä parantunut kommunikaatio

– Selvityksissä esitellään tyypillisesti kyselytutkimuksin kerättyä aineistoa, minkä vuoksi tulokset ovat yleistettävissä paremmin mutta samalla havainnot voivat olla pintapuolisia

• Esimerkki raportoiduista hyödyistä: On tunnistettu että tiedon etsiminen nopeutuu mikä parantaa myös työn tuottavuutta

10.04.2023

Esityksen rakenne

• Valittujen 18 tutkimuksen ja raportin keskeinen sisältö esitetään seuraavilla kalvoilla

• Tutkimuksen merkittävyys Suomen pk-sektorille arvioidaan kolmiportaisella asteikolla, missä ’X’ asteikko– 1 = jonkin verran merkittävä, 2 = merkittävä, tai 3 = erittäin merkittävä

• Jokaisesta tapauksesta kuvataan1) Mitä ja milloin tutkittiin

2) Miten tutkittiin

3) Keskeiset tulokset

4) Kuka toteutti

5) Linkki raporttiin tai kirjallisuusviite

10.04.2023

Pk-sektorille Suomessa

kr

t

syväti

eM

y

X

Pk-sektorille Suomessa

Tutkimus: “Sosiaalinen media teollisuudessa”• Mitä ja milloin tutkittiin

– Selvityksessä kartoitettiin sosiaalisen median hyödyntämistilannetta ja -potentiaalia Suomessa vuonna 2011

• Miten tutkittiin– Asiantuntijahaastatteluita (12 kpl) ja kyselytutkimus, johon vastasi 143 erikokoista

Teknologiateollisuuden jäsenyritystä (87% b2b-yrityksiä)

• Tulokset– Vain 1% koki saaneensa mitattavissa olevaa hyötyä – Noin 12 % on kokenut saaneensa jonkinlaista hyötyä – Potentiaalia liiketoimintansa kehittämiseen näki 82% vastaajista – Neljä case-kuvausta siitä kuinka erilaiset teollisuusyritykset yritykset hyödyntävät

yhteisöllisiä työkaluja ja toimintatapoja bisneksensä tukena

• Suositukset– Yrityksissä tarvitaan apua bisneshyötyjen mittaamiseen investointien

perustelemiseksi johdolle– Lisäksi tarvitaan sosiaalisen median käyttöönottoa tukevia malleja ja prosesseja

• Toteuttaja ja linkki: Harri Lakkala, Intosome Oy (2011)

10.04.2023

1/18

kr

t

syväti

eM

y

3

Pk-sektorille Suomessa

Tutkimus: “Neither invented nor shared here: The impact and management of attitudes for the adoption of open innovation practices”

• Mitä ja milloin tutkittiin– Yhteisöllisten työkalujen omaksumista Tanskassa syksyllä 2010

• Miten tutkittiin– Kyselytutkimus– 331 pk-yritystä

• Tulokset– Asenteet (kuten ei-keksitty-täällä ja ei-jaettu-täällä) hidastavat omaksumista– Koulutuksella voidaan vaikuttaa asenteisiin

• Suositukset– Koulutuksen vaikutusta ei tulisi väheksyä vaan sen kautta kielteisiä asenteita

voidaan hälventää

• Toteuttaja ja linkki: Burchart et al. 2013

10.04.2023

2/18

kr

t

syväti

eM

y

3

Pk-sektorille Suomessa

Tutkimus: “Groupware uses and influence on performance in SMEs”• Mitä ja milloin tutkittiin

– Yhteisöllisten työkalujen vaikutusta pk-yritysten suorituskykyyn Espanjassa vuonna 2008

• Miten tutkittiin– Kyselytutkimus, 151 korkean teknologian pk-yritystä

• Tulokset– Yhteisöllisten työkalujen olemassaolo ei paranne suoraan organisaation

suorituskykyä– Yhteisöllisten työkalujen käytön hyödyt seuraavat aktiivisesta käytöstä

• Suositukset– Yritysten tulee keskittyä yhteisöllisten työkalujen käyttöönottoon, jotta aktiivisten

käyttäjien määrä on riittävä– Organisaation toimintamallien ja ohjeistusten tulee mahdollistaa ja tukea

yhteisöllisten työkalujen käyttöä

• Toteuttaja ja linkki: Meroño-Cerdán 2008

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

3

3/18

Loppuraportti: “Tuottavuusloikkia vai pieniä askeleita?”• Mitä ja milloin tutkittiin

– Tutkimukset tavoitteena oli lisätä ymmärrystä miten pk-palveluyritysten tuottavuutta voi parantaa pilvipalvelujen avulla

– Materiaali kerättiin vuoden 2013 aikana (case-yritykset)

• Miten tutkittiin– 88 puhelinhaastattelua Paltan ja Suomen Yrittäjien jäsenistön keskuudessa sekä lisäksi neljä

case-yritystä, joiden toimintaan tutustuttiin lähemmin

• Tulokset– Neljä sisäistä palvelutuottavuuden ulottuvuutta: tehokkuus, IT-kustannukset, IT-järjestelmien

toimivuus, sekä tuotot– Kaksi ulkoista palvelutuottavuuden ulottuvuutta: yhteistyö ja vuorovaikutus, sekä asiakashyödyt

• Suositukset– Pilvipalvelujen hyödyt perustuvat monen tekijän kerrannaisvaikutuksiin, joten käyttöönoton

suunnittelua tulisi ohjata tavoitteellinen näkemys sekä sisäisen että ulkoisen tuottavuuden parannusmahdollisuuksista

• Toteuttaja ja linkki Pulkkinen&Rintamäki (2014)

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

PK-sektorille Suomessa

3

4/18

Kirja: “Benefits Management”

• Mitä ja milloin tutkittiin– Hyötyjen mittaamista ja siihen liittyviä haasteita– Kyselytutkimus (84 vastausta) vuonna 2008

• Miten tutkittiin– Esimerkkitapausten, kirjallisuuden sekä kyselytutkimuksen kautta

• Tulokset– Tuloksena malli jota voidaan soveltaa hyötyjen tunnistamisessa ja jaottelussa– Malli muodostuu matriisista jossa hyötyjä jaotellaan havaittaviin, mitattavin,

laskettaviin ja/tai taloudellisiin hyötyihin sekä toisaalta uusien asioiden tekemiseen, asioiden tekemiseen uudella tavalla, tai joidenkin asioiden tekemättä jättämiseen.

• Suositukset– Tunnistettavat hyödyt voivat pohjautua uusien asioiden tekemisen lisäksi myös

joidenkin tapojen poisoppimiseen tai muuttamiseen

• Toteuttaja ja linkki Ward & Daniel (2012)

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

3PK-sektorille Suomessa

5/18

Tutkimus: “Social Media Use and Potential in Business-to-Business Companies’ Innovation”• Mitä ja milloin tutkittiin

– Tutkittiin miten B2B yritykset kokevat sosiaalisen median potentiaalin, mahdollisuudet ja haasteet erityisesti innovaatioprosessissa

– Aineisto kerättiin vuonna 2010

• Miten tutkittiin– Kyselytutkimus, 122 vastausta, kohdennettiin 1984 suomalaiselle yritykselle, joissa yli 50

työntekijää

• Tulokset– Havaittujen sosiaalisen median potentiaalisten hyötyjen ja sosiaalisen median todellisen käytön

välillä on selviä eroavaisuuksia erityisesti asiakkaiden kytkemisessä tuotekehitysprosessiin – Suurimmat syyt tähän ovat esimerkiksi tiedolliset puutteet mahdollisista käyttötavoista,

vaikeuksissa kohdentaa selvää rahallista hyötyä, sekä vaillinainen tietämys menestystarinoista

• Suositukset– Edelläkävijäfirmat tulevat hyötymään enemmän yhteisöllisistä työkaluista ja toimintatavoista

verrattuna muihin, joten tutkimuksen perusteella siirtymistä yhteisöllisyyteen tulee vakavasti harkita jokaisessa firmassa

– Erityisesti keskittymällä tiedon kasvattamiseen yhteisöllisistä työkaluista ja toimintatavoista voidaan poistaa suurimpia esteitä organisaatioissa hyödyntää näitä työkaluja ja toimintatapoja

• Toteuttaja ja linkki Kärkkäinen et al. (2013)10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

PK-sektorille Suomessa

6/18

2

Selvitys: “Ascent Journal 2016: Enterprise without boundaries”• Mitä ja milloin tutkittiin

– Selvitys käsittelee tulevaisuuden trendejä, erityisesti pyrkii valmistamaan lukijansa vuoteen 2016

– Perustuu vuosina 2009-2012 kerättyyn aineistoon ja osaltaan jatkaa Ascent Journal 2014:n viitoittamaa tulevaisuuskuvaa

• Miten tutkittiin– Lukuisten asiantuntijoiden näkemyksiä yhdistelevästi, toimituksellinen näkemys

• Tulokset– Keskeinen näkemys on että yhteisölliset toimintatavat tulevat nivoutumaan lähes

kaikkeen tekemiseen lähitulevaisuudessa

• Suositukset– Yritysten tulisi tiedostaa että maailma ja työnteon tavat tulevat muuttumaan ja

siihen tulisi varautua

• Toteuttaja ja linkki Atos (2012)

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

2PK-sektorille Suomessa

7/18

Tutkimus: The Impact of Social influence on individuals’ adoption of innovation• Mitä ja milloin tutkittiin

– Asennetta yhteisöllisiin työkaluluihin ja niiden omaksumista Australiassa– Aineiston keräämisen ajankohtaa ei mainita, mutta arvioituna noin vuonna 2011

• Miten tutkittiin– Kyselytutkimus kohdennettiin Etelä Australian yliopiston henkilökunnalle, 275 vastausta – Pääpaino tiettyjen Microsoft Outlookin ominaisuuksien käyttötapojen selvittämisessä

• Tulokset– Kaverit ja kollegat vaikuttavat merkittävästi siihen mitä ominaisuuksia Microsoft Outlookista

käytetään– Iällä ja sukupuolella ei ole merkitsevää vaikutusta näiden ominaisuuksien valinnassa

• Suositukset– Sosiaalisen verkoston vaikutus pitää ottaa huomioon työkalujen käyttöönotossa, esimerkiksi

varmistamalla ettei aloitteleva käyttäjä joudu työkavereiden masentamaksi. – Ammatillisten ryhmien muodostaminen saattaa helpottaa uusien työkalujen käytön leviämistä

organisaatiossa

• Toteuttaja ja linkki Talukder&Quasi 2013

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

2PK-sektorille Suomessa

8/18

Internetsivu: “Takaisinmaksuaika-laskuri”• Mitä ja milloin tutkittiin

– Yhteisöllisen työkalun takaisinmaksuaika– Internet-pohjainen laskuri, johon voi syöttää joitain yrityksen tunnuslukuja– Kehitetty noin vuonna 2010

• Miten tutkittiin– Laskurin antama arvio perustuu laskurin tekijöiden arvioimiin kaikille yrityksille

tunnusomaisiin lukuihin sekä laskurin käyttäjän syöttämiin tunnuslukuihin.

• Tulokset– Takaisinmaksuaika on verrattain lyhyt, tyypillisesti 1-2 vuotta

• Suositukset– Yhteisöllisen työkalun käyttöönotto on perusteltua investointimielessä

• Toteuttaja ja linkki: Bluekiwi-solutions | ROI-laskuri

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

2PK-sektorille Suomessa

9/18

Selvitys: “Digibarometri 2014”

• Mitä ja milloin tutkittiin– Eri maat pannaan järjestykseen vuosittain 36 yksittäisen muuttujan perusteella.

Mittauksen kohteena on digitaalisuuden laaja yhteiskunnallinen hyödyntäminen.

• Miten tutkittiin– Mittaus on toteutettu kolmella tasolla (edellytyksissä, käytössä ja vaikutuksissa) ja kolmella

pääsektorilla (yrityksissä, kansalaisten keskuudessa ja julkisella sektorilla)

• Tulokset– Suomella on maailman parhaat edellytykset laajenevasta ja syvenevästä digitalisoitumisesta

hyötymiseen. Kuitenkin• käytössä Suomi jää sijalle 7; Digitaalisuuden vaikutuksissa Suomi on sijalla 3• Kaikkien kolmen pääsektorin mukaan tarkasteltuna Suomi löytyy sijoilta 4–5

• Suositukset– Suomella on opittavaa Norjalta (käytössä) ja Ruotsilta (vaikutuksissa) – Alueita joissa Suomi voi parantaa on esimerkiksi mobiiliyhteyttä käyttävien terveydenhuollon

sovellusten levinneisyydessä sekä pilvipalvelujen hyödyntämisessä ja toimitusketjun sähköisessä hallinnassa.

• Toteuttaja ja linkki Luoma et al. (2014)

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

2PK-sektorille Suomessa

10/18

Tutkimus: “Enhancing absorptive capacity through internal collaboration with social media tools”

• Mitä ja milloin tutkittiin– Yrityksen sisäisten yhteisöllisten työkalujen ja toimintatapojen

vaikutusta organisaation omaksumiskykyyn– Aineisto kerätty 2011-2013

• Miten tutkittiin– Kyselytutkimuksissa yhteensä 252 vastausta sekä lisäksi 38 haastattelua– Aineisto kerättiin kolmesta isosta kansainvälisestä yrityksestä ennen ja jälkeen

laajamittaista yhteisöllisten työkalujen käyttöönottoa.

• Tulokset– Yhteisöllisillä työkaluilla ja toimintatavoilla voidaan hyödyntää paremmin

yrityksen henkilöstön laaja-alainen potentiaali tiedon hankinnassa ja levittämisessä organisaation sisällä

• Suositukset– Johdon sitoutuminen yhteisöllisten työkalujen käyttämiseen tulee näkyä oman

esimerkin (toiminnan) myötä

• Toteuttaja ja linkki Peltola 2014

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

PK-sektorille Suomessa

2

11/18

Tutkimus: “Organizational adoption of web 2.0 technologies: an empirical analysis”

• Mitä ja milloin tutkittiin– Yhteisöllisten työkalujen käyttöä koko organisaatioissa– Aineisto peräisin Information Week-lehden kyselystä 2007

• Miten tutkittiin– Kyselytutkimus; 195 vastausta useista isoista amerikkalaisista yrityksistä

• Tulokset– Käyttöä edesauttaa organisaation suuri koko, teollisuudenalan suuri

tiedonintensiteetti ja verkostoitumisen tärkeys

• Suositukset– Yhteisölliset työkalut tulisi olla helposti integroitavissa muihin IT-työkaluihin, jotta

optimaalinen hyöty saadaan hyödynnettyä

• Toteuttaja ja linkki Saldanha&Krishnan 2013

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

1PK-sektorille Suomessa

12/18

Tutkimus: ”Business impact of web 2.0 technologies”• Mitä ja milloin tutkittiin

– Yhteisöllisten työkalujen (myöhemmin web 2.0) käyttö ja vaikutus– Tutkimus tehtiin arviolta 2009

• Miten tutkittiin– Haastatteluja: 15 ylimmän johdon edustajaa viidestä isosta yrityksestä– Kyselytutkimus: vastaajia 98:ta yrityksestä (sisältäen 5 yritystä joista myös

haastatteluja), yhteensä 76 käyttökelpoista vastausta

• Tulokset– Web 2.0 -työkalujen käyttö vaikuttaa kommunikaatioon ja yhdessä tekemiseen

• Suositukset– Yrityksien kannattaa aloittaa niiden web 2.0 -työkalujen käyttäminen niistä

työkaluista joilla saavutetaan nopeasti hyötyjä.– Näitä työkaluja voisivat olla wikit, blogit ja verkottumisalustat

• Toteuttaja ja linkki Andriole 2010

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

1PK-sektorille Suomessa

13/18

Tutkimus: “Enterprise 2.0: The Dawn of Emergent Collaboration”• Mitä ja milloin tutkittiin

– Yhteisöllisten työkalujen käyttöä ilmiönä; vuonna 2005

• Miten tutkittiin– Aineisto kerättiin yhdestä yrityksestä: Dresdner Kleinwort Wasserstein (DrKw),

Saksa– Tarkkailijoiden havaintoihin perustuvat näkemykset

• Tulokset– Työkalujen käytöllä on selviä vaikutuksia esimerkiksi toimintatapoihin

• Suositukset– Pelkkä käyttöönottopäätös yrityksen johdolta ei vielä takaa että organisaation

jäsenet alkavat käyttämään valittua työkalua– Käyttöönotto vaiheittain helpottaa jalkautusta koko organisaation työvälineeksi

kuin jos koko organisaatio aloittaa yhtä aikaan käyttöönoton

• Toteuttaja ja linkki McAfee 2006

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

1PK-sektorille Suomessa

14/18

Tutkimus: “’Social’, ‘Open’ and ‘Participative’? Exploring Personal Experiences and Organizational Effects of Enterprise 2.0 Use

• Mitä ja milloin tutkittiin– Yhteisöllisten työkalujen käytön organisaatiotason vaikutukset

• Miten tutkittiin– 33 kpl haastatteluja yhdessä isossa yrityksessä

• Tulokset– Käytöllä ei välttämättä ole mitään yhteyttä organisaation menestymiseen– Yksilötasolla voi olla hyötyjä, kuten helpottaa henkilöresurssien löytymistä

organisaation sisältä

• Suositukset– Odotukset ja tavoitteet organisaation jäsenten välillä vaihtelevat ja tästä johtuvaa

hämmennystä voi vähentää esimerkiksi kaikille tarjottavilla koulutuksilla– Työkalujen käyttöönottopäätöksen lisäksi myös työskentelytavat tulee miettiä

uudestaan• Potentiaali jää pitkälti hyödyntämättä mikäli toimii entiseen tapaan uusilla työkaluilla

• Toteuttaja ja linkki Denyer et al. 2011

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

1PK-sektorille Suomessa

15/18

Tutkimus: “Building an innovation community”• Mitä ja milloin tutkittiin

– Yhteisöllisten työkalujen käyttöönottoa innovaatioprosessissa– Aineisto kerättiin vuosina 2009 ja 2010

• Miten tutkittiin– Yli 50 haastattelua sisältäen ihmisiä laajasti ympäri isoa organisaatiota

• Tulokset– Mitattavia ja havaittavia vaikutuksia, kuten kasvanut työntekijän sitoutuminen,

parantuneet sisäiset prosessit ja parantunut asiakastyytyväisyys

• Suositukset– ”Aloita kontekstista”– ”Teknologia on toissijainen”– ”Suunnittele muutos”– ”Miellä haasteet ja takapakit paikoiksi oppia”

• Toteuttaja ja linkki Dahl et al. 2011

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

1PK-sektorille Suomessa

16/18

kr

t

syväti

eM

y

1

Selvitys: “The social Economy”

• Mitä ja milloin tutkittiin– Yhteisöllisten työkalujen vaikutus– Aineisto kerättiin vuosina 2009-2011

• Miten tutkittiin– Haastatteluja ja useita kyselytutkimuksia– Noin 2000-4600 vastausta (riippuen kyselytutkimuksesta)

• Tulokset– Lukuisia teollisuuden alasta riippumattomia positiivisia vaikutuksia, kuten

esimerkiksi 25% parannus tuottavuuteen perustuen työajan tehokkaampaan käyttöön. Lisäksi selviä hyötyjä on esimerkiksi nopeampi sisäisien kompetenssien löytyminen ja parantunut työhyvinvointi

• Suositukset• Jokaisen teollisuudenalan kannattaa alkaa käyttämään yhteisöllisiä työkaluja

tehostaakseen toimintaansa

• Toteuttaja ja linkki McKinsey 2011

10.04.2023

PK-sektorille Suomessa

17/18

Selvitys: “Market Landscape Report”

• Mitä ja milloin tutkittiin– Yhteisöllisten työkalujen vaikutus– Aineisto kerätty vuonna 2012

• Miten tutkittiin– Kyselytutkimus; kohdennettu IT ammattilaisille keskisuurissa ja suurissa yrityksissä– 282 vastausta

• Tulokset– Vaikka eri työkalut ovat osittain samankaltaisia, niissä on myös eroja arvioituna niitä

sosiaalisten ominaisuuksien, mahdollisuuksien yhdistää työkalu muihin organisaation työkaluihin, ja projektinhallintaan liittyvien ominaisuuksien mukaan.

– Neljä yleisintä vaikutusta: vähentynyt matkustus, tehokkaammat sisäiset prosessit, parantunut sisäisten resurssien tunnistaminen, ja nopeampi päätöksenteko

• Suositukset– Välttääkseen informaatioähkyä työntekijöiden tulee hyödyntää yhteisöllisten työkalujen

ominaisuuksia jotka mahdollistavat keskittymisen esimerkiksi vain ennalta valittuihin avainsanoihin, projekteihin tai henkilöihin

• Toteuttaja ja linkki: Enterprise Strategy Group (2012)

10.04.2023

kr

t

syväti

eM

y

1PK-sektorille Suomessa

18/18

Tampereen teknillinen yliopisto

Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi

www.tut.fi

Katso lisätietoa SYKE-projektista: www.insyke.fi

10.04.2023 24