Suullisen kielitaidon arviointi – vähän taustaa

Sauli Takala

30.11.2013

Luksus- seminaari

SUULLISEN KIELITAIDON KOKEEN TYÖRYHMÄN (SUKO) RAPORTTI

Kouluhallitus asetti 1.11.1988, raportti luovutettiin 31.8.1989 Tavoite: selvittää ylioppilastutkinnon yhteydessä pidettävän vieraiden kielten suullisen tuottamisen kokeen järjestämisen muotoja ja tehdä ehdotus tällaisen kokeen järjestämisestä sekä siihen liittyvistä toimenpiteistä. Kokoonpano: Puheenjohtaja: ylitarkastaja Kalevi Pohjala. Jäsenet: ylitarkastaja Erik Geber, vt. ylitarkastaja Sakari Kaila (sihteeri), vs ylitarkastaja Auli Luukkonen , vs. toimistopäällikkö Pirkko Ruotsalainen, dosentti Sauli Takala, lehtori Sirkka Talari Suomen kieltenopettajien liitto Sukol ry:stä. Ylioppilastutkintolautakunnan nimeämiä työryhmän jäseniä olivat: professori Valde Mikkonen Helsingin yliopistosta (15.3.1989 asti) sekä hän jälkeensä ylitarkastaja Antti-Jukka Oksanen kouluhallituksesta, korkeakoulunlehtori Sirkka-Liisa Ojanen Helsingin kauppakorkeakoulusta, lääninkouluttaja Rauni Paakkunainen Helsingin II normaalikoulusta, yliopistonlehtori Kai A. Saanila Helsingin yliopistosta (30.1.1989 asti) sekä hänen jälkeensä tutkija Kaija Kärkkäinen Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksesta. Työryhmä kuuli seuraavia asiantuntijoita: opintoasiainsihteeri Aune Blümchen Opettajien Ammattijärjestö OAJ ry:stä, ylitarkastaja Riitta Lampola ammattikasvatus-hallitus , lehtori Marja Saarinen, ylitarkastaja Marjatta Santala, sekä Oberstudienrat Jens Stephan Goethe-Institutista.

Opetuskokeiluja käynnistyi muutamisssa lukioissa ja harjoittelukouluisssa.

1993

Ladon ja Valetten testauskirjoissa (1960-luvulla) esiteltiin myös suullisen kielitaidon testityyppejä. Useat näistä olivat ns. discrete point -koetyyppejä, joissa kussakin osiossa mitataan kielen kapeaa osasta. Tällainen testaustapa vaikutti kuitenkin lupaavalta, koska sen toteuttaminen ja jopa arvostelu kouluissa tuntui mandolliselta. Niinpä vuoden 1969 keväällä kokeiluperuskouluissa pidettiinkin suullisen kielitaidon kokeet luokillla 4 ja 6. Tätä kokeilua ehdittiin raportoida vasta parikymmentä vuotta myöhemmin.

Ensimmäisessä osassa oli erillisiin kuviin liittyviä englanninkielisiä kysy-myksiä (15 tehtävää). Oppilaan tuli tauon aikana vastata kysy-mykseen englanniksi. Opettaja arvioi oppilaan vastaukset välittömasti erikseen kieliopillisten rakenteiden ja sanaston osalta merkitsemällä rastin valmiiksi laadittuun vastauslomakkeeseen. Valittavana oli kolme saraketta: oikein - väärin - vaillinainen vastaus. Arvostelun helpottamiseksi lomakkeella esitettiin muutama hyväksyttävä vastaus. Toisessa osassa oppilas kuuli nauhalta lyhyitä englanninkielisiä kysy-myksia, johin hänen tuli vastata omin pän ilman kuvan apua. Tällaisia tehtavia oli kymmenen. Arviointi oli sama kuin ensimmaisessa osassa. Kolmannessa osassa mitattiin oppilaan aantamistaitoa. Oppilas kuuli nauhalta viisi lausetta, jotka hanen tuli toistaa mandollisimman tar-kasti. Kussakin lauseessa oh alleviivattu 3-6 Sannetta, joiden ääntä-misen taso arvioitiin kolmiportaisella asteikolla: 1, 1/2, 0. Ääntämisen sujuvuus arvioitiin erikseen samalla asteikolla. (Ks seuraavia dioja)

ka,

4 1k

ka.

6 1k

Tilastoll. merkitsev.

Osa I: . Rakenteet 957 3.51 8.81 4.07 t= 2.19

(maks. 15) p= .029"

Sanasto 10.21 3.34 10.02 3.35 t= 0.61 (maks. 15)

p= .500 ns

Osa II:

Rakenteet 5.55 1.98 5.23 2.03 t= 1.79

(maks. 10) p= .074*

. Sanasto 5.97 2.09 6.05 2.17 t= -0.44 (maks. 10)

p= .659 ns

Osa III:

.Ääntämin 5.39 2.11 5.26 2.20 t= 0.66

(maks. 15) p= .509 ns

. Sujuvuus 5.30 2.38 5.53 2.43 t= -1.06

(maks. 15) p= .291 ns

Englannin puhumisen koe : VI lk

1969 Osa 1 Tässä kokeessa kuulet nauhalta kysymyksiä englannin kielellä. Tehtävävihkossasi on kutakin lausetta kohti yksi kuva. Kuuntele tarkasti nauhalta tuleva kysymys, katso vastaavaa kuvaa ja vastaa kysymykseen englanniksi kuvan perusteella. Vastaa kokonaisilla lauseilla, mutta voit vastata lyhyemminkin, jos et osaa vastata käyttamällä täydellisiä lauseita. Vastausaikaa on kysymysten välillä 20 sekuntia, joten mieti vastauksesi nopeasti ja vastaa viivyttelemättä. Puhu selvästi ja huolellisesti ääntäen.

Useita tutkimuksia ja opinnäytteitä: Väitöskirjoja: Maija Saleva, Raili Hildén, Riku Mäkelä...

•FSI- taitotasoskaala (Foreign Service Institute) – vaikutusvaltainen varhainen malli •ACTFL – OPI- koulutus (Oral Proficiency Interview) •SUKOLin seminaarit 1970-luvulla •Suomalaisen Yhteiskoulun kokeilut (1974-1976 )- SYK oli silloin Valtion kokeilukoulu – korkea arvioitsijayksimielisyys •Ola Berggrenin uraauurtavat kokeilut (Lappeenrannan kielikeskus) - 1970-luvulla •Kielikeskusten suullisen kielitaidon opetus ja testaaminen –laaja koulutus: kielikeskusopettajat lienevät kokeimpia suullisen kielitaidon testaajia Suomessa •Yleiset kielitutkinnot -suullinen koe mukana alusta alkaen •Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien kielikoe (IPAKI) – tietokonepohjainen (myös suullinen koe) •OPEKO-kokeilu (vrt Eeva Tuokon esitys) •Opetusministeriön työryhmän esitys (2006)

Loppupäätelmä •Paljon kokemusta suullisen kielitaidon arvioinnista •Melko paljon tutkittua tietoa •Siis, hyvä pohja jatkotoimenpiteille •Mutta: tarvitaan kehitystyötä ja kokeilua ja koulutusta

2006