1Työelämän pelisäännöt

2

Ammattiliittoon kuulumisesta on monta etua:

»PalkkajamuuttyöehdotAmmattiliitto neuvottelee puolestasi palkoista ja muista työehdoista. Oman alan työehtosopimuk-sessa sovitaan, mitä työstä kuuluu maksaa. Työ-ehtosopimuksessa sovitaan myös työajoista, sai-rausajan pal kasta, yli- ja vuorotyökorvauksista sekä lomista.

»LuottamusmiesAmmattiliittoon järjestäytyneet työntekijät valit-sevat keskuudestaan luottamusmiehen, joka neu-vottelee, sopii, sovittelee ja välittää tietoa työnte-kijöiden ja työnantajan välillä. Luottamusmies toi-mii työntekijöiden edustajana, jos työntekijöiden ja työnantajan kesken syntyy erimielisyyksiä.

»TyöttömyysturvaKun kuulut ammattiliittoon, kuulut myös työttö-myyskassaan. Jos jäät työttömäksi, kassa maksaa sinulle ansioihisi suhteutettua päivärahaa.

»Neuvontaa,koulutusta,toimintaaAmmattiliitto tarjoaa monenlaista apua työelä-män haasteisiin aina oikeusavusta vaikkapa kieli- ja atk-kursseihin. Lisätietoja saat esimerkiksi liitto-si jäsenlehdestä ja verkkosivuilta.

»EtujaAmmattiliitot tarjoavat myös monia muita etuja jäsenilleen. Liitoilla on edullisia lomapaikkoja, ja niiltä voi saada tukea lomailuun sekä jäsenalen-nuksia matkailupalveluista. Monissa liitoissa alen-nuksia saa myös esimerkiksi bensasta ja vakuu-tuksista. Lisää tietoa jäseneduista saat liittojen verkkosivuilta.

3

Huolehdi oikeuksistasi

Kädessäsi on peruspaketti työelämän pelisään -nöistä. Tästä kirjasesta löydät tietoa työsuh-teen perusasioista kuten työsopimuksesta, sai rausajan pal kasta, lomista ja lomarahoista, yli töistä ja irtisanomisajoista. Kirjanen kannat-taa siis säilyttää!

Työelämän pelisääntöjen kiemuroita ei tarvit-se jäädä murehtimaan yksin. Neuvoa voit ky-syä luot ta musmieheltä, työsuojeluvaltuu te tul-ta, työ ka ve reilta tai ammattiliitosta. Nuorilla ja pät kä työn te ki jöillä on mahdollisuus soittaa myös SAK:n mak sut tomaan neuvontapuheli-meen 0800179279.

Aina kannattaa selvittää, mitä oman alasi työeh-to sopimus sanoo sinua askarruttavasta asiasta. Työehtosopimuksessa on yleensä sovittu asi-oista työntekijän kannalta paremmin kuin lais-sa. Jos työpaikalla kukaan ei tiedä työehtosopi-

muksesta, se löytyy ainakin netistä osoitteesta www.finlex.fi. Myös SAK:n ja ammattiliittojen yhteinen www.liitot.fi-palvelu voi auttaa oman sopimuksen löytämisessä.

4

Työelämän pelisäännötTyösopimus on kaiken A ja O ................................................................................................. 5Mikä ihmeen tes? ........................................................................................................................ 7Koeaika ........................................................................................................................................... 8Työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen ................................................................ 9Irtisanomisajat .............................................................................................................................. 9Lomat ja loma-ajan palkka ....................................................................................................... 10Palkanmaksu ................................................................................................................................. 12Luontoisedut ................................................................................................................................ 13Työtodistus .................................................................................................................................... 13Sairausajan palkka ...................................................................................................................... 13Tapaturmavakuutus .................................................................................................................... 13Vuokratyö ....................................................................................................................................... 14Oppisopimus ................................................................................................................................ 14Työharjoittelu ............................................................................................................................... 14Osa-aikaisen työntekijän oikeus lisätyöhön ..................................................................... 16Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ........................................................................... 16Työaikalaki jaksamisen turvana .............................................................................................. 17Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto ...................................................... 19Laki nuorista työntekijöistä suojelee alle 18-vuotiaita .................................................. 19Eläketurva ...................................................................................................................................... 20Lomauttaminen ........................................................................................................................... 20Työantajan konkurssi ................................................................................................................. 21Ammattiliiton jäsenyys turvaa tulevaisuuden .................................................................. 21SAK:laiset ammattiliitot ............................................................................................................ 23

5

Työsopimus on kaiken A ja O

Työsopimus on monelle ensimmäinen omaan elämään liittyvä sopimus. Sitä laadittaessa kan-nattaa olla tarkkana. Työsopimus on työnanta-jan ja työntekijän välinen sopimus, jossa työn-tekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena palkkaa vastaan.

Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti, vaikka suullinenkin sopimus on sitova. Silloin on riitatilanteessa helpompi todistaa, mitä työ-suhteen alussa tuli sovittua. Ellei työsopimusta ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annetta-va työntekijälle kirjallinen selvitys työehdoista.

6

Työsopimuksessaolisisovittavaseuraavistaasioista:

» Osapuolet (työnantajan ja työntekijän nimi ja koti- tai liikepaikka)

» Mahdollinen koeaika ja sen pituus

» Onko kyseessä toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsuhde tai esimerkiksi harjoittelu

» Määräaikaisuuden peruste, jos kysymyksessä on määräaikainen työsopimus

» Työn aloittamisajankohta ja määräaikaisessa sopimuksessa työsuhteen kesto

» Missä työt tehdään

» Millaisiin työtehtäviin työntekijä on palkattu

» Palkka ja luontoisedut sekä palkanmaksukausi

» Työaika (mikäli mahdollista, älä tee ns. nollatyö-/kutsutyösopimusta)

» Vuosiloman ja lomarahan kertyminen

» Sairausajan palkanmaksu

» Irtisanomisaika

» Työsopimuksen osana noudatettava työehtosopimus

7

Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuu-desta ei anna työntekijälle kirjallisesti keskei-siä työsuhteen ehtoja, rikkoo työsopimus lakia.

Työsopimus voidaan tehdä toistaisek-si tai määräajaksi. Pääsääntö on, että työ-suhde solmitaan pysyväksi eli toistai-seksi voimassa olevaksi. Silloin ei sovita työsuhteen kestosta, vaan työsopimus päät-tyy irtisanomalla irtisano mis aikoja noudattaen.

Määräaikaisen työsopimuk sen voi tehdä vain perustellusta syystä. Esimer kiksi sijai-suus on perusteltu syy. Kumpikaan osa-puoli ei voi päättää määräaikaista työsopi-musta, vaan se päättyy sovitun määräajan kuluttua ilman irtisanomista, elleivät osapuo-let ole erikseen sopineet irtisanomisajasta.

Työsopimus ei saa sisältää huonompia ehtoja kuin alan työehtosopimuksessa on sovittu tai laissa säädetty. Sellainen sopimus ei ole pätevä.

Mikä ihmeen tes?

Uuden työntekijän kannattaa tarkistaa heti työ-suhteen alkumetreillä oman alansa työehtosopi-mus eli tes, josta löytyvät alalla noudatettavat vähimmäisehdot kuten vähimmäispalkat ja eri-laiset palkanlisät.

Työehtosopimus on valtakunnallinen sopimus, jonka kunkin alan etuja valvova ammattiliitto on neuvotellut määräajaksi yhdessä työnantaja-puolen kanssa. Valtaosa maamme työehtosopi-muksista on yleissitovia. Tällöin työnantajan on noudatettava työehtosopimusta työsuhteen vä-himmäisehtona riippumatta siitä, onko työnteki-jä tai työnantaja oman alansa liiton jäsen.

Työehtosopimusta voi kysyä työpaikan luotta-mus mieheltä tai omasta ammattiliitosta. Useim -mat sopimukset löytyvät internetistä osoitteesta: www.finlex.fi > Viranomaiset > Työehtosopimuk-set > Yleissitovat työehtosopimukset.

8

Koeaika

Työsopimukseen voidaan sopia koeaika, jonka pituus saa olla enintään neljä kuukautta työ-suhteen alkamisesta lukien. Kahdeksaa kuu-kautta lyhyemmissä työsuhteessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestos-ta. Enintään kuuden kuukauden koeajasta voi-daan sopia, jos työnantaja järjestää työhön liit-tyvän koulutuksen, joka kestää yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta.

Koeaikana työnantaja ja työntekijä voivat pur-kaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa, mutta vain asiallisin perustein.

Jos työntekijä tekee monta peräkkäistä määrä-aikaista työsopimusta saman työnantajan kans-sa, saa koeaika olla vain kerran ensimmäisessä työsuhteessa.

Kuvaaja © Jyrki Komulainen

9

Lainmukaisetirtisanomisajat

Irtisanomisajat työntekijän irtisanoutuessa 14 päivää – työsuhde jatkunut enintään 5 vuotta 1 kuukausi – työsuhde jatkunut yli 5 vuotta

Irtisanomisajat työnantajan irtisanoessa työntekijän 14 päivää – työsuhde jatkunut enintään vuoden 1 kuukausi – työsuhde jatkunut vuodesta neljään vuoteen 2 kuukautta – työsuhde jatkunut neljästä kahdeksaan vuoteen 4 kuukautta – työsuhde jatkunut kahdeksasta 12 vuoteen 6 kuukautta – työsuhde jatkunut yli 12 vuotta

Työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen

Työnantaja voi irtisanoa työntekijän taloudel-lisista ja tuotannollisista syistä. Silloin isoissa yrityksissä (vähintään 20 työntekijää) on ensin

käytävä yhteistoimintaneuvottelut eli yt-neuvot-telut (www.yhteistoimintaopas.fi).

10

Lomat ja loma-ajan palkka

Kaikilla työntekijöillä on oikeus vuosilomaan tai sitä vastaavaan vapaaseen. Lomanmääräyty-misvuosi on 1.4.–31.3. Vä hin tään 35 tuntia tai 14 päivää kuukaudessa työskentelevillä lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt yli vuoden, lomaa kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Vuosilomaan oikeuttavat myös hyväksyttävistä syistä johtuneet poissaolopäi-vät, kuten sairauspäivät.

Loma-ajalta maksetaan vuosilomapalkka. Vä-hintään 35 tuntia kuukaudessa työskentele-vän tuntipalkkaisen lomapalkka on lain mukaan 9 % bruttopalkasta, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden. Jos työsuhde on jatkunut yli vuo-den, on lomapalkka 11,5 %. Vähintään 14 päivää kuukaudessa työskentelevän tuntipalkkaisen lomapalkka määräytyy keskiansion ja kertoi-mien mukaan. Kuukausipalkkainen saa normaa-lin palkkansa.

Työntekijä voidaan irtisanoa myös, jos hän on laiminlyönyt työvelvoitteitaan, esimerkiksi myö-hästellyt jatkuvasti. Ennen kuin työnantaja voi ir-tisanoa työsopimuksen, työntekijää on kuultava. Yleensä edellytetään, että hänelle on ensin an-nettu varoitus.

Erityisen vakavissa laiminlyöntitapauksissa työ-suhde voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa.

Jos työntekijä irtisanoutuu, hänen on toimitet-ta va irtisanoutumisilmoitus työnantajan edusta-jal le. Irtisanoutumista ei tarvitse perustella. Irti-sa nomisaikana työntekijän on tehtävä työnsä nor maalisti, ja hän saa ajalta normaalin palkan.

Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, ellei irtisanomisesta ole sovittu työsopimusta teh täessä tai asiasta sovita työsuhteen kes täes -sä. Työnantaja voi purkaa määräaikaisen työso-pimuksen, jos työntekijä rikkoo tai laiminlyö työ-suhdevelvoitteitaan olennaisesti.

11

Vuosilomapalkan lisäksi maksetaan työehtoso-pimuksissa sovittu lomaraha. Se on tavallisesti puolet lomapalkasta.

Lomapäivät maksetaan rahana eli lomakorvauk-sena silloin, kun vuosiloman antaminen ei ole mahdollista työsuhteen päättyessä – esimerkik-si jos määräaikainen kesätyösuhde loppuu ja lomat ovat pitämättä. Lomakorvaus lasketaan samoin kuin lomapalkka.

Vuosilomapalkkaa, lomakorvauksia ja lomara-haa vaadittaessa kannattaa muistaa, että työn-tekijän oikeus vaatia niitä vanhenee työsuh-teen päätyttyä kahdessa vuodessa. Erilaiset lomarahat ovat normaalia verotettavaa tuloa, mikä tulee huomioida veroprosenttia määritel-täessä ja esimerkiksi opinto- tai asumistukea hakiessa.

Vuosilomasta saa tarkempia tietoja www.vuosilomaopas.fi.

12

Palkanmaksu

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle palkka on maksettava kerran kuukaudessa ja tuntipalk-kaisille kahden viikon välein. Palkkapäivän sat-tuessa pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäivään; juhannus- tai jouluaattoon tai arkilauantaihin palkka maksetaan niitä edeltävinä arkipäivinä.

Vähimmäispalkka määräytyy oman alan työeh-tosopimuksen mukaan. Jos työnantaja ei ole si-dottu mihinkään työehtosopimukseen, palkka määräytyy työsopimuksen mukaan.

Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on an-nettava palkkalaskelma (tilinauha), josta nä-kyvät peruspalkka, erilliset palkanlisät, luon-toisedut, ylityökorvaukset, päivärahat ja muut korvaukset, vuosilomapalkka sekä palkasta pe-rityt sosiaaliturva- ja eläkemaksut sekä mah-dollinen ammattiliiton jäsenmaksu.

Työsuhteen päättyessä palkka ja lomakor-vaus on maksettava heti. Jos ”lopputili” viiväs-tyy, työnantajan on maksettava ns. odotusajan palkkaa enintään kuudelta päivältä.

13

Luontoisedut

Luontoisetuina pidetään niitä työnantajan työntekijälle kustantamia rahanarvoisia etuja, joista on sovittu osana palkkaa tai palkan si-jasta. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi autoetu, ravintoetu, puhelinetu tai asuntoetu. Niitä voivat olla myös erilaiset tavarat ja palveluk-set. Verohallitus määrittelee vuosittain luon-toisetujen arvon. Luontoisetujen verotusarvo on palkkatuloa, joten sitä verotetaan samoin kun normaalia rahapalkkaa.

Työtodistus

Työntekijällä on oikeus saada työsuhteen pää-tyt tyä työtodistus. Siihen on kirjattava työsuh-teen kesto ja työtehtävät. Työntekijä voi ha-lu tes saan pyytää työnantajaa merkitsemään to dis tukseen myös työsuhteen päättymissyyn ja arvion työtaidosta.

Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus vielä 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymi-sestä.

Sairausajan palkka

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oi keus täyteen palkkaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä silloin, kun työsuhde on jatkunut kuukauden. Jos työsuh-de on kestänyt alle kuukauden, näiltä päiviltä voi saada 50 % palkasta. Työehtosopimuksessa on yleensä sovittu paremmista eduista.

Tapaturmavakuutus

Työaikana tai työmatkalla sattuneista tapatur-mista tai ammattitautiin sairastumisesta saa korvauksen työnantajan pakollisesta tapatur-mavakuutuksesta.

14

Vuokratyö

Vuokratyössä työntekijällä on työsuhde vuok-raus yritykseen, vaikka itse työsuoritus teh-dään ns. käyttäjäyrityksessä. Käyttäjäyrityksel-lä on työn johto- ja valvontaoikeus. Lisäksi se vastaa työn tekijän opastamisesta ja työturvalli-suudesta yhdessä henkilöstöpalveluyrityksen kanssa.

Vuokratyönantajia koskevat samat velvoitteet kuin muitakin työnantajia. Työsopimuksen tu-lisi yleensä olla toistaiseksi voimassa oleva. Pelkästään se, että kyse on vuokratyöstä, ei oi keuta tekemään määräaikaista työsopimus-ta. Vuokratyössä noudatetaan käyttäjäyrityk-sen työ ehtosopimusta, ellei vuokrausyritys ole sidot tu muuhun työehtosopimukseen.

Lisätietoja vuokratyöstä osoitteestawww.vuokratyoopas.fi.

Oppisopimus

Oppisopimus on yksi tapa hankkia itselleen ammatti. Oppisopimuskoulutuksessa työnte-kijä solmii työsuhteen työnantajaan. Koulutus muodostuu työn opetuksesta työpaikalla ja tie-topuolisesta opetuksesta kursseilla. Työpaikal-la ollessaan opiskelija saa palkkaa ja kurssil-la ollessaan taloudellista tukea. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta.

Työharjoittelu

Työharjoittelu on osa useimpia koulutusmuotoja. Harjoittelusta on maksettava palkka silloin, kun työ tehdään työsuhteessa.

15

16

Osa-aikaisen työntekijän oikeus lisätyöhön

Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä jo palveluksessa oleville osa-aikaisille työnteki-jöille ennen uusien työntekijöiden palkkaamis-ta. Vapautuvista työpaikoista on myös ilmoitet-tava siten, että osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on mahdollisuus hakeutua niihin.

Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

Työntekijöiden edustajana työpaikoilla toimii työntekijöiden keskuudestaan valitsema luot-tamusmies. Luottamusmiehen tehtävänä on

toimia neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työnantajan ja työntekijöiden välillä.

Luottamusmies tuntee oman alansa työehtoso-pimuksen ja työlainsäädännön sekä muut ajan-kohtaiset asiat. Työsopimus kannattaa käydä läpi yhdessä luottamusmiehen kanssa ennen sen allekirjoittamista.

Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, van-hemmat työntekijät ovat korvaamaton apu työ-suhdeasioissa. Ongelmatilanteissa kannattaa aina ottaa yhteyttä oman alan ammattiliittoon, vaikka ei vielä olisikaan jäsen. Myös aluehallin-tovirastot antavat apua.

Vähintään 10 työntekijän työpaikoille on luot-tamusmiehen lisäksi valittava työsuojeluvaltuu-tettu.

17

Työaikalaki jaksamisen turvana

Työaikalaki koskee kaikkia työntekijöitä. Työn-antajan on pidettävä kirjaa tehdyistä työtun-neista ja maksetuista korvauksista. Työaikalain ylityöaika- ja lepoaikasäännösten noudattami-nen on tärkeää.

Kun työaika on yli kuusi tuntia vuorokaudessa, työaikalain mukaan työntekijälle on annettava ruo katunti. Työnantaja ja työntekijä voivat so-pia lyhemmästäkin lepoajasta. Jos työntekijä saa poistua tauon aikana työpaikalta, lepoaikaa ei lueta työaikaan.

Ylityötä on työaika, joka ylittää säännöllisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan. Työn-tekijän kanssa on joka kerta sovittava erik-seen ylitöiden tekemisestä. Työntekijän ei siis

ole pakko suostua ylitöiden tekemiseen, vaikka työnantaja sitä esittäisikin.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan lain mu-kaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 pro-sentilla korotettu palkka. Seuraavilta tunneil-ta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosen-tilla korotettu palkka. Ylitöitä voi tehdä enin-tään 138 tuntia neljän kuukauden jakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia vuodessa.

18

19

Työturvallisuus, työhyvinvointi ja työterveyshuolto

Uutta työntekijää perehdytettäessä on kiinni-tettävä erityishuomiota työhön mahdollisesti liittyviin vaaroihin ja riskeihin. Työturvallisuus-lain mukaan työnantajan on annettava työn-tekijälle työn ja työolosuhteiden edellyttämää ohjausta. Tämä tarkoittaa perehdyttämistä työ-paikan olosuhteisiin, koneiden ja laitteiden toi-mintatapaan ja turvallisuusmääräyksiin.

Työntekijällä on velvollisuus noudattaa annet-tuja ohjeita ja ilmoittaa mahdollisista vaarois-ta välittömästi työnantajalle. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä työtehtävästä, jos siitä aiheu-tuu vakavaa vaaraa hänen tai muiden työnteki-jöiden terveydelle.

Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Uusille työntekijöille on teh-tävä työhöntulotarkastus, jos työstä saattaa ai-heutua vaaraa tai haittaa terveydelle.

Laki nuorista työntekijöistä suojelee alle 18-vuotiaita

Laki nuorista työntekijöistä on laadittu suoje-lemaan nuoren työntekijän henkistä ja fyysis-tä kasvua ja kehitystä. Laissa määritellään mm. minkä pituisia ja mihin vuorokauden aikaan si-joittuvia työvuoroja nuoret voivat tehdä.

Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttä-nyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvolli-suutensa. Vähintään 14-vuotias saa tehdä tietyin

20

ehdoin sellaista kevyttä työtä, joka ei vahingoita hänen terveyttään tai kehitystään eikä aiheuta haittaa hänen koulunkäynnilleen.

Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan luvalla nuori itse.

Eläketurva

Eläkkeen tarkoituksena on turva-ta toimeentulo paitsi vanhuuden, myös työkyvyttömyyden, pitkäaikai-sen työttömyyden tai perheen huolta-jan kuoleman varalta.

Työnantajan on vakuutettava jokainen 18 vuot-ta täyttänyt työntekijä jossakin työeläkelaitok-sessa ja maksettava hänestä työeläkemaksua ensimmäisestä työtunnista alkaen. Myös työn-tekijältä peritään työeläkemaksu palkanmak-sun yhteydessä.

Lomauttaminen

Lomauttaminen tarkoittaa työnteon ja palkan-maksun tilapäistä keskeyttämistä. Lomautuk-sen perusteena ovat taloudellis-tuotannolli-

set tekijät. Lomautus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Työnte-

kijälle on annettava lomautusilmoi-tus 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.

Lomautuksen aikana työntekijä on oikeutettu työttömyyspäivärahaan.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voi lomauttaa. Poikkeuksena tä-hän on määräaikainen työntekijä, joka työsken-telee lomautuksen piiriin kuuluvan vakituisen työntekijän sijaisena.

21

Työnantajan konkurssi

Palkkaturva maksaa työntekijän palkkasaata-vat silloin, kun työnantaja ei voi niitä konkurs-sin vuoksi maksaa. Saatavaa on haettava kol-men kuukauden kuluessa sen erääntymisestä. Hakemuskaavakkeita saa työ- ja elinkeinotoi-mistoista.

Ammattiliiton jäsenyys turvaa tulevaisuuden

Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoil-la, jossa liitot ja työnantajat sopivat työelämän pelisäännöistä. Työsuhteen turvallisuus onkin tärkein syy kuulua ammattiliittoon. Ammattiliit-to näkyy työpaikalla ennen kaikkea luottamus-miehen ja ammattiosaston toiminnan kautta.

Liitosta saa apua ja neuvoja ongelmatilanteissa sekä jopa oikeusavun työriita-asioissa.

Liittyessään ammattiliittoon työntekijä pääsee myös työttömyyskassan jäseneksi. Jos hän jää työttömäksi, oikeus kassan maksamaan ansiosi-donnaiseen päivärahaan syntyy 6 kuukauden työssäolon ja jäsenyyden jälkeen (työssäolo-ehto). Työssäoloehtoa voi kartuttaa myös ly-hyissä pätkissä.

Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenmak-sun voi hoitaa jättämällä työnantajalle perin-tävaltakirjan, jolloin työnantaja tilittää palkasta liiton ja työttömyyskassan jäsenmaksun. Ne voi myös suorittaa itse. Maksut voi vähentää vero-tuksessa vuosittain.

22

Ammattiyhdistysliikeonsaanutvuosienvarrellaaikaanyhtäjatoista.Josam-mattiliittojaeiolisi,suomalaisillaeiolisiläheskäänkaikkianiitäoikeuksia,joitatänäänpidetäänitsestäänselvinä.

» Kahdeksan tunnin työpäivä» Viisipäiväinen työviikko» Kesäloma» Talviloma» Sairausajan palkka

» Irtisanomissuoja» Äitiys- ja vanhempainvapaa» Ylityökorvaukset» Lomaraha» Vuorotteluvapaa

Ammattiliittoon liittyminen on helppoa. Hyvä vaihtoehto on mennä työpaikkasi luottamus-miehen juttusille. Kukahan hän mahtaa olla? Ota selvää.

Voit myös täyttää liittymislomakkeen ammatti-liiton nettisivuilla tai osoitteessa www.liitot.fi.

23

Mikä on liittosi? Ohessa on luettelo SAK:n jäsenliitoista ja niiden nettiosoitteista. Osoitteessa www.liitot.fi on hakukone, josta voit etsiä oman liittosi. Apua liiton valintaan saat myös puhelinnumerosta 0800 179 279.

SAK:laiset ammattiliitot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKTwww.akt.fi

Ilmailualan Unioni IAUwww.iau.fi

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL www.jhl.fi

yhteisöjäsenet

Aliupseeriliittowww.aliupseeriliitto.fi

Tulliliittowww.tulliliitto.fi

Rajaturvallisuusunioni www.rtu.fi

Vankilavirkailijain Liitto VVLwww.vankilavirkailijainliittoVVL.fi

Metallityöväen Liittowww.metalliliitto.fi

Palvelualojen ammattiliitto PAMwww.pam.fi

Paperiliittowww.paperiliitto.fi

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUwww.pau.fi

Puu- ja erityisalojen liittowww.puuliitto.fi

Rakennusliittowww.rakennusliitto.fi

Rautatievirkamiesliittowww.rautatievirkamiesliitto.fi

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SELwww.selry.fi

Suomen Huippu-Urheilijoiden Unioni SHUwww.huippu-urheilijoidenunioni.fi

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSYwww.slsy.info

Suomen Merimies-Unioni SMU www.smu.fi

Suomen Muusikkojen Liittowww.muusikkojenliitto.fi

Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSLwww.sssl.fi

Sähköalojen ammattiliittowww.sahkoliitto.fi

TEAM Teollisuusalojen ammattiliittowww.teamliitto.fi

Teatteri- ja mediatyöntekijöidenliitto Temewww.teme.fi

Veturimiesten liitto rywww.vml.fi

Yleinen Lehtimiesliitto YLLwww.yleinenlehtimiesliitto.fi

Kaupanalan esimiesliitto KEY (Palvelualan Unionin kautta)www.esimiesliitto.com

24

www.sak.fiwww.liitot.fi

Pai

noka

relia

201

3