Verkostojen javerkostoyhteistyön kehittäminen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoTietokeskus, Vipunen

17.4.2014Hannele Torvinen

09.00 – 11.30 Orientaatiota verkosto-ajatteluunOppilaitoksen verkostoyhteistyö sisäisenä ja ulkoisena voimavarana

11.30 – 12.30 Lounastauko

12.30 – 15.00Verkostoyhtesityön strateginen vahvistaminen kehittäminen

Päivän kulku

5 sanaa

Mitä verkostoyhteistyö minulle tarkoittaa?

Verkostoyhteistyö metaforana & verkostoanalyyttisenä käsitteenä

Verkostoyhteistyön kehittäminen strategisen oppimisen ja kehittämisen kehä (Alava 1999)

Ajattelu, käsitteet

Moniulotteinen tarkastelu

Analyyttinen tyyli

MITÄ?

Visionäärinen tyyli

MIKSI?

Sosiaalinen tyyli

KUKA?

Organisoiva tyyli

MITEN?Toiminta, tekeminen

Selkeät rakenteet

IhmisetAsiat, tehtävät

Onko verkostoyhteistyön Onko verkostoyhtesityön tarve tiedostettu? tavoitteet asetettu?

Miten jatkuva oppiminen Onko verkostoihin sitouduttu - onko on varmistettu? siihen energiaa?

Verkostot hierarkioiden ja markkinoiden välissä(mukaillen Jackson & Stainsby 2000; Valkokari 2009 & 2010; Nykänen 2010; Torvinen 2011)

• Kontrolloidut suhteet ja päätöksenteko• Auktoriteetti• Tiedon ja vallan kulku ylhäältä alas

HierarkiatYrityksen kontrolloimaliiketoimintaJulkisen hallinnon perinteinen johtamis- ja toimintatapa

VerkostotYhtymätSosiaaliset verkostotKumppanuudet

MarkkinatMarkkinaehtoiset liiketoimintasuhteet

Hierarkia Verkosto - heterarkia

Markkinat

• Yhteiset tavoitteet• Yhteinen näkemys• Vuorovaikutus• Luottamus• Toiminnot rakentuvat toistensa varaan• Tieto kulkee vastavuoroisesti toiminnan tasolta toiselle

• Kilpailusuhteet• Taloudelliset arvot• Hintakilpailu

Verkkoluento Valkokari, Katri: Liiketoimintaverkostojen kehittäminen

Moninaisuuden käsitteestä(Nykänen 2010; Pyykkönen 2010; Torvinen 2012)

• Moniasiantuntijuus - eri hallinnonalojen edustajia ja asiakas itse mukana yhteistyössä ja päätöksenteossa

• Moniammatillisuus - eri ammattien edustajien välinen yhteistyö

• Monihallinnollisuus - eri hallinnonalojen välinen yhteissuunnittelu

• Monialaisuus - eri hallinnonalojen ja työelämän eri alojen välinen yhteistyö

• Monitasoisuus - päätöksenteon eri tasot (kansallinen, alueellinen, paikallinen, organisaatiokohtainen, yksilöllinen)

• Monitieteisyys - tieteiden välinen tiedonmuodostus

• Monitaitoisuus – osaamisen monipuolisuus/ laaja-alaisuus (”T-malli”, ”hybridiasiantuntijuus”)

• …

Verkostoissa on kyse käsityksestä suhteiden merkityksestä• Verkosto on käsitteellinen ja toiminnallinen väline

kokonaisuuden, osien ja niiden keskinäisten suhteiden tarkasteluun – SVA (SNA) – sosiaalisten verkostojen analyysi tekee

vuorovaikutuksen näkyväksi

Verkostot ovat luonteeltaan sosiaalisia ja suhteet toimivat kanavina, joiden kautta voimavarat (potentiaali/ mahdollisuudet) kulkevatjaToimijoiden välillä vallitsee keskinäinen riippuvuus - suhteilla on sisältö ja ne muodostavat rakenteen

Moniammatillinen ja –organisatorinen rajapinta

= oppimisen tilaKeskustelufoorumi

ResurssitKoordinointi

Johtaminen (valtuutus)Kulttuuri

Säädökset

Terminologia

ToimintatavatSäädökset

Asenteet

JohtaminenJohtaminen

Tarjouma

TulkinnatDialogi

Kulttuuri

KieliKieli

Sukupolvi Sukupolvi

Tiedeperusta Tiedeperusta

Toimintatavat

Motivaatio

Asenteet

Motivaatio

Terminologia

Tarjouma

Eksistentiaalinen vertaisuus

Episteeminen vertaisuus

Juridis-eettinen vertaisuus

Eksistentiaalinen vertaisuus

Episteeminen vertaisuus

Juridis-eettinen vertaisuus

Rajojen ylittäminen oppimisen tilana( Nykänen ym. 2007; Juutilainen 2003; Engeström 2004; Karjalainen, Heikkinen & Saarnivaara2007 -mukaillen)

Yhteinen käsikirjoitus

Yhteistoiminta

OrganisaationX edustaja

Organisaation Y edustaja

Monitulkintaisuuden sietoYhteistyö

Lähetin toiminta (Nykänen ym. 2007)

Moniammatillinen rajapinta, oppimisen tila

Organisaatio 1.Organisaatio 2.

Organisaatio 3.

Lähetti

Johtaja

Työntekijät

Työntekijät

Työntekijät

Lähetti

Lähetti

Johtaja

JohtajaTieto, valtuutus

Tieto,valtuutus

Tieto,valtuutus

Tarjo

uma

Tarjouma

Tarjouma Tarjouma

Tieto javaltuutus

Tieto ja valtuutus

Verkostosuhteiden siltaaminen (broker)Siltaaminen (betweennes) kertoo siitä, kuinka usein henkilö sijaitsee

muiden henkilöiden välissä ja välittää heidän välistä vuorovaikutustaan

(tiedon portinvartija tai portin aukaisija). Henkilöllä X on verkostossa

korkea betweennes-arvo• Kokonaistoiminnalle on edullista, että sen sosiaalinen rakenne hajaantuu, verkosto

harvenee ja organisaatioiden sisälle ja rajapinnoille syntyy fraktioita, jotka ovat sosiaalisen pääoman lähteitä (Pirttilä ym. 2009)

Toimijuus verkostoyhteistyössä?

- lähetti- portin aukaisija,

- broker, välittäjä, siltaaja…

1 / 9 / 90 -sääntö

Verkostojen johtaminen ja koordinointi mahdollistaa osallistumisen ja osallisuus rakentuu toiminnan kautta

Ytimessäkätilöinti

fasilitointikoordinointimoderointijohtaminen

Aktiivinen toiminta = osallistuminen→ osallisuus

= toimijuutta verkostossa

Osallistaminen:mahdollistaminen→ osallisuus ←

Potentiaalit osallistujat

Toimijuus ja tuki verkostoissa(mm. Hintikka 2012; Mäkelä 2012; Aalto 2012; Torvinen 2013)

Kätilöinti- käynnistäminen ja alkuvaihe- toimijoiden kokoaminen ja osallistumisen varmistaminen → osallisuus- erilaisten intressien yhteen saattaminen ja tavoitteiden fokusointiFasilitointi- projektiluonteista toimintaa ja tapa/ menetelmä avustaa verkostoa tuottamaan haluttuja tuloksiaKoordinointi-ylläpitoa, aktivointia, esim. Opin Ovi –hankkeet,

kollaboratiiviset tietokäytännötModerointi- verkoston valtuutus ohjata tai reivata verkostoa kohti tavoitteita – koordinointia järeämpää aktiivisuuttaJohtaminen - keskittynyt verkosto; yksi tai useampi kriittinen toimija

Kuratointi

Parviälyhttp://www.scoop.it/t/parvityo

Minä verkosto-toimijana?

Verkoston toiminnan rakenteita

”Kelluva” rakenne

Tilannekohtaisesti rakentuvat, kertaluonteiset verkostotapaamiset

Jaettu johtajuus; johtajuus ”kelluu”

Pysyvä rakenne

Vakinaistetut verkostorakenteet

Jaettu johtajuus; johtajuus ”monistuu”

koulutusfoorumit

vertaismentorointipalaverit

asiantuntija-/ työ-/ ja teemaryhmät

(mukaillen Seppänen-Järvelä & Karjalainen 2006)

Satunnaiset, nopeat verkostot

Toistuvat verkostot

Pysyvät verkostot Toim

intatavat & tietokäytännöt

Johtaminen ja koordinointi

parviäly

”Tau

stak

anav

at”

kuratointi

ELO-ryhmä

Verkostoyhteistyön periaatteita ja lähtökohtiaMerkityksellisten tilanteiden

rakentaminen• oikeat ihmiset oikeissa verkostoissa• toiminnan kannalta oleelliset askeleet

Epätavanomaisten keskustelu-yhteyksien mahdollistaminen• tutkiva ote omaan työhön ja verkostoyhteistyöhö• mielekkään vuorovaikutuksen edistäminen

Asioiden pitäminen läpinäkyvinä ja julkisina• pyrkimysten avoin ilmaiseminen• kaikilla tasavertainen mahdollisuus saada ja jakaa tietoa

Verkoston ”moniäänisyyden”kuuleminen

• erilaisuuden ja moninaisuuden hyödyntäminen• yhteistyö toiminnan kautta - ei konsensuksen

Käytännön ratkaisujenlöytämisestä huolehtiminen

• suora sitoutuminen ja omaksi ottaminen• keskittyminen asioihin, joihin voidaan vaikuttaa• mielekäs toiminta tilanteissa, joita ei voida muuttaa

Jari Kalavainen

Keiden kanssa teemme yhteistyötä nyt ja

millaisissa verkostoissa tulevaisuudessa

kannattaisi toimia?

Verkoston käyntikortti

Miten verkostoamme voisi markkinoida, miten

se näkyy asiakkaan suuntaan verkostona?

Organisaationverkostoportfolio

Organisaationverkostorooli

Organisaationlaajennettu

osaamiskartta

Organisaationverkosto-taktiikka

Mitä tavoittelemme verkostoitumisella ja keiden kanssa nämä tavoitteet saataisiin

parhaiten saavutettua?

Mitä haluamme tarjota asiakkaille ja miten

saamme yhdistettyä verkoston osaamiset

parhaatta tavalla?

Millaisissa verkosto-rooleissa olemme

vahvimmillamme ja mihin kannattaisi

erityisesti panostaa?Miten

esittelemme idean potenti-aalisille kump-

paneille; miten tehdä

yhteistyö hou-kuttelevaksi?Verkoston

alustava idea

Millaisia näkemyksiä kumppaneilla on

yhteistyön mahdollisuuksista ja yhteistyötavoista?

Verkostoitumi-sen edellytykset

Millainen on verkoston yhteinen näkemys sen

kilpailukyvystä ja kehitystarpeista?

Verkosto-strategia

Miten seuraamme yhteisten tavoitteiden

toteutumista?

Verkostontoiminnan arviointi

Millaisella verkostoide-

alla ja ehdoilla kumppanit olisivat val-miita lähte-

mään mukaan yhteistyöhön?

Näkökulma ja/taisisältöalue verkostoihin:_____________________________

Yhteistyöneuvottelut

Torvinen 2008; VTT Verka-työkirja 2007

• Rakentava ja kannustava vuorovaikutus on edellytys sille, että verkostossa toimiminen on ylipäätään mahdollista.

• Luottamuksen syntymiseen vaikuttavat …– toimijoiden välillä on keskinäinen riippuvuus,– toiminnalla on yhteinen päämäärä ja

tavoitteet,– yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia,– osapuolet odottavat toisiltaan myönteistä

käyttäytymistä,– kaikki toimivat yhteisen tavoitteen mukaan,– ymmärretään, että luottamus ei synny

pakottamalla ja– ollaan tietoisia, että luottamus rakentuu

yhteisen toiminnan kautta.

Luottamuksesta

Luottamuksen rakentuminenverkostoyhteistyössä(Seppälä , Olakivi & Pirttilä-Backman 2012; Harisalo & Miettinen 2010, 36-38; Lewicki & Bunker 1996, 119-123; Reina & Reina 1999)

Arviointivaihe -sopimusperusteinenluottamus

Tietämisen vaihe -luottamuskommunikaatioon

Yhdenmukaisuudenvaihe - luottamustoisten ammattitaitoon

Luottamus muutokseen

Pakk

oLa

skel

moi

nti

Osallisuus vs. hyväksyminen

Itse keksitty ja kehitelty Täysin innostunutOsallistunut merkittävästiOsallistunut, vaikuttanut Suhtautuu myönteisestiAnnettu tilaisuus sanoa, muttaei silloin osannut Ei varsinaisesti vastustaPäätetty kuulematta jättää sikseen

* * *Päätetty vastoin tahtoa, Vastustaa passiivisesti,selittämättä suurentelee haittojaPäätetty loukaten vääristelee, sabotoi

Verkostojärjestelmään perustuvaa luottamusta edistävät rakenteelliset tekijät (Korkala 2012)

Verkostoyhteistyö näkyväksi

Piilossa olevia verkostoja:

Oppilaitokset Työpaikat

Muut tahot Julkiset toimijat

Mitä verkostoyhteistyössä tapahtuu?

Visualisointi on työkalu – ei itsetarkoitus, sen tehtävänä on tuottaa ymmärrystä!

TE-toimisto AMK Oppilaitos

TE-toimisto - 0 (1) 1 (4)

AMK 0 - 1 (3)

Oppilaitos 1 (3) 1 (2) -

• Vapaaehtoisuus ja verkostojen itsenäisyys: toisistaan riippumattomilla toimijoilla on yhteinen intressi

• Verkosto käyttää yhteisiä resursseja, sosiaalista pääomaa, mikä tehostaa toimintaa luoden uutta tietoa ja osaamista

• Ihmiset luonteenpiirteineen • Luottamus ja sen rakentaminen• Koordinointi ja johtaminen (tiiviit verkostot)/

tasavertainen toimijuus (löyhät verkostot)• Verkosto osoittaa tarpeellisuutensa: tunnistetut

hyödyt vs. paluu entiseen toimintamalliin

Verkostojen onnistumiseen ja toimivuuteen vaikuttavia tekijöitä

Verkoston toiminnan avoimuus ja omistajuus

Avoimuus

Omistajuus

Kuka tahansavoi liittyä(anyone can join)

Valinta-prosessi (selectionprocess)

Vain aloitteentekijät(initiator only)

Aloitteentekijät ja avustajat(initiator and contributors)

Joukko ihmisiä(crowd of people)

Yhteistyökumppanit(coalition of partners)

”samanhenkisten” yhteisö(community of kinred spirits)

Asiantuntijaklubi (club of experts)

1

43

2

Verkoston toiminnan organisoituminenItsearganisoituvassa mallissa sovitaan- kuka tai ketkä kuuluvat verkostoon ja tekevät

aloitteita verkoston työskentelystä- menettelytavoista ja käytänteistä,

miten asioita yhteiseen käsittelyyn= toimintatavat ja pelisäännöt

Ideat ja vastuu teemojen nostamisesta ei jääkoollekutsujalle tai vetäjälle, vaan harjoitetaan yhteistä toimijuutta

Jos verkostossa ei synny aktiivista toimintaa, se todennäköisesti hiipuu→ ota siis aktiivinen aloite, ideoi ja ole vuorovaikutuksessa!

Hyvä periaate on, että kaikki raportoidaan sovitusti ja verkostolleavoimesti, jotta mukaan voi liittyä missä vaiheessa tahansa= verkoston tietokäytännöt

Lähtökohtaisestiverkostot

organsoituvathaluamallaan

tavalla!

Luovuuteen liittyvä kaaos ja järjestys(Sydänmaanlakka 2009)

Ideointi → ”Tuotteistaminen” → Uusi toimintamalli

Luovuuden vaiheet1. vaihe: valmistelua - idean

havaitseminen2. vaihe: kehitystyötä - idea kehittyy

latentisti, sitä työstämättä3. vaihe: keksimistä - idea kirkastuu ja

ratkaisu oivalletaan äkkiä4. vaihe: todentamista - ideaa

muotoillaan, kehitellään, tarkennetaan ja korjataan

Kumppanuuksia, verkostoja ja palveluja kehitettäessä on uskallettava työskennellä kaaoksen partaalla ja vastustettava houkutusta tavoitella liikaa järjestystä. Kaaoksen partaalla vallitsee sekä struktuuri että rajattomuus. Struktuuriin kuuluu moraalisen pyrkimyksen ohjaus ja fokusointi yhteiseen tavoitteeseen ja ongelmanratkaisuun. (Fullan 1999, 24 ja 2003, 24-27.)

Asiakas- ja tarvelähtöiseen toimintaan sitoutuminen (Torvinen 2011; Fullan 2003)

Johtamisen tehtävänä on koherenssin luominen• toiminnan kehittämiseen liittyvän kokonaiskuvan (big

picture) ja sen sisällä olevien osien yhteensovittamista siten, että uudet tavoitteet ja moraalinen sitoutuminen yhdistyvät samaan kokonaisuuteen (toimintakulttuuri/ valtuutus)

Moraalinen sitoutuminen • sitoutumista päämäärään, toimintaan ja kehittämiseen

ruohojuuritasolla (uusia menettelytapoja, strategioita, mekanismeja, toimintamalleja ja -käytänteitä)

• synnyttää toimijoille mahdollisuuden laajentaa omia näkemysmaailmojaan (yhteinen tiedonmuodostus)

Keskiössä ideointi ja toimijoiden ajattelun ja osaamisen kehittäminen,

ei ”ohjelmien” kehittäminen

Bottom up vs. Top down?(Fullan 1999, 2003)

• kumpikaan strategia ei yksin tuota koherenssia - ”top” on liian etäinen ja ”bottom” liian hämmentynyt

• laajamittaisen uudistamisen onnistuminen systeemissä vaatii omistajuuden syntymistä kaikilla toiminnan tasoilla

• Fullan varoittaa liiallisen struktuurin luomisen johtavan puolin ja toisin epäonnistumiseen, kun taas yritettäessä toimia ilman struktuuria koko kehittämistyö kaatuu.

”Kollektiivisen kapasiteetin” kasvattaminen (Harris 2010; Levin & Fullan 2008)

• ”Kapasiteetin kasvattamisessa” päähuomio on toiminnan tuloksissa (vaikuttavuus) – yhteinen tavoite kirkkaana!– yhteiskehittely, yhteinen/ jaettu tiedonmuodostus, tietokäytännöt

• Kapasiteetin kasvattaminen strategiana kasvattaa kaikilla verkoston toiminnan tasoilla yksilöllistä ja kollektiivista tietoa, osaamista ja motivaatiota.

• Tämä puolestaan synnyttää organisaatiorakenteiden uudistamistarpeita - olemassa olevat rakenteet säilyttävät usein nykykäytänteitä.

Yhteisöllisen oppimisen periaatteita (Torvinen 2012 mukaillen Nancy M. Dixonia 1994)

1. Yhteisön, tiimin, organisaation ja koko verkoston näkeminen oppimisyksikkönä: osaaminen on yhteisöllinen ”tuote” ja uudelle oppimisen tasolle pääsy edellyttää kollektiivina oppimista

2. Kaikilla tasoilla on oppimista rajoittavia uskomuksia: ovat useimmiten tiedostamattomia

3. Yhteinen toiminta: kaikilla verkoston toimijoilla on oppijan rooli4. Kollektiivinen ymmärrys: oppimista voidaan tukea luomalla

yhteisiä oppimisen paikkoja, erilaisia foorumeita (kohtaamista, jakamista, yhteistä tiedonmuodostusta ja merkityksenantoa)

5. Oppiminen vaatii aikaa6. Yhteistyö ja yhteydet: tunnistetaan toisilta oppimisen merkitys

Verkosto tarvitsee oman pedagogiikan(Jääskeläinen, Keskinen & Spangar 2010)

”6D-malli” Debatti: erilaiset näkemykset asioista voivat tulla esille turvallisesti ja niitä kunnioitetaan

1. Dialogi: erilaisten ”äänten” tasaveroinen kuuntelu ja hyödyntäminen (jaettu, hybridi tiedonmuodostus)

2. Difference: erilaisuuden hyväksyminen ja hyödyntäminen voimavarana (ml. moniammatillisuus, rajojen ylitys)

3. Distinction: uuden toimintatavan ero entiseen on tietoisen pohdinnan kohde

4. Deal: verkostossa kyetään ja päästään sopimaan seuraavista yhteisistä tekemisistä erilaisuudesta huolimatta

5. Documentation: verkosto seuraa ja arvioi omaa kehitystään sisällöllisesti ja toimintakulttuurina

1) Toimijat ja palvelut erillään/hajallaan2) Tunnistetaan yhteistyön tarve ja verkoston olennaiset /

keskeiset toimijat (nuorisotakuu)3) Syntyy yhteinen tavoite- ja tahtotila verkostomaiseen

toimintatapaan (palvelujen tuottamiseksi)4) Aloitetaan tietoinen verkoston rakentaminen, jolloin samalla

toimijat tutustuvat toisiinsa ja toistensa palveluihin5) Toimitaan verkostomaisesti asiakkaan parhaaksi tarjoamalla

saumaton palveluiden jatkumo (yksilön opin- ja urapolku, jota tuetaan ohjauksella kaikissa siirtymävaiheissa)

6) Kehitetään ja arvioidaan palveluja ja verkoston toimintaa

Verkostoituminen etenee vaiheittain

Verkostoyhteistyön rakentuminen kumppanuudeksi(Ståhle & Laento 2000; Hallikas ym. 2001; Toiviainen ym. 2004; Engeström 2006)

Verkostoyhteistyö rakentuminen kumppanuudeksi etenee vaiheittaisena prosessina

Kun verkostoyhteistyö ymmärretään strategisena toimintana (tulee se lähelle strategista kumppanuutta), jossa yhteisistä tavoitteista on sovittu. Tällaisen kumppanuuden tunnuspiirteitä ovat mm. • pitkäjänteisyys, • yhdenvertaisuus, • rajojen ylittäminen• avoimuus ja luottamus ja • toiminnan kehittäminenKumppanuus perustuu kaikkien osapuolien sitoutumiseen ja avoimeen tiedonvaihtoon. Päämääränä kumppanuudessa on ”kaikki voittavat” tilanne, jossa yhteistyökumppanit, asiakkaat, palvelun tuottajat/ tarjoajat ja koko yhteiskunta hyötyvät ja kaikki osapuolet voivat oppia ja kehittyä yhdessä.

Käynnistyvä verkostoyhteistyö Kokeileva verkostoyhteistyö Vakiintuva verkostoyhteistyö

Verkostoyhteistyön tulevaisuus1. Yksilötyönä: hyvä/ toimiva yhteistyön käytäntö, toimintamallli tai idea

- jokainen kirjoittaa omat ideansa omalle paperille

2. 3 hengen ryhmät parastavat ideoita ryhmän muilta jäseniltä- pelisääntönä ”varasta parhaat ideat”: kerää parhaat ideat omalle paperillesi- ideoiden varastaminen = jakaminen ja kehittäminen

3. Kävelytauko ja uudet 3 hengen ryhmät- muodostetaan uudet kolmikot ja “varastetaan” parhaat ideat kukinomalle paperille

- toistetaan tätä vaihetta niin, että kaikki ovat olleet eri ryhmissä kertaalleen

4. Kootaan parhaat ideat viimeisessä kolmikossa- parhaat ideat kirjoitetaan lapuille

5. Ideanäyttely ja niiden arviointi- kootaan parhaat ideat yhteen isoon kuvaan- keskustellaan ideoista, arvioidaan, jalostetaan ja sovitaan jatkotoimista

Aito syy olla olemassa Keinotekoisuus Hyvä yhteys YhteensopimattomuusKumppanuuden hakeminen EristäytyminenInformaation jakaminen (avoimuus) Informaation panttaaminenLuottamus EpäluottamusPelisäännöt Kurittomuus Toisten ymmärtäminen YmmärtämättömyysSitoutuminen SitoutumattomuusResurssien riittävyys Resurssien puute Oppimiskyky & halu Oppimiskyvyttömyys Foorumien riittävyys & laadukkuus Vähäisyys & toimimattomuus Jaetut tietokäytännöt Ei yhteisiä tietokäytäntöjäTyönjaon selkeys Työnjaon selkiintymättömyys

Kehittäjäverkoston kohtaamia kysymyksiä

Jari Kalavainen

Luottamuksen ja varmuuden

tunne

Tilanne-sidonnainen kyky toimia

Asiaan kuuluva tietämys

Verkostoyhteistyö vahvistaa asiantuntijuutta kokemuksena(Isopahkala-Bouret 2008)

Linkkivinkkejä verkosto-teemaan• Verkostoitujan apu –verkkojulkaisu

http://oppimateriaalit.jamk.fi/verkostoitujanapu/ http://blogit.jamk.fi/opinovikanava/tag/verkostoitujan-apu/

• Vinkkaa verkostollesi muista oman alasi keskeisistä tietolähteistä ja verkkosivuista!

Kiitos!

Hannele Torvinen, lehtori, KM, ntmAmmatillinen opettajakorkeakoulu

hannele.torvinen@jamk.fi