VERKOSTOSANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDENMITTAAMINENVesihuolto 2014 –päivät, 3.-4.6.2014Eeva Luukkanen

COPYRIGHT©PÖYRY

SANEERAUSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

Tehty diplomityö aiheesta: Saneerauksen vaikuttavuuden arviointi. Työ tehtiin HSY:llevuosien 2012-2013 aikana.

HSY:llä oli määritelty verkostosaneeraukselle päämäärät ja niille tavoitteet.Diplomityössä näille päämäärille tuli selvittää helposti seurattavat ja konkreettiset mittarit, joiden avulla saneeraustarvearvioita tulevaisuudessa tehtäisiin.

Diplomityössä keskityttiin vedenjakeluverkostoon– saatavissa enemmän tietoja – kunto heikompi kuin viemäriverkostossa

Analyyseissä käytettiin ainoastaan olemassa olevaa HSY:n tietojärjestelmistä saatavaa dataa.

Arviointiin valittiin kolme aluesaneerauskohdetta (Kulosaari, Lauttasaari ja Munkkiniemenranta) ja Vantaalla tehtyjä yksittäissaneerauskohteita painepiirikohtaisesti.

4.6.2014EEVA LUUKKANEN 2

COPYRIGHT©PÖYRY

MITTARIT

Työssä tutkittiin seuraavien mittareiden sopivuutta saneerausten vaikuttavuuden analysointiin:

Verkoston vuotavuusPutkirikkojen määrä verkostossaVerkostoveden laatuSaneeratut verkostomäärätAsiakaskysely

4.6.2014EEVA LUUKKANEN 3

COPYRIGHT©PÖYRY

VERKOSTOJEN VUOTAVUUSTARKASTELU

Yksittäissaneerausten tekeminen ei tavallisesti näy vuotovesien kehittymisessä painepiirikohtaisesti.

Erittäin hyvin onnistunut saneerausten kohdentaminen voi kuitenkin tiputtaa painepiirin vuotovesimääriä noin 6-% yksikköä (34% 28%).

Aluesaneerauskohteissa vuotovesimäärien kehittymistä ei pystytty arvioimaan, sillä virtaamamittaustuloksia ei ole tarpeeksi.

Tutkimuksessa saatiin viitteitä, että vesijohtojen sementtilaastivuoraus voi lisätä verkoston vuotavuutta, vaikka ennen saneerausta verkoston fyysinen kunto on oletettu hyväksi.– Tätä tulee selvittää lisää tulevaisuudessa.

4.6.2014EEVA LUUKKANEN 4

COPYRIGHT©PÖYRY

VERKOSTOJEN SANEERAUSMÄÄRÄT VS. VUOTOVESIMÄÄRÄT

Vedenjakeluverkoston saneerausmäärät tulisi vuosittain pysyä yli yhden prosentin, etteivät vuotovesimäärät kasva verkostossa.Vuotovesimäärät korreloivat hyvin tehtyjä saneerausmääriä.

4.6.2014EEVA LUUKKANEN 5

COPYRIGHT©PÖYRY

PUTKIRIKOT

Sementtilaastivuoraus vähentää putkirikkoja huomattavasti aluesaneerauskohteissa.

Putkirikkojen (ja vuotovesien) määrän kehittymistä tulee tarkistella noin 4 vuoden keskiarvona. Tällöin yksittäinen häiriötilanne ei vääristä tuloksia.

Yksittäissaneerauksissa saneeraus voi siirtää putkirikon seuraavaan putkiosuuteen, jolloin putkirikkojen käyttäminen saneerausten vaikuttavuuden mittarina ei ole luotettavaa.

Aluesaneerauskohteissa putkirikot ovat luotettavampi mittari.

4.6.2014EEVA LUUKKANEN 6

COPYRIGHT©PÖYRY

VERKOSTOJEN SANEERAUSMÄÄRÄT VS. PUTKIRIKOT

Saneeraustahdin tulisi olla noin 3,5% vuodessa, ettei verkostossa tapahtuvat putkirikot lisäänny vaan pysyvät nykyisellä tasolla.Putkirikot eivät korreloi hyvin tehtyjä saneerausmääriä.

4.6.2014EEVA LUUKKANEN 7

COPYRIGHT©PÖYRY

VEDEN LAATU

Vedenjakeluverkostosta tehdään veden laatuanalyysejä eri näytteenottopisteistä valvontatutkimusohjelman mukaisesti.

Tutkimuksen mukaan veden laatuanalyysejä otetaan liian harvoin, jotta niitä voitaisiin käyttää apuna saneerausten vaikuttavuuden arvioinnissa. Lisäksi ne kertovat verkostoveden laadusta ainoastaan näytteenottohetkellä.

Veden laatu voi vaihdella kellonajasta riippuen huomattavasti ja luotettavaa tietoa veden laadusta saadaan vain jatkuvatoimisilla laatumittauksilla.

Parhaiten veden laadun kehittymisestä kertoo säännöllisten verkostojuoksutusten kehittyminen.

4.6.2014EEVA LUUKKANEN 8

COPYRIGHT©PÖYRY4.6.2014

EEVA LUUKKANEN 9

0

0.2

0.4

0.6

0.8

1

1.2

3.6.2012 0:00 3.6.2012 12:00 4.6.2012 0:00 4.6.2012 12:00 5.6.2012 0:00

NTU

Laajalahdentie 7 Munkkiniemenranta 45 Laajalahdentie 30

COPYRIGHT©PÖYRY

ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

Munkkiniemenrannan alueella suoritettiin asiakastyytyväisyyskyselyt ennen (v. 2012) ja jälkeen (v. 2013) aluesaneerauksen.

Ennen saneerausta tehdyn kyselyn perusteella Munkkiniemenrannan alueella on erittäin hyvä veden laatu, vaikka tehdyt laatumittaukset ja yksittäiset asiakasvalitukset kertovat toista.

Saneerauksen jälkeen tulokset laskivat hieman, koska oletettavasti asiakkaat kokivat saneerauksista aiheutuvat haitat isommiksi kuin veden laadun paraneminen.– Asiakaskyselyn suorittaminen myöhemmin olisi voinut antaa paremmat tulokset. (Kysely

toteutettiin noin 4-6kk saneerausten loppumisesta)

Asiakastyytyväisyyskyselyjä ei kannata käyttää saneerausten kohdentamisen perusteena.

4.6.2014EEVA LUUKKANEN 10

COPYRIGHT©PÖYRY

MITTARIT SANEERAUKSEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN

Verkoston vuotavuus– Kuvaa parhaiten saneerausten vaikuttavuutta, kun arvioidaan saneerausten onnistumista

alueellisesti– Vaatii virtaamamittauspisteitä verkostossa

Putkirikot – Käyttökelpoinen mittari aluesaneerauskohteissa

Verkostojuoksutukset– Kuvaa verkostoveden laadun parantumista luotettavammin kuin veden laatuanalyysit– Jatkuvatoimiset laatumittaukset ovat hyvä mittari saneerausten vaikuttavuuden arviointiin

Asiakastyytyväisyyskysely– Asiakas on subjektiivinen arvioija ja arviointiin vaikuttavat muutkin tekijät kuin vain itse veden

laatu tai paine– Ei luotettava arvioinnin väline

4.6.2014EEVA LUUKKANEN 11

COPYRIGHT©PÖYRY

KEHITETTÄVÄÄ

Jokaisella saneerauksella tulisi olla tavoitteet ja tavoitteiden saavuttamista tulisi seurataVerkkotietojärjestelmät kuntoon– Kerätään tiedot yhteen paikkaa, josta helposti analysoitavissa tehtyjen saneerausten

vaikuttavuudet, tulevien saneerausten kohdentamiset yms.

Enemmän mittausalueita verkostoon– Auttaa myös vesihuoltolaitosta jäljittämään verkostovuodot helpommin.

4.6.2014EEVA LUUKKANEN 12

COPYRIGHT©PÖYRY

KIITOS! KYSYTTÄVÄÄ?

4.6.2014EEVA LUUKKANEN 13

Diplomityö:http://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/21679/Luukkanen.pdf?sequence=1