Sopeutumisesta ympäristöministeriön hallinnonalalla

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tila ja tutkimus Suomessa7.2.2017 Tieteiden talo

Juha-Pekka Maijala

Toimintaohjelmat

Ympäristöministeriö / Antti Irjala 2

Toimintaohjelman lähtökohtia • Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 (VNp 20.11.2014).

• Ympäristöhallinnon ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma 2022 (2016)

• Toimintaohjelma on laadittu ympäristöhallinnon sopeutumisverkossa SYKE:n työn pohjalta.

• Alueellinen näkökulma valmistelussa: sopeutumistoimien tarkastelu alueellisissa tilaisuuksissa.

• Aiemmat ympäristöhallinnon toimintaohjelmat vuosilta 2008 ja 2010 sekä näiden arviointi vuodelta 2013.

• Ympäristöhallinnon sektorit ovat erilaisia ja tarvitsevat myös erilaisia toimia.

ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

• Toimintaohjelma sisältää MMM:lle kuuluvat vesivaroja koskevat asiat.

• Sopeutumista tarvitaan hillinnän rinnalla, koska ilmasto muuttuu joka tapauksessa.

• Sopeutuminen (varautuminen) on lähes aina taloudellisesti kannattavaa.

• Yhteistyö toimenpiteiden toteuttamisessa muiden toimijoiden kanssa on välttämätöntä.

Sisältökokomnaisuus

• Rakennettu ympäristö

• Ympäristönsuojelu

• Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut

• Vesien- ja merenhoito, vesiensuojelu ja vesitalous

• Ympäristöhallinnon yhteiset sopeutumistoimet• Tutkimustoiminta • Viestintä• Kansainvälinen yhteistyö

• Toimintaohjelman seuranta

Rakennettu ympäristö

Ohjauskeinojen ajantasaisuus, tulvariskit sekä viherrakenne ja

viherympäristön hyödyntäminen

Keskeinen tekijä tulvariskien ja sään äärevöitymisen hallinta, mutta myös

esimerkiksi ekologiset yhteydet ja viherrakenne.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja tavoitteiden uudistaminen.

Sopeutumisen näkökulma MRL:n kehittämisessä.

Tulvavaarakartat ja alimpia rakentamiskorkeuksia koskeva opas.

Hulevesien hallinta ja viherrakenteen hyödyntäminen suunnittelussa.

Varautumisen synergiat – kestävät yhdyskunnat ja elinympäristön laatu sekä

luonnon monimuotoisuus

5

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eli VATit

Osa maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmää, jonka tehtävänä on luoda

edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistää kestävää kehitystä

Valtioneuvosto linjaa alueidenkäyttöä valtakunnallisesti merkittävissä asioissa, jotka ovat

tärkeitä koko maan kestävän kehityksen kannalta

Varmistavat, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan maakuntien ja

kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa

Edistävät kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa

Yhteen sovittavat eri sektoreiden valtakunnallisia intressejä

7

Tavoitteiden jäsentely

- Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen

- Tehokkaat valtakunnalliset yhteydet

- Turvallinen ja terveellinen elinympäristö

- Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö

- Toimintavarma energiahuolto

8

Luonnos 20.1.2017

9

Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviä tavoiteluonnoksia, erityisesti:

Terveellinen ja turvallinen elinympäristö

Alueidenkäytössä varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja otetaan huomioon tulvavaara-alueet sekä ehkäistään tulviin liittyviä riskejä. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin.

Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö

Alueidenkäytössä varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriperinnön, maisemien ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luonnonalueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä.Alueidenkäytössä huolehditaan virkistyskäytölle tärkeiden luonnonmaisemien vetovoimaisuuden säilymisestä sekä viheralueiden ja rakentamattomien rantojen riittävyydestä.

Rakennus

Kortteli

Asemakaava

RAKENTAMISEN OHJAUS

- Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä

- Maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA)

Suomen rakentamismääräyskokoelma

- rakennusten suunnittelun määräykset

Rakennusten suunnitelmallinen ylläpito

- käyttö- ja huolto-ohje (Rakmk A4)

Kuntakohtaiset ohjauskeinot- Asemakaavoitus (mm. hulevesien hallinta MRL §103 a-o)

- rakennusjärjestys

- rakentamistapaohje

Ympäristönsuojelu

Erityistilanteisiin varautuminen ja riskien hallinta

Vaatimus ilmastoriskien arvioinnista ja ilmastonmuutokseen varautumisesta

kirjataan lakiin/asetukseen YVA -lain tarkistuksen yhteydessä.

Riskitietoisuutta lisätään sekä valtakunnallisesti ja alueellisesti kriittisten

toimijoiden parissa että yleisen viestinnän avulla.

Erilaisten riskinhallintatyökalujen käyttöä ja soveltuvuutta selvitetään.

Sektoreita ylittävät toimenpiteet: vesiensuojelun, maatalouden,

ilmastonsuojelun ja sopeutumisen tavoitteiden ja keinojen yhteensovittamista

selvitetään ja edistetään mm. viestinnässä

Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut

Suojelualueverkoston, laji- ja elinympäristönsuojelun ilmastokestävyys

Keskeisimpänä toimenpiteenä on arvioida nykyisen suojelualueverkoston ilmastokestävyys, jossa

selvitetään tarkemmin suojelualueverkoston kytkeytyneisyys, ekologinen edustavuus ja

maantieteellinen kattavuus luontotyyppi- ja lajiryhmittäin.

Kansainvälinen yhteistyö, Vihreä vyöhyke ja yhteistyö raja-alueilla

Muun muassa ilmastoyhteistyön lisääminen kansainvälisissä ympäristösopimuksissa ja hankkeissa

sekä sopeutumiseen liittyvä yhteistyö arktisen luonnon osalta

Elinympäristöjen laadun ja ekosysteemien ilmastokestävyyden kehittäminen

suojelualueverkoston ulkopuolella

Esimerkiksi ekologisten yhteyksien parantaminen ja kompensaatiot

Sopeutumistoimenpiteiden kytkentöjen tunnistaminen

Esimerkiksi vieraslajit ja hillintää koskevat strategiat

Vesienhoito, vesiensuojelu ja vesitalous(yhdessä MMM:n kanssa)

Valuma-aluekohtainen suunnittelu

Vesistömallityökalujen ja vesienhoitosuunnitelmien sopeutumistoimien kehittäminen valuma-

aluekohtaisesti

Kuormituksen hallinta

Maatalouden kuormituksen hallinta virtaamien lisääntyessä sekä luonnon pidätyskyvyn (esim.

tulvaniityt, kosteikot) edistäminen.

Vesistö-, meri- ja hulevesitulvat

Esimerkiksi tulvariskien ennusteet ja huomioiminen suunnittelussa

Säännöstelyluvat

Vesihuoltolaitosten sopeutumiskyky

Kansainväliset vesikysymykset

Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät toimet

Sopeutumisnäkökulma tuodaan esiin Arktisen neuvoston Suomen

puheenjohtajakaudella.

Osallistutaan Barentsin euroarktisen neuvoston ilmastonmuutos

toimintaohjelman toimeenpanoon.

Edistetään konkreettisia toimia Itämeren alueen ja sen sopeutumiskysymyksiin

liittyvässä yhteistyössä ja selvitetään EU-rahoituksen mahdollisuuksia

toimenpiteiden tukemiseen.

Varmistetaan Suomen edustajien välinen koordinaatio kansainvälisissä

neuvotteluissa sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Tutkimustoiminta

• Selvitetään miten ympäristöministeriön hallinnonala voi tukea sopeutumista edistäviä ja sopeutumiskapasiteettia lisääviä kokeiluja.

• Sopeutumisnäkökulma viedään eri kansallisiin tutkimus-rahoitusinstrumentteihin ja varmistetaan, että aiheeseen suunnataan tutkimustoimintaa.

• Lisätään sopeutumista koskevan politiikan valmistelun ja toimeenpanon ja tutkimuksen välistä vuoropuhelua mm. kohdennetuilla työpajoilla.

• SYKE hakee yhteistyökumppaneineen aktiivisesti eurooppalaista T&K&I rahoitusta ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimiseksi ja sopeutumistoimien tutkimiseksi ja kehittä.

• Panostetaan aktiivisesti IPCC:n, IPBESin ja luontopaneelin työhön vaikuttamalla sen toimintaan ja toteuttamalla IPCC:n ja UNFCCC:n kannalta relevanttia sopeutumista analysoivaa ja tukevaa tutkimusta

Viestintä

• Sopeutumisen kansallinen viestintäsuunnitelma päivitetään osana ilmastoviestinnän

kokonaissuunnitelmaa.

• Sopeutumisviestinnän koordinoinnista ja ajankohtaisuudesta huolehditaan

ympäristöhallinnon alaisilla verkkosivuilla.

• Ilmasto-opas.fi -portaalin ajantasaisuudesta ja tunnettuuden lisäämisestä

huolehditaan ja portaalia hyödynnetään eri toimijoiden tietotarpeisiin vastaamisessa,

esimerkiksi kokoamalla esimerkkejä kuntien sopeutumistoimista.

• Eri tutkimuslaitosten sopeutumistutkimuksesta viestitetään aktiivisesti ja

koordinoidusti aluetason toimijoille

Selvitykset ja opastavaa aineistoa sekä sivustot