E(u)ro vai ei?

Tilastokeskuksen suhdanneklubi

Esko Seppänen 13.5.2016

”E(u)ro vai ei?

”Hänestä tuntui usein kuin koko yhteiskunnan perustus

olisi ollut mätä ja koko kansa täällä

tanssinut omia hautajaisiaan.

Eihän sitä voinut kauan kestää.

Elihän koko kansa jo ulkomaisten lainojen armosta.

Silloin kun niitä saatiin, oli maassa hyvät ajat.

Kun ne loppuivat ja ulkomaiset rahamarkkinat kiristyivät,

alkoi jälleen sama kurjuus ja viheliäisyys.

Eikä ihmekään, sillä koko kansa eli yli varojensa.”

Eino Leino /”Pankkiherroja”, 1907

E(u)ro vai ei?

Euro on liittovaltioliimaa.

Liittovaltio ja yhteisöllinen

päätöksenteko ovat

isojen maiden valtaa pieniin.

E(u)ro vai ei?

”Natoon kuuluminen rajoittaa jäsenmaan

itsenäisyyttä puolustuspolitiikassa,

mutta euroalueen jäsenyys vie itsenäisyyden

pala palalta lähes kaikilta osiltaan.”

”Saksa vaatii, että euroalueella noudatetaan politiikkaa,

joka lamauttaa suurimman osan muista jäsenmaista.

Tuon linjan kilpailukykyä heikentävää

ja kysyntää supistavaa vaikutusta

euromaat eivät pääse pakoon

niin kauan kuin Saksa ei halua ottaa huomioon

oman politiikkansa vaikutuksia euroalueella.”

Antti Tanskanen /Helsingin Sanomat 19.3.2016

E(u)ro vai ei?

Emun jäsenmailla ei ole kansallista valuuttaa.

Emu ei ole optimaalinen valuutta-alue.

Euro on epävakaa valuutta.

E(u)ro vai ei?

Rahapolitiikassa ei tunneta demokratiaa.

Suomi liittyi Emuun ilman kansanäänestystä.

Yritettiin päästä eroon

devalvaatioista ja inflaatiosta.

Saatiinkin sisäinen devalvaatio ja deflaatio.

E(u)ro vai ei?

”Eteenpäin mentäessä

on kaikilla kansanluokilla hyvä ja hauska olla,

mutta paikallaan pysyttäessä

on elämä tylsää

ja taannuttaessa surkeata.”

Adam Smith /Kansojen varallisuus 1776

E(u)ro vai ei?

.

Sisäinen devalvaatio on leikkaamista, alentamista,

poisottamista, työttömyyttä, privatisoimista ja

maastamuuttoa.

Sisäinen devalvaatio

on poliittista myrkkyä kasvulle.

Sisäiseen devalvaatioon

ei sisälly kasvun katalyyttejä.

E(u)ro vai ei?

”Talousjärjestelmä

on muka luonnonilmiö, jumalainen koneisto,

jonka toimintaan valtiovalta ei voi sekaantua.

Tätä saarnaavat

juuri ne piirit, virkakunta, pankit ja yhtymät,

jotka juuri valtiovallan asioihin sekaantumisen

kautta ovat saaneet yhteiskunnassa

kadehdittavat olot, vapaudet ja väljyydet.”

Pentti Haanpään novelli, 1932

E(u)ro vai ei?

Lähdettiin hakemaan rahapoliittista vakautta.

Saatiinkin epävakaa valuutta.

Rahakuri ja -järjestys ei ulotu

finanssituotemarkkinoille.

Lähdettiin ottamaan rusinat pullasta.

Jouduttiinkin panemaan lisää rusinoita pullaan.

E(u)ro vai ei?

”Kreikan julkinen velka on vuoteen 2014 mennessä

lähes kokonaan sosialisoitu.

Julkiset velkojat joutuvat kärsimään suurimman osan

massiivisista lisätappioista, joita todennäköisesti syntyy

Kreikan kestämättömästä velkatilanteesta tulevaisuudessa.

Totuus on, että suurin osa

hyvien aikojen voitoista privatisoitiin,

kun taas suurin osa tappioista on nyt sosialisoitu.

Julkisten velkojien maiden veronmaksajat

maksavat suurimman osan tappioista,

jotka aiheutuvat Kreikan menneestä, nykyisestä ja

tulevasta maksukyvyttömyydestä.

Nouriel Roubini /sitaatti kirjassa ”Emumunaus”, 2012

FINNEXIT

JOS SUOMI EROAISI EMUSTA

Voi, nyt ei ollut mitään iloa maidon solinasta kiuluun,

ei kermankurinasta kirnussa,

ei lihavasta mullikasta, joka teuraaksi vietiin!

Korot ja verot eivät kuitenkaan tulleet maksetuiksi,

ne venyivät, venyivät. Rahan auttava sormi nuutui nyt

pidätteleväksi koukkusormeksi.

Velka oli nyt kuten myllynkivi kaulassa,

joka uhkasi upottaa johonkin tuntemattomaan syvyyteen.”

Pentti Haanpää /”Noitaympyrä”, 1956

Finnexit

Markka olisi ainoa maksuväline.

Greshamin laki tuhoaisi markan

rinnakkaisvaluuttana.

Kansa jakautuisi puolesta ja vastaan.

Talletuspako ulkomaille alkaisi ennen

päätöksentekoa.

Finnexit

Korot nousivat ja Suomen luottokelpoisuus laskisi.

Valtion ulkomainen velanotto kallistuisi.

Pankkien rahoituslähteet kuivuisivat.

Riskejä lisäisi

suomalaispankkien ulkomaalaisomistus.

Pankeille syntyisi luottotappioita

ja yhteiskuntaan luottolama.

Finnexit

Kotimainen sopimushässäkkä

olisi taloudellisten vaikutusten äiti.

Suhteet muihin Emu-valtioihin

olisi neuvoteltava uusiksi.

Suomi saattaisi joutua valuuttasäännöstelyyn.

Finnexit

Inflaatio helpottaisi

kotimaisten lainojen takaisinmaksua.

Markan devalvoituminen

vaikeuttaisi ulkomaisten velkojen maksua.

Suomelle kostettaisiin joukon jättäminen.

.

Finexit

Taloustieteilijät eivät osaa ennustaa finanssikuplia.

”Taiteen, tieteen ja uskonnon

kolmiyhteisin hurmoskeinoin, sivistyskoktailein,

oli taiottu hymyilevän poroporvarin,

typerän mutta kavalan ja tarmokkaan keräilijäidiootin tueksi

niin valtava variksenpelättiarmeija sisäistä näkemystä,

puhdasta järkeä, ismejä, logioita, tilastotaulukoita,

jos jonkinlaista käyrää ja väärää sellainen määrä

etteivät mokoman ihmeen edessä sen loihtijat

itsekään voineet muuta kuin antautua, pudottaa aseensa

ja ojentaa kätensä taivasta kohti.”

Lauri Viita /”Moreeni”, 1950

Finnexit

Kuplan puhkeaminen ja (pankki)kriisi

on aina yhtä suuri yllätys.

Taloustieteessä ei tunneta

koko systeemin laajuista kriisiä.

Finnexit

”En tiedä, mikä pelastaisi osakkeet.”

”Emme voi loputtomiin

elää keskuspankkien varassa,

vaan talouden pyörät pitää saada pyörimään.”

”Edessä voi olla samanlainen tilanne kuin Aasian

maiden finanssikriisi viime vuosituhannen lopussa.

Se asettaisi myös länsimaisia pankkeja

uhanalaisiksi, koska niistä monilla on merkittäviä

saamisia kehittyvistä maista.”

Timo Ritakallio (Ilmarinen) /Arvopaperi-lehti 2/2016

Finnexit

”Kun Draghi sanoo, että what ever it takes,

niin kaikki sanovat what ever it means.

Kenelläkään ei ole käsitystä, mitä se tarkoittaa,

mutta he uskovat siihen.”

”Eivät edes Jane Yellen ja Mario Draghi tiedä,

mitä näistä kokeiluista seuraa.”

”Kun ei tiedetä, mikä hevonen tulee voittamaan, ei panna

rahoja minnekään. Tämä on yksi selitys investointien

heikkoudelle. Tai sitten nykyinen investointilama ennustaa,

että tulossa on todella suuren luokan kriisi.”

Bengt Holmström (MIT) /Talouselämä 13/2016

Finnexit

Taloustieteestä ei ole apua

Emu-eron vaikutusten arvioinnissa.

Taloustieteessä ei nähdä

tulollaan olevaa kuplan puhkeamista.

Finnexit

”Auton pyörät liikkuvat, mutta et tiedä,

mikä on vikana ja milloin jotain ikävää tapahtuu.

Keskuspankit ovat tällaisessa kyydissä,

kun ne painavat rahaa. Kukaan ei tiedä, mitä tien

päässä on ja onko olemassa jokin rauhallinen tapa

tulla takaisin päätielle.”?

Bengt Holmström (MIT) /Talouselämä 13/2016

FInnexit

EU ON LIITTOVALTIOMAHTI

EMU:SSA YHTEISVASTUUN TAHTI

SAKSA SEN POLITIIKAN VAHTI

KÄYNNISSÄ ON

TÄYSIVALTAISUUTEMME JAHTI