Ketterän omistajuuden ABC

Kokemuksia ketterän ostamisen ja omistajuuden

aloittamisesta: CASE: Avoindata.fi

Jani Ruuskanen

Sisältö

• Sähköisen asioinnin palvelut Valtorissa

• Avoindata.fi -hankkeesta

• Kilpailutuksesta opittua

• Kouluttautuminen, sopiminen

• Työkalut ja kehittäminen

• Positiivista ja negatiivista

Valtori

3

Vetuma

Asiointitili Lomake.fi

Palvelutieto-varanto

Uusi lomakealusta

Kansalais-näkymä

Kansallinen palveluväylä

Yhteentoimivuus.fi

Dataportaali

Sähköisen asioinnin tukipalvelut

Julkisen hallinnon yhteentoimivuus

Valtorin sähköisen asioinnin yksikkö tuottaa yhteisiä palveluja koko

julkiselle hallinnolle.

Metatietopalvelu

Käytössä Kehityksessä Suunnitteilla

Ketterä kehittäminenKansainväliset hyvät käytännöt

Uusien palvelujen konseptointi Käytettävyys ja esteettömyys

Avoin data

Hallinnon asiointiprosessienkehittämisen ja sähköistämisen tuki

Sähköisen asioinnin palvelut Valtorissa

20.05.2014

Valtori

4

Taustaa: ketterä hanke ja ketterä hankinta

• VM:n määräyskirje kolmen eri palvelun toteuttamisesta ja päätös käytettävästä teknologiasta (CKAN) keväällä 2013

• Dataportaali

• Palvelutietovaranto

• Yhteentoimivuus.fi- portaalin uusi versio

• Tehtävä ketteränä kehitystyönä, avoimen lähdekoodin tuottein

• Aiempaa kokemusta ketterästä hankinnasta ei ollut > tuotettiin ensin ketterän hankinnan malli yhdessä Codenton kanssa

• Ketterän tiimin kilpailutus Hanselin minikilpailutuksena kesällä 2013

• Käytettävyysasiantuntijan kilpailutus erikseen

• Kehittäminen käynnistyi 0-sprintillä lokakuun lopussa 2013. Kehittäminen jatkuu edelleen.

20.05.2014

Valtori

5

Avoindata.fi:n tuotevisio: yksi päätarve, yksi perustietomalli, yksi käyttöliittymä

• ”Palvelun käyttäjänä haluan löytää helposti tiedot ja työkalut kehittäessäni julkisen hallinnon sähköisiä palveluja.”

• Näitä tietoja ovat avoimen datan lisäksi kaikki nykyisessä yhteentoimivuus.fi –palvelussa olevat sisällöt, yhteiskäyttöiset sovellukset sekä palvelutietovarannossa olevat määrämuotoiset metatiedot julkisista palveluista

• Palvelussa tulee olla avoimet tekniset rajapinnat tietoaineistojen julkaisuun, ylläpitoon ja hakemiseen

• Kaikkien tietoaineistojen julkaisu, ylläpito ja haku tulee olla mahdollista myös manuaalisesti

• Palvelulla on yksi yhteinen käyttöliittymä

• Palvelu julkaistaan tuotantokäyttöön Avoin Suomi 2014 –messuille (15-16.9.2014).

20.05.2014

Valtori 20.05.2014

6

Palvelujenkäyttäjät

Tiedontuottajat

”Yhteentoimivuus- palvelut”

Kansallinen avoimen datan portaali

Julkishallinnon avoimentiedon hakemisto

Palvelutietovaranto

Julkisten palvelujen kuvailutietorekisteri

Yhteentoimivuus.fi

Yhteentoimivuuden noudattamisen sekä edistämisen suunnittelu-, tuki-

ja ohjemateriaalin julkaisualusta

Metatieto

Avoimen datan tarjoajatJulkisten palvelujen tuottajat/ järjestäjät

Julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistäjät

KunnatValtion virastot

Välillinen hallinto

Julkis-hallinto

Alueelliset toimijat …

KA:n toteuttajat Juhta …

Materiaali + Metatieto

Palvelujen käyttökohteet

Sähköisten asiointipalvelujen

kehittäminen

Tiedon analysointi, tulkinta j a

laadunhallinta

Tiedon jalostus, yhdistely ja

harmonisointi

Sovellusten kehittäminen

Uuden liiketoiminnan

innovointi

Julkishallinnon KA:n

kehittäminen

Tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuu-den edistäminen

. . .

YhteisötKansalaiset Yritykset EU:n käyttäjäTutkijatViranomaiset

Julkishallinnon toiminnan

yhdenmukainen ja tietoturvallinen

kehittäminen

Metatieto

Yhteiskunnan läpinäkyvyys ja

demokratia

Markkinat ja innovaatiot

Hallinnon sisäisen tehokkuus

. . .

Valtori

7

20.05.2014

Alue-/paikallistaso

EU-taso

Kansallinen taso

Helsingin alueen datakatalogi

(data.hri.fi)

Yhteentoimivuuspalvelut

EU:n datakatalogi(Publicdata.eu)

MMLn paikkatieto-

aineistot

. . . datakatalogi

( . . .)

Metatieto

Dataportaali(Julkishallinnon avoimen tiedon

hakemisto)

Yhteentoimivuus.fi(Yhteentoimivuuden

noudattamisen ja edistämisen tuki- ja ohjemateriaalien varanto)

Metatieto

EU:n yhteentoimivuus-portaali

(Joinup.eu)

Tausta-järjestelmät

(JHKA-kuvausportaail)

Materiaali+ metatieto

KunnatValtion virastot

Muut julkisten palvelujen tuottajat/ järjestäjät

EU-laajuinen palveluhaku?

Palvelutietovaranto(Julkisten palvelujen kuvailutietovaranto)

Valtori

8

Avoindata.fi:n toteutus

• Tietomallit pohjautuvat yleisiin suosituksiin

• DCAT (W3C:n suositus), on myös CKANin oma tietomalli / Avoin data

• ADMS (Asset Description Metadata Scheme) / Yhteentoimivuus

• JHS-183 / julkisen palvelun tiedot palvelutietovarannossa

• Kehitetään ketterästi

• Scrum by Valtori, 4+1 scrum team, käytettävyysasiantuntija ja tuoteomistaja / tuotetukiryhmä

• Kaikki lähdekoodi lisensoitu vapaasti GNU Affero General Public License (AGPL) v3.0 (github.com/yhteentoimivuus)

• Ominaisuuksia: rekisteröityminen, sanastojen nouto finto.fi –palvelusta, hierarkkiset organisaatiot, avoimet rajapinnat, tietojen harvestointi muista palveluista (esim. hri.fi, mml paikkatietoaineistot, avoimen datan metatietojen vastaanotto, EU-tasoinen tietojen federointi jne.)

20.05.2014

Valtori

9

Ketterän tiimin kilpailutus

• Ymmärrys ketterästä kehittämisestä ja sen vaatimuksista ostajalle oleellista ennen hankintaa

• Tuoteomistajuus

• Tuotetukiryhmän toiminta

• Ohjausmalli (operatiivisen vastuun antaminen tuoteomistajalle)

• Ilman selkeitä rooleja ei kannata lähteä ostamaan työtä, kaikkien osapuolien tulee sitoutua ketterään kehittämiseen

• Hankinta on henkilöiden rekrytointia

• Osaamisprofiilit osattava tehdä oikein, älä rekrytoi väärää osaamista

• Hanketta on myytävä, parhaat osaajat tietävät arvonsa myös yritysten sisällä ja valitsevat itsekin kiinnostavat hankkeet > Vastaa kysymykseen: Mitä hyötyä tästä on minulle koodarina jo hankkeen kilpailutusaineistoissa (me teimme mm. esitteen osaksi hankintaa)

20.05.2014

Valtori

10

Ketterän tiimin kilpailutus

• Sopimukset kannattaa tehdä joustavaksi ja jälkikäteen tarkasteltuna meidänkin olisi kannattanut tehdä suurempi hankinta kerralla (esim. kilpailuttaa useita yrityksiä pooliksi, tarpeita syntyy koko ajan lisää uusille tehtäville). Pakko ei ole ostaa mitään mutta jos rajaa valmiiksi niin sitten joutuukin uuteen kilpailutukseen

• Paperilla kilpailutuksen lisäksi seuraavalla kerralla hyödynnämme myös haastattelut

• Nykyisessä hankinnassa kävi ehkä hieman hyvä tuuri, eli saimme todella hyviä tekijöitä, pelkkien paperien perusteella olisi voinut käydä toisinkin

• Sopimukset kannattaa tehdä siten että on mahdollista hankkia tarpeen mukaan myös osaamista jota ei ole suoraan henkilöiden profiileissa (tarpeet muuttuvat matkan varrella)

20.05.2014

Valtori

11

Hankintatavasta

• Me kilpailutimme Hanselin puitejärjestelyn sisällä

• Läheskään kaikki toimijat eivät kuitenkaan ole puitejärjestelyssä, erityisosaamista halutessa kannattaa harkita avointa kilpailutusta

• Yhden yrityksen sijaan olisi järkevämpää kilpailuttaa useampia toimija joilta on mahdollista ostaa joustavasti osaamista (huom. Voiko edes tehdä monen toimittajan hankintaa Hanselin puitejärjestelyn kautta?)

• Hankintaan tarvitsee useimmiten sisällyttää erikseen myös esim. kehitysympäristöt (meillä toimittaja vastaa siis sekä alpha että public-beta ympäristöistä, mahdollisesti myös tuotannosta jatkossa). Anna kehitystiimin päättää työkalut, ympäristöt, teknologia jne. mikäli vain mahdollista (eli älä määritä niitä hankinnassa).

• Sopimuksiin selkeät sanktiot henkilöiden vaihtamisesta, uusien maksuttomasta perehdyttämisestä jne. Näihin siis sitoudutaan aluksi ja sitten vain toimitaan niiden mukaan jos muutoksia tulee (ei riitelyä).

• Yllättävää että puitejärjestelyn kautta ketterä hankinta ei aiheuttanut paljoakaan kiinnostusta, me saimme vain kaksi tarjousta!!?

20.05.2014

Valtori

12

Kouluttautuminen, sopiminen

• Tuoteomistaja ja tuotetukiryhmä kannattaa kouluttaa ketterään kehittämiseen, meillä käyty scrum masterin ja product ownerin koulutukset

• Ymmärrys siitä että ketterällä kehittämisellä pyritään ensisijaisesti hallitsemaan muutosten ja tarkentuvien käyttäjätarpeiden aiheuttamaa riskiä hankkeelle, ei ole mitään valmista joka vain toteutetaan!

• Varsinkin aiemmin vesiputousmallilla toimineille voi olla todella vaikea tottua siihen että asiat valmistuvat pieni pala kerrallaan ja loppu pitää kuvitella työn aikana jotta tavoitetta voidaan koko ajan tarkentaa ja muuttaa

• Tuotevisioon sitoutuminen on avain onnistumiseen

• Ohjausryhmä kannattaa perehdyttää ketterään kehittämiseen heti aluksi

• Ohjausryhmän kanssa tulee sopia tehtävien jaosta virallisesti

20.05.2014

Valtori

13

Hanki omat työkalut!

20.05.2014

Jatkuva viestintä (flowdock)

Omat työkalut: Jira, jira agile ja confluence

CI-palvelut (jatkuva integraatio)

GitHub-koodi avoimesti

(https://github.com/yhteentoimivuus

Axure käyttöliittymien mallintamiseen

2 viikon sprintit

Valtori

14

Kehittäminen

• Tuo tiimi samoihin tiloihin tuoteomistajan ja tuotetukiryhmän kanssa

• Meillä vai teillä?

• läheisyys pitää olla todellista ja tehtäväkeskeistä, ei riitä että ollaan vierekkäin jos ei ole yhteistä tekemistä

• vierekkäin = vähintään samassa tilassa (meillä ei onnistunut, vaan ollaan eri kerroksissa, heikentää heti tehokkuutta hieman)

• tilajärjestelyihin varattava aikaa, resursseja (myös ergonomia!) ja johdon tahtotila oltava varmistettuna etukäteen

• kilpailutuksessa huomioitava henkilöstön sijoittuminen ja varauduttava sopimuksella sopimaan matkakustannuksista ja esim. etätöistä

• Viestintää ei ole koskaan liikaa

• Onlinetyökalut ihan must (meillä esim. flowdock käytössä)

20.05.2014

Valtori

15

Kehittäminen

• Tuoteomistajuus usealla henkilöllä on mahdollista mutta hankaloittaa asioita huomattavasti (kokemusta on)

• Tärkeää sopia yhteisesti miten käyttäjätarinat kirjoitetaan ja pitäytyä mallissa

• Myös definion of done määrittely tärkeää (meillä esim. sovittiin että kehittäjä dokumentoi aina kaiken testitapauksia ja päivittää sitten vain aina tapauksia, ei erillistä dokumentointia muuten)

• Viikoittainen yhteinen läpikäynti koodarin tai scrum masterin kanssa tärkeää (ei pelkästään daily scrum)

• Tehtävien priorisointi on yllättävän haastavaa vaikka olisi kuinka sisällä tuotevisiossa, itsensä ulkoistaminen olisi tärkeää välillä mutta miten se tapahtuisi?

20.05.2014

Valtori

16

Strömsön nurja puoli

• PO 100% ajankäyttö ei vaan millään onnistu, tuotetukiryhmän aika ei riitä > ongelmia tehtävien priorisoinnissa, ei riittävästi aikaa suunnitteilla käyttäjätarinoita (laatu heittelee), tiimi ei aina ymmärrä mitä pitäisi tehdä tai kokee että tehdään vääriä asioista

• Osittainen ratkaisu: enemmän valtaa tiimille, kuuntele mitä he sanovat, et näe enää itse muutaman kuukauden jälkeen mikä on tärkeintä

• Toisaalta, PO:lla tulee olla se vastuu tuotevisiosta, tiimi voi haluta viedä asioita tekniikka edellä

• Public-beta malli: kovasti julkaisemme kahden viikon välein versioita mutta käyttäjäpalautetta tulee todella vähän. Viestintää ja markkinointia pitäisi olla paljon enemmän.

• Ketterä kehittäminen herättää organisaatioissa ns. akuutteja tarpeita, mekin olemme joutuneet tekemään muuta kuin projektissa oli ajateltu, toisaalta antaa siis joustoa ja tuottaa säästöä mutta samalla syö juuri tämän hankkeen resursseja

• Myös sidosryhmätyö vaatii välillä tiimin resurssia, meillä ei huomioitu alun perin tätä ollenkaan

20.05.2014

Valtori

17

Positiivista

• Ensimmäinen ketterä hankkeemme, kuitenkin asia etenee aikataulussa ja jopa budjetissa, priorisointi tuottaa paljon parempaa palvelua kuin olimme alun perin kuvitelleet (ja ihan uusia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia)

• Tiimi oppii koko ajan, samoin omistaja, seuraava hanke taatusti taas hieman parempi

• Omistaja pysyy paljon paremmin iholla tekniikassa, käytännöissä jne. ja oppii samalla paljon ihan konkreettisesta tekemisestä. Suoria hyötyjä mitattavissa tätä kautta myös muissa, ei-ketterissä hankkeissa jossa toimittajien ohjaaminen helpottuu (ei voi niin helposti vetää hatusta työmääriä jne.)

20.05.2014

Valtori

18

Kysymyksiä ja siirtyminen pienryhmiin

20.05.2014