Tervetuloa julkistamistilaisuuteen!Välkommen på boksläpp!

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

#vaalitutkimus

Esityksen sisältö• Mikä eduskuntavaalitutkimus? • Johdanto pääteemaan: eriarvoistuminen ja eriytyminen• Vaalien 2015 tulos vertailussa• Suomalaisen demokratian erityispiirteet: korkea luottamus, alhainen

äänestysosallistuminen• Puoluevalinta • Puolueiden äänestäjien mielipide-erot• Puoluejohtajien merkitys • Some-vaalit?• Paljonko naiset ja miehet äänestävät samaa sukupuolta olevia ehdokkaita?• Kansalaisaloite ja sen käyttö • Johtopäätös

Eduskuntavaalitutkimus 2015• Oikeusministeriö rahoitti datan keruun ja kirjan julkaisun• 28 kirjoittajaa, Porissa paikalla puolet• Tieteellinen tutkimus, kirjoitettu populaaritieteellisesti • Käyntihaastattelu, 1587 haastattelua (TNS Gallup, 24.4.–7.7.2015)• Data tilattavissa syksyllä Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta• Suomen vaalitutkimusohjelma: dataa kerätty neljissä eduskuntavaaleissa

vuodesta 2003 alkaen• Suomen vaalitutkimuskonsortio, johtoryhmä: Kimmo Grönlund (pj), Sami

Borg, Åsa von Schoultz, Hanna Wass. • Lomaketyöryhmä: Elina Kestilä-Kekkonen (pj), Kim Strandberg, Aino Tiihonen,

Jussi Westinen

1. Johdanto: yhdenvertaisuus ja poliittisen osallistumisen eriytyminen, Hanna Wass ja Kimmo Grönlund2. Neljän vuoden mittainen hallituspiina, Unto Hämäläinen 3. Eduskuntavaalit 2015, Kimmo Grönlund 4. Vaalikampanjat ja julkisuuden agenda, Erkka Railo ja Sini Ruohonen 5. Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003–2015 eduskuntavaaleissa, Kim

Strandberg 6. Digitaalinen vaaliteltta: Twitter politiikan areenana eduskuntavaaleissa 2015, Mari Marttila, Salla-Maaria Laaksonen, Arto Kekkonen,

Mari Tuokko ja Matti Nelimarkka 7. Vaalikeskustelun aikainen live-twiittaaminen – kansalaiskeskustelun uusi muoto?, Annina Eloranta ja Pekka Isotalus 8. Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta, Åsa von Schoultz 9. Yhdenvertaisuus äänestyskopissa: äänestysaktiivisuus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, Hanna Wass ja Sami Borg 10. Itä-Suomen vaalipiiriuudistuksen vaikutukset, Jussi Westinen ja Sami Borg 11. Strateginen hallitusohjelma ja hallitusohjelmainstituution muutos, Juri Mykkänen 12. Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla, Jussi Westinen 13. Äänestäjät arvo- ja asenneulottuvuuksilla, Jussi Westinen, Elina Kestilä-Kekkonen ja Aino Tiihonen 14. Puoluekannan periytyminen vanhemmilta lapsille, Aino Tiihonen, Elina Kestilä-Kekkonen, Jussi Westinen ja Lauri Rapeli 15. Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet, Aino Tiihonen 16. Kannastaan epävarmat ja liikkuvat äänestäjät, Peter Söderlund 17. Kiinnostavaa mutta monimutkaista: tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen, Lauri Rapeli ja Sami Borg 18. Suomalaisten poliittinen luottamus ja siihen vaikuttavat tekijät, Maria Bäck, Elina Kestilä-Kekkonen ja Peter Söderlund 19. Naiset ja miehet äänestäjinä, Sari Pikkala 20. Terveys ja poliittinen kiinnittyminen, Mikko Mattila, Hannu Lahtinen, Lauri Rapeli ja Hanna Wass 21. Kansalaisaloite poliittisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta, Henrik Serup Christensen, Maija Karjalainen ja Maija Setälä

Mikä eriarvoistumiskehitys?

Eriarvoistuminen poliittisessa osallistumisessa I

Eriarvoistuminen poliittisessa osallistumisessa II

Puolueiden ääniosuudet vuoden 2015 eduskuntavaaleissa (%) (Taulukko 3.1)

Osuus ennakkoäänistä

Osuus vaalipäivän

äänistä Lopullinen ääniosuus

Ääniosuuden muutos vaaleista

2011Ääniä

yhteensäKESK 23,6 18,9 21,1 +5,3 626 218

KOK 17,6 18,7 18,2 –2,2 540 212

PS 16,0 19,1 17,7 –1,4 524 054

SDP 17,9 15,3 16,5 –2,6 490 102

Vihreät 7,0 9,8 8,5 +1,3 253 102

VAS 7,7 6,7 7,1 –1,0 211 702

RKP 4,2 5,5 4,9 +0,6 144 802

KD 3,9 3,2 3,5 –0,5 105 134

Muut 2,1 2,8 2.5 +0,6 73 133

Nykyisten eduskuntapuolueiden ja niiden edeltäjien kannatus vaaleissa 1945–2015 (%) (Kuvio 3.2.)

RomaniaPuola

Slovenia

Bulgaria

Liettua

Yhdysvallat

Ranska

Portugali

Latvia

Tsekki

Slovakia

Kroatia

Unkari

KreikkaViro

Irlanti

Iso-Brit

annia EUSuomi

KanadaSaksa

Espanja

Länsi-

Eurooppa

Alankomaat

Itävalta

Italia

NorjaIsla

ntiRuotsi

TanskaBelgia

Luxe

mburgMalta

40.0

50.0

60.0

70.0

80.0

90.0

100.0

41.8

50.9 51.7 51.8 52.9 53.555.4 55.8

58.8 59.5 59.5 60.8 61.8 63.0 64.2 65.1 66.1 66.7 66.968.3

71.573.2 73.3 74.6 74.9 75.2

78.281.4

85.8 85.9

89.491.2

93.0

Suomessa matalahko äänestysaktiivisuus, % (kuvio 3.5)

Osallistumisen paradoksi Suomessa:

1. Suomessa vallitsee melko korkea luottamus demokratian keskeiseen instituutioon eli eduskuntaan.

2. Meillä on myös korkea ihmisten välinen keskinäinen luottamus.3. Silti meillä äänestetään muita Pohjoismaita vähemmän.

Luottamus kansallista parlamenttia kohtaan ja äänestysprosentti viimeisissä parlamenttivaaleissa eräissä Euroopan maissa (European Social Survey ESS 7, data 2014; IDEA)

¤ Sveitsi: luottamus 6,2; äänestysprosentti 48,4

Luottamus maan parlamenttia kohtaan Pohjoismaissa 2002–2014 (ESS, 0 ”ei luottamusta” – 10 ”erittäin vahva luottamus”)

5.0

5.2

5.4

5.6

5.8

6.0

6.2

6.4

6.6

6.8

7.0

5.8

6.0 6.0 6.0

5.3

6.0

5.4

5.6

5.3

5.5

5.6

6.0

6.2

6.5

6.0

5.4

5.7

5.7

6.3

6.0

6.16.1

6.2

6.3

6.4

5.8

6.0

5.7

Suomi 2002 Suomi 2004 Suomi 2006 Suomi 2008 Suomi 2010 Suomi 2012 Suomi 2014 Norja 2002 Norja 2004 Norja 2006Norja 2008 Norja 2010 Norja 2012 Norja 2014 Ruotsi 2002 Ruotsi 2004 Ruotsi 2006 Ruotsi 2008 Ruotsi 2010 Ruotsi 2012Ruotsi 2014 Tanska 2002 Tanska 2004 Tanska 2006 Tanska 2008 Tanska 2010 Tanska 2012 Tanska 2014

Onko luottamus Suomessa laskussa? Heiluri: lasku 2010 vaalirahakohun jälkeen? Normalisointi 2012, lasku taas 2014.

Nuorilla muita matalampi poliittinen luottamus (asteikko 0 ei luota ollenkaan, 10 luottaa täysin)

Taulukko 12.1

Ammatillinen yhteiskuntaluokka KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD Yht.

2003 Työntekijät 24 12 2 36 4 16 1 5 1002007 24 7 6 36 4 16 3 4 1002011 13 8 28 32 3 12 2 2 1002015 18 4 38 26 3 8 1 2 1002003 Palvelutyöntekijät 20 14 3 29 8 12 4 9 1002007 ja konttorityöntekijät 21 21 5 25 8 9 4 9 1002011 15 14 24 24 4 10 3 7 1002015 20 11 24 20 6 7 6 5 1002003 Maatalousyrittäjät 81 5 3 5 0 0 2 5 1002007 67 13 2 6 3 6 2 2 1002011 63 5 5 5 2 7 9 5 1002015 79 8 4 4 0 0 0 4 1002003 Yrittäjät 28 34 0 18 3 3 9 3 1002007 24 38 8 14 5 3 5 3 1002011 – – – – – – – – –2015 26 46 13 4 2 4 7 0 1002003 Toimihenkilöt 13 21 2 31 12 10 7 5 1002007 27 27 3 20 7 6 5 5 1002011 21 22 16 16 9 7 5 5 1002015 23 22 13 20 10 8 1 4 1002003 Ylemmät toimihenkilöt 18 33 0 20 10 8 7 4 1002007 ja johtajat 15 39 3 13 13 7 7 3 1002011 14 33 12 11 10 9 6 5 1002015 18 27 7 7 18 9 11 4 100

Puol

ueva

linta

Puolueita äänestäneiden mielipide-erot: EUSeuraavassa on lueteltu eräitä ehdotuksia koskien Suomen tulevaisuuden suuntaa. Mitä mieltä olet näistä ehdotuksista? Käytä vastaamisessa asteikkoa nollasta kymmeneen (0-10), jossa nolla tarkoittaa ”erittäin huono ehdotus”, viisi ”ei hyvä eikä huono ehdotus” ja kymmenen ”erittäin hyvä ehdotus”. Alla keskiarvot.

PS KD SDP Kesk RKP Vas Vihr KOK0.0

1.0

2.0

3.0

4.0

5.0

6.0

7.0

8.0

9.0

10.0

6.7 6.55.9 5.8

5.4 5.3 5.04.3

”Euroopan unioniin vähemmän sitoutunut Suomi”

Puolueita äänestäneiden mielipide-erot: maahanmuuttoSeuraavassa on lueteltu eräitä ehdotuksia koskien Suomen tulevaisuuden suuntaa. Mitä mieltä olet näistä ehdotuksista? Käytä vastaamisessa asteikkoa nollasta kymmeneen (0-10), jossa nolla tarkoittaa ”erittäin huono ehdotus”, viisi ”ei hyvä eikä huono ehdotus” ja kymmenen ”erittäin hyvä ehdotus”. Alla keskiarvot.

PS Kesk SDP KOK KD Vas Vihr RKP0.0

1.0

2.0

3.0

4.0

5.0

6.0

7.0

8.0

9.0

10.0

3.4

4.7 4.7 4.9 4.95.7 5.9 6.2

”Suomi, jossa maahanmuutto on laajamittaisempaa”

Somevaalit? Ei sentään, mutta... (luvut 5,6,7 ja 3,4)

Taulukoista 3.2 ja 3.3

TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat

Kaikki 57,6

Mies 63,3Nainen 52,0

Ikä 18-24 34,925-34 33,235-44 48,145-54 62,455-64 71,165-74 75,9

75- 75,9

Uutisointi netissä, esim.

sanomalehtien sivut Vaalikoneet

Sosiaalinen media (Facebook, Twitter,

Instagram)31,3 26,0 14,8

33,6 26,1 14,529,1 25,9 15,2

35,1 42,1 29,145,3 39,0 28,142,3 36,2 18,740,2 29,9 18,023,3 16,9 6,620,6 13,4 4,05,6 2,1 0,7

Kansalaisaloite on alle 55-vuotiaiden suosiossa (taulukko 21.3)

% En ole allekirjoittanut,... Olen allekirjoittanut…

enkä aio allekirjoittaamutta saattaisin allekirjoittaa

1-2 kansalaisaloitetta

vähintään 3 kansalaisaloitetta

Ikä

18–24 15,3 40,0 38,2 6,5

25–34 15,5 35,1 39,4 10,0

35–44 8,3 43,2 41,3 7,2

45–54 12,4 46,4 35,1 6,2

55–64 25,5 50,6 19,4 4,5

65– 32,1 49,5 16,8 1,5

Demokratian tila Suomessa1. Suomi on pohjoismainen tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta, jossa vallitsee

keskinäinen luottamus ja melko korkea luottamus poliittista järjestelmää kohtaan.

2. Silti osa yhteiskunnan jäsenistä kokee syrjäytyneisyyttä. Se näkyy mm. ajatuspaja e2:n tuoreessa raportissa: ”Ihmisten eriarvoistuminen uhkaa suomalaista yhteiskuntaa” (44 % täysin, 38 % osittain samaa mieltä).

3. Resurssien mukainen eriarvoistuminen näkyy konkreettisesti äänestämisessä: vain perusasteen koulutuksen suorittaneista 25–34-vuotiaista äänesti 31 % vaaleissa 2015; korkeakoulututkinnon suorittaneista 55–69-vuotiaista äänesti 92 %.

4. Ongelma: Suomessa on objektiivisesti mitattuna pienet resurssierot globaalissa vertailussa, mutta ne koetaan suuriksi ja ne vaikuttavat myös poliittiseen osallistumiseen.

5. Poliittinen osallistuminen on muutakin kuin äänestämistä. Miten laajentaa poliittisen vaikuttamisen kanavia osallistaviksi?

Miten hypätä empatiakuilun yli?

tunnistetaan, että poliittinen osallistuminen on yhdistelmä äänestäjän moninaisia resursseja eikä se siten riipu ainoastaan yksilön motivaatiosta

hahmotetaan, että jako tunteella äänestäviin ja informoituihin rationaalisiin äänestäjiin ei yleensä mielekäs: päätöksentekoprosesseissa aktivoituvat kaikilla äänestäjillä monenlaiset tekijät ja informaatiokin voi olla vain tarkoitushakuista ”dataa” faktojen sijaan (knowledge-based policy → policy-based knowledge)

paluu ekspressiivisen osallistumisen ideaaliin: vältetään moraalisesta ylemmyydentunteesta (moral highgroud) kumpuvia argumentteja, joilla syyllistetään äänestämättä jättäneitä tai ”virheellisesti äänestäneitä” vastuuttomuudesta ja populistien ”kelkkaan hyppäämisestä”

”laiskojen äänestäjien sättimisen” sijaan muodostetaan lisää tietoa ja ymmärrystä olosuhteista, jotka toimivat esimerkiksi radikalisoitumisen kasvualustana

#vaalitutkimus

KYSYMYKSIÄ? FRÅGOR?