Kelan toimeenpanemanlainsäädännön kehittämissalkku 2015

Lainsäädännön kehittämissalkun tausta

• Laki edellyttää Kelalta ehdotuksia lainsäädännön

kehittämiseksi.

• Vuosittain Kela kokoaa kehittämissalkkuun lainsäädännön

kehittämisehdotukset, joita valmistellaan ministeriöiden

kanssa tai joita esitetään valmisteltavaksi lähivuosina.

• Kehittämissalkun ehdotusten taustalla ovat

− asiakkailta, toimihenkilöiltä ja sidosryhmiltä saadut

palautteet

− sisäisen valvonnan ja tutkimustoiminnan tulokset

2

Kohti yksinkertaisempaa lainsäädäntöä

• Kehittämissalkun tavoitteita ovat lainsäädännön selkeys,

yksinkertaisuus, etuuksien hakemisen helppous,

asiakasystävällinen toimeenpano sekä väliinputoamisten ja

liikamaksujen ehkäiseminen.

• Tämä esitys on tiivistelmä lainsäädännön kehittämissalkun

keskeisistä ehdotuksista, jotka on koottu 67-sivuiseen

dokumenttiin.

• Kokonaisuudessaan lainsäädännön kehittämisalkku on

luettavissa Kelan verkkosivuilla www.kela.fi/toiminta.

3

Tiivistelmän sisältö

• Keskeiset kehittämisehdotukset vuonna 2015 (I-III)

• Yksityiskohtaiset lainsäädännön muutosehdotukset:

− Lapsiperheiden tuet

− Opintotuki

− Työttömyysturva

− Sairausajan tuet

− Kuntoutus

− Eläkkeensaajien tuet

4

Keskeiset ehdotukset vuonna 2015

I. Kelan uudet tehtävät

• Omaishoidon tuki

• Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset

II. Sairaanhoitovakuutuksen

kehittäminen

• Asumisen tukien yhdistäminen

5

I Omaishoidon tuki Kelan tehtäväksi

• Kehittämistarpeet ikääntyvien määrän kasvaessa.

• Tuen määrärahasidonnaisuuden vuoksi

omaishoitajat nyt asuinkunnasta riippuen

eriarvoisessa asemassa.

• Tuki tulisi maksaa samoin perustein ja

samansuuruisena koko maassa.

• Uudistuksen perusteella Kela maksaisi hoitajalle

hoitopalkkion ja kunnat järjestäisivät omaishoitoa

tukevat palvelut.

6

II Sairaanhoitovakuutuksen kehittäminen

• Kelalla merkittävä rooli terveydenhuollon

rahoituksessa.

• Kelan korvausjärjestelmä on kustannuksiltaan

tehokas ja yhdenvertainen.

• Laadukkaiden lähipalvelujen saatavuus

• Kustannusten hillitseminen

• Asiakkaan valinnanvapauden säilyminen

• Yhteisrahoitteinen vakuutusmalli

7

II Sairaanhoitovakuutuksen kehittäminen

• Yhteisrahoitteinen vakuutusmalli

• Sairaanhoitovakuutuksen rahoittaisivat tulevaisuudessa

sote-alueet ja vakuutetut.

• Sairaanhoitovakuutuksen nykyinen valtionosuus noin 1 mrd.

euroa siirrettäisiin sote-alueille.

• Sote-alueen rahoitusosuus määräytyisi sen mukaan, kuinka

paljon sote-alueen asukkaat ovat saaneet

sairausvakuutuskorvauksia.

8

III Asumisen tukien yhdistäminen

• Kela maksaa asumistukia yhteensä yli 1,5 mrd. euroa

vuodessa eläkkeensaajan asumistukena, yleisenä

asumistukena, opintotuen asumislisänä sekä

sotilasavustuksen asumisavustuksena.

• Eri saajaryhmien kuuluminen yhden järjestelmän piiriin

poistaisi eroja ryhmien väliltä ja vähentäisi epäselvyyksiä

siirryttäessä järjestelmästä toiseen.

• Yksi järjestelmä vähentäisi asumistukien

toimeenpanokustannuksia.

9

Muut ehdotukset

10

Lapsiperheiden tuet, opintotuki, työttömyysturva,

sairausajan tuet, kuntoutus, eläkkeensaajien tuet

Lapsiperheet

• Vanhempainpäivärahat: lainsäädännössä tulisi huomioida

erilaiset perhemuodot ja sukupuolten tasa-arvo (esim. ilmaus

isyysraha ei sovellu naispareille).

• Laskentatapaa tulisi yksinkertaistaa. Nykyisin määrä

vaihtelee vanhempainrahakauden aikana.

• Tasa-arvon lisääminen vanhempainpäivärahojen

kohdentumisessa. Äidit ja isät nyt eriarvoisessa asemassa.

• Äitiysavustus: Rahana maksettavaa äitiysavustusta (140 e)

tulisi korottaa. Äitiyspakkauksen korkean laadun ylläpitäminen

edellyttää tuotteiden karsimista, jos äitiysavustuksen

korvaustasoa ei nosteta.

11

Opintotuki

• Vanhempien tulojen ei tulisi vaikuttaa opintorahan

myöntämiseen 18 vuotta täyttäneillä.

• Ikärajaa alennettaisiin ensin itsenäisesti asuvilla.

• Pienimmät opintorahat tulisi korottaa vähintään lapsilisän

tasolle.

• Ammatillisen koulutuksen enimmäistukiaikojen määrittelyä

tulisi uudistaa.

• Lukio-opintojen lukuvuoden tukikuukausien enimmäismäärä

tulisi arvioida uudelleen.

12

Työttömyysturva

• Työttömyysturvajärjestelmää tulisi yhdenmukaistaa ja

keventää.

• Työttömyysturvan tarveharkinnasta tulisi luopua kokonaan.

• Vanhempien tulojen vaikutus työmarkkinatukeen (osittainen

työmarkkinatuki) tulisi poistaa.

• Yksi perusetuus selkeyttäisi perusturvaa koskevaa sääntelyä,

olisi selkeämpi etuuden saajalle sekä helpottaisi etuuden

maksajan työtä.

• Työttömyysturvalaissa tulisi ottaa paremmin huomioon

uudenlaiset työskentelymuodot, esim. laskutusosuuskuntien

kautta tehtävä työ.

13

Sairausajan tuet

• Sairauspäiväraha

• Osasairauspäivärahaa voisi saada ilman omavastuuaikaa

(nyt sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää).

• Sairauspäivän enimmäisajan laskentasäännöstä tulisi

selkeyttää.

• Toimeentuloturva sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen

tulisi varmistaa muuten kuin työttömyysetuudella.

• 55 päivän omavastuuaika tulisi poistaa henkilöiltä, joiden

työedellytys ei täyty.

14

Sairausajan tuet

• Kuntoutusraha

• Nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta

maksettavan kuntoutusrahan vähimmäismäärää tulisi

korottaa.

• Nuoren kuntoutusrahan yläikärajaa tulisi nostaa.

• Kuntoutusrahan myöntämistä kuntoutuksen väliajoilta tulisi

selkeyttää.

• Kuntoutusrahan omavastuuaikoja tulisi yhdenmukaistaa ja

lisäksi tulisi selvittää, voisiko kuntoutusrahan omavastuun

poistaa kokonaan.

15

Sairausajan tuet

• Lääkekorvausjärjestelmä

• Lääkekorvausluokkien määrää tulisi vähentää – siirtyminen

kahden korvausluokan malliin.

• Yksityisen sairaanhoidon korvaukset

• Jos järjestelmä halutaan pitää yllä, korvaustasoja ei tulisi

enää leikata.

• Sairaanhoitokorvaukset tulisi sitoa sopivaan indeksiin, jotta

niiden kehitys vastaisi vähintään yleistä kustannuskehitystä.

16

Sairausajan tuet

• Matkakorvaukset

• Sairausvakuutuslain ja vammaispalvelulain mukaisten

matkojen yhdistäminen.

• Yöpymisrahan (20,18 e) korottaminen.

• Oman auton kilometrikorvauksen (0,20 e/km) nostaminen

samalle tasolle verottajan hyväksymän

matkakuluvähennyksen ( 0,25 e/km vuonna 2014) kanssa.

17

Kuntoutus

• Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

• Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuutta

koskevan ikärajan nostaminen (nyk. oikeus 65 ikävuoteen).

• Kelan pitkään ehdottama ns. vammaisetuuskytkentä

vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen

myöntämisedellytyksistä poistuu 1.1.2016.

• Avohoidon ja laitoshoidon välisen rajanvedon

selkeyttäminen.

18

Kuntoutus

• Kuntoutuspsykoterapia

• Aikuisten korvaustaso tulisi nostaa nuorten

kuntoutuspsykoterapian vaativan erityistason

korvaustasolle.

• Kuntoutuspsykoterapiaan oikeuttavaa ikärajaa tulisi nostaa

(nykyisin oikeus 67 ikävuoteen)

19

Eläkkeensaajien tuet

• Eläkkeensaajan asumistuki

• Omakotitalossa asuvilla asumistuessa huomioon otettavat

kustannukset tulisi määritellä samalla tavoin riippumatta

rakennuksen valmistumis- ja perusparannusvuodesta.

• Omaisuutta ei tulisi ottaa huomioon eläkkeensaajan asumistuessa.

• Kansaneläke

• Tulisi yhtenäistää eläkkeiden määrät yksinäisiltä ja perheellisiltä

eläkkeensaajilta.

• Osatyökyvyttömyyseläke osaksi kansaneläkejärjestelmää.

• Perhe-eläke

• Leskeneläke tulisi myöntää muiden edellytysten täyttyessä

(edunjättäjän ja lesken ikä, yhteiset lapset sekä avioliiton pituus)

myös avoliiton perusteella.

20