Muutoksen suunnat kolmannes I 2016

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I/2016

Kolmannes tammi-huhtikuu 2016

Porin kaupungin strategiaympäristö

Porin

kaupungin

strategia-

ympäristö

Kaupunki-

strategia

Hyvinvointi-

ohjelma

Elinvoima-

ohjelma

Työllisyys-

ohjelma

28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Työllisyysohjelman tavoitteiden ja päämittarien toteutuminen

TAVOITTEET JA TAVOITETASO TOTEUMA

1. TYÖPAIKKOJEN NETTOLISÄYS 1700 TYÖPAIKKAA VUOTEEN 2025

MENNESSÄ

Työpaikkojen määrä väheni -389 työpaikalla vuonna 2013

vuoteen 2012 verrattuna (viimeisin tilastotieto)

2. TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN: 72 %:IIN VUOTEEN 2025

MENNESSÄ

3. TYÖTTÖMYYSASTEEN ALENEMINEN 25 SUURIMMAN KUNNAN

KESKIARVON TASOLLE VUODEN 2018 LOPPUUN MENNESSÄ 27 suurimman kunnan vuosikeskiarvo 14,2 % ja Porin 17,0% tam-

mi-huhtikuussa 2016. Porin erotus +2,8 %-yksikköä negatiivinen

Porin seudun työllisyysaste oli 67,4 %vuoden 2013 lopussa. Erotus

4,6 %-yksikköä negatiivinen suhteessa tavoitteeseen

4. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS 10 SUURIMMAN KAUPUNGIN KESKIARVON

TASOLLA

Porin pitkäaikaistyöttömyysaste oli 33,4 % tammi-huhtikuussa

2016. Osuus ei ole noussut edellisestä vuosineljänneksestä

5. KELA:N ”SAKKOMAKSUJEN” PUOLITTAMINEN VUODEN 2015

TASOSTA

KELA:n sakkomaksut ovat vähentyneet 200 000 eurolla tammi-huh-

tikuussa 2016 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

6. AKTIVOINTIASTE 15 SUURIMMAN KAUPUNGIN KESKIARVON TASOLLA Porin aktivointiaste oli 33,4 % tammikuun lopussa 2016. Porin

aktivointiaste oli 2,1 %-yks. positiivisempi kuin 15 kaupungin ka.

7. NUORISOTYÖTTÖMYYDEN ALENEMINEN 11%:IIN VUODEN 2018

LOPPUUN MENNESSÄ Porin nuorisotyöttömyysaste oli 15,2 % tammi-huhtikuussa 2016.

Nuorisotyöttömyysaste oli 4,2 %-yksikköä korkeampi kuin tavoite.

8. TOTEUTETAAN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEEN LIITTYVIÄ INNOVA-

TIIVISIA KOKEILUJA YHTEISTYÖSSÄ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA

Porin ja Rauman kaupungit pääsivät mukaan työvoima- ja yritys-

palvelujen alueelliseen kokeiluun. 41 aluetta haki ja 9 valittiin.


Elinvoimaohjelman tavoitteiden ja päämittarien toteutuminen

TAVOITTEET JA TAVOITETASO TOTEUMA

1 . PORIN TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN JA TYÖLLISYYSASTE 20

SUURIMMAN KAUPUNGIN KESKIARVON TASOLLA

Porin työllisyysaste oli 65,6 % vuoden 2014 lopussa. 20 suurimman

kaupungin keskiarvo oli 66,2 %. Porin työllisyysaste oli 9. korkein ja 0,6

%-yksikköä jäljessä 20 suurimman keskiarvoa

2. PORIN KAUPUNGIN VEROTULOKERTYMÄN MUUTOS KUNNALLIS-,

YHTEISÖ- JA KIINTEISTÖVEROISSA JA VERTAILU KOKO MAAN

KEHITYKSEEN

3. PALKKASUMMAN KEHITYS SATAKUNNAN YRITYKSISSÄ

27

Porin kunnallisverojen muutos oli +0,4 % (koko maa 1,4 %), yhteisöve-

rojen -19,3 % (- koko maa 4,2 %) ja kiinteistöverojen +300,4 % tammi-

kesäkuussa 2016 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

4. ELINVOIMA-OHJELMAN OHJELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN

5. ELINVOIMAOHJELMAN KETJUJEN ELINVOIMALUPAUSTEN

LAATIMINEN

6. ERI TOIMIJOIDEN OSALLISTAMINEN MUKAAN OHJELMATYÖHÖN

Kaikki ketjut määritelleet elinvoimalupauksen taustalla olevat tavoit-

teensa ja toimintansa painopisteet. Osa ketjuista on muotoillut niistä

konkreettisen lupauksen ja osalla kesken

Ohjelman käynnistämisen yhteydessä on sitoutettu laaja joukko

Avainhenkilöitä sekä ketjujen työhön että koko ohjelman toteutta-

miseen.


Ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Ja ohjelmatyö

käynnistynyt. Ketjujen jäsenet on valittu ja ketjut kokoontuneet sekä

yhdessä että erikseen.

Satakunnan yritysten maksama yhteenlaskettu palkkasumma laski 1

prosentin heinä-joulukuussa 2015 . Palkkasumma kasvoi koko maassa

0,8 % vastaavana ajankohtana

1 TYÖLLISYYSKEHITYS

2

3

VÄESTÖKEHITYS

MUU PORIN JA PORIN SEUDUN YLEINEN KEHITYS

Työllisyyskehitys

Porin työllisyyskehitys tammi-huhtikuussa 2016

• Satakunnan työttömyysaste oli kuudenneksi alhaisin ELY-keskusalueiden joukossa:

Satakunnan alueella oli yhteensä 13 740 työtöntä työnhakijaa huhtikuun lopussa 2016. Työttömyyden kehityksessä on tapahtunut

pieni käänne, sillä työttömiä työnhakijoita oli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Satakunnan työttömyysaste oli 13,4 %, joka oli

kuudenneksi alhaisin kaikkien 15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli Pohjanmaalla, Uudellamaalla,

Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä.

• Työllisyysaste ja työttömyysaste heikentyivät edelleen vuoden 2015 aikana: Porin seudun

työllisyysaste oli 67,3 % vuoden 2013 lopussa (viimeisin tieto). Työllisyysaste on 4,7 %-yksikköä jäljessä Porin työllisyysohjelman

tavoitteesta (72 %). Porissa oli keskimäärin 751 avointa työpaikkaa tammi-huhtikuussa 2016. Avoimien työpaikkojen määrä oli samalla

tasolla kuin edellisenä vuotena vastaavana ajankohtana. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli vuoden 2016 ensimmäisellä

kolmanneksella korkeampi kuin edellisinä vuosina, mutta työllisyyden heikkeneminen on pysähtynyt keväällä 2016. Porissa oli

keskimäärin 6 785 työtöntä työnhakijaa tammi-huhtikuussa 2016. Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 17 %, joka oli korkein

työttömyysasteen vuosikeskiarvo vuoden 2002 jälkeen. Porin työttömyysaste oli 2,8 %-yksikköä korkeampi kuin 27 suurimman kunnan

keskiarvo.

• Porin työttömistä kolmannes pitkäaikaistyöttömiä: Porin kaupungissa oli yli vuoden työttömänä olleita

henkilöitä 2 261 henkilöä tammi-huhtikuussa 2016. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut hyppäyksittäin korkeammalle tasolle

vuosi vuodelta 2010-luvulla. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää kuitenkin kääntyneen loivaan laskuun vuoden 2016 aikana.

Pitkäaikaistyöttömiä oli kolmannes (33,4 %) kaikista työttömistä työnhakijoista.

• Nuorten työllisyystilanteen kuukausivaihtelut suuria. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli

keskimäärin 15,2 % tammi-huhtikussa 2016. Tavoite on 4,2 %-yksikköä korkeammalla kuin työllisyysohjelman tavoite. Nuorten

työttömien määrä oli alkuvuonna määrällisesti korkeampi kuin vuosina 2013-2015. Nuorten kohdalla työttömyyden kausivaihtelut ovat

suuria ja työttömyysjaksot keskimäärin lyhyempiä.

• KELA:n sakkomaksut ovat vähentyneet alkuvuonna 2016 ja aktivointiaste keskimääräistä

parempi verrokkikaupunkeihin verrattuna: Porin kuntaosuus työmarkkinatuesta on vähentynyt noin 200 000

eurolla tammi-huhtikuussa 2016 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Porin aktivointiaste oli 33,4 % tammikuun

lopussa 2016. Aktivointiaste oli 2,1 %-yksikköä korkeampia kuin 15 suurimman kaupungin keskiarvo.

28.6 2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Avointen työpaikkojen määrän kehitys kuukausittain Porissa vuosina 2013-2016

1071

974

856

608 673

1050

736

546

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

2013 2014 2015 2016

Porin työllisyysohjelman tavoite: avointen työpaikkojen määrän lisääntyminen. Tilanne: avointen työpaikkojen määrä oli tammi-huhtikuussa samalla tasolla kuin vuonna 2015

Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A

28.6 2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Työttömien työnhakijoiden vuosikeskiarvo vuosina 2005-2016

Työttömien työnhakijoiden määrä on noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 alkaen. Porin työttömien työnhakijoiden vuosikeskiarvo oli 6 785 (tammi-huhtikuu 2016)

28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom


5626

5141

4460

3980

4535

4920 4777 4784

5356

5855

6541 6785

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

7000

7500

8000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Työttömyysasteen vuosikeskiarvo vuosina 2005-2016

Porin työttömyysaste on noussut yhtäjaksoisesta vuodesta 2012 alkaen. Porin työttömyysaste on noussut 4,7 %-yksikköä vuosien 2012-2016 välisenä aikana. Porin työttömyysaste oli edellisen kerran yhtä korkealla tasolla vuonna 2002



15,4

14,1

12,5

11,1

12,6 12,6 12,4 12,3

13,8

15

16,3 17

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Työttömyysaste 27 suurimmassa kunnassa touko-

kuun lopussa 2016

7,2 10,2 10,2 10,2 10,3

10,5 10,6

11,1 11,4 11,6 11,8

12,2 12,3 12,3

13,1 13,7

14,6 14,9 15

15,6 15,6

16,1 16,2

16,5 17,5 17,5

19,2

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22

Nurmijärvi

Espoo

Porvoo

Järvenpää

Seinäjoki

Kokkola

Hyvinkää

Vaasa

Hämeenlinna

Lohja

Vantaa

Rauma

Helsinki

Kuopio

Mikkeli

Kouvola

Lappeenranta

Rovaniemi

Salo

Oulu

Pori

Turku

Lahti

Jyväskylä

Tampere

Joensuu

Kotka

27 suurimman keskiarvo

13,2 %

MUUTOS % 2015-2016/5 1. LAHTI -5,6 % 2. OULU -4,6 % 3. H-LINNA -3,5 % 4. JYVÄSKYLÄ -2,4 % 5. SALO -2,0 % 6. KUOPIO -1,6 % ----- 27. VAASA +10,8 %


Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo suhteessa 27 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2016

19,7

18,5

17,2

16,1

16,9

15,4

14,1

12,5

11,1

12,6 12,6 12,4 12,3

13,8

14,7

16,3

17

14,7

13,7 13,2

12,6 12,6 12

10,4

9,2 8,7

10,7 10,9

10,2 10,7

12,1

13,2

14 14,2

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Pori 27 suurinta kuntaa

Porin työllisyysohjelman tavoite: Työttömyysaste alenee 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilanne: Porin työttömyysaste oli 2,8 %-yksikköä korkeampi kuin 27 suurimman kunnan vuosikeskiarvo tammi-huhtikuussa 2016



Pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2013-2016

Porin työllisyysohjelman tavoite: pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden vähentäminen. Tilanne: pitkäaikaistyöttömien määrä nousi hyppäyksittäin aikaisempaa korkeammalle tasolle vuosina 2013-2015. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen tammi-huhtikuussa 2016 aikaisempia vuosia kor-keammalla tasolla, mutta on alentunut vuoden 2016 ensimmäisellä kolmanneksella


1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

1900

2000

2100

2200

2300

2400

2500

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

2013 2014 2015 2016

Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina 2013-2016

Työllisyysohjelman tavoite: Nuorten työttömyysasteen aleneminen 11 %:iin kaikista työttömistä vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilanne: Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli keskimäärin 15,2 % tammi-huhtikuussa 2016. Ero työllisyysohjelman tavoitteeseen +4,2 %-yksikköä. Nuorten työttömien määrä on ollut hienoisessa laskussa vuoden 2016 ensimmäisellä kolmanneksella

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

1100

1200

1300


2013 2014 2015 2016

Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A


0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

400 000

450 000

500 000

550 000

600 000


Kunnan osuus 2015 Kunnan osuus 2016

Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta kuukausittain tammi-joulukuussa 2015-2016

Porin työllisyysohjelman tavoite: KELA:n ”sakkomaksujen” väheneminen. Tilanne: Porin kuntaosuus työmarkkinatuesta on laskenut tammi-huhtikuussa 2016 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Porin maksuosuus työmarkkinatuesta oli 1,7 miljoonaa euroa tammi-huhtikuussa 2016. Porin maksuosuus oli noin 200 000 euroa alhaisempi kuin vuonna 2015 vastaavana ajankohtana.

Lähde: KELA, kelasto -raportit


Väestökehitys

Porin väestökehitys tammi-huhtikuussa 2016

• Polarisoituva väestökehitys koko maassa ja Satakunnassa: Luonnollinen väestönlisäys

(syntyvyys-kuolleisuus) oli positiivinen noin joka kolmannessa (100/313) kunnassa vuosina 2010-2015. Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä (77/313) kunnassa. Nettomaahanmuutto oli positiivinen käytännössä kaikissa kunnissa (310/313). Satakunnassa sekä luonnollinen väestönlisäys että kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain kahdessa kunnassa. Nettomaahanmuutto oli positiivinen kaikissa alueen kunnissa. Satakunnan kunnista väestönlisäystä sai neljä kuntaa vuosina 2010-2015: Pori, Eurajoki, Luvia ja Rauma

• Porin asukasluvun kasvu on ollut negatiivinen alkuvuonna 2016: Porin asukasluku oli

85280 asukasta toukokuun lopussa 2016. Porin asukasluku on vähentynyt 166 henkilöllä tammi-toukokuun aikana 2016. Asukasluvun väheneminen perustuu negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäykseen: syntyneiden enemmyys oli -290 henkilöä vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Pori on saanut alkuvuonna muuttovoittoa yhteensä +124 henkilöä, josta maan sisäisen muuttoliikkeen osuus on 12 henkilöä ja ulkomaisen muuttoliikkeen +112 henkilöä. Porin suurimpana asukasluvun kasvun haasteena on heikko luonnollinen väestönlisäys. Luonnollinen väestönlisäys oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä alhaisempi kuin yhdelläkään neljänneksellä vuoden 2010 jälkeen.

• Taloudellinen huoltosuhde on tärkeä alueen väestörakenteen ja elinvoiman mittari: Taloudellinen huoltosuhde on keskeinen väestörakenteen mittari. Taloudellisessa huoltosuhteessa

verrataan työllisten määrää suhteessa ei-työllisiin (työttömät työnhakijat ja työvoiman ulkopuolella olevat). Porin taloudellinen huoltosuhde oli 1,57 eli yhtä työllistä kohden oli 1,57 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. Porin taloudellinen huoltosuhde oli heikompi kuin koko maan keskiarvo (1,37), mutta hieman kilpailukykyisempi kuin koko maan mediaani (1,62). Porin sisällä huoltosuhde oli kilpailukykyisin uusilla pientalovaltaisilla alueilla ja keskustan reuna-alueilla. Taloudellinen huoltosuhde oli heikoin ydinkeskustan alueella sekä erityisesti Pormestarinluodon, Väinölän-Sampo-lan ja Pihlavan lähiöissä. Osaksi keskusta-alueen heikko taloudellinen huoltosuhde perustuu iäkkäiden asumisen keskittymiseen alueelle


Väestölisäyksessä on huomioitu kaikki väestökehityksen osatekijät vuosina 2010-2015: luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen nettomuutto ja netto-maahanmuutto

Väestönlisäys oli positiivinen yhteensä 100 kunnassa eli keskimäärin joka kol-mannessa kunnassa vuosina 2010-2015

Väestönlisäystä saaneet kunnat keskit-tyivät Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueelle, muille suurille kaupunkiseuduille, Pohjanmai-den rannikkolle, Ahvenanmaalle ja pis-temäisesti muihin yksittäisiin kuntiin

Pori sai väestönlisäystä yhteensä 531 henkilöä vuosien 2010-2015 välisenä aikana. Porin väestönlisäys perustui kotimaiseen ja ulkomaiseen muut-toliikkeeseen.

Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

Väestönlisäys kunnittain promillea per vuosi vuosina 2010-2015

> 10 promillea (22 kuntaa)

5 – 9,9 promillea (33 kuntaa)

0,1 – 4,9 promillea (45 kuntaa)

-0,1 – 9,9 promillea (107 kuntaa)

> -10 promillea (106 kuntaa)

VÄESTÖNLISÄYS KUNNIT-TAIN VUOSINA 2010-2015

Kuntien välinen muuttoliike oli posi-tiivinen 77 kunnassa vuosina 2010-2015 eli keskimäärin joka neljännessä kunnassa

Muuttovoittoiset kunnat keskittyivät Helsingin ja Vaasan välisen kasvukäy-tävän varrelle, suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille (Turun, Oulun, Jy-väskylän, Kuopion, Joensuun, Porin) ja pistemäisesti yksittäisille paikkakun-nille

Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki (17 165), Tampere (6340) ja Turku (4807) vuosina 2010-2015. Suhteellisesti eniten muutto-voittoa saivat Kauniainen (13,6 promillea), Jomala (12,5) ja Pirkkala (12,1)

Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 546 henkilöä, joka oli määrällisesti 20. eniten kaikkien 313 kunnan joukossa vuosina 2010-2015

Kuntien välinen muuttoliike promillea per vuosi vuosina 2010-2015


> -5 promillea (133 kuntaa)

-0,1 – -4,9 promillea (103 kuntaa)

0,1 – 4,9 promillea ( 65 kuntaa)

KUNTIEN VÄLINEN MUUTTO-LIIKE VUOSINA 2010-2015


Nettomaahanmuutto oli positiivinen 309 kunnassa 313:sta vuosina 2010-2015 eli de facto lähes kaikissa Suomen kunnissa

Kaikki kunnat saivat yhteenlaskettuna noin 94 000 henkilöä muuttovoittoa maahanmuutosta vuosina 2010-2014

Maahanmuutosta saivat määrällisesti eniten muuttovoittoa suurimmat kaupungit: Helsinki (18007), Espoo (8669), Vantaa (7717), Turku (4238), Tampere (3 555) ja Oulu (2567). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat pienet vastaanottokeskuspaikka-kunnat

Pori sai muuttovoittoa ulkomaisesta muuttoliikkeestä yhteensä 905 vuosina 2010-2015, joka oli määrälli-sesti 19. eniten kaikkien 313 kunnan joukossa

Nettomaahanmuutto kun-nittain promillea per vuosi 2010-2015


0,1 – 4,9 promillea (284 kuntaa)

> -0,1 promillea (5 kuntaa)

NETTOMAAHANMUUTTO KUN-NITTAIN VUOSINA 2010-2015


VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖIT-TÄIN MÄÄRÄLLISESTI SATAKUN-NASSA 2010-2015

KUNTA LUONNOLLI-

NEN VÄESTÖ-

NLISÄYS

KUNTIEN VÄ-

LINEN MUUT-

TOLIIKE

NETTOMAA-

HANMUUTTTO

VÄESTÖN-

LISÄYS

Honkajoki -78 -86 66 -98

Jämijärvi -58 -83 27 -114

Kankaanpää -122 -436 98 -460

Karvia -171 -48 22 -197

Siikainen -112 -55 9 -158

Harjavalta -182 -145 79 -248

Huittinen -183 -138 106 -215

Kokemäki -351 -226 88 -489

Luvia -16 27 28 39

Merikarvia -155 -98 21 -232

Nakkila -65 -4 4 -65

Pomarkku -118 -125 5 -238

Pori -920 546 905 531

Ulvila 53 -473 87 -333

Eura -280 -335 182 -433

Eurajoki 30 -45 81 66

Rauma -172 -683 868 13

Säkylä -171 -364 41 -494

SATAKUNTA -3071 -2771 2717 -3125


Satakunnan väkiluku väheni yh-teensä 3 125 henkilöä vuosien 2010-2015 välisenä aikana: väes-tön väheneminen perustui nega-tiiviseen luonnolliseen väestönli-säykseen ja maan sisäiseen muut-toliikkeeseen. Siirtolaisuudesta maakunta sai muuttovoittoa

Väestö on kasvanut neljässä kun-nassa 2010-luvulla Satakunnassa: Porissa (531), Eurajoella (66), Lu-vialla (39) ja Raumalla (13)

Luonnollinen väestönlisäys oli po-sitiivinen Ulvilassa (53) ja Eura-joella (30). Kuntien välinen muut-toliike oli positiivinen Porissa (547) ja Luvialla (27). Nettomaa-hanmuutosta saivat muuttovoit-toa kaikki alueen kunnat vuosina 2010-2015

Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

Porin väestönkehitys kvartaaleittain vuosina 2010-2016

Porin haasteena on negatiivinen luonnollinen väestönlisäys. Luonnollinen väestönlisäys oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä alhaisempi kuin yhdelläkään neljänneksellä vuoden 2010 jälkeen. Kuntien välinen muuttoliike on ollut toistuvasti negatiivinen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Nettomaahanmuutto oli positiivinen vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä.

Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain -tietokanta 28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

-150

-100

-50

0

50

100

150

200

Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosina 2010-2016

Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain -tietokanta


Paikkatietoisku:

Taloudellinen huoltosuhde Porin kantakaupungin alueella 2013

Väestörakennetta voidaan mitata ns.

taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Porin kaupungin taloudellinen huoltosuhde oli 151,7 vuoden 2013 lopussa eli sataa työl-listä kohden oli 151,7 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa

Porin kantakaupungin alueella talou-dellinen huoltosuhde oli heikoin ydin-keskustan alueella sekä erityisesti Pormestarinluodon, Väinölän-Sampo-lan ja Pihlavan lähiöissä. Osaksi keskusta-alueen heikko taloudellinen huoltosuhde perustuu iäkkäiden asumisen keskittymiseen alueelle

Taloudellinen huoltosuhde oli kilpai-lukykyisin uusilla pientalovaltaisilla alueilla ja keskustan reuna-alueilla


TALOUDELLINEN HUOLTO-SUHDE KUNNITTAIN 2014

Taloudellinen huoltosuhde eli ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin

Alle 1,30 (51 kuntaa)

1,30-1,49 (64 kuntaa)

1,50-1,74 ( 83 kuntaa)

1,75-1,90 (43 kuntaa)

Yli 1,90 (72 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kartta ja data: Timo Aro 2016

10 Ahvenanmaan kunnassa parempi huoltosuhde kuin

Helsingissä! Alhaisin Jomala 0,86!!

46 kunnassa enemmän kuin kaksi ei-työllistä

yhtä työllistä kohden. Korkein

Kivijärvi 2,45!

Taloudellinen huoltosuhde on keskei-nen väestörakenteen ja alueen elin-voiman mittari: taloudellisessa huol-tosuhteessa verrataan työllisten suhdetta työttömien työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien määrään

Taloudellinen huoltosuhde vaihteli kunnittain Jomalan 0,86 ja Kivijärven 2,45 välillä: Jomalassa oli toisin sanoen työllisiä enemmän kuin ei-työllisiä toisin kuin Kivijärvellä

Porin taloudellinen huoltosuhde (1,57) oli heikompi kuin koko maan keskiarvo (1,37), mutta koko maan mediaania kilpailukykyisempi (1,62)

Taloudellinen huoltosuhde oli kilpailukykyisin Ahvenanmaalla ja metropolialueella vuoden 2014 lopussa

Muu yleinen Porin ja Porin

seudun kehitys

Porin yleinen kehitys tammi-huhtikuussa 2016

Porin seutu sijoittui 12. kilpailukykyisemmäksi kaikki 70 Suomen seutua käsittävässä

kilpailukykyanalyysissä: Satamittarin (www.satamittari.fi) seutukuntien kilpailukykyanalyysissä verrattiin 70

seudun kilpailukykyä kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla: muuttujat olivat työn tuottavuus, työllisyysaste,

innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Seutukuntien sijaluku laskettiin kuuden

kilpailukykytekijän sijoitusten painottamattomana keskiarvona. Seutukuntien kilpailukykyanalyysin mukaan parhaimmin

sijoittuivat Porvoon, Vaasan, Helsingin, Tampereen, Rauman ja Oulun seutukunnat. Porin seutu oli 12. kilpailukykyi-

sin kaikkien 70 seutukunnan joukossa analyysin mittareilla. Porin seudun sijoitus oli 15. vuoden 2013 mittauksessa

samoilla mittareilla. Porin seudun myönteisinä kehityspiirteinä koko maahan verrattuna olivat korkeahko työn

tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja innovatiivisuus.

Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä samalla tasolla kuin vuona 2015 vastaavana

ajankohtana: Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä on ollut alkuvuonna 2016 samalla tasolla kuin vuonna 2015

vastaavana ajankohtana. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvoi 0,7-3,9 %:in välillä tammi-huhtikuussa. Porin

tilitettyjen kunnallisverojen määrä oli tammikuussa korkeampia kuin koko maassa keskimäärin, mutta jäi alhaisemmaksi

helmi-, maalis- ja huhtikuussa.

Porin tulonsaajien mediaanitulot ylittävät koko maan keskiarvon: Mediaanituloilla tarkoitetaan

kuntien kaikkien tulonsaajien keskimmäisen tulonsaajan keskimääräisiä vuosituloja yhden kalenterivuoden aikana.

Kuntien mediaanitulot vaihtelivat Siikaisten 15.925 eurosta Kauniaisten 34.064 euroon. Mediaanitulot ylittivät 28 000

euroa tulonsaajaa kohden yhteensä 11 kunnassa, jotka sijaitsivat pääasiassa Ahvenanmaalla ja Helsingin

metropolialueella pl. Närpio (!). Mediaanitulot jäivät alle 20 000 euron noin joka kolmannessa kunnassa (103 kuntaa).

Porin mediaanitulot ylittivät hieman koko maan keskiarvon ja selvästi koko maan mediaanin

Yritysperustanta edelleen positiivista taantumasta huolimatta: Porissa aloitti 333 ja lopetti 377

yritystä vuonna 2014. Joulukuun loppuun mennessä 2015 oli aloittanut 365 yritystä. Syyskuun loppuun mennessä

samana vuonna oli lopettanut 230 yritystä. Porissa oli yhteensä 4 923 yritystä vuonna 2015 (viimeisin tieto 30.9.2015).


SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY VUONNA 2014

Satamittarin seutukuntien kilpailukykyana-lyysissä verrataan 70 seudun kilpailukykyä kuuden muuttujan perusteella: työn tuotta-vuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulu-tustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltai-suus. Seutukuntien sijaluku on laskettu kuu-den kilpailykykytekijän sijoitusten painotta-mattomana keskiarvona

Seutukuntien kilpailukykyanalyysin mukaan parhaimmin sijoittuivat Porvoon, Vaasan, Helsingin, Tampereen, Rauman ja Oulun seutukunnat vuonna 2014

Porin seutu oli 12. kilpailukykyisin kaikkien 70 seutukunnan joukossa analyysin mitta-reilla. Porin seudun sijoitus oli 15. vuoden 2013 mittauksessa samoilla mittareilla.

Porin seudun myönteisinä kehityspiirteinä koko maahan verrattuna olivat korkeahko työn tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja in-novatiivisuus.

Lähde: Saku Vähäsantanen 2016

Porin

Rauman

Helsingin

Vaasan

Tampereen

Oulun

Turun

HML

Kokkolan

Porvoon

Pietarsaaren

E-P

SEUTUKUNTIEN SIJOITUS 2014

(suluissa sijoitus vuonna 2013)

1. Porvoon (4.)

2. Vaasan (1.)

3. Helsingin (2.)

4. Tampereen (3.)

5. Rauman (13.)

6. Oulun (6.)

7. Turun (10.)

8. Etelä-Pirkanmaan (5.)

9. Hämeenlinnan (7.)

10. Pietarsaaren (8.)

11. Lappeenrannan (9.)

12. Porin (15.)

13. Kokkolan (11.)

14. Salon (12.)

15. Turunmaan (16.)



Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

Työllisyysaste Porissa ja 20 suurimmassa kaupungissa vuoden 2014 lopussa

Porin elinvoimaohjelman tavoite: Työllisyysasteen nostaminen ja keskiarvo vähintään 20 suurimman kaupungin keskiarvon tasolla. Tilanne: 20 suurimman kaupungin työllisyysasteen keskiarvo oli 66,2 %. Porin työllisyysaste oli 65,6 % vuoden 2014 lopussa. Erotus 0,6 %-yksikköä. Porin työllisyysaste oli 9:nneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa.

73,5 73,3

70,6 69,7 69,4 69,4

67

65,6 65,5 65,5 65,4 65,4 64,5

64 63,8 63,5 63,3 63,2

60,9 60,5

555657585960616263646566676869707172737475

20 suurimman

kaupungin

keskiarvo 66,2 %

Hallitusohjelman

tavoite 72 %

Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2014-2016

0

3

6

9

12

15

18

21

24

27

tam

mikuu

helm

ikuu

maaliskuu

huhtikuu

toukokuu

kesäkuu

heinäkuu

elokuu

syyskuu

lokakuu

marraskuu

joulukuu

Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut vähäisiä 2016 I neljänneksellä

aikaisempien vuosien tapaan.


Lähde: Verohallinto

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa tammi-huhtikuussa 2016

0,0

5,0

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu

3,9

2,3

1,1

0,7

3,1

2,5

1,9 1,8

Pori Koko maa

Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen

jaksotuksen vuoksi



Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (euroa) kuukausittain vuosina 2012-2016

0

1 000 000

2 000 000

3 000 000

4 000 000

5 000 000

6 000 0002

01

3/1

201

3/2

201

3/3

201

3/4

201

3/5

201

3/6

201

3/7

201

3/8

201

3/9

201

3/1

0

201

3/1

1

201

3/1

2

201

4/1

201

4/2

201

4/3

201

4/4

201

4/5

201

4/6

201

4/7

201

4/8

201

4/9

201

4/1

0

201

4/1

1

201

4/1

2

201

5/1

201

5/2

201

5/3

201

5/4

201

5/5

201

5/6

201

5/7

201

5/8

201

5/9

201

5/1

0

201

5/1

1

201

5/1

2

201

6/1

201

6/2

201

6/3

201

6/4

Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: vuoden 2015 toukokuun

aikaisempaa suurempi summa selittyy työmarkkinatuen rahoitusvastuun kompensoinnilla

kunnille.



VANHOJEN OSAKEASUNTOJEN NELIÖHINNAT KESKUSKAUPUN-GEISSA VUOSINA 2010-2016 (I-neljännes)

KUNTA NELIÖHINTA

2010

NELIÖHINTA

2016/I

MUUTOS

EUROA PER

NELIÖ 2010-

2016 (I)

MUUTOS %

EUROA PER

NELIÖ 2010-

2016 (I)

Seinäjoki 1559 1825 266 17,1

Helsinki 3520 4067 547 15,5

Vaasa 1688 1893 205 12,1

Pori 1353 1515 162 12,0

Joensuu 1680 1876 196 11,7

Jyväskylä 1769 1975 206 11,6

Mikkeli 1597 1775 178 11,1

Tampere 2162 2382 220 10,2

Oulu 1622 1769 147 9,1

Turku 1818 1982 164 9,0

Lahti 1673 1800 127 7,6 Espoo-

Kauniainen 3071 3268 197 6,4

Vantaa 2472 2619 147 5,9

Kuopio 1809 1902 93 5,1

Kokkola 1510 1567 57 3,8

Hämeenlinna 1782 1828 46 2,6

Kajaani 1360 1394 34 2,5 Helsingin

kehyskunnat 2114 2146 32 1,5

Rovaniemi 1580 1594 14 0,9

Lappeenranta 1665 1674 9 0,5

Kouvola 1202 1194 -8 -0,7

Kotka 1398 1294 -104 -7,4


Vanhojen asunto-osakkeiden hinta-kehitys sisältää myydyt kerros- ja rivitalo-osakkeet . Vanhojen asunto-jen hintakehitystä vertaillaan keskus-kaupungeissa vuosien 2010-2016 välisenä aikana. Vuoden 2016 tiedot perustuvat vuo-den kolmen ensimmäisen kuukau-den tietoihin

Vanhojen asunto-osakkeiden neliö-hinta oli korkein Helsingissä (4067 €), Espoo-Kauniaisissa (3268 €), Vantaalla (2619 €), Tampereella (2382 €) ja Helsingin kehyskunnissa (2146 €)

Neliöhinnat nousivat määrällisesti eniten Helsingissä, Seinäjoella ja Tampereella sekä suhteellisesti eniten Seinäjoella (17,1 %), Helsin-gissä (15,5 %), Vaasassa (12,1 %) ja Porissa (12 %) vuosina 2010-2016

Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asunto-osakkeiden hintakehitys

MEDIAANITULOT KUNNIT-TAIN TULONSAAJAA KOH-DEN VUONNA 2014

Mediaanituloilla tarkoitetaan kuntien kaikkien tulonsaajien keskimmäisen tulonsaajan keskimääräisiä vuosituloja yhden kalenterivuoden aikana

Kuntien mediaanitulot vaihtelivat Sii-kaisten 15.925 eurosta Kauniaisten 34.064 euroon

Mediaanitulot ylittivät 28 000 euroa tulonsaajaa kohden yhteensä 11 kun-nassa, jotka sijaitsivat pääasiassa Ahve-nanmaalla ja Helsingin metropolialu-eella pl. Närpio (!)

Mediaanitulot jäivät alle 20 000 euron noin joka kolmannessa kunnassa (103 kuntaa).

Porin mediaanitulot ylittivät hieman koko maan keskiarvon ja selvästi koko maan mediaanin

Mediaanitulot euroa per

tulonsaaja

Yli 28.000 €

25.000-27.999 €

22.000-24.999 €

19.000-21.999 €

16.000-18.999 €

Alle 16.000 €

Lähde: Tilastokeskus, tulot

Kartta ja data: Timo Aro 2016


Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2015

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

I/2

005

II/2

005

III/2

005

IV

/20

05

I/2

006

II/2

006

III/2

006

IV

/20

06

I/2

007

II/2

007

III/2

007

IV

/20

07

I/2

008

II/2

008

III/2

008

IV

/20

08

I/2

009

II/2

009

III/2

009

IV

/20

09

I/2

010

II/2

010

III/2

010

IV

/20

10

I/2

011

II/2

011

III/2

011

IV

/20

11

I/2

012

II/2

012

III/2

012

IV

/20

12

I/2

013

II/2

013

III/2

013

I/2

014

II/2

014

III/2

014

IV

/20

14

I/2

015

II/2

015

III/2

015

IV

/20

15

Aloittaneita Lopettaneita

Porissa aloitti 333 ja lopetti 377 yritystä vuonna 2014. Joulukuun loppuun mennessä 2015

oli aloittanut 365 yritystä. Syyskuun loppuun mennessä samana vuonna oli lopettanut 230

yritystä.

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta


Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2015

4000

4100

4200

4300

4400

4500

4600

4700

4800

4900

5000

Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa.

Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä

vaikuttaa vuosien 2013 ja -14 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan

vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta


H Y V Ä Ä K E S Ä Ä !

Government & Nonprofit

Muutoksen suunnat kolmannes I 2016