Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014

8.12.2014 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Kuva: Antero Saari

Kuva: Toni Mailanen

Kuva: Toni Mailanen

Sisältö

– Alue- ja paikallistalouden kehitys – Työpaikka- ja työllisyyskehitys – Väestökehitys – Satakunnan sote –alueeseen liittyviä karttoja


Kuva: Antero Saari

Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen

Alue- ja paikallistalouden kehitys


Kuva: Toni Mailanen Kuva: www.istockphoto.com

Porin seutu oli monipuolisuusindeksissä (HHI-indeksi) toimialarakenteeltaan 8:nneksi monipuolisin

seutu 70 seutukunnan joukossa koko maassa. Porin seutu kuului monipuolisimpien seutujen joukkoon,

kun kaikki seudut jaettiin kuuteen luokkaan. Monipuolisuus on eräänlainen suojakilpi äkillisille

muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia kuin

yksipuolisen toimialarakenteen seuduilla.

Porin asukkaiden mediaanituloja tarkasteltiin asuinalueittain. Asukkaat jaettiin kahdeksaan tuloryhmään:

hyvätuloisiin, keskituloisiin ja pienituloisiin tuloluokkien mukaan. Asukkaiden mediaanitulot olivat

korkeimmat keskustassa tai keskustan läheisyydessä olevilla pientalovaltaisilla asuinalueilla sekä

Noormarkun taajama-alueella

Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut olivat tasaisia vuonna 2014: kunnallisverojen määrä

oli vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla heinä- ja syyskuussa korkeammalla tasolla vuonna 2014

kuin vastaavana aikana edellisinä tarkasteluvuosina.

Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä oli kuitenkin alhaisemmalla tasolla heinä-syyskuussa kuin koko

maassa, mutta tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan

kehitykseen verohallinnon kuntakohtaisesti poikkeavien jaksotuksen vuoksi

Porissa on aloittanut keskimäärin 431 yritystä vuodessa ja lopettanut keskimäärin 346 yritystä vuosina

2005-2014. Yritysperustanta on ollut keskimäärin 85 yritystä vuodessa vuodesta 2005 alkaen.

Porissa oli 4 587 toimivaa yritystä vuoden 2014 ensimmäisen kvartaalin jälkeen (viimeisin käyettävissä

oleva tilastotieto).

Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot


Seutukuntien (70) monipuolisuusindeksi (HHI-indeksi) vuonna 2012

HHI-indeksin(Herfindahl–Hirschman-indeksi ) avulla voidaan mitata eri toimialojen henkilöstön keskitty-neisyyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat 1-100 välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempää ja mitä alhaisempi arvo, sitä monipuolisempaa

Viereisessä kartassa on kuvattu Suomen kaikkien seutu-kuntien (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoittumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaettu kuuteen luokkaan arvojen perusteella.

Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoittuneet teollisuuden eri toimialoille. Monipuolisuus antaa vahvan suojakilven äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia.

Monipuolisuusindeksi on vahvin yhdeksällä seudulla: Kuopion, Turun, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan seuduilla. Kuopion seutu on monipuolisin. Porin seutu oli 8:nneksi monipuolisin seutu vuonna 2012 ja kuului parhaaseen kuudennekseen seuduista.

Porin


Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 2014 Kartta: Timo Widbom

7,88

8,4

8,95

8,99

9,3

9,43

9,44

9,96 11,45

11,85

12,08

12,81

12,91

12,93

13,1

13,29

14,37

14,48

14,58

14,6

15,28

15,68

15,69

17,39

17,52

19,95

21,61

22,27

24,95

29,57

29,81

0 5 10 15 20 25 30 35

KuopionTurun

LahdenHämeenlinnan

TampereenHelsingin

Jakobstadsregionen

PorinJoensuun

Kotka-HaminanRiihimäen

Ylä-SavonMikkelin

Kokkolan

LappeenrannanRauman

YlivieskanJyväskylän

KouvolanKajaanin

SeinäjoenRovaniemen

Raaseporin

Etelä-PirkanmaanPorvoon

SavonlinnanVaasanOulun

Kemi-TornionSalon

Imatran

30 väestöllisesti suurimman seutukunnan HHI-indeksi vuonna 2012


Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 2014

Porin asukkaiden mediaanitulot alueittain vuonna 2012

Porin asukkaiden mediaanituloja

tarkasteltiin asuinalueittain

vuoden 2012 tietojen perusteella

Asukkaat jaettiin mekaanisesti

kahdeksaan tuloryhmään: hyvä-

tuloisiin, keskituloisiin ja pieni-

tuloisiin tuloluokkien mukaan

Asukkaiden mediaanitulot olivat

korkeimmat keskustassa tai

keskustan läheisyydessä olevilla

pientalovaltaisilla asuinalueilla,

Enäjärvellä sekä Noormarkun

taajama-alueella


Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa huhti-kesäkuussa 2014

0

3

6

9

12

15

18

21

24

27

Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi 2014

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut tasaisia vuonna 2014: kunnallisverojen

määrä oli heinä- ja syyskuussa korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana

aikana edellisinä tarkasteluvuosina

8.12.2014| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

Lähde: Verohallinto

Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa heinä-syyskuussa 2014

2,4

0,7 0,7

4,2

2,5 2,5

0

1

2

3

4

5

Heinäkuu Elokuu Syyskuu

Pori Koko maa

Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä alhaisempi kuin koko maan keskiarvo vuoden 2014

kolmannella kvartaalilla, mutta muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan

kehitykseen verohallinnon kunnittain poikkeavan jaksotuksen vuoksi



Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina 2011-2014

0

500 000

1 000 000

1 500 000

2 000 000

2 500 000

3 000 000

3 500 000

2011/1

2011/2

2011/3

2011/4

2011/5

2011/6

2011/7

2011/8

2011/9

2011/1

0

2011/1

1

2011/1

2

2012/1

2012/2

2012/3

2012/4

2012/5

2012/6

2012/7

2012/8

2012/9

2012/1

0

2012/1

1

2012/1

2

2013/1

2013/2

2013/3

2013/4

2013/5

2013/6

2013/7

2013/8

2013/9

2013/1

0

2013/1

1

2013/1

2

2014/1

2014/2

2014/3

2014/4

2014/5

2014/6

2014/7

2014/8

2014/9

Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset

suurimmillaan toukokuussa



Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain 2005-2014

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

Aloittaneita Lopettaneita

Porissa on aloittanut keskimäärin 431 yritystä vuodessa ja lopettanut keskimäärin

346 yritystä vuosina 2005-2014

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta


Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain 2005-2014

4020

4587

4000

4100

4200

4300

4400

4500

4600

4700

4800

Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän

uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on

tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013 ja -14 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten

suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta


Työpaikka- ja työllisyyskehitys

Kuva: Toni Mailanen


• Satakunnassa oli työttömiä työnhakijoita 12 900 lokakuun lopussa 2014. Satakunnan työttömyys-

aste 12,5 % oli kuudenneksi alhaisin kaikkien 15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi

työttömyysaste oli Pohjanmaalla (8,3 %), Uudellamaalla (10,0 %), Etelä-Pohjanmaalla (10,0 %), Varsinais-

Suomessa (12,4 %) ja Pohjois-Savossa (12,4 %).

• Porin työttömyysaste oli 14,8 % lokakuun lopussa ja vuosikeskiarvo 14,7 %. Porin työttömyysaste oli 20

suurimman kaupungin keskitasoa. Porin työttömyysaste oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin

25 suurimman kaupungin keskiarvo. Poria alhaisempi työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun

vaikutusalueella, Vaasassa, Seinäjoella, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Porin työttömyysaste

oli alhaisempi kuin esimerkiksi Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kotkassa tai

Rovaniemellä.

• Porissa oli 5 794 työtöntä työnhakijaa lokakuun lopussa 2014, joka oli 523 työtöntä työnhakijaa

enemmänkuin lokakuun lopussa 2013. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi noin 10 prosenttia

vuodessa. Porin työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 81 henkilöllä tammikuuhun 2014

verrattuna.

• Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä oli 1887 henkilöä syyskuun

lopussa. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli kolmannes (33 %) kaikista työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien

määrä lisääntyi 187 henkilöllä syyskuun 2013 loppuun verrattuna. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 2469

henkilöä eli noin neljä kymmenestä (42 %) työttömistä työnhakijoista

• Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 815 syyskuun lopussa 2014. Nuorten työttömien määrä

kasvoi 81 henkilöllä vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna, mutta oli 16 henkilöä alhaisempi kuin

kuluvan vuoden alussa.

•

•

Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot


9

9,1

9,9

10,9

10,5

11

11,1

14,3

13,8

14,3

14,8

15,6

15,3

14,1

16

15,6

16,4

15,9

17,7

18,2

5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Espoo

Porvoo

Vaasa

Seinäjoki

Vantaa

Helsinki

Hämeenlinna

Kuopio

Lappeenranta

Kouvola

Pori

Turku

Salo

Rovaniemi

Oulu

Joensuu

Tampere

Jyväskylä

Lahti

Kotka

Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa lokakuussa 2014

Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

Porin työttö-myysaste 20 suurimman kaupungin keskitasoa

Työttömyysaste alhaisin pääkau-punkiseudulla, Vaasassa ja Sei-näjoella


Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2014

Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna 2014


8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Pori 25 suurinta


Porin työttömyysaste (%) 2005-2014 (vuosikeskiarvot)

Työttömyysaste on heikentynyt niin Porissa kuin koko maassa vuosien 2006-2007 tasolle


Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A

15,4

14,1

12,5

11,1

12,6 12,6 12,4 12,3

13,8

14,7

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014


Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014

1833 1838 1823

1838 1834 1854

1896 1880 1887

800

900

1000

1100

1200

1300

1400

1500

1600

1700

1800

1900

2000

tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

2011 2012 2013 2014

Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä kasvoi yhtäjaksoisesti vuosina 2011-2014, mutta kasvu on tasoittunut vuoden 2014 aikana


Lähde: TEM, Satakunnan ELY-keskus

831

793

758 766

706

938 939

834 815

300

400

500

600

700

800

900

1000

2011 2012 2013 2014

Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina 2011-2014

Nuorten työttömien määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain ja siirtymät nopeampia kuin muilla työttömillä työnhakijoilla: nuorten työttömien määrä on suurimmillaan kesäkuukausien aikana


Väestökehitys

Kuva: Toni Mailanen


• Porin seudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun väkiluku oli 136 930 henkilöä lokakuun lopussa 2014. Porin seudun väkiluku vähentyi noin tuhannella henkilöllä vuosina 2005-2014. Pori on ainoa seudun kunnista, jonka väestö on kasvu-uralla. Porissa asui 83 520 henkilöä lokakuun lopussa 2014.

• Porin väestönlisäys oli yhteensä 137 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Väestönlisäys oli suurempi kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana (1.1.2004 jälkeen).

• Porin luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys miinus kuolleisuus) oli -14 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin luonnollinen väestönlisäys oli tammi-lokakuussa yhteensä -145 henkilöä.

• Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä +116 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä: elokuun muuttovoitto oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen. Porin muuttovoitto kuntien välisestä muuttoliikkeestä oli tammi-lokakuussa yhteensä +51 henkilöä.

• Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa +39 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli tammi-lokakuussa yhteensä +117 henkilöä

Väestökehityksen keskeiset nostot


-150

-100

-50

0

50

100

150

200

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

I kvartaali II kvartaali III kvartaali IV kvartaali

Porin väestönlisäys oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä suurempi kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana (1.1.2004 jälkeen)

Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien 2004-2014 välisenä aikana


-130

-100

-70

-40

-10

20

50

80

110

140

170

Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien 2010-2014 välisenä aikana

Porin väestönlisäys on korkeimmillaan vuoden kolmannella neljänneksellä opiskelijamuuttojen ansiosta: vuoden 2013 väestönlisäys oli korkeammalla tasolla kuin aikaisempien vuosien vastaavana ajankohtana


Porin väestönkehitys osatekijöittäin vuoden kolmannella neljänneksellä vuosina 2010-2014

Porin väkiluku kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 137 henkilöllä: kuntien välinen muuttoliike nousi heinä-syyskuussa korkeammalle tasolle kuin aikaisempina vuosina


Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

-1 3

-20

8

-12

64 57 67

36

110

42

54

35

51

39

2010 2011 2012 2013 2014

Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

-40

-30

-20

-10

0

10

20

20

10

/9

20

11

/9

20

12

/9

20

13

/9

20

14

/9

Luonnollinen väestönlisäys kuukausittain 1.1.2010-30.9.2014

Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain


Luonnollinen väestönlisäys oli -14 henkilöä heinä-syyskuussa 2014. Syyskuussa luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen, heinä- ja elokuussa negatiivinen.

Porin kuntien välinen nettomuutto kuukausittain 1.1.2010-30.9.2014

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

20

10

/9

20

11

/9

20

12

/9

20

13

/9

20

14

/9

Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä 116 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä: elokuun muuttovoitto oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen



-5

0

5

10

15

20

25

30

35

20

10

/9

20

11

/9

20

12

/6

20

13

/9

20

14

/9

Porin nettosiirtolaisuus kuukausittain 1.1.2010-30.9.2014

Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 39 henkilöä vuoden 2014 kolmannella

neljänneksellä



Sote –karttoja Satakunnasta

Kuva: Toni Mailanen


Diaesitys kokonaisuudessaan

Länsi-Suomen sote -alueesta

keskeisten tunnuslukujen

perusteella osoitteessa:

’Länsi-Suomen sote –alue tulee –oletko valmis’


http://www.pori.fi/material/attachments/viestinta/0dZfRLyQJ/Vertaileva_analyysi_Lansi-Suomen_Sote_-alueesta.pdf










KELA:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2012

KELA:n sairastavuusindeksi ilmaisee

kuinka ”tervettä tai sairasta” kunnan

väestö on suhteessa koko maan keski-

arvoon (100): mitä enemmän arvo jää

alle 100, sitä ”terveempi” väestö

Sairastavuusindeksi lasketaan

kolmesta ikävakioidusta muuttujasta:

kuolleisuuden osuus väestöstä,

työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus

työllisistä ja erityiskorvattaviin lääk-

keisiin oikeutettujen määrästä

Satakunnan kuntien erot sairastavuu-

dessa olivat suuret: sairastavuus-

indeksi oli korkein Laviassa (122) ja

alhaisin Luvialla (86,6). Alueen medi-

aani oli 103,6 joka oli koko maan

mediaania korkeampi (97,7).

Porin indeksi oli 105,3, Rauman 93,1 ja

Kankaanpään 107: Porin indeksi heik-

keni hieman vuosina 2007-2012.


Lähde: SotkaNet -tietokanta

THL:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2010

THL:n sairastavuusindeksi mittaa

väes-tön sairastavuutta seitsemän

yleisimmän sairausryhmän avulla.

Indeksissä kunkin sairausryhmän

yleisyyttä painotetaan sen perusteella,

mikä on kyseisen sairausryhmän mer-

kitys väestön kuolleisuuden, työkyvyt-

tömyyden, elämänlaadun ja terveyden-

huollon kustannusten kannalta.

THL:n sairastavuusindeksi antaa kun-

tien sairastavuudesta hieman erilaisen

kuvan kuntatasolla kuin KELA:n

sairastavuusindeksi.

Satakunnan kuntien mediaani (97,2)

oli THL:n sairastavuusindeksin

mukaan alle Suomen keskitason

(100). Satakunnan alueen sairastavin

kunta oli Lavia (126) ja vähiten

sairastavin Luvia (75)

Porin indeksiluku oli 100,6, Rauman

88,1 ja Kankaanpään 97,1. Porin

muutos oli vähäinen vuosina 2005-

2010



Asuntokuntien tuloeroja mittaava Gini-kerroin vuonna 2012

Gini-kerroin on yksi yleisimmin käyte-

tyistä tuloerojen mittareista. Se ilmaisee

alueen asuntokuntien käytettävissä

olevien rahatulojen jakautumista eli

kuinka suuret tuloerot asuntokuntien

välillä ovat tietyllä alueella. Tuloerojen

taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä

voi vaihdella nollan ja sadan välillä: mitä

suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä

epätasaisempi tulonjako tarkasteltavalla

alueella on.

Satakunnassa tuloerot kaventuivat

kaikissa kunnissa paitsi Siikaisissa. Sata-

kunnan gini-kerroin vaihteli 29,1 (Siikainen)

ja 22,5 (Köyliö) välillä. Koko maassa Gini–

kerroin oli keskimäärin 27,7, Satakunnassa

puolestaan 25.

Porin Gini –kerroin oli 25,6 ja Rauman

25,5. Molempien kaupunkien tuloerot

olivat alueen mediaania suuremmat,

mutta pienemmät kuin Suomessa

keskimäärin. Kankaanpään 24,9 tuloerot

olivat sekä alueen että koko maan mediaania

pienemmät.

Porin asuntokuntien tuloerot kaventuivat

vuosien 2007-2012 välisenä aikana



Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden aikuisten osuus suhteessa vastaavanikäiseen väestöön vuonna 2012

Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden

aikana toimeentulotukea pitkäaikaisesti

saaneiden 25–64-vuotiaiden osuuden

prosentteina vastaavanikäisestä

väestöstä. Pitkäaikais-asiakkaiden osuus

väestöstä mittaa paremmin todellista

köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotuki-

asiakkaiden osuus väestöstä.

Suomessa toimeentulotukea sai pitkäaikai-

sesti 2,1 % työikäisestä väestöstä vuonna

2012. Satakunnan kuntien mediaani oli 1,0

%.

Kuntien osuudet eroavat toisistaan:

suhteessa eniten toimeentulotuen piiriin

kuuluvia oli Harjavallassa (2,8 %) ja vähiten

Honkajoella (0,5 %).

Porissa toimeentulotuen pitkäaikais-

asiakkaita oli 1,4 %, Raumalla 1,3 % ja

Kankaanpäässä 1 %. Asiakkaiden määrä

säilyi samalla tasolla Porissa vuosina

2007-2012



Toimeentulotuen määrä euroina asukasta kohden vuonna 2012

Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen

kustannukset asukasta kohti.

Satakunnan kuntien toimeentulotuen

mediaani (62,5 €/asukas) alitti yli kaksin-

kertaisesti koko maan keskimääräiset

toimeentulon kustannukset (135 €/asukas).

Alueen kuntien keskinäiset erot olivat suuret.

Eniten toimeentulotuen kustannuksia kertyi

yhtä asukasta kohden Harjavallassa (154

€/asukas) ja vähiten Jämijärvellä (17 €/asu-

kas).

Porin (93€/asukas) ja Rauman (65 €/asukas)

toimeentulon kustannukset ylittivät alueen

mediaanin. Kankaanpää (56 €/asukas) jäi alle

Satakunnan mediaanin.

Toimeentulotukimenojen muutos asukasta

kohden säilyi samalla tasolla lähinnä Porin

seudun kunnissa ja Karviassa vuosina

2007-2012.



Perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2012

Indikaattori ilmaisee kuntien perusterveyden-

huollon nettokustannukset euroina asukasta

kohti. Perusterveydenhuollon nettokustan-

nuksiin lasketaan perusterveydenhuollon

avohoidon nettokustannukset (sis. ham-

mashuollon, kouluterveydenhuollon, kou-

lupsykologin toiminnan ja perustervey-

denhuollon ylläpitämät mielenterveys-

toimistot tai vastaavat toiminnat) sekä

vuodeosastohoidon nettokustannukset.

Satakunnan kuntien perusterveydenhuollon

nettokustannusten mediaani oli 752 euroa

asukasta kohden vuonna 2012. Koko maan

perusterveydenhuollon nettokustannukset

olivat samaa luokkaa (663 €/asukas).

Alueen kuntien nettokustannukset vaihtelivat

Lavian 1369 eurosta Ulvilan 527 euroon

asukasta kohden. Porissa (658 €/asukas) ja

Kankaanpäässä (647 €) nettokustannukset

olivat alueen mediaania ja koko Suomen

keskiarvoa alhaisemmat. Raumalla (757 €)

nettokustannukset olivat yli alueen medi-

aanin ja koko Suomen keskiarvon.

Perusterveydenhuollon nettokustannukset

nousivat kaikissa satakuntalaisissa

kunnissa vuosina 2007-2012



Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2012

Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaali-

toimen nettokustannukset euroina

asukasta kohti.

Satakunnan kuntien sosiaalitoimen

nettokustannusten mediaani oli 1645 €

asukasta kohti vuonna 2012. Satakunnan

mediaani oli alhaisempi kuin koko

maan keskiarvo (1 700 €/asukas).

Alueen sisältä löytyy kuitenkin suuria

eroja: korkeimmat sosiaalitoimen net-

tokustannukset asukasta kohden olivat

Merikarvialla (2 003 €) ja alhaisimmat

Luvialla (1 343 €). Porin ja Rauman

(molemmilla 1 581€) kustannukset olivat

Kankaanpään lisäksi alueen mediaania

alemmat.

Sosiaalitoimen nettokustannukset

kasvoivat kaikissa satakuntalaisissa

kunnissa vuosina 2007-2012. Sosiaali-

toimen nettokustannukset nousivat

suhteellisesti eniten Merikarvialla,

Harjavallassa ja Karviassa.



Kiitos!

Kuva: Kalle Aaltonen


Kuva: Toni Mailanen

Government & Nonprofit

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes 2014 (heinäkuu-syyskuu)