Embed Size (px)
Citation preview
EMUN KEHITYS SAKSAN VAALIEN JÄLKEEN
Timo Miettinen, FT, yliopistotutkija
Eurooppa-tutkimuksen verkosto, Helsingin yliopisto
[email protected] // Twitter: @TimoMiettinen
Kysymyksiä
■ Miksi talous- ja rahaliittoa ollaan kehittämässä?
■ Mitä vaikutuksia eurokriisillä on ollut talous- jarahaliittoon?
■ Miksi kansallisilla vaaleilla on väliä?
■ Mitä konkreettisia ehdotuksia nyt on pöydällä?
Vaalivuosi eurooppalaisittain
■ Eurooppalaiset vaalit: populismista polarisaatioon?
– Hollannin parlamenttivaalit 15.3.2017
– Ranskan presidentinvaalit 23.4.2017
– Saksan liittopäivävaalit 24.9.2017
■ Eurooppalaisia tapahtumia
– Junckerin valkoinen kirja EU:n kehittämisestä 1.3.2017
– Rooman sopimuksen 60-vuotisjuhla 25.3.2017
– Pohdinta-asiakirja (”reflection paper”) EMUn kehittämisestä 31.5.2017
Kaksi kehityskulkua: kansallinen ja EU-taso
Yksittäiset maat
Populismi
EU-skeptisyys
Keskustaoikeiston EU-linja: integraatiomyönteisyys vs. -kriittisyys
Oikeusvaltioperiaate (Puola, Unkari)
EU-taso
Junckerin valkoinen kirja: skenaariot
EMUn kehittäminen
Sosiaalisten oikeuksien pilari
Puolustusyhteistyö
Kreikan III tukipaketin ohjelma
Miksi vaaleilla on väliä?
■ Euroopan unioni ja sen toimintaympäristö on entistä epävakaampi talous- ja pakolaiskriisin sekä Britannian EU-eron johdosta.
■ Talouskriisi on sekoittanut instituutioiden välisiä valtasuhteita: Yleisesti voidaan kuitenkin puhua uudesta hallitustenvälisyyden ajasta, ei liittovaltiokehityksestä.
■ Hallitustenvälisyys tekee EU:n riippuvaisemmaksi yksittäisten maiden sisäpoliittisesta kehityksestä.
■ Luottamus EU-instituutioihin on silti edelleen verrattain hyvä.
Luottamus Euroopan unioniin
■ Usein esitetyn näkemyksen mukaan euroskeptisyys on lisääntynyt ympäri Eurooppaa
■ Luottamus Euroopan unioniin poliittisena toimijana korreloi vahvasti kansallisten instituutioiden kanssa
■ Se on silti edelleen vahvempaa kuin kansallisia instituutioita kohtaan koettu luottamus
■ Talouden heikko tila luo epäluottamusta poliittisiin järjestelmiin ylipäänsä
■ Euroskeptisyys ei erotettavissa koko politiikan legitimiteettikriisistä
Instituutiot murroksessa
■ Eräs Lissabonin sopimuksen (2008) keskeisistä tavoitteista oli selkiyttää Euroopan unionin institutionaalista rakennetta ja vahvistaa sen asemaa poliittisena toimijana.
■ Eurokriisin puhkeaminen vuosina 2009–2010 järkytti merkittävällä tavalla EU:n institutionaalista tasapainoa.
■ Komission aloitekyky heikkeni, Saksa ja Ranska ottivat vetovastuun
■ Unioni järjestelmänä mennyt sekavampaan suuntaan
– Talouskoordinaation ratkaisut EU-oikeuden ulkopuolella
– Euroryhmän korostunut rooli
– Euroopan keskuspankki joutunut ottamaan poliittisen roolin
Hallitustenvälisyys uusi normaali
■ Yhtäältä toimeenpanevaa valtaa edustavat instituutiot kuten Euroopan keskuspankki ovat nousseet keskeiseen asemaan talouspoliittisina toimijoina.
– EU-lain rinnalle uusia kv-oikeudellisia järjestelmiä: fiscal compact, two-pack, six-pack.
■ Toisaalta esimerkiksi vakausmekanismin säännöt varmistavat sen, ettei pelastuspaketeista tehdä päätöksiä ilman suurten maiden hyväksyntää.
■ Yleisesti voidaan puhua siirtymästä hallitustenväliseen suuntaan.
■ Hallitustenvälisen yhteistyön korostuminen merkitsee, että EU on entistä riippuvaisempi myös valtioiden sisäpoliittisesta kehityksestä
– Original Six –ajattelu korostuu, Eurooppa-neuvosto ja uusi konferenssidiplomatia
Peruskäsitteitä
■ Economic and Monetary Union eli talous- ja rahaliitto (EMU) muodostettiin Maastrichtin sopimuksen (1992) myötä. Finanssipolitiikan koordinaatio, yhteinen rahapolitiikka ja yhteinenvaluutta.
■ Euroalue, johon kuuluu 19/28 EU-jäsenmaata – ovat ottaneetyhteisen valuutan käyttöön
■ European Exchange Rate Mechanism (ERM) eli eurooppalainenvaihtokurssijärjestelmä, joka luotiin alunperin jo 1979. Sitoovaluutat European Currency Unit (ECU) eli Euroopanvaluuttayksikön kautta.
■ ERM II korvasi alkuperäisen ERM:n vuonna 1998.
15/11/2017 EU and the Euro / Miettinen 11
Euroalueen jäsenet
ERM-II jäsen (Tanska)
EU-jäsen jolla pysyvä erioikeus olla
liittymättä euroon
Loput EU-maat
EMUn kehittäminen: Komission tavoiteasiakirja
”Nyt esitetyt vaihtoehdot edellyttävät toimia kolmella keskeisellä osa-alueella:
1) aidon rahoitusunionin viimeistely;
2) yhdentyneemmän talous- ja finanssivakausunionin luominen;
3) demokraattisen vastuuvelvollisuuden ankkurointi ja euroalueen instituutioiden vahvistaminen.”
Saksa ja Ranska: erot lähestymistavassa
■ Saksalainen lähetymistapakorostaa sääntöjä
■ Sääntöjä vahvistettava: maatvastuussa omasta taloudestaan
■ Kriittinen yhteisvastuuta kohtaan –valtiot & sijoittajat vastuuseen
■ EMU enemmän talousliitto kuinpoliittinen unioni
■ Ranskalainen perinnetalouspoliittista harkintaa
■ Enemmän yhteisvastuuta: Eurooppaan luotavafinanssipoliittisia mekanismeja
■ Suhdannevaihteluita tasattava
■ EMU poliittisena unionina, demokratiaa vahvistettava
Fokus & prioriteetit: Saksa ja Ranska
■ Saksan prioriteeetti: Pankkiunioni
■ FOKUS: Kriisienratkaisu
■ Ranskan prioriteetti: Talousunioni & finanssipoliittinenunioni
■ FOKUS: EMUnkehittäminentalouspoliittisenaliittona
Hankkeet
1) Pankki-/rahoitusunioni
2) Talousunioni
3) Finanssipoliittinen unioni
4) Politiikka & hallinto
1. Pankkiunioni
■ Perusajatus: tavoite katkaista pankkien ja valtioiden kohtalonyhteys
■ Valmistelu aloitettiin 2012, sovittiin 2014, voimaan 2016
■ Kaksi peruselementtiä: Pankkien valvonta Single Supervisory Mechanism ja kriisinratkaisu Single Resolution Mechanism
1. Kriisinratkaisurahasto (= Single Resolution Fund) helppo, muttamiten järjestetään & koko – EVM:n rooli?
2. Talletussuoja keskeinen: yhteinen vai kansallinen
3. Valtionlainat pankkien taseessa? Riskejä alettava karsia vähitellen?
2. Talousunioni
■ Miten koordinoida talouspolitiikkaa EMU-alueella / euroalueella?
■ Kasvu- ja vakaussopimuksen vahvistaminen vs. heikentäminen?
1. European Semester = Eurooppalainen ohjausjakso ei toimi?– Yksinkertaistaa vai vahvistaa? Rakenneuudistukset?
– Vaihtotase-elementti keskeisemmin ohjaukseen? Saksan ylijäämäteuroalueen ongelma? Voidaanko integroida sosiaalipoliittisia elementtejä?
2. Kriisinratkaisu: EVM:n kehittäminen / tehostaminen.– EMF eli Euroopan valuuttarahasto kriisinratkaisumekanismina,
velkajärjestely?
– Kasvattaako EVM:n pääomaa?
3. Finanssipoliittinen unioni
■ Kysymys: Miten tehdä finanssipolitiikkaa euroalueella / miten luoda uusiarahavirtoja?
1. EU-budjettiin euroalueen linja?
2. Euroalueen yhteinen budjetti?
3. Finanssipoliittinen vakauttajat:
– epäsymmetriset shokit: vaikea toteuttaa, USA:n malli (liittovaltion budjetti)?
– symmetriset shokit: EMU toimi hyvin?
– Automaattiset vakauttajat kansallisella tasolla tärkeitä, voidaan kehittää eurooppalaisessa kehikossa (esim. työttömyysvakuutus)
4. Politiikka ja hallinto
■ Miten paikata EMU:n demokratiavajetta?
■ ”Tällä hetkellä EU:n perussopimuksissa ei ole kovin yksityiskohtaisia määräyksiä demokraattisesta vastuuvelvollisuudesta euroalueen asioissa.” (Komission pohdinta-asiakirja)
■ Euroryhmän ongelmat: 1) Legitimaatio (kansallinen vs. EU-taso); 2) Julkisuusperiaate (ei asemaa perussopimuksissa); 3) Intressikonfliktit (PJ edustaa sekä omaa maata että euroryhmää)
■ EVM:n hätätilamenettely mahdollistaa päätökset 85 prosentin määräenemmistöllä = suurten maiden de facto veto-oikeus
■ EUROALUE: Euroalueen parlamentti: ei realistinen
– Valtionvarainministeriö: ajatus, että euroalueella oma, pysyvä edustaja komissiolla – ei välttämättä uutta finanssipoliittista valtaa
Suomen kanta
■ Positiiviset elementit: positiivinen suhtautuminen pankkiunioniin, sijoittajavastuun korostaminen sekä pankkiunionissa että tulevassa kriisinhoidossa ja Euroopan valuuttarahaston kehittäminen
■ Negatiiviset elementit: Kriittinen suhde ”yhteisvastuuseen”. Suomen kanta ei nykyisellään huomioi riittävästi niitä pyrkimyksiä, jotka liittyvät EMU:n ja euroalueen demokraattisen ja poliittisen luonteen vahvistamiseen
■ Suomen kanta on kirjoitettu ennen kaikkea kriisinhoidon näkökulmasta
■ Pitkällä tähtäimellä toimintaympäristön vakauttaminen sekä toimivaltakysymysten selkeyttäminen on myös pienen maan etu?
