Työkykykoordinaattoreiden työpaja 11.11.2015 Keva

18.11.2015 2

Ajankohtaista

• Kevan ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätösten määrä on jatkanut kasvuaan – 10/2015 loppuun mennessä 75,5% prosenttia enemmän

ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätöksiä kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan

– Samaan aikaan ennakkopäätösten ja suunnitelmapäätösten välinen suhdeluku heikentynyt -> oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ei johda konkreettisiin toimiin

– Liian moni prosessi alkaa työkyvyttömyyseläkkeen hakuvaiheessa

• 30-60-90 –kuntoutusselvittely käytössä noin 30 suurella työnantajalla – Tavoitteena ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuuden

parantaminen

Työkykykoordinaattorit

• Meidän yhteystietolistoilla jo noin 50 työkykykoordinaattoria • Tämänkin syksyn aikana palkattu muutamia kokoaikaisia

työkykykoordinaattoreita kuntasektorille • Porin kaupungin työkykykoordinaattori Riikka Hemmi-Lehtolan

suunnitelmissa pro gradu-työ työkykykoordinaattoritoiminnasta – Laitathan yhteystietosi listaan, jos suostut Riikan

haastatteluun alkuvuonna 2016

• Julkisella sektorilla toimivat työkykykoordinaattorit erittäin tärkeä yhteistyötaho Kevalle – Vuonna 2016 kaksi verkostotapaamista Kevassa – Seuraava työkykykoordinaattoreiden verkostotapaaminen

pidetään keskiviikkona 17.2.2016 18.11.2015 3

STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelma Taustaa: 1,9 miljoonalla työikäisellä pitkäaikaissairaus, 600 000:lla sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työssä selviytymiseen • Osku-ohjelma 1.1.2013-31.12.2015, tämän jälkeen toiminta

jatkuu hallituksen kärkihankkeena • Osku-hankkeessa mukana pilottiorganisaatioita, joiden

työkykykoordinaattorit koulutettu • Tutkimustulokset esitellään Oskun-päätösseminaarissa

joulukuussa • Työkykykoordinaattoreiden koulutukset jatkuvat, lisäksi

suunnitelmissa esimiesten kouluttamista ja verkkoportaalin käyttöönotto

• Olennaista toimivien mallien jakaminen ja työkykykoordinaattoriverkoston kattavuuden parantaminen sekä mahdollisimman sujuva yhteistyö ammattilaisten kesken – Edelleen järjestelmäkritiikkiä asiakkailta: Osatyökykyinen ei

saa apua oikea-aikaisesti

18.11.2015 4

Oikeat toimet oikeaan aikaan - Mitä toimia missäkin vaiheessa?

Terveydelliset rajoitteet lisääntyvät, työkykyriski kasvaa

Korvaava työ tai oman työn muokkaus

Kelan osasairaus-päiväraha

Ammatillinen kuntoutus

Osatk-eläke Kuntoutus-tuki

Työkyvyttömyys-eläke

Onhan varhaisen tuen keskustelu käyty?

Onko työjärjestelyjä mietitty? Onko työajan lyhennys riittävä toimi vai pitääkö työnkuvaa muuttaa?

Viikkoja Kuukausi-pari Työkyvyttömyys jatkunut vuoden

Keva

Korvaava työ –työterveyshuollon näkökulma 11.11.2015 Sami Riekki Asiantuntijalääkäri

Korvaava työ – työterveyshuollon näkökulma

• Korvaava työ tulee harkintaan, kun työntekijä ei pysty tekemään varsinaista työtään, mutta toimintakyky riittää kevyempiin/muokattuihin työtehtäviin

• Vaihtoehto (lyhyelle) sairauslomalle, ts. se korvaa sairausloman – Aina väliaikaista ja sen päätyttyä työntekijällä on oikeus

palata aiempaan työtehtäväänsä – Korvaavalla työllä ei siis tarkoiteta työterveyshuollon

perusprosesseihin kuuluvaa työolojen mukauttamista pidemmässä työkykyongelmassa

7

Korvaava työ – työterveyshuollon näkökulma

• Työterveyshuoltoa tarvitaan määrittämään, mihin työntekijä pystyy ilman, että toipuminen vaarantuu – Käytännössä täytyy olla hyvin työolot tunteva lääkäri;

haasteellista, kun akuuttihoitoa tekevät useimmin yleislääkärit

– Mikäli työpaikalla ei pystytä järjestämään suosituksen mukaista työtä, jää työntekijä sairauslomalle

• Korvaavan työn tulee olla aina osa laajempaa työpaikan työkyvyn hallintamallia – Käyttöönotosta tulee aina sopia työntekijöiden ja

työnantajan yhteistoimintamenettelyssä

8

Korvaava työ – työterveyshuollon näkökulma

• Yleensä työntekijälle vapaaehtoista ja sen tulee olla luonteeltaan mielekästä, tarkoituksenmukaista ja työntekijän osaamista vastaavaa

• Yleensä kyseeseen tulee – Kevennetty/muokattu työ omassa työtehtävässä – Työntekijän osaamista vastaava työ muussa työtehtävässä – Oman työn kannalta tarpeellinen koulutus

9

Oikeat toimet oikeaan aikaan - Mitä toimia missäkin vaiheessa?

Terveydelliset rajoitteet lisääntyvät, työkykyriski kasvaa

Korvaava työ tai oman työn muokkaus

Kelan osasairaus-päiväraha

Ammatillinen kuntoutus

Osatk-eläke Kuntoutus-tuki

Työkyvyttömyys-eläke

Onhan varhaisen tuen keskustelu käyty?

Onko työjärjestelyjä mietitty? Onko työajan lyhennys riittävä toimi vai pitääkö työnkuvaa muuttaa?

Viikkoja Kuukausi-pari Työkyvyttömyys jatkunut vuoden

Keva

30-60-90- säännön vaikuttavuus 1/2 Työterveyslaitoksen tutkimus (julkaistu 13.10.2015) – mitä on tapahtunut vuonna 2012 voimaan tulleiden sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutosten jälkeen - Selvin muutos noin 3 kk sairauspoissaolon jälkeen – yhä useampi

on palannut työhön ( noin 2 % enemmän) - Lyhyemmissä tai pidemmissä poissaoloissa muutos ei ollut

merkitsevä - Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että työhön paluun

edellytyksiä selvittämällä voidaan ehkäistä pitkittyvää työkyvyttömyyttä

- Muitakin toimia tarvitaan pidemmällä tähtäimellä - Työterveyslaitos jatkaa aiheeseen liittyvää tutkimusta,

seuraavaksi tutkitaan vaikutuksia yksityisellä sektorilla ja lakimuutosten taloudellisia vaikutuksia

18.11.2015 11

30-60-90- säännön vaikuttavuus 2/2 Työterveyslaitoksen arviointitutkimus (2014) työterveyshuoltolain ja sairausvakuutuslain muutosten täytäntöönpanon toteutumisesta - Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida uuden lainsäädännön

juurruttamisen alkuvaihetta ja tunnistaa millaisia tarpeita on olemassa ohjeistuksen ja koulutuksen tarkentamiseen ja tehostamiseen.

- Tutkimuksen tuloksia mm.: - Työkyvyn tuen toimintamalliin ja työterveyshuollon

toimintasuunnitelmaan tarvitaan nykyistä selkeämmät kirjaukset toimintatavoista ja prosesseista, joilla työpaikoilla ja työterveyshuollossa puututaan pitkittyviin sairauspoissaoloihin

- Lakimuutosten alkuvaiheessa etenkin työterveyshuollon huomio on kiinnittynyt yksilön toimeentulon turvaamiseen. Jatkossa huomiota tulisi kiinnittää enemmän työssä jatkamisen mahdollisuuksien tarkasteluun ja siihen liittyvien tukitoimien suunnitteluun hyvässä yhteistyössä työterveyshuollon ja työnantajan välillä.

18.11.2015 12

Ryhmäkeskustelu 1) Osatyökykyiset työssä - ohjelma (Osku) (Ulla Palmroos) 2) Korvaava työ – työterveyshuollon näkökulma (Sami Riekki) 3) 30-60-90- säännön vaikuttavuus (Satu Haapakoski) Käykää lyhyt keskustelu ryhmissä yllä olevista teemoista tai yhdestä valitsemastanne teemasta. - Miten käsitellyt asiat näyttäytyvät kentällä, teidän työssänne? - Onko selvää mitä toimia työntekijöiden tukemiseen käytetään

missäkin vaiheessa?

18.11.2015 13

Pitkittyvät sairauspoissaolot - tarkistuslista 90 – 300 –päivän välille Käydäänkö 30-60-90 –lausunnon laatimisen yhteydessä aina työterveysneuvottelu

työhön paluun mahdollisuuksista? Jos 90pv kohdalla ei synny konkreettista työhön paluun suunnitelmaa:

- miten varmistutaan siitä, ettei yhteys työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä katkea? Onko suunnitelma yhteydenpidosta tehty? Miten työterveyshuolto koordinoi hoitoa erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen

suuntaan ja miten tästä siirtyy tieto (salassapito huomioiden) työpaikalle? Milloin ja kuka kutsuu koolle seuraavan työterveysneuvottelun ratkaisun

löytämiseksi? Miten työpaikalla pystytään hyödyntämään osatyökykyisten työpanos? Onko selvitetty: Työpaikan omat joustot ja työterveyshuollon kanssa sovittavat korvaavan työn

käytännöt ja osasairauspoissaolon hyödyntäminen Eläkelaitosyhteistyö osatyökykyisen työntekijän työpanoksen hyödyntämiseksi:

ammatillinen kuntoutus (työkokeilu, uudelleenkoulutus) sekä osakuntoutustuki- ja osatyökyvyttömyyseläkeratkaisut

Ennen 300pv täyttymistä työterveysneuvottelu ja työnantajan lausunto lääkärin B-lausunnon liitteeksi eläkelaitokselle, mikäli päädytään hakemaan eläkettä määräaikaisesti tai toistaiseksi.

25.9.2015 14

Hyvien käytäntöjen tori

Puuma toiminta= paljon uusia mahdollisuuksia työntekijälle, työyksikölle ja

asiakkaalle

Työkykykoordinaattori Paula Flygare

11.11.2015

Puuma toiminta – mitä se on?

Puuma toiminta on tarkoitettu työntekijälle, jonka työkyky (erityisesti fyysinen) on alentunut n.50%, eikä hän kykene rajoitteidensa vuoksi tekemään henkilökohtaisen avustajan tehtävää.

Virkistyspalveluja asumispalvelujen tai kotihoidon palvelujenpiirissä oleville ikäihmisille sekä määrätyissä tilanteissa mm. saattohoito tilanteissa, myös osastohoidossa olevalle potilaalle

Se on keskustelua, lukemista, laulamista, käsitöiden tekemistä, yhdessä ulkoilua, pelaamista, asioinnissa ohjaamista ja tukemista jne. Perustuu ikäihmisen tarpeeseen, joka on kirjattuna hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Mitä, milloin ja minkä aikaa.

Voi olla myös saattohoidossa tukemista ja läsnä olemista

Voi olla myös uuden työntekijän /opiskelijan mentorointia/perehdyttämistä

TYÖYKSIKKÖ LUO ja TEKEE MAHDOLLISUUDET

Puuma toiminta

Perustuu tietoisuuteen siitä, että ikäihmiset kokevat yksinäisyyttä sekä hoitohenkilökunta riittämättömyyden tunnetta, kun heillä ei ole aikaa vastata ikäihmisten tarpeeseen sekä henkilöstö kuluihin.

Tällä toiminnalla jatkamme henkilöstön työuria, parannamme palvelujen laatua, vähennämme hoitohenkilökunnan riittämättömyyden tunnetta, henkilöstön hyvinvointia ja näin myös hoidon laatu paranee. Kuntayhtymän ja työyksiköiden hyvinvointi ja tuottavuus lisääntyvät. Varhe-maksujen vähentyessä saamme säästöjä koko kuntayhtymä tasolla.

Työhyvinvointi VSSHP:ssä

Henkilöstöpalvelut

• Asiantuntijat • Palkanlaskenta • Koulutus • Rekrytointi ja • Työhyvinvointitiimi

Työhyvinvointitiimi

• Työhyvinvointisuunnittelija • Työsuojelupäällikkö • Työkykykoordinaattorit (2) • (työsuojeluvaltuutetut)

Yhteistyö sairauspoissaolojen hallinnassa auttaa seuraamaan myös palkka-asioissa, jotka vaikuttavat olennaisesti työntekijän työhyvinvointiin

Työkykykoordinaattorin työnkuva ”Rutiinit”: • Sairauspoissaolojen

hallinta • Kela-asiat • Työtapaturma-asiamies • Eläkeasiamies • Työpaikkaselvitykset • Sairauspoissaolojen

raportointi

”Ohjauksellinen työ”: • Aktiivisen tuen

neuvottelut • Päihdepuuttumiset • Uudelleensijoitukset • Työyhteisösovittelu • Toimialueiden tukeminen

työhyvinvointiasioissa • Prosessien kehittäminen

Yhdessä tukevat toinen toisiaan ja auttavat luomaan kokonaiskäsityksen oman vastuualueen tilanteesta

Ihmisen kokoinen työ • PASSAA palvelut Oy tarjoaa asiakkailleen siivous-, ruoka-, ja

kiinteistönhoitopalvelua. Pyrkimyksenä on myös luoda uusia palvelukokonaisuuksia asiakkaan tarpeista lähtien.

• PASSAA palveluiden liiketoiminta on arvositoutunutta. Palveluita tuotetaan taloudellisesti ja inhimillisesti kestävällä tavalla.

• PASSAA palvelut Oy on Arkean tytäryhtiö.

18.11.2015 21

PASSAA palvelut Oy

PASSAA palvelut tuottaa: Asiakkaalle parempaa palvelua • Hyvinvoiva työntekijä nauttii työstään ja palvelee asiakasta paremmin.

Henkilöstölle räätälöityjä työtehtäviä • Työtehtävät määritellään työntekijän osaaminen ja työkyky huomioiden. Työhyvinvointia tuetaan henkilökohtaisin tukikeinoin • Koulutus, työnohjaus sekä laajat työterveyshuollon palvelut Yhteystiedot: Palvelupäällikkö Kati Noponen Puh. 040 741 6417 kati.noponen@passaapalvelu.fi

18.11.2015 22

PASSAA palvelut Oy

Työkykykoordinaattorin rooli

18.11.2015 24

Mihin työkykykoordinaattorina panostaisit?

Ville, 37 v. - Maanmittausyksikön piirtäjä,

organisaation palveluksessa 12 v. - Viimeisen vuoden aikana työyksikköön

paljon uusia työkavereita , joiden kanssa juttelemiseen muista kuin työasioista menee paljon aikaa

- Kahvi- ja lounastunnit epämääräisen pitkiä, jatkuvia tupakkataukoja

- Osa työkavereista ottanut asian puheeksi esimiehen kanssa. Kollegat sitä mieltä, että Villellä jää työt tekemättä.

Riitta, 45 v. - Arkistosihteerinä 20 vuoden ajan,

työtehtävät muuttuneet vuosien saatossa ja Riitalla vaikeuksia selvitä niistä

- Sairauspoissaoloja yhä enemmän, diagnoosina nyt pidempiaikainen väsymys, työmuistin toimintahäiriö ja lukihäiriö

- Riitta suunnittelee työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumista. Yksi verkostopalaveri pidetty ennen työkyvyttömyyseläkehakemuksen jättämistä. Omalta työnantajalta ei löydy muuta työtä.

Kaisa, 42 v. - Takana noin 15 vuoden työhistoria

toimistotehtävissä. - Kiinnostunut hoitotyöstä ja opiskeli

aikuisiällä sairaanhoitajan tutkinnon. Työskennellyt nyt 5 vuotta leikkaussalihoitajana keskussairaalassa. - Selkä operoitu eikä selviydy enää

nykytyössä - Lähiesimies tuo esiin yhteispalaverissa, ettei

kevyempää työtä ole löydettävissä

Milla, 36 v. - Ravitsemustyöntekijänä 15 vuoden

ajan - Pienten lasten äiti, jolla leikattu

vaivasenluut ja suuria vaikeuksia selviytyä seisomatyössä, paljon sairauspoissaoloja

- Suunnittelee lastenhoitajaksi kouluttautumista, koska pitää lapsista

- Oma työnantaja ikääntyvä kunta, jossa tarvetta erityisesti vanhuspuolen työntekijöille

Liisa, 58 v. - Kodinhoitajan tehtävissä

lähes 35 vuoden työhistoria

- Sairastunut kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön 20 vuotta sitten

- 10 vuotta sitten todettu vaikeat rankakulumat

- Liisalle myönnettiin kolme vuotta sitten osatyökyvyttömyyseläke ja työskentelee osa-aikaisesti

- Uusien työtehtävien oppiminen vaikeaa, ei oikein pysy vauhdissa tule-oireiden vuoksi

- Väsynyt eikä jaksa vapaa-ajalla mitään

Miettikää seuraavia seikkoja:

• Mihin caseen työkykykoordinaattorina panostaisit? • Ovatko jotkut caset enemmän esimiehelle kuin

työkykykoordinaattorille kuuluvia? • Onko kaikissa tapauksissa prosessi sujunut mallikkaasti? • Olisiko joissakin voinut hyödyntää ammatillista kuntoutusta jo

aiemmin? • Ovatko kuntoutussuunnitelmat tarkoituksenmukaisia?

18.11.2015 25

18.11.2015 26

Kiitos ja mukavaa talven odotusta! Tavataan viimeistään 17.2.2016 Kevassa!