AVAIN-MITTARILLA SOSIAALITYÖN VAIKUTTAVUUS ESIIN

AVAIN-mittarilla aikuissosiaalityönvaikuttavuus esiin

Sanna Blomgren, tutkija, THL

10.9.2014 Sanna Blomgren/ FinSoc 1

Miksi AVAIN-mittari on kehitetty?

• Sosiaalityötä dokumentoidaan paljon, mutta päättäjätasolla seurataan lähinnä rahavirtoja, käsittelyaikoja, toimeentulotukipäätösten ja suunnitelmien määriä sekä asiakasmääriä

• Tarvitaan dokumentointia, joka tavoittaa sosiaalityön olennaisen sisällön ja joka mahdollistaa samalla sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin niin, että tietoa työn vaikutuksista ja kehittämiskohteista on helppo viedä myös eteenpäin

• Arviointimittarin kehittämisen haaste: Usein sosiaalityön katsotaan tapahtuvan ainutkertaisissa tilanteissa perustuu työntekijän tilannekohtaiseen eettiseen harkintaan ja hiljaiseen kokemustietoon siitä, mikä toimii missäkin tilanteessa


Empower –hanke, taustaa

• Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointiin tarvitaan yksinkertaisia mittareita ja malleja, jotka ottavat huomioon sosiaalityön erityisyyden

• Verkkopohjaisesti toimiva valmiisiin valikkoihin perustuva mittari osoittautui edellisessä 2011-2012 käynnissä olleessa hankkeessa helppokäyttöisimmäksi menetelmäksi sosiaalityön seuranta- ja arviointitiedon keräämiseen

– Hankkeessa sosiaalityön käytäntöä koskevan tiedon keruu tapahtuu edellisessä hankkeessa kehitetyn AVAIN-mittarin avulla

• Pelkkä vaikuttavuustiedon olemassaolo ei riitä, vaan se pitäisi osata käyttää hyväksi toiminnan kehittämisessä ja paikallispolitiikan muutoksissa

10.9.2014 Sanna Blomgren / FinSoc 3

Empower-hankkeen 2013-2014 tavoite

• Tuotetaan tietoa hyvinvointia lisäävistä menetelmistä, toimintavoista ja yhteistyöverkostoista nuorten ja aikuisten sosiaalityössä

• Luodaan malli, jolla sosiaalityössä kerätyn vaikuttavuustiedon avulla kehitetään kunnallisia palveluja

• Luodaan malli, jolla sosiaalityössä tuotettu vaikuttavuustieto viedään päätöksentekijöiden aktiiviseen käyttöön

Sosiaalityön asiakkaiden hyvinvointi lisääntyy sekä paremmin kohdennetun asiakastyön että resurssien paremman kohdentamisen ja rakenteiden muuttamisen kautta


AVAIN-mittari

• Sähköinen aikuissosiaalityön vaikuttavuuden arviointimittari, joka kehitetty ja testattu THL:n ja Seinäjoen yhteistyönä 2011-2012 ja jatkokehitetty 2013 Vantaan ja Tuusulan kanssa

• Mittari testattu/ käytössä Seinäjoella, Vantaalla, Tuusulassa, Tampereella, Lempäälässä, Hämeenlinnassa, Alavudella, Ilmajoella, Vaasassa

• Hämeenlinnassa testattavana lyhyt versio ns. PreAvain


AVAIN-mittarin olettamukset

• AVAIN-mittarin lähtöolettamus: Sosiaalityössä työskennellään asiakkaan omien tavoitteiden edistämiseksi nojautuen sosiaalityöntekijän asiantuntemukseen ja asiakkaan toiveisiin ja arvoihin

Tavoitelähtöinen sosiaalityö

Huomioon toisaalta asiakkaan vahvuudet, toisaalta tavoitteiden saavuttamista vaikeuttavat sisäiset ja ulkoiset esteet

Erittelemällä sosiaalityön menetelmiä tehdään sosiaalityötä näkyväksi

Tapauskohtainen realistinen arviointi, mikä toimii, kenelle, missä olosuhteissa; kontekstit ja mekanismit huomioon käytettyjen menetelmien lisäksi

AVAIN-mittari: https://meka.thl.fi/avain


https://meka.thl.fi/avain

10.9.2014 Esityksen nimi / Tekijä 7



Asiakkaiden tavoitteet sukupuolen mukaan (%), Seinäjoen aineisto


0 20 40 60 80 100

Läheisistä aiheutuvat huolet

Harrastus- ja osallistumismahdollisuudet

Epäsosiaalisen käyttäytymisen seuraukset

Fyysisestä sairaudesta aiheutuvat ongelmat

Lasten tarpeisiin vastaaminen

Päihteidenkäytön ja riippuvuuksien seuraukset

Psyykkisestä sairaudesta aiheutuvat ongelmat

Alueen vuokra-asuntotilanne

Asiakkaan päihteiden käyttö

Sosiaaliset valmiudet

Asiakkaan ihmissuhteet

Mielenterveys

Palvelujärjestelmän kehittäminen

Opiskelun sujuminen

Asiakkaiden asunnonsaantimahdollisuudet

Osallisuus ja osallistuminen (esim. harrastukset)

Itsetunto

Tietoisuus ongelmien yht.kunnallisista syistä

Hakeutuminen koulutukseen

Arkielämän sujuvuus

Elämänhallinta

Asunnon saaminen tai pitäminen

Velkatilanteen selvittäminen

Vaikeasti työllistyvien työllistymismahdollisuudet

Ammatilliset valmiudet

Asiakkaan ongelmanratkaisukyvyn tukeminen

Palveluiden järjestäminen asiakkaalle

Työllistyminen, työpaikan hakeminen

Toimeentulon tai taloustilanteen hallinta

Naiset (%) (N=110) Miehet (%) (N=99)

Tukevien menetelmien käytön yhteys ongelmanratkaisukyvyn paranemiseen, Seinäjoen aineisto


26

10

48

14

27

44

Käytettiin hyvin vähän tai ei lainkaantukevia menetelmiä*

Käytettiin melko paljon, 1-2 tukevaamenetelmää*

Käytettiin paljon, 3-4 tukevaamenetelmää*

Mies, ongelmanratkaisukyky parantunut melko tai erittäin paljon (%)

Nainen, ongelmanratkaisukyky parantunut melko tai erittäin paljon (%)

* Sisältää menetelmät: asiakkaan tietoisuuden tukeminen, asiakasta tukeva keskustelu, asiakkaanosallisuuden tukeminen, ratkaisujen ja voimavarojen etsiminen

Ongelmanratkaisukyvyn paraneminen tukevien menetelmien käytön mukaan, kun asiakkaalla myönteinen suhtautuminen

palveluihin, Seinäjoen aineisto


46

18

59

17

33

52




Mies, myönteinen suhtautuminen, ongelmanratkaisukyky parantunut melko taierittäin paljon (%)Nainen, myönteinen suhtautuminen, ongelmanratkaisukyky parantunut melko taierittäin paljon (%)

* Sisältää menetelmät: asiakkaan tietoisuuden tukeminen, asiakasta tukeva keskustelu, asiakkaan osallisuuden tukeminen, ratkaisujen ja voimavarojen etsiminen

Toimeentulon ja talouden hallinnan paraneminen (% asiakkaista) yksilökohtaisen tuen sekä neuvonnan ja palveluohjauksen käytön

mukaan, Seinäjoen aineisto


21 22

38

21

27

22

17

46

53




Ei juurikaan neuvontaa ja palveluohjausta, taloudenhallinta parantunut (%)

Melko paljon neuvontaa tai palveluohjausta, taloudenhallinta parantunut (%)

Tehostettu neuvonta ja palveluohjaus, taloudenhallinta parantunut (%)

* Sisältää menetelmät: asiakkaan tietoisuuden tukeminen, asiakasta tukeva keskustelu, asiakkaanosallisuuden tukeminen, ratkaisujen ja voimavarojen etsiminen

Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kokemuksia mittaamisesta ja arvioinnista, 2012-2014

• Selkeän mittarin avulla asiakas pystyy paremmin seuraamaan omaa etenemistään visuaalisesti selkeät ratkaisut tärkeitä

• Työn tavoitteiden ja työmenetelmien ja yhteistyötahojen ylöskirjaaminen auttaa näkemään, että jonkun kohdalla on yritetty, mutta ei ole ollut valmis sitoutumaan tai muutossosiaalityöhön muuten näkymättömiin jäävän työn näkyväksi tekemistä

• Arviointilomakkeiden teemojen tulisi olla osana sosiaalityön asiakastietojärjestelmää Muuten arviointi jää irralliseksi osaksi työskentelyä/ koetaan lisätyönä ja voi johtaa ylitöihin


Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kokemuksia AVAIN-mittarin käytöstä

• Mittari avaa luontevasti keskustelun asiakkaan kanssa, työntekijäkin huomaa useammin ottaa esiin asioita monipuolisesti (esim. harrastukset)

• Mittarin myötä arviointi ”normaali” osa sosiaalityötä myös asiakkaiden mielestä

• Kun tavoitteet kirjattu auki monivalinnaksi näkyväksi, että työskentelyssä on tehtävä priorisointeja: kaikkea ei voi tavoitella, vaikka se asiakkaalle tarpeellista olisikin, esim. sosiaalisten verkostojen rakentaminen, harrastus-ja osallistumismahdollisuuksien tukeminen

Viimesijainen sosiaalityö painottuu usein

• Sekä työntekijöiden että asiakkaiden mielestä paras tapa toteuttaa arviointi on työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistyö; ei ole pidetty hyvänä ajatusta, että asiakkaat täyttäisivät yksin arviointimittariin kuuluvan lomakkeen


Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien kokemuksia AVAIN-mittarin käytöstä (jatkuu)

• Jos mittarin lomaketta ei ehditä täyttää yhdessä asiakastapaamisella saattaa asiakkaan todellinen tilanne näyttäytyä vääristyneenä mittarissa Asiakas jää irralleen arvioinnista

• Eri työntekijöiden ja eri toimipisteidenkin välillä on eroa siinä, miten käsitteet ymmärretään ja mitä niihin sisällytetään. tiedon yhtenäisyys ja yleistettävyys?

• Mittari auttaa näkemään, millaiseen työhön ei jää aikaa, vaikka se koettaisiin tärkeäksi

• Mittarin avulla saadaan ”katveessa” olevaa sosiaalityötä esiin sosiaalityön laaja-alaisuus näkyväksi

• Mittarin tuottama tieto rakenteellisen sosiaalityön pohjaksi


Sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin ristiriitoja

Sosiaalityön keskeisiä eettisiä periaatteita: Asiakkaan itsemääräämisoikeus, kokonaisvaltainen kohtaaminen, osallisuus, oikeudenmukaisuus

Vaikuttavuuden arvioinnissa työ (ja ihminen) pilkotaan osiin medikalisaatio?

Pienten osasten ja askeleiden tunnistamista tarvitaan, jos halutaan saada esiin sitä, miten sosiaalityössä työskennellään

Arviointi asiantuntijalähtöistä? – valmiit lomakkeet, sosiaalityöntekijöiden vaikutus vs. asiakkaan omat valinnat

Sosiaalityössä korostetaan työskentelyä ainutkertaisissa tilanteissa ja tilannekohtaista eettistä harkintaa

Vaikuttavuuden arvioinnin tavoitteena taas tuottaa tiettyihin tilanteisiin yleistettävää tietoa toimintatapojen hyvistä vaikutuksista asiakkaiden elämään


Vaikuttavuuden arvioinnin mahdollisuuksia sosiaalityössä

• Eettisesti kestävä sosiaalityö vaatii vaikuttavien toimintatapojen ja työmenetelmien käyttöä Ei ylläpidetä työmenetelmiä tai toimintatapoja, joista asiakkaille haittaa tai ei mitään hyötyä

Asiakkaalla oikeus osallistua palveluun, josta on hänen tilanteessaan hyötyä

• Työn ja asiakkaan tilanteen jäsentäminen eri osa-alueisiin vaikka vähän karkeastikin voi auttaa sekä asiakasta itseään että työntekijää jäsentämään asiakkaan tilannetta sekä siihen vaikuttavia olosuhdetekijöitä

• Asiakkaiden ottaminen vahvasti mukaan jo arviointitiedon tuottamisvaiheeseen vahvistaa asiakkaiden osallistumisoikeutta ja itsemääräämisoikeutta, jotka esimerkiksi näyttöön perustuvassa käytännössä toteutuvat rajoitetusti

• Olennaista ei ole kuitenkaan mittari tai väline, jolla arviointi suoritetaan, vaan arvioivan ajattelun juurruttaminen sosiaalityöhön


Lopuksi

• Pureutuminen sosiaalityön tavoitteisiin, työmenetelmiin sekä asiakkaan olosuhdetekijöihin ja niiden dokumentointi helposti tarkasteltavaan muotoon tekee näkyväksi sosiaalityötä, joka muuten jää ulkokohtaisempien tuloslaskelmien mitattavaksi

• Arviointitiedon kerääminen voi tuoda asiakkaat uudella tavalla osallisiksi sosiaalityön dokumentointiin - Perinteiseen dokumentointiin verrattuna asiakkaalla on vahvempi rooli siinä, millaisia asioita järjestelmään hänestä kirjataan: asiakas valitsee itse, millaiset tavoitteet hän asettaa ja millaisia vahvistavia ja vaikeuttavia tekijöitä prosessissa vaikuttaa

• Asiakkaiden arjesta ja sosiaalityön omista käytännöistä ja toimintatavoista lähtevää arviointia tarvitaan, mutta dokumentointi on kytkettävä osaksi asiakastietojärjestelmiä

Jos arviointitiedon kerääminen vie aikaa asiakkaiden kohtaamiselta ja lisää byrokratiaa entisestään, ei arviointi ole eettisesti kestävää

• Asiakastyössä kerätty arviointitieto on käytettävä hyväksi työn kehittämisessä ja kunnallisessa päätöksenteossa sosiaalityön asiakkaiden elämän parantamiseksi, vain näin arviointi voi lunastaa paikkansa osana sosiaalityötä

Arviointitieto voi tuoda näkyväksi työn uudelleen suuntaamisen tarpeen esimerkiksi tietyissä asiakasryhmissä ja voi auttaa perustelemaan resurssien tarvetta uudenlaisten työmallien kehittämiselle resurssien järkevä ja oikeudenmukainen jakaminen


Health & Medicine

AVAIN-MITTARILLA SOSIAALITYÖN VAIKUTTAVUUS ESIIN