Kunnissa kuohuu Miksi? Miten? Mitä sitten?

Jenni Airaksinen

2

Kuinka idea kunnasta on Suomessa muuttunut

1. Itsehallinnon ihanteiden aika - kunnat kansalaisyhteiskuntana ja vastavoimana (1865 kunnallisasetuksesta 1930 -luvulle)

2. Hyvinvointikunnan aika – kunnat valtionhallinnon jatkeena hyvinvoinnin rakentajina (alku jo 30-luvulla, tiivis jakso 1960 –luvun alusta 1980 –luvun loppupuolelle)

3. Murroksen aika – suuri kertomus hukassa, roolin etsintä (1990 –luvun vaihteesta →)

2Arto Haveri 2012

Kunta ajassa: Kuntajohtajien tulkinta

KULTA-AIKA

•Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen

•Yksityiskohtainen valtionohjaus•Myönteinen yhteiskunnallinen ilmapiiri

•Elinkeinopoliittinen aktiivisuus

LAMA

•Selviytyminen•Kuntien yhteisöllinen rooli•Kunnan ydintehtävien pohdinta•Vapaakuntakokeilu

KAAOSTA JA KUNTA-UUDISTUS

TA

• Epävarmuus vakauden tilalle

• Kuntauudistuksen ristiriitaisuudet

• Lisääntynyt ”pehmeä” sääntely

Muutostrendeissä teoreettisesti erotettavissa kaksi suurta linjaa

1. Muutos kohti erilaisten johtajuusmekanismien sekamelskaa: governance

2. Muutos kohti suurempia toimintayksiköitä: uudelleenskaalaus

4

Uudelleenskaalaus

• trendi, joka tällä hetkellä globaalisti näkyy paikallis- ja aluehallinnossa skaalauspaineina kohti suurempia toimintayksiköitä, joilla tavoitellaan mm.– vähemmän haavoittuvuutta– enemmän asiantuntemusta– vähemmän ohjattavia tahoja

5

Kunta- ja aluejohtamisen kohteet

6

Kuntien pelot uudistuksissa

• Alueen elinvoima näivettyy: suuri tuo mukanaan keskittämistä, muuttoliike kiihtyy

• Osallisuus rapautuu: vähemmän ihmisiä päättämässä tärkeistä asioista

• Palvelut häviävät, ensin julkiset, sitten muutkin

• Ihmiset ja verkostot muodostavat uuden monimutkaisen järjestelmän, jossa eivät osaa suunnistaa edes poliitikot saati kansalaiset

7

Osallisuuden rapautuminen

• Kunnat toteuttavat demokratiatehtävää– lähellä oleva tapa osallistua– kannustaa ja opettaa yhteiskunnalliseen

valveutumiseen– suojelee poliittisia vapauksia ja toimii

vastavoimana keskittämispyrkimyksille

• Osallisuus merkitsee tunnetta siitä, että on osa jotakin vrt. osattomuus, syrjäytyminen

• Osallistuminen on tunteesta kumpuavaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja myös vastuun ottamista seurauksista. 8

Kysymys osallisuudesta

• On aina mukana, kun puhutaan yhteisöllisestä vallankäytöstä– Peruskysymykset

• Millä mekanismeilla päätöksiä tehdään?• Edustavatko poliittiset järjestelmät ja

poliitikot kansalaisia riittävästi?• Tarvitaanko laajempia

osallistumiskäytäntöjä?• Miten päätöstenteon perustana oleva

asiantuntemus muodostuu?

Kuntien yhteiskunnalliset roolit

Henna Paananen 2013 ja Gerry Stoker 2011

Suomalaisen kunnan uusi rooli?

• Mitä tapahtuu kunnan erilaisia toimintoja integroivalle roolille?

• Mitä tapahtuu paikalliselle demokratialle?

• Kuinka monella hallintotasolla tulevaisuudessa toimitaan?

• Kuka maksaa?• Kuka päättää?

11

Miksi kunnissa kuohuu?

• Kuntauudistus• Metropolihallinto• Tilaajat-tuottajat• Prosessit• Asiakkaat• Asukkaat

• Ja Suursote12

Muutosprosessin vaiheissa olennaista

• Muutoksen siemenet– historia, ulkoinen paine, sisäiset tekijät

• Horisontin hahmottuminen– riittävä hämäryys, yhteinen suunta

• Muutoksen laukaisu– Epäviralliset verkostot, kaupankäynti ja

sopiminen

• Uuden rakenteen institutionalisoituminen– Johtajuustyhjiöt, väsyminen, sattuma,

sopimusten varjopuolet näyttäytyvät

Kuntauudistus prosessina

Sote”sovun” hämärä horisontti

• Hämärän horisontin nerokkuus on siinä, että se sallii suuren määrä tulkintavariaatioita.

• Sen ongelmallisuus puolestaan sisältyy siihen, että hämäryys vaikeuttaa prosessin etenemistä sen seuraavassa vaiheessa.

• Uudistuksen varsinaiset ratkaisut tehdäänkin yksityiskohdissa.

14

Mitä suurella sotella tavoitellaan?

• Yhdenvertaisuutta• Toimivia palveluketjuja• Hallinnon purkamista• Väestön hyvinvointi- ja terveyserojen

kaventumista• Lisäksi ajatellaan turvattavan:

– varhainen puuttuminen– palvelujen rahoitus– osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja

työhyvinvointi

15

Mitä saadaan?• Vahvempi kansallinen ohjaus, joka johtaa

– Erikoissairaanhoidon tehokkuuserojen kaventumiseen

– Uuden teknologian ja alueiden välisen ja sisäisen työnjaon tehokkaampaan hyödyntämiseen. On ilmeistä, että muun muassa uuden teknologian hyödyt pystytään ottamaan paremmin ja yhtenäisemmin käyttöön viiden kuin noin 20 alueen mallissa.

– Kansallisen normiohjauksen tehostumiseen. Esimerkiksi rakennepoliittisen ohjelman mukaiset toimet (vanhusten laitospaikkojen vähentäminen jne.) pystytään toteuttamaan paremmin ja yhtenäisemmin viiden kuin esimerkiksi 20 alueen mallissa. 16

Professiojohtaminen•Tehtävänä muuntaa organisaation linjaukset käytännön toimenpiteiksi•Kanavoida profession tarpeet organisaatiolle

Ammattijohtaminen•Tehtävänä saada professiot toimimaan koko organisaation hyväksi •Kanavoida verkoston tahto organisaation toiminnaksi

Verkostojohtaminen•Pyrkimyksenä muodostaa yhteinen tahto verkoston jäsenten välille•Kanavoida verkoston tahto palveluntuotanto-organisaatiolle

Sote-palvelu

Miten rajapinnat saadaan toimimaan?

Oppeja aikaisemmista uudistuksista?

• Mitä useampi toimija sitä vaikeampi verkosto

• Mikään rakenne ei ole edullinen, kyse on (muutosten) johtamisesta

• Tilaaminen ja tuottaminen tuo joitain ratkaisuja, mutta myös uusia pulmia mm. asiantuntijoita tarvitaan molemmilla puolilla, mikä voi näyttää paisumiselta

• Uuden rakenteen institutionalisoituminen on olennaisin paikka!

18

Tulkintavaihtoehdot• Suursote keskittää kaiken, paikallinen demokratia

rapautuu ja ihmisten kiinnostus paikallisiin asioihin loppuu tyystin eikä hyvinvoinnin laaja tukeminen kiinnosta ketään. Kunnista tulee kivi suursoten kenkään. TAI

• Suomalainen kunta alkaa enemmän ja enemmän muistuttaa eurooppalaisia veljiään. Osallistumisen kanavat moninaistuvat, ihmisten kekseliäisyys lisääntyy ja esim. seurakunnat löytävät uudelleen suuren roolinsa paikallisen hyvinvoinnin tukemisessa.

19

Tulkintavaihtoehdot

• Uudistus on niin hyvä, että monet tahot ovat valmiita tekemään paljon tekoja uuden uljaan sotejärjestelmän eteen

TAI• Uudistus on niin epämääräinen, että

toimijat näkevät, että kaikki voi uudessa raamissa jatkua ennallaan tai ongelmia voidaan siirtää tasolta toiselle. Rationaalinen apatia ja organisoitu saamattomuus kukoistavat.

20

Lohdutuksen sanat pelokkaimmille

• Osa tutkijoista väittää, että rakenteella ei olisikaan ihmisille niin kovasti väliä, koska– Verot pysyvät usein samalla tasolla– Palvelutuotannossa oleva henkilöstö kasvaa,

koska tarpeet kasvavat– Sentralisaatiosta edetään desentralisaation

kautta resentralisaatioon– Ajan myötä uudet verkostot löytävät paikkansa

korvaten vanhat– Palveluita järjestetään suunnilleen sama

määrä ja laatukin pysyy usein suunnilleen samana ja

– Politiikka, monissa muodoissaan, jatkuu.

21

Ja sitä paitsi Uudella Uljaimmalla

soteuudistuksella on jo yksi tulos!Luottamus hallitukseen on hieman kasvanut. Viime syksynä 41% olisi antanut hallitukselle luottamuslauseen, nyt sama luku on 48%.

”Kansa palkitsee hallitusta sotesovusta”, sanoo Erkka Railo, eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, Turun yliopisto. HS/4.5.2014

22

Kiitos!jenni.airaksinen@uta.fi

23