Valinnanvapaus terveyskeskuspalveluissa – laatukilpailun edellytykset(Stefan Jönsson 4.10.2013 Helsinki)

Kuva: Istock

Taustaa

Vuonna 2011 Ruotsin hallitus antoi kilpailuvirastolle tehtäväksi• selvittää perusterveydenhuollon tuottajakunnan monipuolistumista

• selvittää laatukilpailun edellytyksiä, kun potilaalla on vapaus valita oma terveyskeskuksensa

Ruotsin kilpailuviraston raportti laatukilpailun edellytyksistä ja potilaan vapaudesta valita oma terveyskeskuksensa valmistui helmikuussa 2012.

Ruotsin kilpailuviraston raportti potilaan valinnanvapaudesta perusterveydenhuollossa

• Ruotsin valtiopäivät päätti vuonna 2009, että kaikkien maakäräjien (landsting) on annettava potilaalle vapaus valita terveyskeskuspalvelunsa vuonna 2010

• Kilpailuviraston raportti julkaistiin vuonna 2012• Elokuussa 2013 virasto sai tehtäväkseen seurata

uudistuksen toteutusta• Seuraava raportti ilmestyy helmikuussa 2014

Tuottajakunnan monipuolistuminen valinnanvapausuudistuksen jälkeen

• Terveyskeskusten määrä on kasvanut 19 % (190 keskuksella) uudistuksen jälkeen

• 267 uutta terveyskeskusta, 77 lakkautettua• Terveyskeskusten määrä on kasvanut 19:sta 22

maakäräjäkunnasta• 247 eri terveyspalvelujen tuottajaa (vårdgivare),

joista 22 julkista ja 225 yksityistä• 192 palveluntuottajaa omisti vain yhden

terveyskeskuksen

Kolme kymmenestä suurimmasta palveluntuottajasta on yksityisiä tuottajia

Palveluntuottaja Terveys-keskuksia

ennen uudistusta

Terveys-keskuksia

lokakuussa 2011

Potilaita (2011)

Västra Götaland 115 114 1 068 639Skåne 87 87 838 382Praktikertjänst AB 49 80 626 670Stockholm 73 70 769 437Östergötland 36 34 362 650Carema Sjukvård AB 31 33 339 376Norrbotten 32 32 225 356Västerbotten 32 32 222 528Jönköping 30 31 262 351Capio AB 22 30 272 048

Laatukilpailun edellytykset

• Kiinteät hinnat• Potilaan havaittavissa olevat tekijät, esim.

saatavuus (aukioloajat) ja potilaan kohtaaminen• Maakäräjät vastaavat hoidon laadusta• Laatukilpailu edellyttää, että:- potilaat ovat tietoisia valinnanvapaudestaan- potilaat voivat valita vähintään kahden

terveyskeskuksen kesken- potilailla täytyy olla riittävästi tietoa vaihtoehdoista

Lähes kaikki potilaat tiesivät vapaudestaan valita terveyskeskus

Yli 50 %:ssa maakäräjäalueista yli 95 %:ia kyselyyn vastanneista potilaista/asukkaista olivat tietoisia vapaudestaan valita oma terveyskeskuksensa.

92 %:ia kyselyyn vastanneista potilaista/asukkaista tiesivät voivansa valita oman terveyskeskuksensa.

Stockholm

Västerbotten

Örebro

Västernorrland

Tiohundranämnden

Kalmar

Uppsala

Värmland

Östergötland

Gotland

Blekinge

Norrbotten

Skåne

Västmanland

Gävleborg

Halland

Jämtland

Jönköping

Sörmland

Dalarna

Kronoberg

Västra Götaland

81%

82%

83%

86%

87%

87%

88%

89%

90%

94%

95%

95%

95%

95%

96%

96%

96%

97%

97%

97%

99%

99%

19%

18%

17%

14%

13%

13%

12%

11%

10%

6%

5%

5%

5%

5%

4%

4%

4%

3%

3%

3%

1%

1%

Tiesitkö, että voit valita oman terveyskeskuksesi?

Ja Nej

Useimmilla oli mahdollisuus valita kahden terveyskeskuksen välillä

• 79 %:lla ruotsalaisista automatkan kesto kotia toiseksi lähimpään terveyskeskukseen on korkeintaan viisi minuuttia pitempi kuin matkan kesto lähimpään terveyskeskukseen (matka-aika lähimmästä keskuksesta toiseksi lähimpään keskukseen)

Matka-aikojen ero kotia lähimmän ja toiseksi lähimmän terveyskeskuksen välillä, 2011

Kaksi kolmesta potilaasta/asukkaasta kertoi saaneensa riittävästi tietoa valinnan vaihtoehdoista• 64 %:ia kyselyyn vastanneista kertoi saaneensa

riittävästi tietoa valinnan vaihtoehdoista• Kahdella alueella (Uppsalan ja Örebron

maakäräjäkunnat) alle puolet asukkaista kertoi saaneensa riittävästi tietoa vaihtoehdoista

ÖrebroUppsala

StockholmVästerbotten

TiohundranämndenVästmanland

JämtlandHallandKalmar

VästernorrlandVärmland

ÖstergötlandSkåne

DalarnaGotland

GävleborgSörmland

NorrbottenVästra Götaland

KronobergBlekinge

Jönköping

45%48%

51%53%

55%57%58%

60%60%62%62%

64%65%66%68%

70%72%72%

77%79%79%81%

7%15%

19%8%

14%15%

15%16%

10%7%

12%12%

14%11%

10%10%

13%6%

14%10%

7%9%

49%37%

31%39%

31%28%

26%24%

30%31%

26%24%

22%22%22%

20%16%

22%10%

11%14%

10%

Oliko sinulla mielestäsi riittävästi tietoa terveyskeskuksen valintaa varten?

Ja Vet ej Nej

Kilpailuneutraliteetti

• Yksityiset palveluntuottajat tuovat usein esiin, että maakäräjien omille terveyskeskuksille on annettu paremmat toimintaedellytykset.

• Julkiset terveyskeskukset puolestaan katsovat, että niille on annettu raskaammat toimintaehdot yksityisiin palveluntuottajiin verrattuna.

Yli puolella maakäräjistä on tappiota tuottavia julkisia terveyskeskuksia

• Joidenkin maakäräjien terveyskeskuksista lähes kaikki tekevät tappiota

• Toisilla alueilla tappiot johtuvat julkisen palveluntuottajan laajoista toimintavelvollisuuksista taloudellisesta tuloksesta riippumatta (harvaan asutut alueet)

• Tällöin joko terveyskeskuksen tulot ovat liian alhaiset tai sen toiminta ei ole riittävän tehokasta

• Talouslukuja ei aina oltu toimitettu asioista vastaaville lautakunnille/poliittisille päättäjille

Ehdotamme, että• Maakäräjien tulee jatkaa terveydenhuollon

valinnanvapausjärjestelmien kehittämistä ja seurantaa• Maakäräjien tulee soveltaa yhtenäisiä toimintaehtoja julkisille

ja yksityisille palveluntuottajille. Mahdolliset erot tehtävissä tulisi selkeyttää ja niistä tulisi maksaa erikseen. Jokaisen terveyskeskuksen taloudellinen tulos tulisi julkistaa.

• Maakäräjien tulee kehittää tiedottamistaan valinnanvapausjärjestelmistä ja terveyskeskuksista

• Valinnanvapausjärjestelmistä tulee kerätä asianmukaista tilastotietoa tutkimusta ja seurantaa varten

Val av vårdcentralFörutsättningar för kvalitetskonkurrens i vårdvalssystemen

Bild: Istock