Rajat ylittävä terveydenhuolto ja sen haasteet Suomen sote-järjestelmälle

Noora Heinonen

Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö

Rajat ylittävä terveydenhuolto ja sen haasteet Suomen sote-järjestelmälle

Etla-seminaari 22.10.2014

Kaikki hoidetaan kansalaisuudesta tai

asuinpaikasta riippumatta

Tietojen ja potilasasiakirjojen

siirtyminen/siirtäminen

Potilas tekee valinnan palveluntuottajastaan

Hoitokustannukset laskutetaan

perusterveyden-huollossa

kotikunnalta ja erikoissairaan-

hoidossa sairaanhoitopiirien

välillä

22.10.2014 RAJA-yhteyspiste / Noora Heinonen


Rajat ylittävän terveydenhuollon säädöspohja 1.1.2014

Kansainväliset sairaanhoito- ja

sosiaaliturvasopimukset

• Sairaanhoitosopimus Australian kanssa

• Sosiaaliturvasopimusjärjestely

Quebecin kanssa

• Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus

Kansallinen lainsäädäntö

• Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 1201/2013

• Sairausvakuutuslaki

• Terveydenhuoltolaki

22.10.2014

EU-lainsäädäntö

EU-asetukset 883/2004 ja 987/2009

sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta

Potilasdirektiivi 2011/24/EU

Maahanmuuttodirektiivit

RAJA-yhteyspiste / Noora Heinonen

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131201

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02004R0883-20140101&rid=1

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02009R0987-20140101&rid=1

http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02011L0024-20140101&rid=1

22.10..2014

”Oikeus hakeutua vapaasti hoitoon mihin tahansa EU-alueella”

• Kuka tahansa voi hakeutua hoitoon mihin tahansa. • EU-valtioiden on otettava vastaan toisista EU-valtioista hoitoon

hakeutuvat potilaat.

Henkilö voi vapaasti hakeutua Suomesta ulkomaille käyttämään terveyspalveluja

Ulkomailta tulevaa potilasta on kohdeltava Suomessa yhdenvertaisesti muihin potilaisiin nähden.

22.10.2014

”Ulkomailta voi hakeutua hoitoon myös Suomeen joko yksityiseen terveydenhuoltoon tai julkiseen terveydenhuoltoon”

Potilaiden vastaanottoa voidaan vain poikkeustilanteissa rajoittaa määräajaksi.

Potilaalta peritään maksuna hoidosta aiheutunut todellinen kustannus (nk. vieraskuntalaskutushinta + asiakasmaksu).

Suomessa vastaanoton rajoitus on hallintopäätös, joka voidaan tehdä määräajaksi erittäin painavin perusteluin poikkeustilanteessa

Suomessa potilaalta peritään enintään hoidosta aiheutunut kustannus (julkTH) tai markkinahinnan mukainen kustannus (yksitTH)

22.10.2014

”Oikeus samansuuruiseen korvaukseen kuin kotimaassa olisi maksettu”

Potilas maksaa ensin itse kaikki kustannukset. Potilaalle ei koskaan korvata enempää kuin kustannus, joka

hänelle on aiheutunut tai joka olisi aiheutunut potilaan kotikunnalle.

Jos Kela kysyy kunnalta/sairaanhoitopiiriltä vastaavan hoitokustannuksen asiakasmaksun määrää, vastaus on annettava määräajassa.

Edellyttää suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelyä, jotta tiedetään minkälaisen ulkomailla annetun hoidon kustannuksista potilaalla oikeus saada korvauksia Suomesta.

”Vain sellainen hoito on korvattava, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa”

22.10..2014

Jos potilas hakeutuu ulkomaille hoitoon, hän saa kustannuksista sairausvakuutuskorvauksen (Kela-korvaus). Kustannuksista vastaa sairausvakuutusrahasto.

Jos potilas on joutunut ulkomailla oleskelunsa aikanalääketieteellisesti välttämättömän sairaanhoidon tarpeeseen, hän saa korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa valtio. [Muutos]

Jos potilasta ei voida hoitaa Suomessa julkisessa terveydenhuollossa, hän saa ennakkoluvan ja korvauksen asiakasmaksuun asti. Kustannuksista vastaa kotikunta.

”Saan korvaukset kuten jos käyttäisin yksityistä terveydenhuoltoa tai julkista terveydenhuoltoa Suomessa”

22.10..2014

”Voin ostaa Suomessa kirjoitetulla lääkemääräyksellä lääkkeitä Euroopassa”

• Toisessa EU-valtiossa kirjoitettu lääkemääräys on hyväksyttävä, jos lääkkeellä on myyntilupa ostovaltiossa.

Suomessa otettiin v. 2014 käyttöön Eurooppalainen lääkemääräys

Lisäksi potilasdirektiivissä on säännöksiä

Eurooppalaisista osaamisverkostoista Harvinaissairauksista Sähköisistä terveyspalveluista Raportoinnista

Ulkomailla aiheutuneet sairaanhoitokustannukset ja niiden korvaukset

Vuosi Kohdemaa Ratkaisujen lkm Kustannukset € Korvaukset €

2013 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 17 318 kpl 7,96 M€ 1,33 M€

Kaikki maat yhteensä 23 002 kpl 13,52 M€ 1,77 M€









Asiakkaan itse

maksamat

Sv-korvauksia

31.12.2013 asti Suomi maksoi vain sairaanhoitokorvauksia (nk. Kela-korvauksia) ihmisille kaikissa tilanteissa. Eli ei väliä oliko sairastunut äkillisesti ulkomailla vai varta vasten matkustanut ulkomaille hoitoon, enintään voi saada vain sairaanhoitokorvauksia.

22.10..2014

EU- ja Eta-valtioissa ja Sveitsissä aiheutuneet sairaanhoitokustannukset ja niiden korvaukset

ajalla 1.1.-30.9.2014

Ajalla 1.1.-31.8.2014 Kohdemaa Ratkaisujen lkm Kustannukset € Korvaukset €

SV-korvaus (nk. Kela-korvaus) [Hoitoon hakeutuminen]

EU- ja Eta-maat ja Sveitsi

14 146 kpl 7,20 M€ 1,23 M€

Kaikki maat yhteensä19 021 kpl 12,96 M€ 1,65 M€

Korvaus julkisen terveydenhuollon kustannuksen mukaan [Äkillinen sairastuminen] 72 640 €

Korvaus hoitoa antaneen valtion lainsäädännön mukaan [Äkillinen sairastuminen] 50 163 €

(Korvaus v. 2013 hoitoa antaneen valtion lainsäädännön mukaan [Äkillinen sairastuminen] yhteensä 57 296 €)

- Jos sairastut ulkomailla, käytä eurooppalaista sairaanhoitokorttia tai saat korvauksen maksamiisi kustannuksiin joko hoitoa antavan valtion lainsäädännön perusteella tai kuten olisit käyttänyt kotikuntasi julkista terveydenhuoltoa

- Jos hakeudut varta vasten hoitoon ulkomaille, saat korvauksen jälkikäteen kuten olisit käyttänyt Suomessa yksityistä terveydenhuoltoa

Ao. tilastot ovat osin puutteellisia, koska täydellisiä tilastoja ei ole toistaiseksi mahdollista toteuttaa

22.10..2014

EU- ja Eta-valtioissa ja Sveitsissä aiheutuneet sairaanhoitokustannukset ja niiden sv-

korvaukset ajalla 1.1.-31.7.2014

1. Espanja kustannukset n. 3,00 M€, joista korvauksia n. 314 000e2. Viro kustannukset n. 0,93 M€, joista korvauksia n. 288 000e3. Kreikka kustannukset n. 201 000e, joista korvauksia n. 21 000e4. Saksa kustannukset n. 112 000e, joista korvauksia n. 13 500e5. Kypros kustannukset n. 107 000e, joista korvauksia n. 6 000e6. Portugali kustannukset n. 92 000e, joista korvauksia n. 5 000e7. Ruotsi kustannukset n. 53 000e, joista korvauksia n. 7 000e8. Itävalta kustannukset n. 44 000e, joista korvauksia n. 4 000e9. Sveitsi kustannukset n. 34 000e, joista korvauksia n. 3 600e10. Alankomaat kustannukset n. 26 000e, joista korvauksia n. 3 000e

EU- ja Eta-maissa ja Sveitsissä aiheutuneista kustannuksista maksetaan 1.1.2014 alkaen sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvauksia, kun henkilö on varta vasten hakeutunut EU-alueelle käyttämään terveyspalveluja. Yleiskielessä puhutaan nk. hoitoon hakeutumisesta ulkomaille. Nämä ovat siis nk. ei-kiireellisestä hoidosta aiheutuneita kustannuksia.

22.10..2014

Muualla kuin EU- ja Eta-valtioissa ja Sveitsissä aiheutuneet sairaanhoitokustannukset ja niiden sv-korvaukset ajalla 1.1.-31.7.2014

1. Thaimaa kustannukset n. 1,31 M€, joista korvauksia n. 94 000e2. Turkki kustannukset n. 0,94 M€, joista korvauksia n. 92 000e3. USA kustannukset n. 0,93 M€, joista korvauksia n. 28 000e4. Singapore kustannukset n. 269 000e, joista korvauksia n. 12 000e5. Kiina kustannukset n. 174 000e, joista korvauksia n. 7 500e6. Egypti kustannukset n. 108 000e, joista korvauksia n. 7 400e7. Venäjä kustannukset n. 107 000e, joista korvauksia n. 10 400e8. Indonesia kustannukset n. 93 000, joista korvauksia n. 4 700e9. Dominikaaninen tasavalta kustannukset n. 55 000e, joista korvauksia n.

2 700e10. Meksiko kustannukset n. 37 000e, joista korvauksia n. 2 000e11. Kenia kustannukset n. 37 000e, joista korvauksia n. 1 700e12. Argentiina kustannukset n. 23 000e, joista korvauksia n. 575e

Muualla kuin EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä sairaanhoidosta aiheutuneita kustannuksia korvataan vain, jos henkilö on ulkomailla ollessaan sairastunut tai joutunut raskauden tai synnytyksen vuoksi hoidon tarpeeseen (nk. kiireellisen hoidon tarve). Jos henkilö on varta vasten hakeutunut hoitoon muualle kuin EU-tai Eta-maahan tai Sveitsiin, kustannuksia ei korvata.

22.10..2014

Ennakkoluvat (lomake E 112 tai S2) ulkomailla annettavaa hoitoa varten

Suomen julkisessa terveydenhuollossa sai hoitoa toisen valtion antaman ennakkoluvan perusteella

• Ajalla 1.7.-31.12.2013 tiedossa yhteensä 34 henkilöä • Ajalla 1.1.-31.8. tiedossa yhteensä 3 henkilöä

- Määrät lisääntyvät vielä, tilastointiin liittyy 12kk ajallinen viive

Vuosi Kohdemaa Ratkaisujen lkm Myönnetyt Evätyt

1.1.-22.8.2014 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 119

2013 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 140 59 81

2012 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 94 45 49

1.5.2010-31.12.2011 EU- ja Eta-maat ja Sveitsi 63 33 30

22.10..2014

1.1.-22.10.2014 151 68 83

Mitä olikaan pohdittavana?Haasteita sote-uudistukselle

a) Kuka on potilas?

b) Mihin perustuu potilaan oikeus käyttää palveluja Suomessa tai ulkomailla?

• Henkilöpiiri; kotikuntalainen, Suomessa asuva, suomalainen…

• Asumisperusteinen vs. vakuutusperusteinen terveyspalveluja/tai sosiaaliturvajärjestelmä

• Toisesta EU-valtioista hoitoon hakeutuvat henkilöt

• Toisesta EU- ja Eta-valtioista ja Sveitsistä tulleet henkilöt, jotka sairastuvat Suomessa

• Toisesta EU- ja Eta-valtioista ja Sveitsistä tulleet henkilöt, jotka työskentelevät Suomessa

• Luvallisesti tai luvassa maassa oleskelevat henkilöt, joiden sairaanhoitoturva on puutteellinen

Mikä merkitys on kotikunnalla? Mikä merkitys on Kelan päätöksellä henkilön kuulumisesta Suomen sosiaaliturvan piiriin?

Kenelle on velvollisuus järjestää/tarjota palveluja?



c) Millaista hoitoa potilas voi saada?

d) Missä potilasta hoidetaan?

g) Kuka vastaa potilastiedoista?

• Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima• Miten turvataan yhdenmukainen palveluvalikoima kaikille Suomessa hoitoa tarvitseville potilaille?

• Onko palveluvalikoima sama Suomen sisällä vrt. eri kunnat, sairaanhoitopiirit, julkinen vs. yksityinen

• Palveluvalikoiman velvoittavuus ja sen soveltaminen

• Ulkomailta tulevien oikeus käyttää palveluja vs. vastaanottamisen rajoittaminen poikkeustilanteissa – kuka tekee päätöksen vastaanottamisen rajoittamisesta ja millä perusteilla?

• Terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu• miten (missä ja kuka) sovitaan muiden kuin kotikunnattomien henkilöiden hoidon järjestämisestä?

• Kiinnitetäänkö kotikunnattoman henkilön oikeus palvelujen käyttämiseen johonkin esim. työskentelykunta, oleskelukunta, työnantajan kotikunta….?

• Terveydenhuollon tietojärjestelmät• Kotikunnattoman ja hetuttoman henkilön tietojen kirjaaminen

• Ulkomailla toimitettujen tietojen lisääminen potilastietoihin

• Muunkielisten potilasasiakirjojen tuottaminen



e) Mitä potilaalle korvataan?

f) Mitä laskutetaan ja kuka maksaa?

• Nykyisin potilaalle joko sv-korvaus tai kotikunnan mukaisen julkTH:n vastaavan palvelun kustannus

• Miten (hyvin) julkTH pystyy tuottamaan tiedot ”vastaavan hoidon kustannuksesta” vrt. palvelujen tuotehinnat, palvelujen tuotteistaminen, suoriteperusteinen vs. kapitaatioperusteinen laskutus

Säilyykö nk. Rajalain (1201/2013) korvausmalli jatkossa?

- EUT painottanut ”potilaan oikeutta parhaimpaan korvaukseen”

- Lainvalmistelussa esillä 5 erilaista korvausmallia, kalleimman arvioitu kustannusvaikutus n. 120 M€/v

- Kuka vastaa korvauksen kustannuksesta?

- Kuka hallinnoi korvauskäsittelyn ja korvauksen maksamisen?

- Mikä on valtion kustannusvastuu jatkossa?


Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste

”Saan tietoa mahdollisuuksistani ja oikeuksistani käyttää

terveyspalveluja ulkomailla”

a) Verkkosivuilla www.kela.fi/yhteyspiste

b) Sähköpostitse [email protected]

c) Puhelinpalveluna p. 020 63 40 400 arkisin klo 9-16

”Saan tietoa mahdollisuuksistani ja oikeuksistani käyttää

terveyspalveluja Suomessa ja ulkomailla”

Uusi verkkopalvelu Potilaan valinnanvapaus terveydenhuollossa

on tulossa vuonna 2015


http://www.kela.fi/yhteyspiste

mailto:[email protected]

Onko potilasdirektiivillä ja EU-lainsäädännöllä tarkoitettuja vai ei-tarkoitettuja tai toivottuja vai ei-toivottuja vaikutuksia?

Potilasdirektiivi on hyvä esimerkki EU-sääntelystä, jolla on myös

syvälle käyviä välillisiä vaikutuksia kotimaiseen järjestelmäämme

Hoidon antaminen ja palveluiden järjestäminen on edelleen

valtioiden toimivallassa, mutta potilaan valinnanvapautta ja

palvelujen vapaata tarjontaa korostava EU-sääntely aiheuttaa

paineen tarkastella kansallisia perusratkaisujamme, kuten

terveyspalvelujen järjestämis- ja rahoitusmallia

Potilasdirektiivi on osa kehikkoa, jonka puitteissa EU-sääntely ja -

yhteistyö terveydenhuollon alalla tiivistyy ja laajenee entisestään,

esimerkiksi hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyvissä

kysymyksissä


Kiitos mielenkiinnosta!


Healthcare

Rajat ylittävä terveydenhuolto ja sen haasteet Suomen sote-järjestelmälle