Sosiaalityö ja ICF - työryhmä

Stina Sjöblom ja Anu Autio

Terveyssosiaalityön päivät 16.-17.10.2014, Tampereella

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 1

Työryhmän tavoitteet ja keskeiset käsiteltävät kysymykset

• Työpajan tavoite: jakaa tietoa ja keskustella ajankohtaisista kysymyksistä ICF-luokituksen käyttöön liittyen.

• Samalla pohdimme sitä, mihin toimintakykytietoa tarvitaan ja miten sitä sosiaalityössä käytetään.

• Mikä on sosiaalityön rooli, kun henkilön toimintakykyä kuvataan?

• Työpaja käynnistyy johdatuksella ICF-aiheeseen, jota seuraa pohdittavat kysymykset, kysymysten työstäminen ja yhteinen keskustelu.

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 2

Työryhmän tavoitteista ja sisällöstä

• Esittelemme myös joitakin sosiaalityön näkökulmasta kiinnostavia käytännön esimerkkejä ICF:n soveltamisesta.

• Sosiaalityötä tarvitaan mukaan ja osalliseksi toimintakyvyn luokituksesta käytävään keskusteluun.

• Työskentelyn avulla johdattelemme terveyssosiaalityöntekijöitä ja sosiaalityön tutkijoita kansalliseen ICF-verkostoon

• Verkosto on yksi väylä osallistua ja vaikuttaa siihen, minkälaiseksi luokituksen käyttö sote-toimintaympäristöissämme muotoutuu.

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 3

Mihin ja miksi sosiaalityössä tarvitaan tietoa toimintakyvystä?

• Sosiaalityö on monissa eri toimintaympäristöissään tekemisissä toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden kanssa.

• Terveyssosiaalityö, kuntoutussosiaalityö ja vammaissosiaalityö osa-alueita, joilla jokapäiväiseen työhön sisältyy asiakkaana olevan ihmisen toimintakyvyn kuvaukset ja moniammatillinen yhteistyö niihin liittyen.

• Sosiaalityöntekijä tarvitsee asiakkaaltaan saamaansa tietoa, mutta myös muiden ammattilaisten tietoa, muodostaakseen kokonaiskuvaa käsillä olevasta tilanteesta ja siihen sopivista ratkaisuista.

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 4

Toimintakyvyn ja toimintarajoitteista aiheutuvan haitan arviointi sosiaalityössä

• Sosiaalityöntekijä on eri toimintaympäristöissä hieman eri rooleissa, mutta silti se, jonka tehtävänä on auttaa selvittämään asioita, tukea, informoida ja ohjata tilanteessa eteenpäin.

• Keskusteluun ja vuorovaikutukseen sisältyy tilanteen arviointia, jonka perusteella pyritään, yhdessä asiakkaan kanssa määrittelemään niitä palvelutarpeita, jotka juuri hänen kohdallaan ajankohtaistuvat.

• Erityisesti vammaispalveluissa sosiaalityöntekijä on myös se, joka saatujen selvitysten pohjalta päättää järjestettävistä palveluista.

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 5

Paradigmanmuutos ja toimintakäytännöt?

• Lääkärinlausunnoissa, kuntoutussuunnitelmissa ja esim. vammaisetuuksien hakemuslomakkeissa siirrytään enenevässä määrin ICF-luokituksen ja -viitekehyksen mukaiseen logiikkaan.

• Oikeus tietää omista asioistaan ja olla mukana päättämässä niistä tarkoittaa esim. kuntoutusprosessissa sitä, että ihminen on aktiivinen subjekti ja kuntoutustyöntekijöiden tehtävä on antaa tarvittava tieto ja tuki tulevaisuutta koskevien ratkaisujen pohjaksi (Järvikoski & Härkäpää 2011).

• Tarvittavan tiedon ja tuen määrittely ja rajaaminen?

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 6

ICF:n käsitemalli on monitasoinen lähestymistapa, jolla voi kuvata ihmisen toimintakykyä ja toimintarajoitteita.

Samalla se on viitekehys, jonka avulla tämä tieto on järjestetty.

7

Lääketieteellinen

terveydentila

Ympäristötekijät Yksilötekijät

Kehon toiminnot/ Kehon rakenteet

Suoritukset Osallistuminen

1. ICF – Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista

8

1. Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja

toimintarajoitteista

Lääketieteellinen terveydentila

Ympäristötekijät Yksilötekijät

Kehon toiminnot/ Kehon rakenteet

Suoritukset Osallistuminen

Toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden ymmärtäminen

9

1. ICF – Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista

Isoäiti Suomisella on nivelreuma

Määritelmä: Nivelreuma: "Nivelreuma on krooninen, systeeminen, tulehduksellinen sairaus, joka vaikuttaa moniin kudoksiin ja elimiin, erityisesti niveliin aiheuttaen niveltulehduksen, joka usein etenee vaurioittaen ja jäykistäen niveliä."

Eletty kokemus

10

1. ICF – Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista

Eletty kokemus

Isoäiti Suomisella on nivelreuma (ICD: M05)

Kansainvälinen tautiluokitus

Tulehdukselliset moninivelsairaudet (M05-M14) M05 Seropositiivinen nivelreuma Pois lukien Reumakuume ( I00 ) Lastenreuma ( M08.- ) Selkärankareuma ( M45 ) M05.0 Feltyn oireyhtymä Nivelreuma ja pernan ja imusolmukkeiden suureneminen sekä leukopenia M05.1+ Reumatoidi keuhkosairaus ( J99.0* ) M05.2 Reumatoidi verisuonitulehdus M05.3+ Nivelreuma ja muun elimen tai elinjärjestelmän sairastuminen Reumatoidi · sydäntulehdus ( I52.8* ) · sydämen sisäkalvon tulehdus ( I39.-* ) · sydänlihastulehdus ( I41.8* ) · lihassairaus ( G73.7* ) · sydänpussitulehdus ( I32.8* ) · monihermosairaus ( G63.6* ) M05.8 Muu seropositiivinen nivelreuma M05.9 Määrittämätön seropositiivinen nivelreuma

11

1. ICF – Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista

Eletty kokemus

Yle

isyys,

%

Ikä vuosina Miehet

Naiset

(ICD: M05) Isoäiti Suomisella on nivelreuma

12

1. ICF – Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista

Mutta: Mitä arjen ongelmia ja tarpeita nivelreuma aiheuttaa isoäiti Suomiselle hänen omasta näkökulmastaan?

Eletty kokemus

(ICD: M05) Isoäiti Suomisella on nivelreuma

Mika, 20 Paraplegia, 3 kk tapaturman jälkeen

"Tällä hetkellä mulle on hankalinta etten yksinkertaisesti enää pääse vessaan. Tää on mulle kaikkein vaikeinta hyväksyä."

1. ICF – Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista

Eletty kokemus (Esimerkki: selkäydinvamma)

Aniruddha, 11

Diagnosoitu 3-vuotiaana

Äiti: "Nykyään hän puhuu yksittäisiä virkkeitä. Joskus hän käyttää viittomia tai osoittaa sormella, mitä hän haluaa. Aiemmin hän ei kommunikoinut millään tavalla, joten emme tienneet, milloin hänellä oli nälkä tai hän oli loukannut itsensä.

Täysin uudet tilanteet ovat hänelle aina yllättäviä, mutta hän uskaltaa kyllä tervehtiä vieraita.

1. ICF – Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista

Eletty kokemus (Esimerkki: Autismi)

Herra Dee, 41

2 kk tapaturman jälkeen

"Rahan ansaitseminen on minulle erittäin tärkeää. Olen todella huolissani siitä, pystynkö jatkossa ostamaan tavaroita ja elättämään perheeni. Minun on saatava toimintakykyni takaisin, jotta voin jatkaa työtäni maanviljelijänä."

1. ICF – Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista

Eletty kokemus (Esimerkki: selkäydinvamma)

Ronja, 8

CP-vammainen syntymästään asti

"Ennen leikkausta käytin pyörätuolia. Nyt voin kävellä lyhyitä matkoja kävelytuen avulla. Voin mennä jopa rannalle ja liikkua muuallakin kuin jalkakäytävällä. Pääsin ensimmäistä kertaa kävelemään nurmikolla!!!"

1. ICF – Integroiva biopsykososiaalinen malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista

Eletty kokemus (Esimerkki: CP-vamma)

Kysymyksiä pohdittavaksi sosiaalityöstä ja ICF-luokituksesta

• Miten sosiaalityössä ajankohtaiset asiat liittyvät ICF-luokitukseen – vai liittyvätkö mitenkään?

• ICF-luokitus edustaa vallalla olevaa, Maailman terveysjärjestö WHO:n hyväksymää käsitystä toimintakyvystä eri osatekijöineen. Entä terveyssosiaalityön?

• ICF auttaa jäsentämään käsitystämme toimintarajoitteista – mikä toimintarajoitteita aiheuttaa?

• ICF-luokituksessa toimintakyvyn eri tarkastelutavat on integroitu käyttäen ns. biopsykososiaalista ratkaisua – miten tämä käytännössä näkyy?

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 17

Mihin sosiaalityöntekijä käyttää toimintakykytietoa?

• Sosiaalityöntekijän pöydälle päätyy lääkärinlausuntoja ja muita asiantuntijalausuntoja, joista vähimmillään selviää henkilön saama diagnoosi tai muutos ruumiin rakenteessa.

• Kiinnostavin ja monesti ratkaisevin tieto on se, miten henkilö suoriutuu? Mitkä ovat hänen osallistumismahdollisuutensa? Sosiaalityössä pohditaankin sitä miten puutteisiin näissä olisi oikea tapa vaikuttaa.

• Lisäksi, esimerkiksi vammaispalveluissa sosiaalityö tarvitsee apua vaikeavammaisuuden määrittelyyn, työkaluja sen selvittämiseen kuka on lain tarkoittama vaikeavammainen - ja kuka ei?

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 18

Sosiaalityölle uusia mahdollisuuksia ja riskejä

• Mahdollisuuksia toimintakyvyn kuvaaminen ICF:n avulla tuo toimintarajoitteiden ja esteiden parempaan paikantamiseen.

• Välitön hyötyä neuvonnassa, ohjauksessa, palvelusuunnittelussa ja päätöksenteossa yksilötasolla.

• Pitkällä tähtäimellä hyöty voisi olla siinä, että pystytään myös yhteiskuntasuunnittelussa ja palvelujärjestelmän uudistamisessa kohdentamaan vammaispoliittiset toimenpiteet niille alueille, jotka näyttäytyvät eri tavoin toimintarajoitteisille ihmisille esteellisinä tai saavuttamattomina.

• Kyetään nykyistä paremmin osoittamaan järjestetyistä palveluista saatava hyöty, niiden välttämättömyys ja vaikuttavuus.

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 19

Sosiaalityölle uusia mahdollisuuksia ja riskejä

• Riskinä ”kapea-alainen” koodaaminen, jolloin asiantuntijanäkökulma korostuu ja potilaana tai asiakkaana olevan ihmisen kuuleminen vaarantuu.

• Tällöin ICF-luokituksen avulla potentiaalisesti saatava hyöty jää saavuttamatta ja samalla supistetaan asiakkaan perustavaa laatua oleva oikeus osallisuuteen ja kuulluksi tulemiseen omaa hoitoa, kuntoutusta tai palvelusuunnittelua koskevassa asiassa.

• Makrotasolle vietynä jäisi hyödyntämättä mahdollisuus tiedonkeruuseen vallitsevista esteistä tai osallistumismahdollisuuksien puutteesta tai vaihtoehtoisesti näistä muodostuisi vääristynyt ja mahdollisesti liian positiivinen kuva.

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 20

Muuttuvat rakenteet ja sähköiset tietojärjestelmät

• Ei riitä, että toimintakykyluokitus ja siihen liittyvät, sopivimmat mahdolliset mittarit ovat ammattilaisten käytössä.

• Tarvitaan toimintakykytiedon sanoittamista toimintarajoitteisten ihmisten moninaisia elämäntilanteita ja palveluntarpeita kuvaavalle kielelle.

• Tarvitaan myös ymmärrystä sille, miksi asioita joissain yhteyksissä on tärkeä luokitella – ja toisissa taas ei.

• Sosiaalityön käytössä olevien lomakkeiden, metodien ja työvälineiden tulee heijastaa jokapäiväistä elämää, siinä suoriutumista ja osallistumismahdollisuuksia. Niiden tulee tukea ja auttaa sosiaalityön prosessia eteenpäin.

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 21

Tanskassa ICF työmenetelmän taustalla

• Tanskassa ICF:n käyttö tietojärjestelmissä ei ole pakollinen, koska merkinnöistä ei voida vetää tietoa yhteen tilastollisesti.

• ICF-pohjainen tarvearviointi on käytössä aikuissosiaalityössä. Tätä ohjataan tanskalaisessa menetelmäkäsikirjassa, joka ohjaa työntekijää ja palvelunkäyttäjää koko palveluprosessin toteuttamisessa.

• Voksenudredningsmetoden - Metodehåndbog (Socialstyrelsen) http://shop.socialstyrelsen.dk/products/voksenudredningsmetoden-metodehandbog-1

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 22

Työkalu myös terveydentilan ja kuntoutustarpeen arviointiin

• Tanskassa on kehitetty ICF-pohjainen työkalu kokonaisvaltaisen terveydentilan ja kuntoutustarpeen arvioinnissa pitkäaikaissairailla potilailla ja asiakkailla.

• ICF baseret redskab til beskrivelse af den samlede helbredstilstand og rehabiliteringsbehov hos patienter og borgere med kronisk sygdom (MarselisborgCentret 2014, pdf) http://www.marselisborgcentret.dk/fileadmin/filer/Publikationer/PDF_er/Notat_-_Esbjerg_Kommune.pdf

• Tästä mahdollisuus kuulla enemmän ICF-update seminaarissa 13.11.

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 23

Ruotsissa käytössä BAS-arviointimenetelmä

• Ruotsissa tarvearviointiin ikääntyneiden palveluissa on kehitetty ICF-pohjaista menetelmää.

• Ikääntyneiden sosiaalipalveluihin on kehitetty ICF-pohjainen Behov Av Stöd (BAS) -mittari. BAS on kyselylomake, jonka avulla vanhuspalveluiden sosiaalityöntekijät voivat arvioida ikääntyneiden avun ja tuen tarvetta.

• Käytetään keskustelun apuvälineenä silloin, kun ikääntynyt hakee vanhuspalveluita tai kun seurataan palveluiden toteutumista.

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 24

BAS-arviointimenetelmä

• BAS pohjautuu ruotsissa kehitettyyn ikääntyneiden ICF-ydinlistaan.

• BAS toimii sähköisissä tietojärjestelmässä, jossa näkyy ICF-kuvauskohteen nimi, mutta ei koodit. ICF-tarkenteet eivät ole käytössä.

• Behov Av Stöd (BAS) (Socialstyrelsen) http://www.socialstyrelsen.se/nyheter/2013februari/enklaregoralikvardigabedomningaravaldrepersonersbehovavomsorg

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 25

Muuttuvat rakenteet ja sähköiset tietojärjestelmät

• Sähköisten asiakastietojärjestelmien kehittyessä ja laajentuessa, myös niistä saatava hyöty on suoraan kytköksissä siihen, mikä tieto sinne on valittu ottaa mukaan.

• Sosiaalityöntekijöiden tulee asiakkaiden rinnalla voida edellyttää, että sähköisten järjestelmien avulla saatava koottu tieto, voi auttaa havainnoimaan palvelujärjestelmän toimivuutta ja puutteita.

• Sähköisen järjestelmän tulee vastata sosiaalityön tarpeisiin, eikä niin, että sosiaalityö muovautuu kulloinkin käytössä olevan järjestelmän muottiin.

• Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia!

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 26

Lisätietoa

• thl.fi

– Vammaispalvelujen käsikirja, Handboken för handikappservice

– ICF-luokitus ja toimintakyky tietopaketti

• INNOKYLÄ

– Innokylän ICF-verkosto ja Vammaisasioiden oppimisverkosto

– Vammaisasioiden oppimisverkoston ja ICF-verkoston sähköpostilistat

• TOIMIA-tietokanta

20.10.2014 Vammaisuus ja yhteiskunta -tiimi/ Stina Sjöblom 27